Kyberturvallisuus, big data, pilvilaskenta, teollinen internet, 5G, tekoäly ja koneoppiminen ovat avainsanoja tieteellisessä IEEE-konferenssissa, jonka Aalto-yliopisto järjestää Helsingissä 21.–23. elokuuta. Konferenssi järjestetään yhtenä kolmen konferenssin kokonaisuutena.

Mukaan odotetaan maailmanlaajuisesti satoja alan tutkijoita esittelemässä viimeisintä tutkimustaan.

”Kaikki konferenssissa käsittelyssä olevat teemat ovat ajankohtaisia ja mahdollistavat digitalisaation kehityksen. Tekniikat ovat jo täällä ja kehittyvät hurjaa vauhtia tutkimuksen tason noustessa, kun myös Aasian maat tulevat vahvasti mukaan”, kertoo Aalto-yliopiston professori Raimo Kantola.

Aalto-yliopisto on mukana tutkimustyössä monilla eri digitalisaation osa-alueilla ja valikoitui siksi myös konferenssin järjestäjäksi. Aalto-yliopiston lisäksi järjestäjänä on myös Xidian yliopisto Kiinasta.

5G panostukset mittavia

5G, joka on yksi digitalisaation mahdollistajista, on tulossa markkinoille vuosikymmenen vaihteessa ja suurin osa sen innovatiivisesta työstä on jo menossa tai tehdään lähivuosina. Panostukset ovat mittavat.

”Digitalisaation parissa työskentelee sekä akateeminen maailma että yritykset, joille konferenssin aiheet ovat tärkeitä liiketoiminnan kehittämisen kannalta. He ovat lämpimästi tervetulleita mukaan verkostoitumaan tai aktiiviksi osallistujiksi. Laajasta osallistujajoukosta hyötyvät kaikki”, Kantola toteaa.

Konferenssiin odotetaan 400 osallistujaa. Konferenssin pääpuhujat ovat esittelyssä konferenssisivuilla. Tarkempi ohjelma ja rekisteröityminen avautuvat keväällä 2017.

Yhteydenotot ja lisätietoa konferenssista:

Professori Raimo Kantola
Aalto-yliopisto
puh 040 750 1636
raimo.kantola@aalto.fi

Tänä vuonna 120 vuotta täyttänyt Tekniikan akateemiset TEK luovutti 380 000 euroa Aalto-yliopistolle järjestön 120-vuotistapahtumassa Otaniemessä. Myös TEKin ruotsinkielinen sisarjärjestö Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) teki lahjoituksen Aalto-yliopistolle, 34 000 euroa; järjestöt lahjoittivat siis yhteensä 414 000 euroa.

TEK on hiljaisena mielenosoituksena yliopistojen resurssileikkauksille lahjoittanut juhlavuotensa aikana yhteensä miljoona euroa suomalaisille yliopistoille.

Osaaminen on paras investointi Suomen tulevaisuuteen

Lahjoituksen vastaanottanut Aalto-yliopiston provosti Ilkka Niemelä painotti, että panostus osaamiseen on keskeinen investointi Suomen tulevaisuuteen, innovaatioihin ja kilpailukykyyn.

"TEK on juhlavuotensa teeman mukaisesti tehnyt huomattavan investoinnin tekniikan alan tutkimukseen ja koulutukseen. Aalto-yliopisto on erittäin kiitollinen lahjoituksesta, joka tukee merkittävästi tavoitteitamme rakentaa vahvaa innovaatioympäristöä ja kouluttaa uusia osaajia – muutoksen tekijöitä – viemään yhteiskuntaamme kohti parempaa tulevaisuutta", Niemelä sanoi.

TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström kiitti juhlaseminaarissa Suomen hallitusta siitä, että se päätti tuoreen nobelistin ja kahden muun talousviisaan ehdotuksesta alkaa valmistella yliopistojen lisäresursointia. "Vaikka luvattu resurssilisäys ei katakaan aiemmin päätettyjä leikkauksia, se lisää yliopistojen toimintakykyä pitkällä aikavälillä. Osaaminen on Suomen kilpailuvaltti, jota ei saa päästää notkahtamaan."


Teollisen internetin kampus yhdistää tieteen ja teollisuuden

Aalto-yliopiston professori Martti Mäntylä kertoi TEKin tapahtuman juhlaesitelmässään Aalto-yliopiston teollisen internetin kampuksesta (Aalto University Industrial Internet Campus, AIIC). Teollinen internet tarkoittaa teollisen liiketoiminnan digitalisoitumista ja ihmisten, prosessien sekä laitteiden verkottumista. Ilmiö nähdään yhtenä tämän hetken tärkeimmistä murroksista niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. AIIC:n tavoitteena on mahdollistaa monitieteellinen tutkimus, koulutus ja innovointi yhdessä teollisuuspartnereiden kanssa.

Tiedepohjainen ideakilpailu ja kiihdyttämöohjelma Helsinki Challenge luo ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin ja tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamiseen tiedeyhteisön ja yhteiskunnan osaajien yhteistyöllä. Kilpailun haku toteutettiin kaksivaiheisena. Rekisteröitymisvaiheeseen pääsi mukaan alustavalla idealla ja tiimillä. Toisessa vaiheessa palautettiin kattava kilpailuehdotus, jonka aikaraja meni umpeen 15. marraskuuta. Kilpailuehdotuksia saatiin 110, joissa on mukana 340 asiantuntijaa suomalaisista yliopistoista ja yli 160 muuta organisaatiota.

Kilpailun palkinto on 375 000 euroa ja se on tarkoitettu ratkaisun toteuttamiseen. Se voi olla esimerkiksi uusi tieteenala, kaupallistettava idea, yrittäjyyttä tai uraauurtavaa tutkimusta. Suunnan päättää tiimi.

Helsinki Challenge vauhdittaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa

Helsinki Challenge -tiimit tarttuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka. Kilpailun teemat: ihminen muutoksessa, kestävä planeetta ja urbaani tulevaisuus haastavat tiimejä luomaan ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, jotka vaikuttavat meidän kaikkien elämään.

”Sitoudumme pyrkimään tieteen, taiteen, tekniikan ja talouden eturintamaan, jotta pystymme tunnistamaan ja ratkaisemaan yhteiskunnan suuria haasteita sekä rakentamaan kestävää yhteiskuntaa. Monialaisen yhteistyön tuloksena syntyvät ainutlaatuiset ratkaisut hyödyttävät sekä taloutta että yhteiskuntaa laajalti,” sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen.

Tuomaristo etsii tiedepohjaisia ratkaisuja, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan

Esikarsintavaiheen tuomaristoon on koottu osaajia yhteiskunnan eri alueilta. Tuomaristo valitsee korkeintaan 20 tiimiä vuoden 2017 aikana toteutettavaan kiihdyttämöohjelmaan, jossa tiimien ideoita kehitetään yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten mentoreiden kanssa. Tuomaristo arvioi kilpailuehdotuksia seuraavilla kriteereillä: tiedepohjaisuus, ratkaisuhakuisuus, vaikuttavuus, uutuus ja luovuus.  Päätökset kiihdyttämöohjelmaan valittavista tiimeistä julkistetaan tammikuussa 2017.

Tuomaristossa ovat mukana

Pekka Haavisto (tuomariston puheenjohtaja) on vihreiden kansanedustaja, Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtaja ja ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriisialueilla. Haavisto tuntee YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet kansainvälisen konfliktinratkaisukokemuksensa ansiosta.

Atte Jääskeläinen on Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtaja ja vastaava päätoimittaja. Lisäksi hän on työskennellyt muun muassa Suomen Tietotoimiston päätoimittajana ja toimitusjohtajana sekä esimiestehtävissä Helsingin Sanomissa.

