Quantcast
Channel: Uutiset
Viewing all 949 articles
Browse latest View live

Verkkokurssilla suomen kieltä voi opiskella jo ennen Aaltoon tulemista

0
0
Introductory Finnish -verkkokurssi tarjoaa kansainvälisille opiskelijoille ja henkilökunnalle ensimmäisen kosketuksen suomen kieleen.

Neljän viikon kurssilla opitaan suomen kielen ja kulttuurin perusteita ja verkostoidutaan ennen Suomeen tuloa. Samalla opiskelijat tutustuvat myös Aallossa käytettäviin välineisiin.

”Kurssi-idea tuli opiskelijapalautteesta, jossa toivottiin mahdollisuutta opiskella suomen kieltä jo ennen Suomeen tulemista. Osana Aalto Online Learning-hanketta saimme mahdollisuuden toteuttaa Introductory Finnish -kurssin, joka vastaa tähän kysyntään. Kurssille voi osallistua kuka tahansa suomen kielen oppimisesta kiinnostunut. Syksyllä 2016 järjestettiin pilotti ja varsinainen kurssi järjestetään ensi vuonna neljä kertaa”, kertoo suomen kielen opettaja Aija Elg.

”Verkosta löytyy lähinnä suomen kielen materiaalipankkeja, mutta Introductory Finnish -kurssi koostuu videoista, harjoituksista ja keskusteluista, jotka muodostavat pedagogisesti suunnitellun kokonaisuuden. Kurssi etenee johdonmukaisesti, ja se ottaa huomioon, että opiskelija voi työskennellä itsenäisesti ja saada palautetta. Kurssista ei vielä saa opintopisteitä, mutta tarkoitus on, että tulevaisuudessa niitä olisi tarjolla kurssin suorittaneille.”

 Aallon tarjoamat välineet käytössä

Kurssi on tuotettu Aalto Openlearning -alustalla, joka mahdollistaa avoimen verkkokurssin tekemisen ja materiaalien siirtämisen tarvittaessa myös MyCourses-oppimisympäristöön. Kurssin opetusmateriaalit jaetaan Creative Commons 4.0 -lisenssillä, joten myös muut suomen kielen opettajat voivat hyödyntää niitä opetuksessaan.

”Tarvitsimme teknisen oppimisalustan, joka mahdollistaa Aallon ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden osallistumisen kurssille ja jonka käytölle on saatavana teknistä tukea myös tulevaisuudessa. Hyödynnämme Aallon tarjoamia välineitä myös siksi, että voimme antaa niihin kehitysideoita projektissa saatavien kokemusten kautta”, kertoo suunnittelija Petri Myllynen, joka on avustanut kurssin teknisissä järjestelyissä.

Kurssia kehitetään palautteen mukaan

Opiskelijat ovat jakaneet kehitysideoita sisällöstä, materiaaleista, työmäärästä ja kurssin hyödyllisyydestä sekä kuvailleet yleisesti kurssikokemustaan.

”Jo saadun palautteen perusteella näyttää vahvasti siltä, että kurssi on haastava, innostava ja motivoiva. Opiskelijat myös arvostavat huolella toimitettua sisältöä ja ulkoasua. Tästä on hyvä jatkaa kurssin kehittämistä”, Aija ja Petri toteavat.

Kurssi järjestetään vuonna 2017 huhti-, kesä-, elo- ja joulukuussa. Lue lisää >>


Nobel-fyysikot esittelivät tutkimustaan Otaniemessä

0
0
Michael Kosterlitz ja Duncan Haldane tutkivat aineen eksoottisia olomuotoja topologian avulla.

Tämän vuoden fysiikan Nobel-palkinnon saaneet Duncan Haldane ja Michael Kosterlitz vierailivat Aalto-yliopistossa luennoimassa Suomen Fyysikkoseuran kutsumana. Heidän ja kolmannen palkitun, David Thoulessin, tutkimus käsittelee eksoottisia aineen olomuotojen muutoksia ja erilaisia tapoja muodostaa järjestyneitä rakenteita. Nobelistien lähestymistapa on viime aikoina muodostunut yhdeksi nykyfysiikan kulmakivistä.

Kaikki kolme professoria ovat lähtöisin Isosta-Britanniasta ja työskentelevät tällä hetkellä Yhdysvalloissa.

Otaniemen U2-salissa professori Tero Heikkilä Jyväskylän yliopistosta kertoi luennon johdannoksi suomen kielellä nobelistien tutkimusalueesta ja valotti, mitä on heidän työkalunaan käyttämänsä topologia.

Topologin donitsi

"Nobelin palkinto myönnettiin topologisiin olomuodon muutoksiin ja topologisiin aineen olomuotoihin liittyvistä teoreettisista löydöksistä. Topologia on matematiikan haara ja siinä tarkastellaan funktioitten ominaisuuksia ja muunnoksia. Topologin mielestä donitsi on analoginen kahvikupin kanssa koska niissä on yhtä monta reikää. Niissä on tietty vakaa ominaisuus, joka ei muutu", Heikkilä selvittää esityksensä aluksi.

Käytännön sovelluksena kvanttitietokoneet

Duncan Haldane toimii fysiikan professorina Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa. Nobelin palkintoon johtanut tutkimustyö alkoi jo 1970-luvulla."Työmme oli tuolloin varsin teoreettista emmekä tietenkään voineet arvata, mihin se voisi johtaa. Viime vuosina esiin on tullut uusia jännittäviä ulottuvuuksia ja konkreettisia sovelluksia, kuten kvanttitietokoneet, ja paljon uutta on vielä tuloillaan", Haldane kertoi.

Sattumalla sormet pelissä

Professori Michael Kosterlitz, joka työskentelee yhdysvaltalaisessa Brownin yliopistossa, kertoi oman tutkimusuransa alun olleen monen sattuman summa. Nuorena postdoc-tutkijana hän myöhästyi jättäessään hakemuksen CERNiin ja jäi työttömäksi. Sanomalehdestä hän sitten löysi ilmoituksen työpaikasta Birminghamin yliopistossa ja pääsi sinne. Työ ei alkuun edennyt kovin hyvin ennen kuin hän tapasi David Thoulessin.

"En ollut mielissäni muutosta Birminghamiin CERNin sijaan mutta se osoittautui elämäni parhaaksi ratkaisuksi. Thoulessin tapaamisen jälkeen kiinnostuin aiheesta, aloitimme yhteistyön ja siellä teimme tutkimuksen, joka myöhemmin johti Nobel-palkintoon", Kosterlitz toteaa ja jatkaa:

"Urani oli sattumusten sarja. Taidot ja äly eivät yksin tee kuuluisaksi, tarvitaan myös onnea."

Michael Kosterlitz on tehnyt vuosia yhteistyötä Aalto-yliopiston professorin Tapio Ala-Nissilän ja hänen tutkimusryhmänsä kanssa. Nobelisti oli lokakuussa tutkimusvierailulla Aallossa saadessaan tiedon Nobel-palkinnosta.

Katso tilaisuuden tallenne (videosync.fi).

Audience_web.jpg

Nobelistit esiintyivät salintäydelle yleisölle ja keskustelivat tilaisuuden jälkeen kuulijoiden kanssa.

Kuvat: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Julkisen sektorin hackathon päästi luovuuden ja digitaalisen innovaation valloilleen

0
0
#pshack100-kurssi on yksi Aalto-yliopiston Suomi100-hankkeista.

Seitsemän mielenkiintoista julkisen sektorin organisaatiota eli Apotti-hanke, Patentti- ja rekisterihallitus, Poliisihallitus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, sisäministeriö ja Suomen tulli haastoivat Aallon opiskelijat kehittämään ratkaisuja, jotka helpottavat em. organisaatioiden kanssa asiointia sekä lisäävät niiden verkko- ja mobiilipalveluiden käyttöä.

Näitä haasteita on ratkottu marraskuun alun kick-off-tilaisuudesta alkaen julkisen sektorin hackathon (Public Service Hackathon, #pshack100) -kurssilla, joka oli avoin kaikille Aalto-yliopiston maisteriopiskelijoille. Kauppakorkeakoulussa hackathon-kurssi on myös maisteriohjelman päättävän capstone-kurssin vaihtoehto useassa eri koulutusohjelmassa. Capstone-kurssilla opiskelijat ratkaisevat tosielämän yritystapauksen. #pshack-kurssille on osallistunut yhteensä 92 Aallon opiskelijaa yliopiston viidestä eri korkeakoulusta ja lisäksi 18 Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa. Monitieteellinen maisteritason kurssi on kuuden opintopisteen (ECTS) arvoinen ja sen työkieli on ollut englanti jo siksikin, että lähes puolet kurssille osallistujista on ulkomaalaisia.

Kurssi on ollut käytännönläheinen ja ryhmätyöhön painottuva

Kurssiin on kuulunut luentoja, tiivistä ryhmätyöskentelyä ja opiskelijoiden valmentamista. Valmentajia ovat olleet niin Accenturen ja Fjordin asiantuntijat, aaltolaiset kuin julkisen sektorin organisaatioiden edustajat.

Yhteen Tullin tiimiin kuulunut opiskelija Jemina Härkälä kertoo, että hänen tiiminsä tehtäväksi valikoitui EU:n ulkopuolelta saapuvien lahjojen tullaamisen helpottaminen.
”Tähän avuksi kehitimme tekstiviestillä saapuvan saapumisilmoituksen, jossa on personoitu linkki nettitullaamiseen, joka on ohjeistettu vaihe vaiheelta. Ratkaisussamme automatisoisimme tietojen keruun osittain, jolloin tullaaminen olisi asiakkaalle huomattavasti nopeampaa ja prosessi helpompi ymmärtää. Oletamme, että automatisointi myös vähentäisi merkittävästi Tullin asiakaspalveluun tulevia kyselyitä, mikäli ratkaisumme otetaan käyttöön. Kurssi on ollut nopeatempoinen sekä käytännönläheinen ja painottunut voimakkaasti ryhmätyöskentelyyn. Parasta on ollut Tullin henkilökunnan tuki ja innokas asenne sekä onnistumisen tunne, kun ratkaisu saatiin pakettiin ja esiteltyä onnistuneesti yleisölle”, Jemina Härkälä kertoo. 

