Elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja automaation valtakunnallinen tutkijakoulun (GETA) perustettiin 1990-luvun alkupuolella, jolloin opetusministeriö kehitti kansallisen tutkijakoulujärjestelmän. GETAn nykyinen johtaja, professori Ari Sihvola kertoi marraskuussa pidetyssä loppuseminaarissa, kuinka GETA ja muut kansalliset tutkijakoulut saivat alkunsa.
- Tutkijakoulujärjestelmä luotiin varmistamaan jatko-opiskelijoiden rahoitus, kannustamaan nuoria opiskelijoita jatko-opintoihin sekä pitämään huolta siitä, että myös naisopiskelijat ovat edustettuina erityisesti luonnontieteellisillä aloilla, Sihvola kertoi.
GETAssa väittelijöiden keskimääräinen väittelyikä on ollut noin 30 vuotta ja kaikista opiskelijoista naisia on ollut kahdeksantoista prosenttia. Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden määrä on vuosien aikana kasvanut rajusti. Nykyään yli puolet rahoituksen saajista on Suomen ulkopuolelta tulleita opiskelijoita. GETAssa on vuosien aikana järjestetty yhteensä 155 erilaista kurssia ja seminaaria. Niistä ehkä parhaiten opiskelijoiden mieleen on jäänyt joka vuotuiset laiva- ja Ruka-seminaarit. Lokakuun loppuun mennessä GETAsta on valmistunut 260 tohtoria.
GETA on ollut Suomen suurin tutkijakoulu noin 70 paikalla. Sitä on myös kehuttu Suomen parhaimmaksi tutkijakouluksi, joka on saanut positiivista palautetta niin opiskelijoilta kuin yhteistyökumppaneiltakin. GETAn koordinaattorina alusta lähtien toiminut Marja Leppäharju antoi kiitosta niin nykyisille kuin entisillekin opiskelijoille.
- Ilman teitä, meistä ei olisi tullut Suomen parasta tutkijakoulua. GETA on voinut valita parhaista parhaat, sillä vain vajaa viidesosa hakijoista on tullut valituksi. Nyt kaikki haluavat olla kuin me, Marja kehui.
Maailma on muuttunut 18 vuodessa
GETAn entinen johtaja 1995–2007 professori emeritus Iiro Hartimo kertoi olleensa alusta lähtien kiinnostunut opiskelijoiden aikaansaannokset väitöstensä osalta niin paljon, että tapasi kaikkia GETAn opiskelijoita aina kerran vuodessa opintomenestysseurannan yhteydessä. Sen avulla kyettiin puuttua muun muassa ohjaukseen. Myös professori Sihvola jatkoi samaa käytäntöä.
- Sen ansiosta pysyin kärryillä siitä, mitä GETAn tutkimusalueella oli menossa kansallisesti, Hartimo totesi.
Hartimo muisteli yhdessä Aalto-yliopiston jatko-opintojen erityisasiantuntija Anneli Ahvenniemen kanssa, kuinka GETAn alkuaikoina kaikki Teknillisen korkeakoulun (TKK) tutkijakouluhakemukset toimitettiin kahtenatoista paperikopiona eteenpäin, eikä sähköisessä muodossa kuten nykyään.
- Vahtimestarit hakivat laatikkokaupalla huoneestani paperia nokkakärryillä, joilla kuljettivat hakemuspaperit edelleen Akatemiaan vietäväksi, Ahvenniemi kertoi.
Moni asia ehti muuttua GETAn aikana. Internetin käyttö yleistyi, joka osaltaan helpotti hallinnointia.
- Olen saanut seurata tekniikan kehittymistä aitiopaikalta. Monet nykyiset tekniset laitteet ovat nykyään ihan arkikäytössä, mutta 1990-luvulla ne olivat vielä täysin teoriaa, Marja muisteli.
Elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja automaation valtakunnallisen tutkijakoulun (GETA) päätösseminaari pidettiin Kalastajatorpalla 30.10.2013. Paikalle oli saapunut niin GETAn alumneja, nykyisiä opiskelijoita, väitöskirjaohjaajia sekä muuta sen toiminnassa vaikuttaneita henkilöitä. GETAn jäsenyliopistoja ovat Oulun, Turun ja Jyväskylän yliopistot sekä Tampereen teknillinen yliopisto. GETAn kuten muidenkin kansallisten tutkijakoulujen toiminta loppuu tämän vuoden lopussa tai rahoituksen aloituksesta riippuen viimeistään vuonna 2015.
Kuvat Aino Huovio (paitsi alin kuva)