Maija Itkonen on teollinen muotoilija ja toinen nyhtökaurayritys Gold & Green Foodsin perustajista. Hän perusti aiemmin teknologiayritys PowerKissin, jonka myi myöhemmin yhdysvaltalaiselle Powermatille. Sittemmin Itkonen on toiminut Powermatin design- ja brändijohtajana. Itkonen oli myös yksi Aalto-yliopiston Design Factoryn perustajista. Hän on tutkimuspohjaisen ja design-johtoisen yrittäjyyden puolestapuhuja, jonka mielestä yritysten pitäisi hyödyntää tutkimustietoa tehokkaammin.

Timo Ahopelto on varhaisen vaiheen sijoittaja Lifeline Venturesissa ja sarjayrittäjä muun muassa ohjelmistoyritys CRF Healthin takana. Ahopelto on myös Innovaatiorahoituskeskus Tekesin, Slushin ja Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n hallituksissa.

Anneli Pauli työskentelee European komissiossa Ilmastotoimien pääosastossa pääjohtajan neuvonantajana innovaatio- ja kilpailukykykysymyksissä. Aiemmin hän on työskennellyt komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston sekä tutkimuskeskuksen varapääjohtajana, Suomen Akatemian tutkimuksesta vastaavana ylijohtajana, tiedekeskus Heurekan toiminnanjohtajana ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtorina.

Professori Marja Makarow on Biokeskus Suomen johtaja ja entinen Suomen Akatemian johtaja, Euroopan tiedesäätiön puheenjohtaja sekä Helsingin yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori. Hän on lisäksi Tekniikan Akatemian puheenjohtaja. Säätiö jakaa yhden maailman tärkeimmistä innovaatiopalkinnoista, Millennium-teknologiapalkinnon.

Yliopistot osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa

Suomalaisyliopistot toteuttavat Helsinki Challenge -kilpailun yhteistyössä. Helsingin yliopiston kanssa kilpailun järjestävät Aalto-yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Taideyliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Helsinki Challenge -kilpailu on yliopistojen panostus tieteen merkityksen ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemiselle, uusien tiedeperustaisten avausten mahdollistamiselle sekä tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelun vahvistamiselle. Voittaja on tiedossa, kun Suomi täyttää sata vuotta joulukuussa 2017.

Lisätietoja:

Ira Leväaho, Helsinki Challenge projektipäällikkö
Helsingin yliopisto
ira.levaaho@helsinki.fi
puh. 050 5058152

challenge.helsinki.fi

#suomi100  #aalto  #helsinkichallenge

Kuva: Helsinki Challenge

Ville Pulkin tutkimusryhmä kehittää virtuaalinäyttöjen 360-asteista ääntä hyödyntämällä aiemmin keksittyjä tekniikoita.

Virtuaalinen kolmiulotteinen maailma on jo monelle tuttu, kun virtuaalilasit ovat yleistyneet nopealla vauhdilla viime vuosina. Käynnissä oleva virtuaalibuumi on antanut uudenlaisia käyttökohteita jo keksitylle tekniikalle.

Tilaääni, jota toistetaan virtuaalinäyttöjä varten, tarkoittaa äänen niitä ominaisuuksia, joiden perusteella kuulija hahmottaa tilaa, kuten äänilähteiden suunnat ja etäisyydet. Virtuaalinäyttöjen yhteydessä halutaan toistaa tilaääni mahdollisimman todentuntuisesti, ja tekniikan olisi taidettava kaksi perustehtävää: äänitetyn todellisen äänitilanteen toisto sekä kuvitteellisen äänimaiseman synteesi. Kumpikin tehtävä tulee pystyä toteuttamaan sekä kaiuttimilla että kuulokkeilla niin, että äänimaisema tuntuu olevan todellinen ja paikantuvan luonnollisiin suuntiin ja etäisyyksille.

”Kun äänitekniikka saadaan virtuaalinäytöissä riittävän hyvälle tasolle, se mullistaa alan ja luo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi virtuaaliturismin tai virtuaalikokousten osalta, jotka tosin vielä vaativat myös läpinäkyvien näyttöjen parantamista. Uskoisin kaiken tämän tapahtuvan kymmenen vuoden kuluessa”, akustiikan professori Ville Pulkki visioi.

”Unelmani on, että voisin joskus päästä virtuaalinäyttötekniikan avulla etelänavalle meluavan pingviinilauman keskelle. Ympäröivän äänen sekä kuvan tallennus on jo mahdollista, ja satelliitin virtuaalinäyttöön välittämä elämys olisi huikea”, Pulkki haaveilee.

Virtuaalinäyttöjen 360-asteinen ääni

Pulkin kädenjälki on jo taustalla monissa nykyään käytössä olevissa elokuvaäänitekniikoissa, sekä virtuaalinäyttöjen pelisovelluksissa. Osassa pelimaailman ratkaisuissa on otettu käyttöön Pulkin väitöstyössään kehittämä synteesimenetelmä, joka palkittiin Samuel L. Warner -muistomitalilla Hollywoodissa vuonna 2014 elokuvien äänitekniikan edistämiseksi tehdystä työstä.

Menetelmän avulla saadaan yksittäiset äänilähteet paikannettua haluttuun suuntaan kaiutinjärjestelmillä tai kuulokkeilla, kunhan kuulijan pään asentoa voidaan seurata täsmällisesti. Tämä tekniikka on nykyään osa MPEG-H sekä DTS:x ääniformaatteja sekä sitä sovelletaan Sony Playstation VR virtuaaliäänimaisemien toistossa. 

Olemassa olevan äänitilan toistamiseen Pulkki keksi ratkaisun yhteistyössä tekniikan tohtori Juha Merimaan kanssa. Ääni tallennetaan neljän mikrofonin avulla eri suunnista ja toistetaan niin, että äänen tulosuunnat analysoidaan äänityksestä, ja myöhemmin otetaan huomioon toistossa virtuaalisten tai todellisten kaiuttimien avulla. Tämä alun perin telekonferenssisovelluksiin kehitetty tekniikka myytiin saksalaiselle Fraunhofer IIS -tutkimusinsitituutille vuonna 2007, ja se on nyt löytänyt tiensä virtuaalinäyttöjen äänitekniikaksi. Fraunhofer IIS demonstroi teknologiaa jo potentiaalisille asiakkailleen, ja tekniikka saadaan kuluttajille mahdollisesti jo muutaman vuoden sisällä. Yhtäaikainen ympäröivän videon sekä realistisen tilaäänen esittäminen tuo käyttäjälle hyvin voimakkaan ”olen siellä” -kokemuksen.

”Kehittämämme menetelmä tuottaa todentuntuisemman vaikutelman kuin perinteisempään prosessointiin perustuvat menetelmät. Rasitteena on kuitenkin huomattavasti suurempi laskennallinen raskaus. Fraunhofer IIS on kuitenkin jo saanut menetelmän toimimaan älypuhelimella yhtä aikaa virtuaalinäytön kanssa”, Pulkki kertoo.  

Lisätietoa:
professori Ville Pulkki
Aalto-yliopisto
ville.pulkki@aalto.fi
puh 050 5208 392

28.8.2014 Hollywood palkitsee professori Ville Pulkin

"Aalto-yliopiston strategia on vuosi vuodelta kirkastunut ja kokonaiskuva on selkeä. Sähkötekniikan korkeakoulussa tehdään maailmanluokan tutkimusta ja julkaisujen laatu on noussut".

Tällaisia arvioita esitti professori Daniel Baker Coloradon yliopistosta Yhdysvalloista. Baker on puheenjohtajana Sähkötekniikan korkeakoulun tieteellisessä tukiryhmässä, jonka kuusi jäsentä vierailivat korkeakoulussa lokakuun lopussa.