24 tunnin hackathon-tapahtuma kurssin ytimessä

Osana kurssia järjestettiin 17.–19.11. Otaniemen Urban Millissä 24 tunnin hackathon-tapahtuma.

”Todella innostava tapahtuma. Opiskelijat saivat erittäin arvokasta valmennusta organisaatioiden asiantuntijoilta ja Aallon akateemisilta. Coacheille kurssi on ollut silminnähden innostava ja silmiä avaava, kun he ovat saaneet kuulla opiskelijoiden tuoreita näkemyksiä haasteisiin”, kurssin akateeminen koordinaattori, vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitokselta kertoo opetusmenetelmästä.

Helmikuun 9. päivä 2017 kurssi huipentuu Grande Finaleen, jossa jokaisen organisaation parhaaksi valittu tiimi esittää ideansa arvovaltaiselle tuomaristolle. Tilaisuuden päätteeksi julistetaan paras tiimi. Voittajalta ei odoteta vain erinomaista innovaatiota, vaan myös loppuun asti hiottua pitch-esitystä. Suomi100-tilaisuuden pääpuhuja on ministeri Anu Vehviläinen.

Aallosta kurssin toteuttamiseen osallistuvat Braggen lisäksi Professor of Practice Esko Penttinen, apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa, yliopistonlehtori Christa Uusi-Rauva, post-doc tutkija Jani Merikivi ja tutkija Darius Pacauskas. He antavat tunnustusta virastojen aktiivisten valmentajien lisäksi myös Accenturen ja Fjordin tiimille, joiden kanssa tehty yhteistyö on ollut erinomaisen toimivaa. Hackathon-kurssi järjestettiin nyt toista kertaa.

Lisätietoja:
Projektin verkkosivut: https://nordic-events.accenture.com/hackathon/#/
Kurssin MyCourses-sivut: https://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=12317

Seuraa Twitter-keskustelua ja osallistu siihen: #pshack100 #aalto #suomi100

Tieteen päivien 2017 teemana Vapauden rajat

0
0
Myös aaltolaisia luennoi 11.–15.1. Helsingissä järjestettävillä Tieteen päivillä.

Tieteen päivät on suurelle yleisölle suunnattu, kaikki tieteenalat kattava tiedetapahtuma, jossa eri alojen tutkijat kertovat laaja-alaisesti tieteestä ja tutkimuksesta sekä tieteen mahdollisuuksista. Tieteen päivät järjestetään Helsingissä viisipäiväisinä joka toinen vuosi tammikuussa. Muissa yliopistokaupungeissa järjestetään kaksipäiväisiä Tieteen päiviä.

Tämän vuoden Tieteen päivien teemana on Vapauden rajat. Aihealuetta käsitellään niin yksilön ja identiteetin, valtion ja yhteisön kuin luonnon ja maapallon asettamien rajojen näkökulmasta. Ohjelma sisältää luentoja, keskusteluja ja väittelyitä, erikoisseminaareja, näyttelyitä, uutuuskirjoja ja planetaarioesityksiä. Päiviin kuuluu myös Nuorten päivä ja kaupunkitapahtumia, kuten Tieteiden yö Kruununhaassa ja Tiedettä kaupungissa -tapahtuma Kampin kauppakeskuksessa. Päivien yhteydessä jaetaan myös palkintoja, kuten Vuoden tiedekirja ja Vuoden professori.

Aaltolaisten esitelmien aiheina talouden selittäminen ja nanoteknogia

Päivän paini: miten taloutta selitetään?
KE 11.1. klo 14.30–15.30
Mattotuomari: professori Sixten Korkman, Aalto-yliopisto
Painijat: valtiotieteiden maisteri, tutkija Lauri Holappa, Helsingin yliopisto vs. valtiotieteiden tohtori, päätoimittaja Antti Suvanto

Päivän paineissa väitellään ajankohtaisista ja kiistanalaisista aiheista. Mattotuomari pitää pelin reiluna ja painijat asian ytimessä.

Nanoteknologia ja sen rajat
PE 13.1. klo 12.1514.15
Puheenjohtaja: akateemikko Risto Nieminen, Aalto-yliopisto
Apulaisprofessori Mauri Kostiainen, Aalto-yliopisto: Biomolekyylit uusien nanomateriaalien rakennusaineina
Dosentti Pia Damlin, Turun yliopisto: Notkeat hiilen nanorakenteet
Akatemiaprofessori Hannu Häkkinen, Jyväskylän yliopisto: Nanorakenteisen kullan monet mahdollisuudet


Tieteen päivien järjestelyistä vastaavat Tieteellisten seurain valtuuskunta, Suomen Kulttuurirahasto, Suomalainen Tiedeakatemia, Finska Vetenskaps-Societeten – Suomen Tiedeseura, Teknillisten Tieteiden Akatemia ja Svenska Tekniska Vetenskapsakademien i Finland. Päiviä tukevat lisäksi Tieteen tiedotus ry ja Koneen Säätiö.

Suurin osa ohjelmasta järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen luentosaleissa.
Tieteen päiville osallistuminen on maksutonta.

OHJELMA (tieteenpaivat.fi)

 

Haku uuteen energia-alan maisteriohjelmaan käynnissä

0
0
Aalto-yliopiston uusi energia-alan maisteriohjelma Advanced Energy Solutions alkaa syksyllä 2017.

Haku uuteen ohjelmaan on parhaillaan käynnissä ja päättyy 25.1.2017.

”Energia- ja kestävä kehitys ovat keskeisiä alueita, kun halutaan löytää vastauksia maailman polttavimpiin ongelmiin", kertoo yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori, professori Eero Eloranta. Halusimme siksi luoda ohjelman, joka tukee Aallon strategiaa ja lupausta kouluttaa muutoksentekijöitä – Educating Game Changers.”

”Uusi maisteriohjelma tarjoaa opiskelijoille kattavan näkymän alalle ja luo samalla synergiaa ja yhteistyömahdollisuuksia tutkimuksessa”, tiivistää ohjelman johtaja, professori Martti Larmi.

Tavoitteena on tuoda esille Aalto-yliopiston energia-alan huippuosaamista sekä Suomessa että kansainvälisesti ja houkutella ohjelmaan lahjakkaita hakijoita kaikkialta maailmasta.

Ohjelmassa on neljä pääainetta:

Diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä. Tutkinto koostuu pääaineen opinnoista, vapaasti valittavista opinnoista ja diplomityöstä. Kaikilla opiskelijoilla on pääaineessa yhteinen moduuli, jonka tavoitteena on tarjota opiskelijalle hyvä tuntemus energiajärjestelmistä ja -markkinoista.

Lisätietoja:

Professori Martti Larmi
martti.larmi@aalto.fi
puh. 050 5695 625

 

Suosittu matematiikan popularisoija Katie Steckles luennoi yläkoululaisille ja lukiolaisille

0
0
Steckles havainnollisti mm. fraktaaleja lähes täysille salillisille kuulijoita Otaniemessä ja Töölössä.

LUMA-keskuksen vieraana loppuvuodesta ollut Katie Steckles on brittiläinen matemaatikko, joka on tohtoriksi valmistumisensa jälkeen 2011 kiertänyt ympäri maailmaa puhumassa matematiikan saloista, esimerkiksi erilaisilla tiede- ja musiikkifestivaaleilla, BBC:llä, ja osana teatteriesityksiä. Hänen esityksiään on nähtävillä myös netissä.

Katie Steckles luennoimassa Aalto-yliopistossa Kuva: Annika Artimo

Aalto-yliopistoon hän oli houkutellut paikalle runsaslukuisen yleisön. Otaniemen joulukuun luennolle oli ilmoittautunut noin 400 koululaista useasta eri pääkaupunkiseudun koulusta. Kouluilta saadun palautteen mukaan esitys oli erittäin mielenkiintoinen.

Esityksessään Steckles havainnollisti fraktaalien rakenteita. Fraktaali on itsesimilaarinen joukko, eli kuvio näyttää samalta, katsoo sitä missä koossa tahansa. Hän opasti koululaisia, miten fraktaalikuvioita pystyy myös itse tekemään: Sitä varten tarvitsee vain paperin, kynän ja viivoittimen.

"Fraktaaleita voidaan suurentaa ja suurentaa lähemmäs loputtomasti ja kuvio jatkuu, Steckles kertoi. Riippumatta mittakaavasta niissä toistuu samoja yksityiskohtia ja siksi tutkittavaa riittää."

LUMA-toiminta Aalto-yliopisto kuva: Annika Artimo

Yhtenä esimerkkinä Steckles mainitsi Karl Mengerin kolmiulotteisen ”sienen”, joita on rakennettu useassa paikassa ympäri maailman. Mengerin sieni puolestaan on kolmiulotteinen versio kuuluisasta Sierpinskin matosta. Maailman suurimman pienistä kuutioista kootun neliön kokoamiseen meni yhteensä 41 tuntia.

Steckles kertoi, että pitää itsekin kuvioiden rakentamisesta ja esimerkiksi hänen omasta keittiöstään löytyy Mengerin sienen pienoismalli.

Tietoa Katien esityksistä löytyy esim: http://www.katiesteckles.co.uk/  ja https://www.youtube.com/user/st3cks

**

Vierailut Luma-keskus Aaltoon

Luma-keskus Aallon toiminnan tavoitteena on tukea ja edistää luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetusta ja oppimista kaikilla asteilla sekä lasten ja nuorten harrastuneisuutta näissä aiheissa.

