Ajansiirrossa käytettiin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:issä kehitettyä White Rabbit -protokollaa, minkä VTT:n Mittatekniikan keskuksen MIKESin aikalaboratorio on ottanut käyttöön yhtenä ensimmäisistä tutkimuslaitoksista. Protokollaa käytetään ajan ja taajuuden siirtämiseksi pitkien välimatkojen päähän.

Ajansiirto tukee geodeettisia mittauksia Metsähovissa. Rakenteilla oleva geodeettinen radioteleskooppijärjestelmä tarvitsee tarkan ajan ja taajuuden mittausten pohjaksi. Nyt toteutettu yhteys yhdessä Metsähovin radiotutkimusaseman atomikellojen kanssa lisää ajan ja taajuuden osalta mittaustarkkuutta myös kaikissa muissa Metsähovissa tehtävissä geodeettisissa mittauksissa. Aikalinkin kautta Suomen virallinen aika voidaan liittää entistä paremmin kansainvälisiin geodeettisiin verkostoihin, kuten GNSS-satelliittipaikannusjärjestelmään. Lisäksi Metsähovin atomikelloja voidaan käyttää Suomen virallisen ajan varmentamiseen.

− Yhteyslinkki VTT:n MIKESin ylläpitämään Suomen viralliseen aikaan rakennettiin alkukesästä ja sen toimintaa ja stabiilisuutta on tutkittu kesän ajan, kertoo Metsähovin geodeettisen tutkimusaseman päällikkö Jyri Näränen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

Valokuidun avulla päästään hyvin tarkkaan ajan siirtoon. Siirron epävarmuuden odotetaan olevan vain 100 miljoonasosaa mikrosekunnista tai jopa parempi. Pidemmillä matkoilla valokuidun edut ovat selvät verrattuna esimerkiksi kuparikaapeliin, josta jo 50km etäisyydellä tulee kuitenkin kovin kallis ja sähköisille häiriöille herkkä siirtotapa. Taajuuden siirrossa valokuidulla päästään tällä hetkellä noin 15 numeron tarkkuuteen.

− Mittauksissa näkyy esimerkiksi se, kuinka 50 kilometrin valokuituyhteydessä valon edestakainen kulkuaika vaihtelee noin 7 nanosekuntia vuorokauden aikana. Valokuitujen ominaisuuksiin, varsinkin sen pituuteen vaikuttavat lämpötilan muutokset.

Projekti on osa Suomen Akatemian FIRI-rahoituksen kautta rahoitettua G-EPOS-konsortiota. Ajansiirron toteuttivat yhteistyönä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus, VTT:n Mittatekniikan keskus MIKES, Aalto-yliopisto sekä CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy.

Lisätietoja:

Laboratorioinsinööri Ari Mujunen
Metsähovin radiotutkimusasema
Aalto-yliopisto
ari.mujunen@aalto.fi
puh. 029 442 4845

Tutkimuspäällikkö Jyri Näränen, 050 435 7258, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
Akatemiatutkija Thomas Fordell, 050 443 4218, etunimi.sukunimi@vtt.fi

Kesän aikana syvennyttiin fyysistä maailmaa ja ohjelmistoa yhdistäviin hankkeisiin, kuten esineiden internetiin (IoT), sensoreihin ja robotteihin.

”Kurssin käytyään opiskelijat tietävät, miten teollinen projekti suunnitellaan ja toteutetaan ryhmänä yhdessä yritysten edustajien kanssa. Samalla he saavat mahdollisuuden soveltaa oman alan osaamista luovasti. Tavoitteena on oppia elektroniikan, ohjelmoinnin ja tiedonsiirron yhdistämistä sekä datan keräämistä, analysointia ja saataville tuomista”, kertoo Kimmo Silvonen, joka oli kurssin toinen vastuuopettaja.