Kansainvälistä vertaisarviointia

Jokaisella Aalto-yliopiston korkeakoululla on tieteellinen tai taiteellinen tukiryhmä, joka koostuu kansainvälisistä akateemisista saman alan asiantuntijoista. Tukiryhmä vierailee korkeakoulussa joka toinen vuosi, arvioi sen toimintaa, seuraa strategian toteutumista ja antaa vierailun päätteeksi suosituksia korkeakoulun toiminnan kehittämiseksi. Tukiryhmät tapaavat vierailunsa aikana niin tutkijoita ja opettajia, opiskelijoita kuin sidosryhmienkin edustajia.

Perustieteiden korkeakoulun tukiryhmän jäsenet tutustuivat jatko-opiskelijoiden posterinäyttelyyn. Kuvassa keskellä George Drettakis ranskalaisesta Inria-tutkimuslaitoksesta. Ryhmän puheenjohtajana toimi professori Arto Nurmikko yhdysvaltalaisesta Brownin yliopistosta. Kuva Anne Tapanainen.

"Tieteelliset ja taiteelliset tukiryhmät ovat olennainen osa yliopiston kehittämistä ja laadun varmistamista. Pyrimme jatkuvasti parantamaan toimintaamme, ja tukiryhmiltä saatu rehellinen ja asiantunteva palaute on tärkeä väline tässä työssä", sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Teräviä arvioita ja arvokkaita neuvoja

Kauppakorkeakoulun tieteellinen tukiryhmä tutustui korkeakoulun toimintaan marraskuun alussa. Puheenjohtaja professori Michael D. Myers uusiseelantilaisesta Aucklandin yliopistosta oli vaikuttunut tutkijoiden ja opettajien positiivisesta energiasta.

"Kauppakorkeakoulu edistää jo nyt vahvasti yliopiston strategisia tavoitteita, ja pystyy siihen vielä paremmin siirtyessään Otaniemeen", Myers arvioi ja jatkoi: "Nykyisessä tiukassa taloudellisessa tilanteessa korkeakoulun pitää varmistaa, että eläkkeelle jäävien professorien tilalle pystytään rekrytoimaan uusia professoreita ja varmistaa näin strategisten tutkimusalueiden jatkuvuus."

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun taiteellinen tukiryhmä ohjeisti, että korkeakoulun tulee ottaa kansainvälinen johtoasema.

"Kertokaa rohkeammin ulospäin erinomaisuudestanne. Korkeakoulu ja yliopisto tunnetaan, teillä on hyvä maine", korosti tukiryhmän puheenjohtaja professori Rachel Cooper Lancasterin yliopistosta Isosta-Britanniasta.

Insinööritieteiden korkeakoulun tukiryhmä vieraili Aallossa lokakuussa ja sen puheenjohtajana toimi professori Huseyin Sehitoglu Illinois'n yliopistosta Yhdysvalloista. Kemian tekniikan korkeakoulun tukiryhmän vierailua johti marraskuussa Jens Rostrup-Nielsen Haldor Topsoe -yrityksestä Tanskasta.

Tieteellisten ja taiteellisten tukiryhmien toiminta alkoi vuonna 2011. Tänä syksynä ryhmät vierailivat korkeakouluissa jo kolmatta kertaa. Jokaiselle vierailukerralle on määritelty erityinen teema. Tällä kertaa niitä olivat vaikuttavuus, innovatiivisuus ja infrastruktuurit.

Tulevana viikonloppuna 25.-27. marraskuuta ratkotaan jälleen kvanttifysiikan saloja vähemmän perinteisten keinojen avulla: tekemällä aiheeseen liittyviä pelejä. Quantum Game Jam -tapahtuman tavoitteena on lisätä kvanttifysiikan ilmiöiden ymmärtämistä sekä houkutella uusia tekijöitä alalle.

Quantum Game Jam järjestetään nyt jo kolmannen kerran. Tällä kertaa kansainvälisen pelinkehitystapahtuman pääpaikka on Aalto-yliopiston kampus Espoon Otaniemessä, jonne saapuu pelintekijöitä, kvanttifyysikoita ja muita osaajia työskentelemään yötä päivää kokonaisen viikonlopun ajaksi. Osallistujat pääsevät hakemaan inspiraatiota pelikehitykseen aidossa kvanttiteknologian tutkimusympäristössä, kansallisen OtaNano-tutkimusinfrastruktuurin sydämessä.

Samaan aikaan kvanttipelejä luodaan ainakin Argentiinassa, Georgiassa ja Slovakiassa. Suomessa Espoon lisäksi osallistua voi Turussa, Tampereella ja Rovaniemellä. Lisäksi kuka tahansa voi osallistua tapahtumaan mistä tahansa verkon välityksellä. Ilmoittautua voi verkossa osoitteessa www.quantumgamejam.com, mistä löytyy myös lisätietoa.

Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Finnish Game Jam ry, Turun yliopiston kvanttifysiikan keskus (TCQP) ja Aalto-yliopiston Centre for Quantum Engineering (CQE).

Lisätietoa:
Annakaisa Kultima annakaisa.kultima@uta.fi
Minna Günes minna.gunes@aalto.fi, p. 050 3018 442, Aalto-yliopiston Centre for Quantum Engineering

Maailman johtava dynaamisten spektrinhallintapalveluiden tuottaja Fairspectrum on saanut Euroopan komissiolta Collaborative Spectrum Sharing -palkinnon, jonka arvo on 500 000 euroa. Fairspectrumin saama palkinto on toinen kahdesta ensimmäisestä Horizon-palkinnosta, joka myönnetään innovatiivisten ratkaisujen kehittämisestä teknistyvän yhteiskunnan haasteisiin.

Fairspectrum sai palkinnon uusista ratkaisuista, jotka aiempiin tekniikoihin verrattuna tehostavat merkittävästi spektrin jakamista ja uudelleenkäyttöä tietoliikennejärjestelmien välillä. Palkinto myös lisää tietoisuutta dynaamisista spektrinhallintatekniikoista niiden eurooppalaisten vaikuttajien keskuudessa, jotka päättävät langattomasta viestintäteollisuudesta. Lisäksi se vahvistaa dynaamisten spektrinhallintamenetelmien asemaa 5G-verkoissa.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun signaalinkäsittelyn professori Risto Wichman (kuvassa) on yksi suomalaisen Fairspectrumin perustajista ja hänen tohtorikoulutettavansa Jaakko Ojaniemi työskentelee Fairspectrumissa.

Palkinto myönnettiin Fairspectrumille ja muille King's Collegen johtaman konsortion partnereille toisessa maailmanlaajuisessa 5G-tapahtumassa Roomassa 9.11.2016.

Lue lisää Fairspectumista

Marraskuinen Helsinki on kinkkinen markkinoitava: pimeä, kolea ja ankea. Silti sinne rynnistää pian 15 000 teknologiaintoilijaa, 2000 startuppia ja 1000 sijoittajaa ympäri maailmaa osallistuakseen Slushiin, joka vielä viisi vuotta sitten oli pienen opiskelijaporukan perimä, parin sadan hengen yrittäjätapahtuma. Mistä menestys syntyi ja mitä tänä vuonna on luvassa? Antaa Slush 2016 tekijöiden kertoa.

Marianne Vikkula, toimitusjohtaja, opiskelee tuotantotaloutta Aalto-yliopistossa

"Aloitin Slushissa 2012 vapaaehtoisena jakamalla julisteita ja jäin sitten Aaltoes:ään tekemään kaikenlaista. Seuraavana vuonna minusta tuli talousvastaava, ja viime vuonna vastasin yhteistyökumppanuuksista. Nyt vedän toimitusjohtajana koko tapahtumaa ja huolehdin siitä, että tiimilläni on kaikki kunnossa.

Slushista tekee erityisen vahva panostus yrittäjäpuoleen. Tavoitteemme ei ole olla maailman suurin teknologiatapahtuma vaan auttaa yrittäjiä kaikin mahdollisin keinoin. Slushin työkalut ja palvelut on rakennettu sitä ajatellen, ja meille tulee yhtä paljon sijoittajia kuin tapahtumiin, jotka ovat kävijämäärältään tuplasti meitä isompia.