LUMA-toiminta Aallossa (luma.aalto.fi)

TET-harjoittelussa sukellus Aalto-yliopistoon

0
0
"TET-jakso Aalto-yliopistossa oli mahtava – opettavaa ja uudenlaista. En ole koskaan kuvitellut työskentelyn olevan tuollaista!"

Aalto-yliopiston kokeellinen tuotekehitysalusta, Design Factory, on syksystä 2016 lähtien toiminut Työelämään tutustumisen harjoittelupaikkana pääkaupunkiseudun peruskoululaisille.

”TET-kokeilun tavoitteena on innostaa nuoria kiinnostumaan korkeakoulutuksesta ja Aalto-yliopiston tarjoamista poikkitieteellisistä opiskelumahdollisuuksia”, kertoo Aaltonaut-sivuaineen vastuuopettaja Elina Kähkönen.

”Harjoittelu yliopistossa on kiinnostanut nuoria, sillä syksyn aikana Design Factoryllä on ollut jo 14 koululaista tutustumassa työelämään”, iloitsee TET-kokeilun vetäjä, projektipäällikkö Tiina Tuulos.  

TET-harjoittelijoita on ollut Design Factorylla aiemminkin, mutta nyt toiminta on järjestelmällisempää. Kuluvan lukuvuoden alussa Design Factory lähestyi pääkaupunkiseudun peruskouluja ja opinto-ohjaajille välitettiin tieto tarjolla olevista TET-harjoittelupaikoista.

”Harjoittelijat työskentelevät yhden tai kahden viikon mittaisen jakson ajan projektiluontoisessa tehtävässä”, Tiina Tuulos kertoo. ”Projektin sisältö suunnitellaan yhdessä harjoittelijoiden kanssa etukäteen, jotta nuoret pääsevät kehittämään omaa osaamistaan mahdollisimman pitkälle. Tämän syksyn projekteissa harjoittelijat ovat päässeet tekemään muun muassa tyttöjä tekniikan ja matematiikan aloille kannustavan videon, kokeilemaan 3D-tuostamista sekä antamaan ehdotuksia siitä, miten koulutuksesta voisi tehdä innostavampaa yläkouluikäisille pojille.”

Kirkkonummen Nissnikun yhtenäiskoulun opiskelijoiden, Oliverin ja Villen, TET-harjoitteluprojekti liittyi tulevaisuuden lentomatkustamokonsepteihin nuorten näkökulmasta.

“Airbus-projektin aikana opin oma-aloitteisuutta, tiedonhakua ja ryhmätyötä. Yllättävää oli joutua heti oikeaan projektiin mukaan, mutta ei se todellakaan huono asia ollut. Kaikkein parasta mielestäni oli se, että asioita sai tehdä paljon itsenäisesti ja kaverin kanssa ja ihmiset Design Factoryllä oli erittäin mukavia ja ymmärtäväisiä,” Oliver kuvailee.

Harjoittelussa nuoret toimivat asiantuntijoina ja tarjotut tehtävät ovat sellaisia, joihin he pystyvät tarjoamaan oman näkökulmansa. Design Factoryn toimintamalli perustuu ryhmätyöhön, joten myös TET-harjoittelijat työskentelevät pareittain. Tuotekehityksessä käytetyn mallin mukaan, nuoret pääsevät itsenäisesti pallottelemaan ajatuksiaan ja kokeilemaan ideoitaan. Design Factoryn yhteisön tarjoama tuki ja ammattitaito on kuitenkin aina harjoittelijoiden saatavilla.

“TET-jakso Aalto-yliopistossa oli mahtava. Mahtavalla tarkoitan opettavaa ja uudenlaista. En ole koskaan kuvitellut työskentelyn olevan tuollaista. Oman projektin tekeminen oli ihanaa,” kertoo TET-harjoittelija Maija Pakilan yläasteelta.

“Haluamme TET-harjoitteluhankkeella herättää nuoret pohtimaan sitä, mitä työelämä on nykypäivänä ja mitä se tulee olemaan tulevaisuudessa,” kertoo Tiina Tuulos.

Aalto-yliopistossa harjoittelijat pääsevät tutustumaan projektilähtöiseen työntekoon kansainvälisessä ympäristössä. Design Factoryn pääasiallinen työkieli on englanti ja harjoittelijat pääsevätkin halutessaan vahvistamaan omia englannin kielen taitojaan.

“Vaikka meidän piti puhua englanniksi, niin silti ymmärsimme toisiamme ja saimme kaiken aikaan,” iloitsee Maija.

Design Factoryn TET -kokeilu jatkuu keväällä 2017.

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tiina Tuulos, tiina.tuulos@aalto.fi, puh. 050 323 6586
designfactory.aalto.fi
 

Metsähovissa kerätään merkittävää tietoa kansainväliseen käyttöön

0
0
Suomalainen radio-observatorio on mukana konsortiossa, joka sai 10 miljoonan euron rahoituksen Euroopan komissiolta.

Metsähovin tähtitieteellinen radio-observatorio Kirkkonummella on mukana 13 maan ja 28 johtavan radioastronomian tutkimuslaitoksen konsortiossa, joka on saanut Euroopan komissiolta 10 miljoonan euron rahoituksen neljäksi vuodeksi. RadioNet-konsortion tavoitteena on tiivistää eurooppalaista yhteistyötä ja vahvistaa Euroopan johtoasemaa radioastronomian alalla.

Metsähovin radiotutkimusasemalla seurataan jatkuvasti avaruutta ja aktiivisten galaksien eli kvasaarien toimintaa. Aseman valttina on halkaisijaltaan 14-metrinen radioteleskooppi, jonka mittauksille on maailmalla kysyntää.

”Kvasaareissa osa galaksin keskustan mustaan aukkoon putoavasta aineesta sinkoutuu ulos lähes valonnopeudella liikkuvina suihkuina. Nämä suihkut ovat koko maailmankaikkeuden voimakkaimpia säteilijöitä. Suihkuista saadaan kuitenkin muodostettua kokonaiskuva vasta yhdistämällä monilla eri taajuuksilla tehtyjä mittauksia. Metsähovissa havaitaan kohteita 2–150 gigahertsin taajuuksilla, ja muun muassa Metsähovin suuren radioteleskoopin havainnot 37 gigahertsin taajuudella ovat ainutlaatuisia maailmassa”, Metsähovin johtaja Joni Tammi kertoo.

”Metsähovi on tehnyt VLBI-mittauksissa yhteistyötä jo 25 vuoden ajan eri maailmankolkissa sijaitsevien observatorioiden kanssa. Nyt olemme mukana konsortiossa, joka vahvistaa entisestään Metsähovin merkittävää asemaa eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden joukossa", Tammi jatkaa.

Tutkijoita kiinnostaa galaksien yksityiskohdat

RadioNet-konsortio käyttää tutkimuksissaan konsortion jäsenten radioteleskooppeja ja havaintoja, joihin kaikilla jäsenillä on vapaa pääsy. Jäsenet yhdistävät voimansa muun muassa kehittääkseen uusia radiovastaanottimia ja niiden ohjelmistoja, joita tarvitaan käsittelemään valtavia tietovirtoja ja varmistamaan, että tiedot ovat korkealaatuisia ja häiriöttömiä.

”Yhdistämällä koko Euroopan ja maailman radio-observatorioiden tiedot voimme muodostaa kuvia, joiden erotuskyky vaatisi muuten teleskoopin, jonka halkaisija on tuhansia kilometrejä”, kertoo radioastronomian Max Planck instituutin professori ja RadioNet-konsortion vetäjä Anton Zensus.

Astronomit tutkivat myös linnunradan ja muiden galaksien keskeisten alueiden yksityiskohtia ja toivovat saavansa kuvan galaksimme keskustassa olevan mustan aukon välittömästä läheisyydestä lyhyillä aallonpituuksilla.

Lisätietoa:

Metsähovin johtaja Joni Tammi
puhelin: 029 442 4858 (arkisin klo 9–16)
metsahovi@aalto.fi
metsahovi.aalto.fi

Lisätietoa RadioNetistä >>


Professori Antti Oulasvirta alansa vaikuttavimpien tutkijoiden listalla

0
0
AMiner-sivusto rankkasi tietotekniikan eri tutkimusalueiden viitatuimmat tutkijat.

Tietotekniikan käytettävyyttä kehittävä professori Antti Oulasvirta sijoittui 92. sijalle AMiner-sivuston tekemässä vaikuttavimpien tutkijoiden rankingissa, ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen tutkimuksen (Human-Computer Interaction) alueella. Oulasvirta yhdistää työssään muun muassa tietojenkäsittelytiedettä, kognitiotiedettä ja matemaattista psykologiaa, ja Euroopan tiedeneuvosto on myöntänyt hänelle erittäin kilpaillun ERC Starting Grantin tutkimushankkeelle, jonka tavoite on parantaa käyttöliittymiä algoritmien avulla.

AMiner on ilmainen, akateemiseen verkkoanalyysiin ja tiedonlouhintaan erikoistunut palvelu. Sen vuosittainen Most Influential Scholar Annual List perustuu algoritmin automaattisesti hakemiin ja analysoimiin tietoihin arvostetuissa julkaisuissa tehdyistä viittauksista.

Oulasvirran lisäksi aaltolaisten joukosta nousi viitatuimpien tutkijoiden joukkoon tällä hetkellä Suomen Akatemian pääjohtajana toimiva professori Heikki Mannila, joka oli tiedonlouhinnan (data mining) alueella sijalla 21.