Yritykset tarjosivat selkeitä haasteita ja aktiivista mentorointia

Yrityksistä mukana olivat Consair, Ensto, Futurice, Helvar, Parkkisähkö, Planmeca, Sick ja Vaisala, joista Futurice oli antanut opiskelijoille peräti kolme eri haastetta työstettäviksi.

Anniina Leggat, Ismael Omar, Joonatan Mäkinen, Petteri Heinonen ja Tanweer Chandry muodostivat yhden Futuricelle työskennelleistä tiimeistä. He kehittivät projektissaan interaktiivisen EVA (Enhanced Visual and Auditory System) -humanoidirobotin, koska tulevaisuudessa ihmisten ja robottien välinen kommunikaatio tulee lisääntymään entisestään. EVA on avoimen lähdekoodin InMoov-robotti, johon tiimi lisäsi suunnittelemiensa uusien osien lisäksi mikrofonit ja konenäkökameran.

”Tiimimme oli poikkitieteellinen ja kansainvälinen ja jokaisella meistä oli antaa keskenään eri osaamista tälle projektille”, iloitsee projektipäällikkönä toiminut Aalto ARTSin teollisen muotoilun opiskelija Anniina Leggat.

Tuukka Rouhiainen, Antti Paavola, Reino Kinner ja Severi Casserly puolestaan työstivät prototyypin Parkkisähkölle. He demosivat OCPP-protokollaa, joka keskustelee sähkötolppien ja sähkökeskusten välillä. Prototyyppi mahdollistaa keskustelun eri toimittajien laitteiden välillä.

”Alkuperäinen Parkkisähkön esittämä haaste tuntui melko helpolta. Niinpä olikin mahtava juttu, miten kahden ensimmäisen viikon aikana saimme tehtävänantoa jalostettua kaikille osapuolille haastavammaksi ja siten myös mielekkäämmäksi”, tiimi kertoi. ”Yrityksen kanssa tehty yhteistyö oli kurssin alusta loppuun hyvin mutkatonta.” Parkkisähkön tiimiin kuului neljä opiskelijaa: informaatioteknologian, automaation ja systeemitekniikan, energiatekniikan ja tietotekniikan opiskelija.

Kurssin vastuuopettajat Kimmo Silvonen ja Timo Oksanen kiittivät TUAS-talolla torstaina 24.8. järjestetyssä Protopaja-kesäkurssin lopputapahtumassa erinomaisia kurssiassistenttejaan Juha Biströmiä, Emil Fihlmania ja Aleksi Turusta. Käytännössä assistentit vetivät 10 viikkoa kestäneen ja 10 opintopisteen laajuisen kurssin.

”Lämmin kiitos kuuluu kurssiassistenttien lisäksi myös yrityksille, joita ilman tätä kurssia ei olisi. Toivomme, että olette mukana myös ensi kesänä ja annatte palautetta, jotta voimme jälleen parantaa tekemistämme”, Kimmo Silvonen sanoi.

Protopaja-kesäkurssi järjestettiin Sähkötekniikan korkeakoulussa toista kertaa, ensimmäinen kurssi oli kesällä 2016. Kurssi oli avoin kaikille Aallon opiskelijoille ja se sopi sekä kandidaatti- että DI-vaiheen valinnaiseksi aiheeksi. Kurssille osallistuneilta edellytettiin jo aiemmin hankittuja hyviä ohjelmointi- ja prototypiointitaitoja.

Tutustu protopajan lopputuloksiin

Satelliittien keräämässä datassa on paljon kaikille avointa materiaalia. Kilpailusovellukset hyödyntävät NASAn World Windiä. Se on avoimen lähdekoodin ohjelmointirajapinta, jonka pohjalta voi esimerkiksi luoda 3D-visualisointeja maastosta ja kaupungeista, ennustaa sääilmiöitä ja monitoroida liikennettä. Kuva: NASA

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestetyn NASA Europa Challenge -sovelluskilpailun voittajat on valittu. Sekä koti- että ulkomaisista avaruus-, satelliitti- ja ilmastoalan asiantuntijoista koostuva tuomaristo valitsi 11 finalistin joukosta voittajiksi yhdysvaltalaistiimin kehittämän AgroSpheren ja jordanialaistiimin luoman World Weatherin. Kisan kakkossijalle tuomaristo nosti italialaistiimin MuViAS: Multi Dimension Viz & Analysis Suite -sovelluksen.