Slushin todellinen moottori on sen takana oleva yhteisö. Yli kahden tuhannen vapaaehtoisen joukko luo tapahtumaan mielettömän energian ja fiiliksen, jollaista ei ole missään muualla, ja se välittyy myös kävijöille ja houkuttelee heidät mukaan yhä uudestaan. Yhteisöltä yhteisölle -periaate on yhä Slushin ytimessä, vaikka tapahtuma on paisunut, kansainvälistynyt ja ammattimaistunut. Tänä vuonna luvassa on hieno kattaus esimerkiksi biotieteiden alalta. Itse odotan erityisesti keinolihaa valmistavan Memphis Meatsin perustajan Uma Valetin esiintymistä. Meille on myös tulossa kehittyvistä maista yli 40 yhteiskunnallisesti vaikuttavan yrittäjyyden tekijää. Tulevaisuudessa haluaisin nähdä Slushissa ainakin Alibaban perustajan Jack Man sekä Virgin Groupin perustajan Richard Bransonin.”

Nicolas Dolenc, vastaava tuottaja ja Slush Musicin perustaja, opiskellut tietotekniikkaa Aalto-yliopistossa

”Tulin Slushiin 2014. Olin pyörittänyt kaksi vuotta Aallon kampuksella toimivaa tilausravintola Täffää, joten oli luonnollista, että päädyin junailemaan Slushin sivutapahtumia. Se meni ilmeisen hyvin, koska seuraavana vuonna minua pyydettiin vastaavaksi tuottajaksi. Alkuvuodesta työ on suunnittelua ja ideoiden heittelyä, ja nyt h-hetken ollessa käsillä oman tiimini ongelmien ratkomista ja jeesaamista.

Slushin taika on ihmisissä, jotka ovat ihan fiiliksissä ja antavat siksi kaikkensa. Meille tulee vapaaehtoisia 80 eri maasta, joten tapahtuma luo verkoston, jonka kautta sinulla on kontakteja ympäri maailmaa.  Slushia on myös alusta asti tehty sillä idealla, että me tarjoamme pelkän tapahtuman sijaan mielettömän siistin kokemuksen: sen lisäksi, että kävijät saavat ajalleen ja rahalleen parhaan mahdollisen hyötyarvon, he pääsevät kokemaan maailman, jollaista ei ole missään muualla.

Slush menestyy, koska se resonoi sen kanssa, mitä yhteiskunta kaipaa tällä hetkellä. Kun isompia mullistuksia tapahtui aikaisemmin 10 tai 20 vuoden välein, tulevat ne nyt kvartaalisykleissä. Kasvuyrittäjillä on kyky työskennellä muuttuvassa maailmassa ja muuttaa sitä itsekin, ja siksi he kiinnostavat kaikkia, myös suuryrityksiä

Halusimme tänä vuonna tehdä jollekin yleisölle Slushin yhteyteen oman kokonaisuutensa. Mietimme urheilu, muotia, ja terveysteknologiaa ja päädyimme musiikkiin. Se on ala, jota teknologia voi kasvattaa ja sen parissa on valtavasti yrittäjiä, jotka haluavat muuttaa maailmaa. Itse odotan Slush Musicin vieraista eniten Imogen Heapia. Hän on ensimmäisiä artisteja, joka on julkaissut musiikkia block chain – eli lohkoketjuteknologialla. Henkilökohtaisista syistä odotan myös innolla keskustelua siitä, miten isyys vaikuttaa kasvuyrittäjyyteen. Esikoiseni laskettu aika on päivä Slushin jälkeen, joten minä ja koko tiimi jännitämme, tuleeko tapahtumasta äkkilähtö.”

Laura Leppälä, Black Stage -ohjelmalavan koordinaattori, opiskelee tieto- ja palvelutaloutta Aalto-yliopistossa

”2013 seurasin Slushia livestriimauksena. Se näytti niin mahtavalta, että päätin hakea seuraavana vuonna vapaaehtoiseksi. Tänä keväänä olin Aallon järjestämän kurssin kautta Tokion Slushissa ja kesästä lähtien olen ollut tiimissä suunnittelemassa ohjelmaa Black Stagelle, joka on yksi Slushin neljästä isosta tapahtumalavasta.

Slushista tekee ainutlaatuisen se, että se on niin voimakkaasti vapaaehtois- ja opiskelijavetoinen. Kun taustalla ei ole isoa ammattilaisorganisaatiota, kaikilla on mahdollisuus päästä ihan eri lailla tekemään asioita, ottamaan vastuuta, vaikuttamaan ja ideoimaan. Jos jokin ei toimi, sitä on helppo muuttaa ja kokeilla taas uutta. Opiskelijavetoisuuden ainutlaatuisuuden ymmärsi hyvin Japanissa, jossa se on täysin uusi asia – siinä on todellinen valtti, jota voisi viedä meiltä laajemminkin maailmalle.

Tärkein Slushin anti on positiivisuuden välittäminen. Se luo sellaista ajattelutapaa, että myös Suomessa kaikki on mahdollista. Slushiin tulee todella kovia yrittäjiä ja sijoittajia Piilaaksosta. Tämä viestittää, että bisneksen perustamista ei aina tarvitse muuttaa ulkomaille – Suomestakin käsin voi menestyä. Itse odotan tänä vuonna erityisesti Steve Jurvetsonin ja Naveen Jainin keskustelua avaruusliiketoiminnasta. Myös Slushin tämän vuoden Yrittäjän mieli -teema ja Pohjolan mytologiasta ammentava visuaalisuus ovat hienoja. Tulevaisuudessa haluaisin nähdä Slushissa vielä enemmän yhteiskunnallista puolta; ihmisiä, jotka toisivat uutta perspektiiviä startup-ekosysteemin ulkopuolelta.”

Lue myös:

Myyttien murtajat – näin Slush sai alkunsa

Aalto-yliopiston signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksella elokuussa aloittanut Professor of Practice Tom Bäckström visioi soittamisen onnistuvan tulevaisuudessa muidenkin kuin vain matkapuhelimen välityksellä.

”Meillä on ympärillämme useita päätelaitteita. Miksi näiden kaikkien laitteiden resursseja ei käytetä hyödyksi, vaan soitamme ainoastaan yhdestä puhelimesta”, hän kysyy.

Tämän onnistumiseen tarvitaan kolmea asiaa.

”Ensimmäinen matemaattisen mallinnuksen haaste on, miten kaivetaan esiin juuri se haluttu signaali monesta esillä olevasta mikrofonista. Toinen on, miten saamme yhteistoimivuuden kuntoon sattumanvaraisten laitteiden välillä. Kolmas on yksityisyyden suoja ja tietoturva, eli miten varmistamme, että puhelu ohjautuu vain yhdelle halutulle henkilölle”.

Bäckströmin ja hänen tutkimusryhmänsä työpöydällä on ratkottavana erityisesti ensimmäinen haaste eli miten kaivetaan haluttu signaali ulos monesta esillä olevasta mikrofonista. Haasteista vaikein ei ole yksityisyyden suoja, sillä salaukseen on jo löydetty alustava ratkaisu pakkausalgoritmilla.

Alan tieteellinen työ päätyy tuotteisiin

Kahdeksan vuotta Saksassa asuneella Bäckströmillä on kokemusta sekä tutkimusinsitituutti Fraunhoferista sekä instituutin läheisessä yhteistyössä toimivasta Friedrich-Alexander yliopistosta. Fraunhoferilla hän oli mukana kehittämässä paremman puhelaadun standardia, joka on juuri saatu valmiiksi.