Lisätietoja (aminer.org)

Antti Oulasvirta (Aalto People)

Heikki Mannila (Aalto People)

Kahdeksan hanketta Aalto-yliopistosta Helsinki Challenge -kilpailun semifinaaliin

0
0
Suomi 100 -juhlavuonna suomalaiset yliopistot muuttavat yhdessä maailmaa.

Kaksikymmentä tiedetiimiä on valittu ratkomaan aikamme suuria haasteita. Tiimit tarttuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja luovat ratkaisuja muun muassa nuorten kaupunkilaisten yksinäisyyteen, syövän hoitoon, ikääntymiseen ja malariaan. Tiimeistä kahdeksan on Aalto-yliopiston tutkijoiden johtamia hankkeita.

Tiedepohjainen ideakilpailu Helsinki Challenge kokoaa suomalaiset yliopistot monialaiseen yhteistyöhön koko maailman hyväksi. Kilpailun semifinaaliin valitut, tutkijoiden luotsaamat tiimit kehittävät kilpailun aikana ratkaisuja yhteistyössä yritysten, järjestötoimijoiden, päättäjien, median ja julkisen sektorin edustajien kanssa. Ideakilpailun palkinto, 375 000 euroa, on tarkoitettu ratkaisun toteuttamiseen, ja se jaetaan marraskuussa 2017.

"On upeaa, että tiimimme pärjäsivät mainiosti tässä semifinaalivaiheessa.  Aalto-yliopiston tutkimuksen avainalueiden hankkeet tuottavat aivan uudentyyppisiä ratkaisuja yhteiskunnan suuriin kysymyksiin monilla ajankohtaisilla alueilla", toteaa vararehtori Tuija Pulkkinen.

Globaaleihin haasteisiin vastataan vahvalla tiedeosaamisella

Helsinki Challenge -kilpailuun hakeneet tiimit esittivät omat ratkaisuehdotuksensa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista kumpuaviin kilpailuteemoihin. Kilpailuun haki 110 tiimiä, joissa on mukana 340 asiantuntijaa suomalaisista yliopistoista ja yli 160 muuta organisaatiota. Esikarsintavaiheen tuomaristo valitsi kiihdyttämöohjelmaan 20 semifinalistitiimiä kriteereinään tiedepohjaisuus, ratkaisuhakuisuus, vaikuttavuus, uutuus ja luovuus.

"Tuomariston työ oli haastava. Odotamme innolla, miten ratkaisut jatkossa kehittyvät. Kilpailuehdotusten kivijalkana on tutkimus ja vahva tieteellinen osaaminen. Kiihdyttämöprosessin aikana voi syntyä vaikka liiketoimintaa, uusi tieteenala, kaupallistettava idea, yrittäjyyttä tai tieteellinen läpimurto. Suunnan päättää tiimi", muistuttaa tuomariston puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Yksi jatkoon valituista hankkeista on Ioncell, jota johtaa professori Herbert Sixta Aalto-yliopistosta.
"Selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen kehruumenetelmämme tuo uusia mahdollisuuksia suomalaiselle teollisuudelle. Kilpailuun valmistautuminen oli hyvin hyödyllistä, saimme kirkastettua kaupallistamiseen liittyviä tavoitteita ja haasteita", Sixta kertoo.

Sixta.jpg

Professori Herbert Sixtan johtama tiimi kehittää uudentyyppistä selluloosakuitua, joka on valmistettu suomalaisesta puusta. Kuva Helsingin yliopisto / Helsinki Challenge.

Kiihdyttämö törmäyttää tiedeyhteisön ja yhteiskunnan osaajat

Tiimeissä on mukana yli 150 tutkijaa ja asiantuntijaa suomalaisista yliopistoista, yrityksistä, järjestöistä ja julkisorganisaatioista. Tiedeyhteisön lisäksi mukana on muun muassa nanoteknologiayritys Canatu, Helsingin kaupunki, Kemianteollisuus ry, Luonnonvarakeskus, Marimekko ja lukuisa joukko muita organisaatiota.

Semifinaalivaiheeseen valitut tiimit osallistuvat tammikuussa käynnistyvään kiihdyttämöohjelmaan. Kiihdyttämössä he kehittävät ratkaisuaan, luovat verkostoja, saavat tukea viestintään ja rakentavat yhteistyömahdollisuuksia.

Helsinki Challenge toteutetaan suomalaisten yliopistojen yhteistyönä ja on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Helsingin yliopiston kanssa kilpailun järjestävät Aalto-yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Taideyliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

Tutustu Helsinki Challenge semifinalistitiimeihin:
challenge.helsinki.fi

 

Lisätietoja:
Tatu Pohjola, Suomi 100 -projektipäällikkö, Aalto-yliopisto
tatu.pohjola@aalto.fi, 050 576 0125

Ira Leväaho, Helsinki Challenge -projektipäällikkö,
Helsingin yliopisto, ira.levaaho@helsinki.fi, 050 5058152

Deloitte ja OP haastavat Aallon opiskelijat elävöittämään hiljentyviä paikkakuntia

0
0
Social Hackathon -kilpailun keskiössä on ihmisten palveleminen.

OP Ryhmä ja Deloitte järjestävät maaliskuussa Aallon opiskelijoille Social Hackathon -kilpailun. Opiskelijat haastetaan keksimään uudenlaisia keinoja palvella ihmisiä, jotka asuvat hiljentyvillä ja tyhjentyvillä paikkakunnilla Suomessa.

Kilpailun keskiössä ovat ihmiset – nyt etsitään palvelumalleja sekä yksilöille että eri väestöryhmille, kuten ikääntyville, lapsiperheille, lapsille ja nuorille, eri ammattikuntien edustajille tai maahanmuuttajille. Erityisesti etsitään uusia yhteistyömalleja ja digitaalisia palveluinnovaatioita, joilla voidaan purkaa fyysisen maailman rajoitteita.

Hackathonissa edellytetään, että ideoitavat ratkaisut soveltuvat sellaisille tyhjentyville paikkakunnille, joiden
- palvelut ovat supistuneet merkittävästi ja
- nykyinen väestöpohja ja sijainti mahdollistavat laajemmat peruspalvelut siitä huolimatta, että työttömyys ja muuttotappio hiljentävät paikkakuntaa.

Deloitten ja OP:n edustajat arvioivat opiskelijoiden lopputuotokset arviointikriteereinään ratkaisun innovatiivisuus, skaalattavuus ja yhteiskunnallinen merkitys. Lopputuotteina voi syntyä esimerkiksi täysin uusi palvelu, uudenlainen tapa lähestyä olemassa olevaan ongelmaa tai digitaalinen palvelukonsepti, joka murtaa fyysisen maailman rajoitteet.

Kilpailussa etsitään ratkaisuja uudelle kasvulle

”OP haluaa toimia ihmisten ja yritysten ongelmien ratkaisijana. Haluamme aktiivisesti olla mukana etsimässä ratkaisuja uudelle kasvulle. Siksi haluamme olla mukana etsimässä uudenlaisia ratkaisuja kaupunkikeskusten ulkopuolisen Suomen elinvoimaisuuden varmistamiseksi. Meille on tärkeää löytää uusia tapoja kerätä ja hyödyntää sekä hallussamme olevaa hiljaista että näkyvämpää tietoa”, toteaa OP:n uusien liiketoimintojen tuotekehityksestä vastaava Kristian Luoma.

Deloitte Digital tukee kilpailuun osallistuvia tiimejä tarjoamalla heidän käyttöönsä valmentajia kisan ajaksi.

”Kilpailijoiden ja valmentajien monipuoliset taustat, tiivis yhteistyö ja Hackathonin intensiivinen työskentelytapa tekevät kisasta luovan ajatuskiihdyttämön ja odotammekin siitä rajoja rikkovia innovaatioita koko Suomen hyödyksi”, kommentoi Deloitte Digitalin Suomen vetäjä Mikko Räty.

Kisassa ratkaistava ongelma on tärkeä sekä OP:lle että Deloittelle. OP:n perustehtävänä on luoda taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä omistaja-asiakkailleen että toimintaympäristölleen.

Deloitten perimmäinen tarkoitus kiteytyy lauseeseen ”Making an impact that matters”. Siksi OP ja Deloitte haluavat jatkaa parhaaksi arvioitavan idean kehittämistä. Voittajajoukkue palkitaan kesätyöpaikoilla OP Ryhmässä ja Deloittella, jotka tukevat voittajia jatkamaan konseptinsa jatkotyöstöä kesän ajan.

Aikataulu: 

  • Hackathoniin voi ilmoittautua voi joko 3-4 hengen joukkueena tai yksilönä Deloitten ja OP:n verkkosivujen kautta: www.deloitte.com/fi/socialhackathon  
  • Kickoff-tilaisuus järjestetään torstaina 2.3.2017 klo 14.00–17.00 OP:n tiloissa (Gebhardinaukio 1). Tilaisuudessa kuvataan tarkemmin tehtävänasettelu ja arviointikriteerit.
  • Kilpailutyö tehdään joukkueena. Kickoff-tilaisuudessa voi vielä ilmoittautua itse kilpailuun ja siinä muodostetaan joukkueet yksilöinä ilmoittautuneista opiskelijoista.
  • Päivän mittainen Hackathon-tilaisuus järjestetään torstaina 23.3.2017 Aallon tiloissa.

Lisätietoja:
Ilkka Huikko
Osakas, pankki- ja vakuutussektorin toimialajohtaja
ilkka.huikko@deloitte.fi
Deloitte

Kristian Luoma
Uusien liiketoimintojen tuotekehitys
kristian.luoma@op.fi
OP Ryhmä

Anne Salonvaara
Corporate Relations Manager
anne.salonvaara@aalto.fi
Aalto-yliopisto

 

Opiskelijat: Näin HSL:n matkakortinlukijasta tulisi looginen ja nopea

0
0
Toimivamman käyttöliittymän suunnittelussa hyödynnettiin käyttäjien ideoita ja matemaattista mallinnusta.