”Näiden standardien avulla varmistutaan siitä, että eri laitevalmistajien puhelimet osaavat keskustella keskenään. 3GPP Enhanced Voice Services (EVS) -standardi pakkaa ääntä tehokkaammin ja tehostaa infrastruktuurin käyttöä, koska se on ensimmäinen puheenkoodausstandardi, joka tukee pakettiverkkoja kuten LTE:tä”, hän kertoo.

Tulevaisuudeltaan Bäckström odottaa standardointityön lisäksi enemmän tieteellistä työtä, ja nopeaa kehitystä, kun mobiililaitteiden avulla teoria saadaan softakehityksen kautta nopeasti tuotteisiin. Mobiililaitteet asettavat alalle uusia haasteita, kun tieteellistä pohjaa on rakennettava ja päivitettävä uudelleen.

”Alalla on mahdollista prosessoida ja muokata olemassa olevaa teoriaa sekä saada pienillä löydöillä paljon aikaan. Puheenkäsittely on hieno ala, sillä lopulta hyvin matemaattiset asiat ja ylipäätään tieteellinen työ päättyvät melko lyhyellä aikavälillä tuotteisiin.”  

Bäckström muistuttaa akustiikan ja puheenkäsittelyn olevan hyvin laaja ala. Puheenkäsittelyssä kuumimpia aiheita tällä hetkellä ovat esimerkiksi synteesi ja puheentunnistus.

”Puheentunnistus on jännittävää, mutta vain yksi osa-alue puheenkäsittelystä. Kannustan opiskelijoita tutustumaan alaan laaja-alaisesti ja itse pyrin ruokkimaan heidän innostustaan”, hän sanoo.

Kuva: Aino Huovio

15000 teknologiaosaajaa, 2000 startupia and 1000 sijoittajaa ympäri maailmaa täyttivät Helsingin Messukeskuksen, kun loppuunmyyty startup-tapahtuma alkoi keskiviikkona.

Aalto-yliopiston ständi keräsi yleisöä kuulemaan yliopiston monipuolisesta yrittäjyystoiminnasta. Aallon ekosysteemi on tunnettu vahvasta opiskelijavetoisesta yrittäjyysyhteisöstään, ja muun muassa MIT onkin valinnut sen maailman viiden lupaavimman ekosysteemin joukkoon. Myös Slush on kehittynyt Euroopan johtavaksi startup-tapahtumaksi Aallon opiskelijoiden käsissä.

Slushin toimitusjohtaja Marianne Vikkula ja Slush Music -tapahtuman vastaava tuottaja Nicolas Dolenc toivottivat vieraat tervetulleiksi.

Aalto-yliopisto on Slushin ylpeä kumppani.

Sonia and Irena esittelemässä Aallon yrittäjyystoimintaa.

Visa Sippolan startup Surgify kehittää tekniikkaa turvallisempaan luukirurgiaan.

Kuvassa Óbudan yliopiston rehtori, professori Mihály Réger onnittelee uutta kunniatohtoria Tapani Jokista. Vieressä professori Annamária Kóczy, väitöskirjalautakunnan puheenjohtaja. Kuva: Óbuda University

Aalto-yliopiston sähkötekniikan ja automaation laitoksen emeritusprofessori Tapani Jokinen on vihitty unkarilaisen Óbudan yliopiston kunniatohtoriksi. Tapani Jokisen ala on sähkötekniikka, erityisesti sähkömekaniikka. Hänellä on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet Budapestin ja Pécsin yliopistojen kanssa 1970-luvulta saakka. Óbudan yliopisto perustelee kunniatohtorin arvon antamista Jokiselle hänen huomattavista ansioistaan sähkömekaniikan, pyörivien sähkökoneiden, ongelman ratkaisun ja tuotekehitysprosessin aloilla sekä korkeatasoisesta tieteellisestä yhteistyöstään yliopiston Kandó Kálmán sähkötekniikan tiedekunnan kanssa.

Óbudan yliopistossa Budapestissa marraskuun 21. päivänä vietetyssä juhlassa yliopistosta tohtoriksi valmistuneet saivat diplominsa, uudet professorit professorin viitan ja kunniatohtoreiksi vihittiin kolme ulkomaalaista. Tapani Jokisen lisäksi kunniatohtoreiksi vihittiin akateemikko, professori Janusz Kacprzyk Puolan tiedeakatemiasta sekä professori Didier Dubois Paul Sabatier -yliopistosta Ranskasta.

Juhlatilaisuuden jälkeen uudet kunniatohtorit pitivät virkaanastujaisluennot valitsemastaan aiheesta. Tapani Jokisen luennon aihe oli ”Miten löydän uusia ja tuoreita ideoita”.

Óbudan yliopisto on perustettu vuonna 2010, mutta sen juuret ulottuvat yli 130 vuoden päähän. Óbudan yliopistossa ovat edustettuina tekniikka, informaatioteknologia, kauppatieteet ja pedagogiikka.

Aalto-yliopistossa keskusteltiin yhteensä kahdeksalla luennolla digitalisaatiosta ja sen mahdollisuuksista. Aiheen kiteytti viimeisellä luennolla Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa kuvailemalla, miten nopeaa muutos voi olla. Opiskelijoita hän kehotti toimimaan, mikäli jokin asia huolettaa.

”Digitalisaatio on yksi megatrendeistä. Luentosarja onnistui hyvin tavoitteessaan ja toi asiantuntijoiden kautta uusia näkökulmia digitalisaation tulevaisuuteen eri aloilla. Yksi suurimmista digitalisaation murroksista on käynnissä tällä hetkellä esimerkiksi liikenteen palveluissa. Siitä kuulimme heti ensimmäisellä luennolla”, luentosarjan vetäjä, Professor of Practice Jarno Limnéll toteaa.

Luennot tallenteena verkossa

Yhteensä kahdeksan luennon tallenteet ovat katseltavissa kokonaisuudessaan koontisivulta comnet.aalto.fi/video. Luentosarjan ohjelma on nähtävissä tapahtumasivulla.

Voit jatkaa keskustelua twitterissä aihetunnisteella #aaltodigi.

Lisätietoa:
Professor of Practice Jarno Limnéll
Aalto-yliopisto
040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Twitter: @JarnoLim

Neljättä kertaa järjestettävän opintokokonaisuuden keskiössä ovat tiimityö, kommunikaatiotaidot sekä yrittäjähenkisyys. Aloitusviikonloppu kokosi Otaniemen Design Factorylle kandiopiskelijoita kaikista Aalto-yliopiston korkeakouluista.

”Aaltonautin juju on siinä, että opiskelijat pääsevät ratkomaan yritysmaailmaan avoimia ongelmia. Työelämän osaamistarpeet muuttuvat niin hurjaa vauhtia, ettei kukaan voi sanoa, minkälaisilla taidoilla työllistyisi varmasti kymmenen vuoden kuluttua. Siksi on tärkeää, että taitoja tuottavat oppilaitokset ja niitä tarvitsevat yritykset tekevät kiinteää yhteistyötä”, sanoo Aaltonautin vastuuopettaja Elina Kähkönen.

Lauantaipäivän tuotekehitysprojektista vastasi Tieto. Kuusi opiskelijaryhmää pääsi tositoimiin, kun seuraavan kuuden tunnin aikana tuli luoda olemus Tiedon datakeskeiset liiketoiminnot -yksikön johtoryhmään nimitetylle Alicia T -tekoälysovellukselle.

Tiedon Jessica Diktonius ja Pasi Muranen antoivat opiskelijatiimien tehtäväksi luoda olemus Alicia T -tekoälysovellukselle.

”Tältä päivältä odotan erittäin paljon pöhinää, että saamme jotain konkreettista ja uniikkia valmiiksi”, sähkötekniikkaa toista vuotta opiskeleva Simo Höglund totesi. ”On siistiä päästä tapaamaan muiden alojen opiskelijoita, sillä ajoittain on jopa puuduttavaa opiskella aina niitä samoja asioita sen saman jengin kanssa.”

Aaltonautin hengen mukaan haastavankaan tehtävän edessä ei jääty pähkäilemään ongelman vaikeutta, vaan tiimit ryhtyivät etsimään vastauksia rohkeilla ja oudoillakin avauksilla. Oikeaa tai väärää vaihtoehtoa kun ei ole.

Poikkitieteellisissä tiimeissä syntyi heti pöhinää, ja ideointi lähti liikkeelle.

Ristiin pölyttämistä

Tieto on ensimmäistä kertaa Aaltonautin matkassa. Odotukset ovat kovat.

"Toivomme opiskelijoilta aivan uusia out-of-the-box-avauksia, jotain täysin ennen näkemätöntä. Ei hehkulamppuakaan keksitty kynttilää kehittämällä, vaan tarvittiin ulkopuolelta tullut visio jostain aivan muusta", kertoo Tiedon datakeskeisten liiketoimintojen arkkitehti Pasi Muranen.

Tieto tukee täysillä Aaltonautin poikkitieteellistä ja ratkaisukeskeistä ajattelutapaa. Uusien teknologioiden myötä myös työelämän vaatimukset elävät jatkuvaa muutosta.

"IT-alalla kapea teknologiaosaaminen ei enää yksin riitä. Insinööritaitojen lisäksi tarvitaan liiketoiminnan ymmärrystä ja eri alojen toimialaosaamista. Tiedolla me tuemme eri muodoin juuri tätä ristiin pölyttämistä, eli ideoiden ja innovaatioiden etsimistä eri toimialojen väliltä ja niiden kesken", Tiedon mediasuhteista vastaava Jessica Diktonius toteaa.

Kun oikeaa tai väärää vastausta ei ole, voi ilmaan heittää aluksi hullultakin tuntuvia ajatuksia.

Kun koulussa opitut faktat vanhenevat, tulee kovasta tahdosta oppia uusia taitoja entistä kriittisempää. Työelämän tiimit koostuvat eri osaamisen asiantuntijoista ja niissä kaikkien ideat ja taidot pitää osata huomioida.

"Ei riitä, että tuntee ja hallitsee yhden työkalun käytön. Jos kaverilla on vasara, niin koko maailma saattaa näyttää naulalta. Asioiden tekeminen yhden kortin varassa on iso riski. Jos toimijat eivät muutu maailman mukana, niin ne jäävät jalkoihin", Muranen sanoo.

Alicia T:n muodonmuutokset

Kuuden tunnin uurastuksen ja demojen rakentamisen jälkeen tiimit esittelivät aikaansaannoksensa. Kolmen minuutin pitchauspuheissa Alicia T esittäytyi kuudessa täysin erilaisessa muodossa. Mukana oli niin hologrammia, ihmisääntä, valoviestintää, eleganttia muotoilua, somekanavia, pöllön viisautta kuin appejakin.

"Töiden tulokset ylittivät odotuksemme. Opiskelijat toivat esille raikkaita ja uniikkeja näkökulmia ja paljon sellaista, jota emme olleet osanneet edes ajatella", summasi Tiedon Pasi Muranen.

Päivä huipentui raadin arvioon tiimien työstä. Voittajajoukkue kuittasi 100 000 euroa – mikäli palkinnoksi saatu Ässä-arpa niin osoitti.

Presidentti Sauli Niinistö myöntää itsenäisyyspäivänä 6.12.2016 kunniamerkit seuraaville ansioituneille Aalto-yliopiston henkilökunnan jäsenille:

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki   
Professori Pirjo Hirvonen
Varadekaani Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela
Akatemiaprofessori Riitta Salmelin
Professori Kai Sirén
Professori Herbert Sixta

Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki
Henkilöstöjohtaja Tiia Tuomi

Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki  
Vanh. yliopistolehtori Markku Tinnilä
Lehtori Erja Laurila-Hellman

Suomen Leijonan ansioristi
Käyttöinsinööri Pertti Kiiski

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein  
Opintosihteeri Pirkko Hiort af Ornäs
Harjoitusmestari Janne Hirvonen
Pääkirjanpitäjä Kaija Koskelo
Johdon assistentti Leena Meilahti

Aalto Ventures Programin pitchaus-kilpailun voittajat Hanna Kuha, Marjaana Martikainen, Jarkko Kiiski ja Tuure Nurminen. Tilaisuutta isännöi Håkan Mitts. Tuomareina toimivat Pauli Isoaho (Arctic Robotics) ja Matti Kauhanen (ABB). Kuva: Kimmo Silvonen

Sähköpaja-kurssin ryhmillä oli tänä syksynä mahdollisuus osallistua Aalto Ventures Programin järjestämään pitchaus-kilpailuun eli esitellä Sähköpajassa syntynyt idea kolmessa minuutissa vakuuttavasti tuomaristolle. Bio- ja kemiantekniikan kolmannen vuoden opiskelija Hanna Kuha onnistui tehtävässään ja hankki ryhmälleen liput Slushiin.

”Esitys meni lähes niin kuin piti. Huomautettavaa tuli ainoastaan esityksen kestosta, mikä jäi 20 sekuntia alle kolmen minuutin”, ahkerasti harjoitellut Hanna kertoo.

Kilpailun tuomaristo koostui Arctic Robotics-yhtiön ja ABB:n edustajista. Sähköpaja-kurssilta kilpailuun osallistui yhteensä neljä ryhmää.

Käytännönläheinen kokemus teorian rinnalle

Muutama viikko ennen perinteistä Sähköpaja-kurssin loppunäytöstä älypaitaa suunnittelevalla ryhmällä riittää vielä tehtävää.

”Meillä on koossa elektroniikka, mutta tavoitteena on vielä saada tehtyä mallitekstiili. Ideana on tehdä helppokäyttöinen kangaspala, jonka voi kiinnittää esimerkiksi paitaan”, ryhmä suunnittelee.

Hannan lisäksi ryhmään kuuluvat automaatio- ja informaatioteknologian ensimmäisen vuoden opiskelijat Marjaana Martikainen ja Tuure Nurminen sekä elektroniikan ja sähkötekniikan toisen vuoden opiskelija Jarkko Kiiski.

Ryhmän idea oli heti kurssin alusta saakka tehdä älytekstiili. Ajatus on muotoutunut matkan varrella ja lopulta ryhmä päätyi pohtimaan enemmän terveydenhuoltoon suunnattavia tarpeita kuin urheilukäytössä olevaa mittausta.

”Aalto Ventures Program järjesti kaikille sähköpajakurssilaisille yhden luennon ja harjoituksen tuotekehityksestä. Kurssilla vaihdettujen ajatusten jälkeen kilpailuesityksemme painottui lopulta siihen, että toteuttamamme elektroniikka soveltuu parhaiten lääketieteelliseen käyttöön esimerkiksi terveydenseurantaan vanhuksilla”, Hanna kertoo.

Älypaita mittaa ja analysoi sydänsähkökäyrää eli EKG:tä tai sykettä. GPS-sensorin avulla toimii paikannus sekä nopeuden ja kuljetun matkan mittaus. Älypaidassa on myös askelmittari.

”GPS-sensorin tiedot ovat hyödyllisiä esimerkiksi dementiapotilaiden seurannassa. Lisäksi paitamme voi hälyttää poikkeavasta sydäntoiminnasta kuten rytmihäiriöistä tai sydänkohtauksesta.”, Jarkko lisää.

Ryhmä antaa kiitosta sähköpaja-kurssille käytännönläheisestä kokemuksesta ja siitä, että kurssilla tehtävä projekti on valittavissa vapaasti. Jo kandityössään puettavan älytekstiilin energian keräysmenetelmiä pohtinut Hanna oli mielissään saadessaan kokemusta myös elektroniikasta.