HSL_kayttoliittyma_www.jpg

Opiskelijoiden ehdottamassa käyttöliittymässä kertalipun ostamiseen tarvitaan vain kaksi vaihetta. Ensimmäisenä käyttäjä valitsee matkustusalueen napauttamalla haluamaansa vaihtoehtoa (vasemmanpuoleinen näkymä) ja toisena näyttää sitten korttinsa laitteelle (oikeanpuoleinen näkymä). Vahvistusnäkymässä (oikeanpuoleinen näkymä) käyttäjä voi halutessaan muokata ostettavien lippujen määrää, mutta tämä ei ole pakollista.

Hiljattain käyttöön otettu uusi Helsingin seudun liikenteen (HSL) matkakortinlukija on saanut osakseen kritiikkiä heikon käytettävyyden ja myöhästymisiä aiheuttavan hitauden vuoksi. Aalto-yliopiston maisteriopiskelijat analysoivat käyttöliittymän ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen keskittyneellä erikoiskurssilla ja tekivät ehdotuksen uudeksi käyttöliittymäksi yleisöltä ja muilta Aalto-yliopiston opiskelijoilta saamiensa ideoiden pohjalta.

Käyttöliittymä korjaa kaksi merkittävää ongelmaa eli epäloogisen toimintajärjestyksen ja liian kauan kestävän ostotapahtuman. Ostotapahtuman hahmottamiseen ja uudelleensuunnitteluun opiskelijat käyttivät matemaattista mallintamista. Huomioon otettavia seikkoja olivat esimerkiksi tehtävän suorittamiseen kuluva aika, virheiden mahdollisuus ja visuaalinen tarkkaavaisuus. Tämänhetkisen käyttöliittymän suurin ongelma sekä uusille käyttäjille että kokeneille matkustajille liittyy valitsemis- ja vahvistamistapahtumaan.

”Ensimmäisenä poistaisimme tarpeettoman kaksinkertaisen vahvistuksen. Tällä hetkellä käyttäjän on painettava OK-painiketta ja näytettävä korttinsa lukijalaitteelle. Mielestämme pelkän kortin näyttämisen pitäisi riittää vahvistukseksi. Kun OK-painikkeen painaminen jätetään pois, aikaa säästyy tutkimuksemme mukaan jokaisen arvolippuoston kohdalla noin 2,7 sekuntia. Jos bussissa on 40 matkustajaa, aikaa säästyy kokonaisuudessaan lähes 2 minuuttia”, maisteriopiskelija Jenni Pajukoski selventää.

Näkymien määrä kahteen        

Matkakortinlukijan käyttöä hankaloittaa myös se, että tilaa ei ole käytetty tehokkaasti hyödyksi: ruudun painikkeet ovat pieniä ja tekstejä on vaikea lukea. Toinen parannus saavutettaisiin vähentämällä näkymien määrä kahteen. Tällä hetkellä laitteessa on ostotapahtuman aikana käytössä kolme näkymää.

”Ehdotuksessamme käyttäjä valitsisi ensimmäisessä näkymässä matkustusalueen. Toisessa näkymässä käyttäjä näkee valitun lipputyypin, matkustajien määrän ja kokonaishinnan. Vahvistus onnistuu korttia näyttämällä, eikä käyttäjän tarvitse välttämättä tehdä lainkaan lippujen määrää koskevia toimenpiteitä”, Pajukoski sanoo.

Opiskelijat muuttivat myös käyttöliittymän värejä ja kirjainkokoja. He käyttivät apuna ihmisten havainnointikykyä kuvaavia malleja ja selvittivät, miten käyttäjien huomio saadaan värien avulla parhaiten kiinnitettyä kunkin näkymän tärkeimpään sisältöön. Muiden muutosten lisäksi opiskelijat halusivat lisätä käyttöliittymään kielivaihtoehdoksi suomen ja ruotsin rinnalle englannin.

Tutkimuksen toteuttivat maisteriopiskelijat Jenni Pajukoski, Siyuan Cao, Jiayao Yu, Timi Seppälä, Erkka Virtanen ja Oskari Päivinen professori Antti Oulasvirran ohjauksessa. Opiskelijat hyödynsivät myös Aalto-yliopiston Designing Interactions -kurssilla tehtyjä harjoitustöitä, jotka tehtiin yhteistyössä HSL:n kanssa. Kurssityöt olivat käytössä myös tässä työssä.

”Olisi mahtavaa, jos HSL ottaisi ehdotuksemme käyttöön”, Jenni Pajukoski sanoo.

Professori Antti Oulasvirran tutkimusryhmässä optimointimenetelmät soveltavat matemaattisia malleja ihmisen käyttäytymisestä suunnittelupäätösten tekemisessä.

Lisätietoa:

Maisteriopiskelija Jenni Pajukoski
Aalto-yliopisto
puh 041 5077170
jenni.pajukoski@aalto.fi

Professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
puh 050 3841561
antti.oulasvirta@aalto.fi  

Lue myös: Opiskelijat tekivät parannusehdotuksia HSL:n uuden matkakortinlukijan käyttöliittymään Designing Interactions -kurssilla (aalto.fi)

 

 

Opiskelijat kehittävät uusia innovaatioita älynosturiin

0
0
Opiskelijat hyödyntävät nosturidataa ja avoimia rajapintoja kehittääkseen uusia tuotteita ja palveluita teollisen internetin kampuksella.

Aalto-yliopisto ja Konecranes sopivat keväällä 2016 yhteistyöstä teollisen internetin tutkimuksessa ja opetuksessa. Yhteistyötä varten Konecranes on lahjoittanut yliopistolle älynosturin, jonka toimitusjohtaja Panu Routila vihki tänään käyttöön Aalto-yliopiston teollisen internetin kampuksella Otaniemessä.

Nosturissa on joukko turvalliseen käyttöön ja kunnonvalvontaan liittyviä älykkäitä toimintoja. Nosturin ohjausjärjestelmä on kytketty Konecranesin alustaan, jonka kautta opiskelijoilla ja tutkijoilla on pääsy nosturin toimintoihin.

”Projektikurssilla opiskelijat suunnittelevat nosturiin järjestelmän, joka tunnistaa käyttäjän. Tunnistusta voidaan käyttää käyttöoikeuksien määrittelyyn sekä optimaalisen käytön opastukseen. Konecranes on mukana mentoroimassa opiskelijoita”, kertoo Jari Juhanko, Aallon teollisen internetin kampuksen vetäjä. 

Digitaalinen kaksonen ja avoin innovaatioalusta

Konecranes on panostanut digitalisaatioon ja tuonut markkinoille teknologioita ja niitä hyödyntäviä palveluja, jotka ovat toimialalle uusia.

"Teollisen internetin kampus tarjoaa konseptina autenttisen toimintaympäristön ja lyhyen polun verkostoituneesta tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi. Digitalisaatio tulee muuttamaan niin teollisuuden käyttämää tekniikkaa kuin liiketoimintamalleja, ja yhdessä eri alojen huippututkimuksen sekä teollisten toimijoiden kanssa realisoimme tuon muutoksen", sanoo Konecranesin johtaja Juha Pankakoski.

Nosturin suunnittelussa käytetään Siemens PLM ohjelmistoa, jossa uusia ratkaisuja voidaan simuloida käyttämällä nosturin digitaalista kaksosta eli virtuaalista kopiota nosturista ja sen automaatiojärjestelmästä.

”Digitaalinen kaksonen kehittyy todellisesta nosturista saadun datan perusteella. Sitä voidaan hyödyntää simuloinnin lisäksi esimerkiksi tuotekehityksessä.  Silloin kehitystyö perustuu oikeaan dataan eikä oletuksiin”, sanoo Siemens Osakeyhtiön toimitusjohtaja Janne Öhman.

Nosturi on kytketty myös Siemensin toimittamaan avoimeen innovaatioalustaan.

”Avoimessa IoT-alustassamme eri toimijat voivat kehittää datan avulla uusia sovelluksia ja liiketoimintamalleja turvallisesti ja muodostaa parhaimmillaan tuottavia ekosysteemejä”, Öhman jatkaa.

Aluksi alustaa käyttävät opiskelijat ja tutkijat. Se tullaan avaamaan myöhemmin myös muille toimijoille.

Lisätietoja: 

Jari Juhanko
operatiivinen johtaja, Aalto-yliopiston teollisen internetin kampus
jari.juhanko@aalto.fi
p. 050 556 3564

Odysseus-avaruuskilpailu nuorille

0
0
Avaruuskilpailu on käynnissä: Kilpailu on tarkoitettu 7–22-vuotiaille suomalaisille nuorille ja se on ilmainen.

Euroopan laajuinen kilpailu on suunnattu avaruudesta ja luonnontieteistä kiinnostuneille nuorille. DTU Space Kööpenhaminan teknisessä yliopistossa toimii pohjoismaisena yhteistyökumppanina. Viimeinen osallistumispäivä on 31.3.2017, alueellinen finaali järjestetään Tanskassa ja varsinainen finaali Ranskassa. Odysseus-avaruuskilpailussa sinulla on mahdollisuus voittaa upeita palkintoja.

Osallistuaksesi sinun tulee kirjoittaa lyhyt avaruutta koskeva raportti tai valmistella projekti aiheesta. Nämä on lähetettävä Odysseus-organisaation verkkosivuston kautta www.odysseus-contest.eu.