Tervetuloa loppunäytökseen

Syksyn 2016 Sähköpaja-kurssin loppunäytös järjestetään maanantaina 12. joulukuuta. Tervetuloa katsomaan ja ihmettelemään älypaidan lisäksi muun muassa aminohappopeliä, erilaisia robotteja ja älyovea. Lisätietoa tapahtumasivulta.

Tutustu Sähköpaja-kurssiin (youtube)

Opiskelijoiden mielestä Slushin parasta antia olivat mielenkiintoiset luennot teknologian tulevaisuudesta sekä keskustelut startupien ständeillä.
Kuva: Hanna Kuha

Aalto-yliopisto on ensimmäisenä Suomessa liittynyt yhteistyökumppaniksi EU:n DARIAH-verkostoon, joka on iso eurooppalainen infrastruktuurihanke digitaalisissa ihmistieteissä. DARIAH-verkoston tavoitteena on resurssien, tulosten, työkalujen ja aineistojen jakaminen, ja tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhteistyökumppanit voivat esitellä ja tarjota omaa erikoisosaamistaan mittavassa digitaalisten ihmistieteiden osaajien verkostossa.

”Aalto-yliopisto tulee osallistumaan DARIAH-verkostoon ainakin ontologioiden ja linkitetyn avoimen datan palveluiden, sekä data-analyysin välineiden ja sovellusten kautta, joita kehitetään tietotekniikan laitoksella. Toivon, että myös muut Aalto-yliopiston digitaalisiin ihmistieteisiin ja data-analyysiin liittyvät tutkimusryhmät tulevat löytämään verkostoitumismahdollisuuksia uusien kumppaneiden kanssa DARIAH-verkostossa,” kertoo tietotekniikan laitoksen professori ja hiljattain perustetun digitaalisiin ihmistieteisiin keskittyvän HELDIG-keskuksen johtaja Eero Hyvönen.

Ontologia- ja datapalveluiden kehittämistyössä yhteinen infrastruktuuri voi yksinkertaistaa prosessia, joilla palveluja rakennetaan.

”DARIAH-verkosto mahdollistaa uusien kumppanuuksien kehittämisen sisältäen monialaisesti ihmistieteellistä tutkimustyötä, ja se voi toteutua esimerkiksi yhteisinä EU-hakemuksina verkoston eri osaajien kesken. Lisäksi kotimaisena tavoitteena on saada DARIAH-verkosto myöhemmin mukaan Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuuriohjelmaan”, lisää Hyvönen.

DARIAH –verkostossa on tällä hetkellä 17 jäsenvaltiota ja 12 yhteistyökumppania. Aalto-yliopiston kanssa samaan aikaan verkostoon liittyi Norjan suurin yliopisto NTNU, ja ennestään jäseninä on yksi ruotsalainen ja kolme brittiläistä yliopistoa ja Sveitsistä viisi yliopistoa ja yksi tutkimuskeskus.

Lisätietoa:

Eero Hyvönen
eero.hyvonen@aalto.fi

DARIAH
Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo)
Helsingin digitaalisten ihmistieteiden keskus (Heldig)

Opetusministeriön tekemässä selvityksessä on kuitenkin todettu, että sähköisen äänestyksen turvallisuus on luultua vaikeampi asia. 

Sähköisen äänestämisen mahdollisuuksia ja uhkia pohdittiin Digitaalisten vaalien turvallisuus –seminaarissa Aalto-yliopistossa 8. joulukuuta. Puhujina kuultiin useita tietoturva-alan asiantuntijoita.

Aalto-yliopiston Professor of Practice Jarno Limnéll epäili, että Suomessa ei täysin tällä hetkellä ymmärretä mitä kaikkea digitaalisuus tuo tullessaan. Syvenevä digitalisaatio tuo mukanaan myös syvenevän haavoittuvaisuuden.

"Vaaleihin vaikuttaminen on yksi hybridisodankäynnin muoto, jossa tekijää on vaikea osoittaa, valtiollisten toimijoiden vaikuttamisen kyvykkyys kasvaa ja kansainvälinen laki liikkuu edelleen harmaalla alueella."

Limnéllin mukaan sähköiseen äänestämiseen ei kannata siirtyä, jos yksikin vaalien turvallisuuden tai luotettavuuden periaate heikentyy.

Paperivaalit mahdollistavat äänten uudelleenlaskennan

Digitalisoimista ei kannata tehdä vain digitalisoimisen itsensä vuoksi. F-securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen painotti, että digitalisaation on tarkoitus ratkaista ongelmia. Hän ei nähnyt sitä ongelmaa, minkä sähköisen äänestyksen oletetaan ratkaisevan. Hän nosti myös esille äänten uudelleenlaskennan mahdollisuuden paperivaaleissa.

"Jos yhdestä vaalipiiristä saadaan outoja äänestystuloksia, nykyisellä järjestelmällä on mahdollista tehdä uudelleenlaskenta. Digitaalinen järjestelmä ei tätä mahdollista."

Myös tietoturva-asiantuntija Harri Hursti puhui nykymuotoisen paperiäänestyksen puolesta. Hän viittasi Hyppösen tavoin uudelleenlaskentaan. Digitalisaation myötä poistettaisiin paperi, joka todistaa sen, mitä kukakin on äänestänyt. Sähköisen äänestyksen puolestapuhujat vetoavat myös siihen, että digiäänestäminen saisi nuoret äänestämään. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimustietoa olemassa, vaan yleensä muutos on vaikuttanut yli 45-vuotiaisiin äänestäjiin, Hursti totesi.

Vaalijärjestelmällä pitää olla kansalaisten luottamus

Aalto-yliopiston tutkija Mikko Särelä nosti esille, että vaaleilla pitää olla kansalaisten luottamus. Jos luottamus katoaa, katoaa myös usko järjestelmän toimivuuteen. Nykyinen paperimuotoinen vaalijärjestelmä on helppo selittää kadunmiehelle, mutta digivaalien matemaattista kaavaa on hankalampi avata.

"Demokratia pohjaa siihen luottamukseen, että asiat tehdään oikein," hän totesi.

Tietoturvakonsultti Lea Viljanen on yksi Codenton neuvoa-antavien kunnallisten kansanäänestysten nettiäänestysjärjestelmän esiselvitystä tehneistä konsulteista. Viljanen pohti sitä, millä ehdoin sähköinen äänestys voisi olla mahdollinen ja korosti sitä, että prosessien riskit tulee aina huomioida.

"Sähköiseen äänestämiseen liittyy aina tietoteknisiä riskejä, kuka näissä tilanteissa määrittelee jäännösriskin tason", Viljanen kysyi.

Hänen mielestään sähköistä äänestämistä voidaan hyödyntää pienemmässä mittakaavassa, esimerkiksi kunnallisissa päätöksissä, mutta ei esimerkiksi eduskunta- ja presidentinvaaleissa, joilla voi olla laajemmin vaikutusta yhteiskuntarauhalle.

Valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) pääsihteeri Kimmo Rousku totesi yhteenvedossaan, että vaikka nyt eletään digitalisaation kulta-aikaa, olisi hyvä miettiä, mitä ongelmaa vaalien digitalisoinnilla ollaan ratkaisemassa. Lisäksi tietoturvariskit ja poliittiset uhkat tulee huomioida. Jos yksikin vaalisalaisuutta koskeva periaate heikentyy, äänestysjärjestelmä ei ole hyvä kohde digitalisaatiolle.

**

Seminaarin tallenne tulee verkkoon ensi viikolla. Tiedot löytyvät tapahtumasta.

Tapahtuma verkossa

Aalto-1-satelliitti esiteltiin medialle maaliskuussa Otaniemessä ennen toimitusta laukaisuvälittäjälle Hollantiin. Kuvassa vasemmalta Janne Kuhno, Jaan Praks, Antti Kestilä ja Tuomas Tikka. Kuva: Aalto-yliopisto / Mikko Raskinen

Suomen historian ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n laukaisu viivästyy jälleen. SpaceX-yhtiön Falcon9 -kantoraketin syyskuussa tapahtuneen onnettomuuden tutkinta jatkuu, mikä viivästyttää edelleen avaruuslentojen jatkumista.