Parhaimmat jokaisesta Pohjoismaasta kutsutaan semifinaaliin, jolloin osallistujille järjestetään kolmen päivän tiedeleiri Sorøssä Kööpenhaminan lähellä Tanskassa. Osallistujien matkat, ateriat ja ylläpito maksetaan heidän puolestaan. Paikalla osallistujat esittelevät aikaansaannoksensa muille kilpailijoille. Sitten valitaan voittaja. Sen jälkeen on luvassa runsaasti hauskoja ja mielenkiintoisia aktiviteetteja kuten raketinrakennusta, avaruusesitelmiä, videoita, sosiaalista kanssakäymistä ja mukavaa yhdessäoloa.

Odysseus-kilpailu, Odysseus challenge”Oli mukavaa olla kilpailussa mukana. Tarjolla oli jännittäviä aktiviteetteja, ja tapasin paljon muita nuoria, jotka myös ovat kiinnostuneita avaruudesta”, kertoo suomalainen Topias Zein, joka opiskelee Aalto-yliopistossa ja osallistui huhtikuussa Tanskassa järjestettyyn alueelliseen semifinaaliin Explorer-kategoriassa.

Alueellisen semifinaalin voittajat pääsevät Ranskassa järjestettävään finaaliin, jossa on mukana muita EU-alueelta tulevia nuoria. Kaikki 14–22-vuotiaat voittajat pääsivät vierailemaan EU:n avaruustukikohdassa Etelä-Amerikassa sijaitsevassa Ranskan Guyanassa.

Osallistuminen on helppoa: Osallistuja valitsee tehtävän tarjolla olevista yleisaiheista. Osallistuja saa päättää itse, missä määrin aihetta kehitellään eteenpäin. Kilpailu on jaettu kolmeen ikäryhmään:

 7–13-vuotiaat: Osallistujan tulee lähettää kuva tai valokuva kilpailun verkkosivuston kautta. (Tämä kategoria on nimeltään Skywalkers, ja kilpailu on vain Internetissä eikä sisällä matkapalkintoja.)

 14–18-vuotiaat: 2–3 henkilöä laatii raportin tai valmistelee pienehkön projektin vapaavalintaisesta aiheesta. Aihealueet on kuitenkin määritelty jo etukäteen. Valmiit työt lähetetään kilpailun verkkosivuston kautta. (Tämä kategoria on nimeltään Pioneers.)

 17–22-vuotiaat: Osallistujat laativat raportin tai valmistelevat pienehkön projektin vapaavalintaisesta aiheesta. Aihealueet on kuitenkin määritelty jo etukäteen. Valmiit työt lähetetään kilpailun verkkosivuston kautta. (Tämä kategoria on nimeltään Explorers.)

Osallistuaksesi sinun on rekisteröidyttävä Odysseus-verkkosivustolla: www.odysseus-contest.eu

Sivustolta voit lukea kaikki kilpailua koskevat säännöt, ja sieltä saat runsain mitoin inspiraatiota itse kilpailuun. Voit tutustua myös Facebook-sivuihimme: https://www.facebook.com/OdysseusRumKonkurrence/?fref=ts

Palkinnot: Pioneers ja Explorers: Muun muassa: Täysihoito huhtikuussa Tanskassa. Finalistit saavat täyden ilmaisen ylläpidon ensi kesänä Ranskassa. Ilmainen vierailu eurooppalaisessa avaruustutkimuslaitoksessa.

Pioneers, Explorers, Skywalkers: Elektroniset teleskoopit, mitalit, diplomit.

kilpailun esite (pdf)

Ali Jahangiri: opiskelijavaihdossa oppii pärjäämään itse

0
0
Stand up -koomikko ja radiopersoona Ali Jahangiri vieraili Aallossa osana Broaden your horizons -opiskelijavaihtotapahtumaa.

Kuvaaja: Mikko Raskinen Hän puhui opiskelijoille kansainvälistymisestä ja sen hyödyistä.

”Kannattaa tehdä sitä, mistä oikeasti tykkäät, eikä sitä mitä muut sinulta odottavat”, Jahangiri kannusti.

Kuvaaja: Mikko Raskinen

Jahangiri on Aallon alumni ja ollut itsekin vaihto-opiskelijana Japanissa. Tärkeimpänä oppinaan omasta vaihto-opiskeluajastaan hän piti itsenäistymistä eli sitä, että oppi pärjäämään itse.

”Jokaisella ihmisellä on oma polkunsa ja tarinansa, ja vain asumalla muualla, poissa omasta viiteryhmästään, kasvattaa omaa kulttuuriälyään. Ulkomailla myös verkostoituu eri tavalla kuin omissa piireissään”, Jahangari summasi.

Kuvaaja: Mikko Raskinen

Vaihto-opiskelusta löytyy lisätietoa Intosta Kansainvälistyminen ja opinnot -osioista.


Opiskelijat kehittävät uusia innovaatioita älynosturiin

0
0
Opiskelijat hyödyntävät nosturidataa ja avoimia rajapintoja kehittääkseen uusia tuotteita ja palveluita teollisen internetin kampuksella.

Aalto-yliopisto ja Konecranes sopivat keväällä 2016 yhteistyöstä teollisen internetin tutkimuksessa ja opetuksessa. Yhteistyötä varten Konecranes on lahjoittanut yliopistolle älynosturin, jonka toimitusjohtaja Panu Routila vihki tänään käyttöön Aalto-yliopiston teollisen internetin kampuksella Otaniemessä.

Nosturissa on joukko turvalliseen käyttöön ja kunnonvalvontaan liittyviä älykkäitä toimintoja. Nosturin ohjausjärjestelmä on kytketty Konecranesin alustaan, jonka kautta opiskelijoilla ja tutkijoilla on pääsy nosturin toimintoihin.

”Projektikurssilla opiskelijat suunnittelevat nosturiin järjestelmän, joka tunnistaa käyttäjän. Tunnistusta voidaan käyttää käyttöoikeuksien määrittelyyn sekä optimaalisen käytön opastukseen. Konecranes on mukana mentoroimassa opiskelijoita”, kertoo Jari Juhanko, Aallon teollisen internetin kampuksen vetäjä. 

Digitaalinen kaksonen ja avoin innovaatioalusta

Konecranes on panostanut digitalisaatioon ja tuonut markkinoille teknologioita ja niitä hyödyntäviä palveluja, jotka ovat toimialalle uusia.

"Teollisen internetin kampus tarjoaa konseptina autenttisen toimintaympäristön ja lyhyen polun verkostoituneesta tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi. Digitalisaatio tulee muuttamaan niin teollisuuden käyttämää tekniikkaa kuin liiketoimintamalleja, ja yhdessä eri alojen huippututkimuksen sekä teollisten toimijoiden kanssa realisoimme tuon muutoksen", sanoo Konecranesin johtaja Juha Pankakoski.

Nosturin suunnittelussa käytetään Siemens PLM ohjelmistoa, jossa uusia ratkaisuja voidaan simuloida käyttämällä nosturin digitaalista kaksosta eli virtuaalista kopiota nosturista ja sen automaatiojärjestelmästä.

”Digitaalinen kaksonen kehittyy todellisesta nosturista saadun datan perusteella. Sitä voidaan hyödyntää simuloinnin lisäksi esimerkiksi tuotekehityksessä.  Silloin kehitystyö perustuu oikeaan dataan eikä oletuksiin”, sanoo Siemens Osakeyhtiön toimitusjohtaja Janne Öhman.

Nosturi on kytketty myös Siemensin toimittamaan avoimeen innovaatioalustaan.

”Avoimessa IoT-alustassamme eri toimijat voivat kehittää datan avulla uusia sovelluksia ja liiketoimintamalleja turvallisesti ja muodostaa parhaimmillaan tuottavia ekosysteemejä”, Öhman jatkaa.

Aluksi alustaa käyttävät opiskelijat ja tutkijat. Se tullaan avaamaan myöhemmin myös muille toimijoille.

Lisätietoja: 

Jari Juhanko
operatiivinen johtaja, Aalto-yliopiston teollisen internetin kampus
jari.juhanko@aalto.fi
p. 050 556 3564

Opiskelijoiden ja julkishallinnon toimijoiden yhteistyönä syntyi luovia digiratkaisuja

0
0
Kurssi huipentuu Suomi100 – Digitaalinen Supervalta -tilaisuudessa torstaina 9.2.

Seitsemän julkisen sektorin organisaatiota eli Apotti-hanke, Patentti- ja rekisterihallitus, Poliisihallitus, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, sisäministeriö ja Suomen tulli haastoivat Aalto-yliopiston opiskelijat kehittämään ratkaisuja, jotka helpottavat em. organisaatioiden kanssa asiointia sekä lisäävät niiden verkko- ja mobiilipalveluiden käyttöä. Näitä haasteita on ratkottu marraskuun alun kick-off-tilaisuudesta alkaen julkisen sektorin hackathon (Public Service Hackathon, #pshack100) -kurssilla, joka oli avoin kaikille Aalto-yliopiston maisteriopiskelijoille.

Kurssi on edennyt loppusuoralle ja helmikuun 9. päivä 2017 se huipentuu Accenturen isännöimään suureen finaaliin, jossa jokaisen organisaation parhaaksi valittu tiimi esittää ideansa arvovaltaiselle tuomaristolle. Tilaisuuden päätteeksi julistetaan koko kurssin paras tiimi. Voittajalta ei odoteta vain erinomaista innovaatiota, vaan myös loppuun asti hiottua pitch-esitystä. Suomi100 – Digitaalinen Supervalta -tilaisuuden pääpuhuja on ministeri Anu Vehviläinen.

Viisi innovatiivista ratkaisua, viisi inspiroivaa esitystä

Seuraavassa on esitelty opiskelijoille annetut haasteet ja finaaliin yltäneiden opiskelijatiimien ratkaisut niihin.