”Arviomme oli, että Falcon 9 olisi saanut laukaisuluvan Yhdysvaltain avaruuslentoja valvovalta viranomaiselta joulukuussa, kuten SpaceX itse arvioi tilannetta. Tällöin Aalto-1 olisi ollut seuraavana vuorossa jo tammikuussa. Mikäli Falcon 9 -kantoraketti jatkaa suunnitellusti avaruuslentoja tammikuussa, Aalto-1:n laukaisu toteutunee ensimmäisen kvartaalin aikana”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Aalto-1 on ollut jo pitkään valmiina lähtöön. Se toimitettiin toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön. Satelliitti odottaa kiinnityssäiliössä kuljetusta kohti laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevaa Vandenbergin tukikohtaa. Kiinnityssäiliö kiinnitetään myöhemmin laukaisupaikalla SHERPA- järjestelmään. SHERPA-laukaisu on historiallinen, kun noin 600 kilometrin korkeudessa olevalle maapallon napojen kautta kulkevalle radalle lähetetään samanaikaisesti yli 80 nanosatelliittia. Aalto-1-satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

Aalto-2-satelliitti matkaa avaruuteen rahtialuksella

Otaniemessä jännitetään Aalto-1-satelliitin lisäksi myös Aalto-2-satelliitin matkan alkamista avaruuteen. Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1 -projektin parista.

”Aalto-2:n matka avaruuteen tulee olemaan hyvin erilainen kuin Aalto-1-satelliitin. Samoin kuin Aalto-1, myös Aalto-2 odottaa lähtöä Yhdysvaltoihin Hollannissa”, Praks kertoo.

Yhdysvalloissa Aalto-2 lastataan miehittämättömän Cygnus-rahtialuksen sisälle kaiken muun kansainväliselle avaruusasemalle menevän tavaran mukana. Kun kansainväliseen QB50-missioon osallistuvat 50 satelliittia saapuvat avaruusasemalle näillä näkymin maaliskuussa, ne jäävät odottamaan muutamaksi kuukaudeksi sopivaa ajankohtaa vapautukselle. Laukaisusovitin asennetaan astronauttien toimesta robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti sopiville kiertoradoilleen.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Koska satelliitti on osa suurempaa kokonaisuutta, se merkitään virallisesti belgialaiseksi satelliitiksi muiden QB50-satelliittien tapaan.

Suomi siirtyy avaruusaikaan

Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja muutamaa vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satoja uusia avaruusalan osaajia. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa startup-yritysten kasvuna.

”Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut uuden tekniikan kehittymisen ja perustaa BIC-yrityshautomon Suomeen vauhdittamaan alan innovaatioiden nousua”, Praks sanoo.

Syksyllä 2016 Aalto-yliopistossa aloitti ennätysmäärä uusia avaruustekniikan opiskelijoita.

”Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille”, Praks toteaa.

Lisätietoa:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
puh 050 420 5847

Tarkempaa tietoa Aalto-1-satelliitista ja materiaalia löytyy satelliitin verkkosivuilta (aalto1.fi)

Katso video: Aalto-1-satelliitin tarina (youtube.com)

Uutinen 5.10.2016: Otaniemessä valmistaudutaan ensimmäisen satelliitin laukaisuun

”On tuotteita, jotka muuttavat tapaamme toimia, mutta joilla ei ole hintaa”, Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen avasi syitä, miksi digitalisaatio ei ole vielä kiihdyttänyt talouskasvua.

Hän perusteli, etteivät ilmaiset palvelut näy bruttokansantuotteessa, vaikka parantavatkin elintasoa.

”Vietin 17-vuotiaana Amerikassa vuoden, enkä koko aikana soittanut yhtäkään puhelua Suomeen. Kuitenkin viime talvena ollessani Zimbabwessa lastenlasteni kanssa, soitin päivittäin Suomeen skypellä. Jos tuote tai palvelu muuttaa elintasoa, niin kyllä sen pitäisi jotenkin näkyä”, Liikanen sanoo Tietotekniikan ja Elektroniikan seuran 90-vuotisen taipaleen kunniaksi järjestetyssä E-illassa 29. marraskuuta Otaniemessä.

Maksuttomat digitaaliset palvelut kuten Skypen ilmaisversio ja whatsApp nostavat elintasoa, mutta näkyvät BKT:ssa vain välillisesti. Liikanen odottaakin digitalisaation nostavan työn tuottavuuden kasvuun, kunhan arkea helpottaville ilmaisille sovelluksille lätkäistään hintalappu.

”Pitää löytää ne innovaatiot ja sovellukset, joista ihmiset ovat valmiita maksamaan”, hän uskoo.

Pesukone nosti työn tuottavuuden kasvuun

Liikanen nostaa ajan vaikutuksen perustellessaan, miksi talouskasvussa ei vielä näy digitalisaation vaikutusta. Digitalisaation uusin aalto on äskettäin alkanut ja mobiililaitteiden käyttö on yleistynyt vasta viime vuosina. Teknologiset murrokset ovat olleet hitaita myös historiassa, esimerkiksi sähkön keksimisen myötä kehitettiin pesukone, joka oli syy 1930-luvulla alkaneeseen työn tuottavuuden nousuun.

”Kuulostaa vitsikkäältä, mutta pesukone vapautti naiset pyykkäämiseltä ja sen seurauksena naisille jäi aikaa työntekoon”, Liikanen perusteli.

Pesukone oli markkinoilla jo vuodesta 1910, mutta innovaatiot vaikuttavat talouskasvuun aina viiveellä. Liikanen odottaa digitalisaation kiihdyttävän talouskasvua tulevaisuudessa, kunhan löytyy digitalisaation oma pesukone eli innovaatio, joka parantaa elintasoa, ja josta ihmiset ovat valmiita maksamaan.

Tietotekniikan ja Elektroniikan Seura valitsi vaalikokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi Aalto-yliopiston Professor of Practice Jarno Limnéllin.

Lisätietoa seuran sivuilta.

Teksti ja kuva Anita Nuutinen

Hakuaika Aalto-yliopiston maisteriohjelmiin alkaa torstaina 15.12.2016. Vuonna 2017 tarjolla on 77 hakukohdetta kauppatieteen, taiteen ja tekniikan aloilla. Valtaosa maisterihaun hakukohteista on englanninkielisiä. Hakuaika päättyy 25.1.2017 kello 15.00. Hakukohteista ja hakemisesta voi lukea lisää Studies-sivuilla. (aalto.fi/studies)

Lisätietoa hakemisesta sekä hakijapalvelut@aalto.fi.

Suomessa on otettu käyttöön lukuvuosimaksut muille kuin Euroopan unionin (EU) tai Euroopan talousalueen (ETA) jäsenmaiden tai Sveitsin kansalaisille. Lukuvuosimaksut koskevat opiskelijoita, jotka aloittavat englanninkieliset opinnot kandidaatti- ja maisterikoulutuksissa syksystä 2017 alkaen. Aalto-yliopiston englanninkielisissä maisteritutkintoon johtavissa ohjelmissa lukuvuosimaksu on 15 000 euroa lukuvuodessa. Aalto-yliopistolla on apurahaohjelma maksuvelvollisten opiskelijoiden tukemiseksi. Lisätietoa löytyy verkkosivulta Lukuvuosimaksut ja apurahat.

Kansainvälisissä yhteistyöohjelmissa on erilliset hakuajat ja hakumenettelyt. Lisätietoa kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin hakemisesta löytyy verkkosivulta Kansainväliset yhteistutkinto-ohjelmat.