Puolustusvoimat: Puolustusvoimien ongelmana on varusmiesten ruokailuun liittyvä suuri ruokahävikki. Ratkaisu tähän ongelmaan on yksinkertainen, mobiililaitteella toimiva alusta, jonka avulla varusmiehet itse tilaavat ruokansa. Näin varusmiehet voivat itse päättää, mitä ja milloin he palvelusaikana syövät.

PRH: Yrityksen perustajan kannalta PRH:n nykyisiltä verkkosivuilta on vaikea löytää olennaista tietoa ja yrityksen rekisteröimisprosessi jää epäselväksi. Ratkaisu tähän on verkkosivuille rakennettava rekisteröimisen harjoitteluympäristö, ”hiekkalaatikko”, jossa olennainen yrityksen perustamiseen liittyvä informaatio on esitetty visuaalisesti selkeästi. Harjoitteluympäristössä käyttäjä voi tutkia rauhassa lomakkeen täyttämistä ilman pelkoa siitä, että tekisi vahingossa jotain väärin.

Suomen tulli: Ratkaisu Tullin palveluiden digitalisoimiseksi on mobiilipankkiin integroitu tietojärjestelmä ja palvelu, joka mahdollistaa matkustajien tullaamisprosessin kokonaisvaltaisen digitalisoimisen. Palvelun avulla käyttäjä voi helposti hoitaa kaiken Euroopan unionin ulkopuolelta ostettujen tavaroiden tullaamisen. Palvelu mahdollistaa helpon tiedonvälityksen Suomen tullilta matkailijoille, helpottaa matkustajia hallitsemaan matkabudjettiaan sekä siirtää ostettujen tavaroiden tullaamisen ja verojen maksamisen verkkoon.

Apotti-hanke: Haasteena oli parantaa vanhusten omaishoitajien elämänlaatua. Ratkaisu tähän on personoitu apujärjestelmä Ilona, joka auttaa omaishoitajia heidän päivittäisessä elämässään. Ilona yhdistää seniorit niin julkisiin kuin yksityisiin palveluntarjoajiin. Ilona ymmärtää tavallista puhetta, kerää ja analysoi tietoa ja proaktiivisesti ehdottaa vapaa-ajan aktiviteetteja, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja yksityisten toimijoiden muita palveluita senioreille.

Sisäministeriö, Poliisihallitus ja Rajavartiolaitos: Ratkaisu sisäministeriön alaisuuteen kuuluvien palveluiden digitalisoimiseen on opiskelijoiden kehittämä 505 Suomi -asiakaspalvelubotti, joka pystyy auttamaan kansalaisia heidän ongelmissaan yli viranomaisrajojen. Koneoppimiseen perustuva botti osaa esimerkiksi vastata kysymyksiin, antaa toimintaohjeita tai ohjata tarpeen vaatiessa kansalaisen palvelupyynnön eteenpäin oikealle viranomaiselle. Bottiin voi olla yhteydessä joko soittamalla tai pikaviestisovelluksilla, kuten WhatsAppilla ja Messengerillä.

Edellä esitellyt ratkaisut ja esitykset arvioitiin parhaiksi kaikkiaan 26 tiimin joukosta. Finalistit ratkesivat kaikkien tiimien kolmen minuutin pitch-esitysten perusteella, jotka kuultiin 16.12. Kauppakorkeakoululla. #pshack100-kurssille on osallistunut yhteensä 94 Aallon opiskelijaa yliopiston viidestä eri korkeakoulusta ja lisäksi 18 Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa. Kurssiin on kuulunut luentoja, tiivistä ryhmätyöskentelyä, ekskursioita ja opiskelijoiden valmentamista. Valmentajia ovat olleet niin Accenturen ja Fjordin asiantuntijat, aaltolaiset kuin julkisen sektorin organisaatioiden edustajat. Marraskuussa järjestetty 24 tunnin hackathon-tapahtuma oli keskeinen osa kurssia.

Kurssin akateemisesta koordinoinnista on vastannut vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitokselta. Aallosta kurssin toteuttamiseen osallistuvat lisäksi Professor of Practice Esko Penttinen, apulaisprofessori Eeva Vilkkumaa, yliopistonlehtori Christa Uusi-Rauva sekä post-doc tutkijat Jani Merikivi ja Darius Pacauskas.

Lisätietoja:
Projektin verkkosivut: https://nordic-events.accenture.com/hackathon/#/
Kurssin MyCourses-sivut: https://mycourses.aalto.fi/course/view.php?id=12317

Seuraa Twitter-keskustelua ja osallistu siihen: #pshack100 #aalto #suomi100

Media on tervetullut Suomi100 – Digitaalinen Supervalta -tilaisuuteen, joka järjestetään torstaina 9.2. klo 15-19 Kellohallissa, Työpajankatu 2, Helsinki (Rakennus 1 E).
Tilaisuuden ohjelma: https://nordic-events.accenture.com/events/event.php?ID=QNa8UhK6

Median ilmoittautumiset: Terhi Ollikainen, Aalto-yliopiston viestintäpalvelut, terhi.ollikainen@aalto.fi tai 050 566 5673.

Suomi 100 -hankkeet käyntiin

0
0
Koodausopetusta Afrikassa ja satelliitti avaruuteen. Suomi 100 -hankkeet näyttävät mennyttä, nykyistä ja tulevaakin osaamista.

Aalto-yliopisto osallistuu Suomen satavuotisjuhlintaan parillakymmenellä hankkeella. Yhteisenä nimittäjänä projekteille on pyrkimys innovatiivisen yhteiskunnan rakentamiseen.

Aalto-yliopisto on ollut merkittävä vaikuttaja

Suomi 100 -hankkeet polkaistiin käyntiin tammikuussa Otaniemen Kandidaattikeskuksessa. Y-siiven käytävän seinään ja lattiaan taiteiltu Muutoksentekijät - Game Changers -aikajana kuvaa Aalto-ylipiston ja sen edeltäjien yli sadan vuoden matkaa ja tärkeää roolia suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä. Aikajanasta on julkaistu myös laajempi, digitaalinen versio, joka on nähtävillä paitsi Kandidaattikeskuksen Y-siiven käytävän näytöillä, myös verkossa.
- Digitaalinen aikajana on vielä keskeneräinen, sisältöä tuodaan lisää kevään aikana. Kutsumme kaikki aaltolaiset, alumnit ja kumppanit täydentämään aikajanaa omilla tiedoillaan ja muisteloillaan, kehottaa Suomi 100 -projektipäällikkö Tatu Pohjola Aalto-yliopistosta.

Aikajanan ensimmäisessä julkaistussa videossa teknillisen kemian professori emerita Outi Krause kertoo Suomen arvostetuimpiin kemisteihin lukeutuvan professori Gustav Kompan elämäntyöstä. Videoita on luvassa lisää pitkin juhlavuotta.

Koodibussi Afrikkaan

Juhlavuoden jännittävimpiin hankkeisiin kuuluu Afrikkaan helmikuussa suuntaava koodibussi. Yhteistyönä suurlähetystöjen ja yritysten kanssa toteutettava hanke vie aaltolaisia bussilla 100 päivän aikana 10 Afrikan maan läpi ja järjestää koodaustyöpajoja 13–20-vuotiaille nuorille.

Fyysisesti kauimmas tähtää Suomi 100 -satelliitti, jonka on tarkoitus kuunnella lähiavaruutta radiolaitteistolla. Satelliitissa olevat kamerat välittävät tunnelmia avaruudesta maapallolle.

Helsinki Challenge on tiedepohjainen innovaatiokilpailu, jossa kahdeksan Aalto-yliopiston tutkijoiden vetämää hanketta valittiin äskettäin kilpailussa jatkoon ja kiihdyttämövaiheeseen.

Aalto kouluttaa tulevaisuuden osaajia
 

Suomi100_rehtori.jpg

Kesällä 60 vuotta täyttävä rehtori Tuula Teeri kertoi tilaisuutta juontaneelle Rosa Nylénille, että alumnit ja kumppanit voivat halutessaan huomioida hänen merkkipäivänsä lahjoittamalla Aallolle.


Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri korosti kolmen Aallon edeltäjäyliopiston olleen merkittäviä tekijöitä Suomen kehityksessä kohti nykypäivää.
- Meillä on edelleenkin suuri vastuu tulevaisuuden osaajien ja muutoksentekijöiden kouluttamisessa. Olemme saaneet hienosti tukea yrityksiltä, valtiolta ja yksityishenkilöiltä tähän tehtävään, ja tätä tukea tarvitsemme edelleenkin, Teeri totesi.

Tuula Teeri 60 vuotta – haaste on heitetty

Rehtori Tuula Teeri täyttää tänä kesänä 60 vuotta, ja hän pyytää osoittamaan mahdolliset merkkipäivän huomionosoitukset lahjoituksina Aallolle kesäkuun loppuun asti käynnissä olevan varainhankintakampanja kautta. Teeri toivoo kaikkien merkkipäiväänsä tänä vuonna viettävien muistavan, että jokainen juhlija voi halutessaan perustaa oman merkkipäiväkeräyksen ja ohjata huomionosoitukset Aallon opiskelijoiden ja tutkimuksen hyväksi.

suomi100_iso.jpg

Toni-Matti Karjalainen kertoi Suomi 100 -hankkeestaan, joka on kesällä 2017 järjestettävä konferenssi Modern Heavy Metal Conference 2017 musiikki ja kansalliset identiteetit.


#aalto  #suomi100


Lisätietoja:
Aalto-yliopiston Suomi 100 -sivusto: aalto.fi/suomi100
Muutoksentekijät-aikajana: gamechangers.aalto.fi
Lisätietoja lahjoittamisesta: lahjoittaminen.aalto.fi
Muista rehtori Tuula Teeriä: aalto.fi/lahjoita

Afrikan suurin Suomi 100 -hanke CodeBus Africa starttaa helmikuussa Ghanasta

0
0
Projektin tavoitteena on innostaa nuoria ja erityisesti tyttöjä koodauksen pariin.

100-vuotias Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta, teknologiasta, luovuudesta ja tasa-arvosta. Näistä teemoista ammentaa myös Suomen Afrikan edustustojen aloitteesta syntynyt CodeBus Africa -hanke, joka pyrkii tukemaan nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia tutustua teknologian maailmaan.

Helmikuussa Ghanasta käynnistyvä 100 päivän projekti pysähtyy kymmenessä Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa tavoittaen yhteensä 1 700 nuorta. Aalto-yliopiston Global Impact -yksikön koordinoima projekti toteutetaan yli 20 suomalaisen ja afrikkalaisen kumppanin yhteistyönä. Aallon lisäksi Suomesta ovat mukana pääyritysyhteistyökumppani Nokia, Supercell, Mehackit sekä ulkoministeriön paikalliset edustustot.

Opiskelijoiden ohjaamissa koodaustyöpajoissa luodaan musiikkia

Projektin keskiössä ovat noin 50 koodaustyöpajaa, joita vetää joukko Aallon opiskelijoita yhteistyössä paikallisten tekijöiden kanssa. Työpajoissa nuoret pääsevät pareittain luomaan oman musiikkikappaleensa avoimen lähdekoodin Sonic Pi -ohjelmointiympäristössä. Suomalaisen Mehackit-startupin kehittämään konseptiin perustuvat työpajat ovat helppo ja palkitseva tapa tutustua koodauksen maailmaan. Tavoitteena on, että projektin jälkeen paikalliset voisivat jatkaa työpajojen pitämistä itsenäisesti.

”Luova teknologiakoulutus on juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä tekemistä parhaimmillaan. Koodibussin poikkitieteellisyys ja monikulttuurinen yhteistyö edesauttavat niin nuorten kuin hankkeen järjestäjienkin oppimista monella tasolla”, Aalto-yliopiston Global Impact -yksikön johtaja Teija Lehtonen sanoo.

Digitaidot ja tyttöjen teknologiainnostus nousuun

Nuorten digitaidot ovat ajankohtainen teema myös Suomessa, jossa ohjelmoinnin perusteita aletaan opettaa peruskoulun kaikilla luokilla vuoden 2017 aikana. Erityisesti tyttöjen aktiivisuus teknologian hyödyntäjinä ja kehittäjinä nähdään kriittisenä haasteena tasa-arvon kannalta. CodeBus Africa -hankkeessa tyttöjen osallistumiseen kiinnitetään huomiota kannustavalla oppimisympäristöllä, joka painottaa yhdessä kokeilua, itseilmaisua ja hauskanpitoa. Projekti nostaa myös esiin teknologia-alalla työskenteleviä naisia.

”Me Nokiassa haluamme muuttaa teknologiatoimialaa sukupuolijakaumaltaan tasapainoisemmaksi. Siihen tarvitaan roolimalleja ja paljon konkreettista työtä. CodeBus Africa on upea hanke, jossa tytöille tarjotaan mahdollisimman matala kynnys osallistua työpajoihin ja saada onnistumisen kokemuksia. Toivon, että se kannustaisi monia heistä teknologian pariin myös opinnoissaan ja työelämässä”, sanoo Nokian yhteiskuntasuhdejohtaja Minna Aila.

Koodibussin matkaa voi seurata sosiaalisen median kanavilla ja osoitteessa www.codebusafrica.com helmikuusta toukokuuhun.

Lisätiedot:
Irena Bakić, projektikoordinaattori, Aalto Global Impact
irena.bakic@aalto.fi
+358 50 313 9803

 

CodeBus Africa -hanketta koordinoi Aalto Global Impact, joka edistää koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden kautta Aalto-yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta globaalisti. Järjestävinä kumppaneina ovat Suomen ulkoministeriön paikalliset edustustot yhdessä Nokian, Supercellin, Mehackitin ja yli 15 afrikkalaisen teknologiahubin, oppilaitoksen ja järjestön kanssa.

Älynosturi ja ensimmäiset tutkimusaiheet teollisen internetin kampuksella

0
0
Tutkimusaiheita ovat muun muassa huipputarkka nostaminen ja käyttäjän tunnistaminen.

Aalto-yliopiston teollisen internetin kampuksella otettiin 18. tammikuuta 2017 käyttöön Konecranesin lahjoittama älynosturi. Nosturin älykkäät toiminnot liittyvät turvalliseen käyttöön ja kunnonvalvontaan.

Nosturin suunnittelussa käytetään Siemens PLM -ohjelmistoa. Uusia ratkaisuja voidaan simuloida käyttämällä nosturin digitaalista kaksosta eli virtuaalista kopiota nosturista ja sen automaatiojärjestelmästä.

Digitaalinen kaksonen kehittyy todellisesta nosturista saadun datan perusteella. Sitä voidaan hyödyntää simuloinnin lisäksi esimerkiksi tuotekehityksessä. Siemens Osakeyhtiön toimitusjohtaja Janne Öhman kertoi tapahtumassa, että tällainen siirtyminen todellisesta nosturista sen digitaaliseen kaksoseen ja takaisin todelliseen nosturiin tuotekehityksen avulla tekee nosturiratkaisusta ainutlaatuisen maailmassa.

Opiskelijat ja tutkijat pääsevät teollisen internetin kampuksella hyödyntämään reaalimaailman teollisia ratkaisuja ja tutustumaan uusimpaan teknologiaan. Myös Konecranesin toimitusjohtaja korosti tätä puheessaan. Konecranesin Aalto-yliopiston kanssa tekemän yhteistyön tavoitteena on saada ideoita ja luoda yhteyksiä päteviin kehittäjiin ja tulevaisuuden työntekijöihin.

Opiskelijoiden keskuudessa järjestetyn kilpailun perusteella nosturin nimeksi valittiin "Ilmatar". Ilmatar on ilman jumalatar Kalevalassa, Suomen kansalliseepoksessa. Helmi Savolainen sai inspiraation ehdotukselleen tänä vuonna vietettävästä Suomen satavuotisjuhlavuodesta.

Demot

Vierailijoille kerrottiin nosturin älykkäistä toiminnoista ja digitaalipalveluista, ja he saivat kokeilla nosturin käyttöä ja nähdä, millaista reaaliaikaista dataa nosturi välittää käyttäjälle.  Ensimmäiset nosturiin liittyvät tutkimushankkeet ovat käynnistyneet Aalto-yliopistossa.

Käyttäjän tunnistamiseen liittyvä opiskelijahanke

Aalto-yliopiston opiskelijat kehittävät nosturia varten käyttäjän täysin toimivan tunnistus- ja seurantajärjestelmän. Järjestelmän avulla voidaan valvoa, kuka saa käyttää nosturia, ja seurata, kuinka nosturin käyttäjät ovat käyttäneet sitä.

Nopean prototyypityksen tuotekehitysfilosofian soveltaminen teollisen internetin sovelluksissa

Tutkimushankkeen avulla pyritään huipputarkkaan nostamiseen sovelluksen ohjelmoitavan käyttöliittymän avulla ja kehittämään nosturin käyttöominaisuuksia erityistarpeita varten. Hankkeessa pyritään parantamaan tarkkuutta niin, että se vastaa automaattisen yhdistelmänoston tarkkuutta.

Demoissa olivat mukana myös seuraavat hankkeet:

ARforSales.png
Lisätty todellisuus myynnin tukena

Konecranes esitteli lisätyn todellisuuden ratkaisun, jossa asiakkaalla on mahdollisuus nähdä, miltä etäseurantayksikkö näyttäisi asiakkaan omassa ympäristössä. Lisätty todellisuus voi tuoda paljon lisäarvoa perinteisiin ostotilanteisiin.

 

 

ARforMaintenance250.png

 

Lisätty todellisuus teollisen ylläpidon tukena

Dimecc S-STEP -tutkimusohjelmassa (2015–2016) Konecranes keskittyi lisätyn todellisuuden ratkaisuihin ja reaaliaikaisiin taustatietoihin. Konecranes esitteli tapahtumassa yhden tapauksen, jossa hyödynnetään lisättyä todellisuutta:  CXT-sähkökaappi ja siihen liittyvät lisätyn todellisuuden tiedot.  

 

 

Hololensdemo250.pngLisättyä todellisuutta hyödyntävä CXT-nostolaite ja Hololens-lasit

Lisätyn todellisuuden avulla tutkijat ja kehittäjät voivat kokea tuotteen todellisessa koossa missä tuotesuunnitteluprosessin vaiheessa tahansa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia suunnitteluratkaisujen esittelyä ja palautteen keräämistä varten. Tuotteen lisätyn todellisuuden 3D-mallia voidaan hyödyntää tuotteen elinkaaren aikana erilaisissa tarkoituksissa, kuten esimerkiksi markkinoinnissa, myynnissä, koulutuksessa tai huollossa.

Digitaalinen kaksonen ja PLM-ohjelmisto Digitaalinenkaksonen_ruutu250.jpg
nosturin kehittämisen tukena

Tässä demossa kävijät saivat tutustua nosturin digitaaliseen kaksoseen PLM-ohjelmiston avulla, visioida nosturin uusia kehittämismenetelmiä ja hyödyntää teollisen internetin tietämystä PLM-ympäristössä.

 

Nokian innovaatioalusta

Nokian innovaatioalusta, ’Connectivity Kit’ tukiasemapaketti, on elävä kehitys- ja kokeiluympäristö startup-yrityksille, yrityksille ja muille teollisen internetin toimijoille. Nokian kampukselle lahjoittama liitäntäsarja tarjoaa langattoman yhteyden testaus- ja kehitysympäristöstä alustaan. Lisätietoja

Viewing all 949 articles
Browse latest View live