Kilpailun tavoitteena oli löytää uusia, kekseliäitä sovelluksia, jotka edistävät kestävää kehitystä ja hyödyntävät avointa satelliittidataa sekä NASAn World Wind -ohjelmointialustaa.

Toinen voittajista, opetuskäyttöön suunniteltu AgroSphere, yhdistää ilmastodatan ja tiedot maatalouden satojen kehittymisestä. Näin se pystyy visualisoimaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen. Sovelluksen kehittivät NASAn World Wind 2017 -harjoittelijatiimin John Nguyen, Mingda Tang, Stacey Chen, Atreya Iyer ja Nick Rubel.

Jaetun ykkössijan toinen voittaja, World Weather, on tutkijoille, meteorologeille ja sääintoilijoille suunniteltu sovellus, joka luo eri lähteiden säädatasta 3D- ja 4D-esityksiä. Niiden avulla voi seurata sääilmiöitä ja ennustaa ilmaston kehittymistä. Sovelluksen takaa löytyvät NASAn harjoitteluohjelmaan osallistuneet Khaled Sharif ja Farah Salah.

Kilpailun kakkoseksi kirinyt MuViAS: Multi Dimension Viz & Analysis Suite mahdollistaa tehokkaan tiedostojen visualisoinnin, ja sen kehittäjät ovat Gabriele Prestifilippo, Simone Battaglia, Giulia Petrillo ja Maria Rita Battaglia Politecnico di Milanosta ja Bolognan yliopistosta.

”AgroSpheren ja World Weatherin opiskelijatiimit tekivät mahtavaa työtä yhdistämällä olennaista maatalous- ja säädataa sovelluksiksi, jotka ovat hyödyksi niin asiantuntijoille kuin suurelle yleisölle. Toivottavasti sovellukset ovat pian kaikkien saatavilla”, sanoo Jakub Balhar, yksi kilpailun tuomareista.

Kansainvälisin joukko kilpailun historiassa

Tuomaristo painotti arvioinnissa erityisesti sovellusten teknistä vaativuutta sekä niiden toteutusta ja toimivuutta. Lisäksi he arvioivat sovellusten käyttöliittymiä, sovelluksia esitteleviä verkkosivua ja ideoiden merkityksellisyyttä.

Kilpailun osallistujien joukko oli kansainvälisin koko viidettä kertaa järjestettävän kilpailun historiassa: 21 tiimin joukossa oli edustajia muun muassa Kiinasta, Intiasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista.

NASA Europa Challengen teema oli tänä vuonna elinolojen kehittäminen metropolialueilla. Suomen valinta kisapaikaksi oli luonteva: avaruusbuumi on synnyttänyt maahamme jo lukuisia alan startup-yrityksiä, ja Euroopan avaruusjärjestö ESA on valinnut Suomen uudeksi avaruuskiihdyttämönsä kotipaikaksi.

”Ja Helsinki on maailmalla tunnettu yhtenä parhaista kaupungeista elää ja asua”, kilpailun tuomaristoon kuulunut Aalto-yliopiston professori Jaan Praks muistuttaa.

”On ollut mahtavaa nähdä niin paljon lahjakkaita tyyppejä kokoontuneena Helsinkiin ja työskentelemässä kestävämmän asumisen, fiksumman infrastruktuurin, tehokkaamman luonnonvarojen käytön ja datavetoisen maatalouden haasteiden parissa. Olemme saaneet oppia kunkin tiimin oman yhteisönsä tarpeisiin kehittämistä sovelluksista ja päässeet jakamaan tapoja parantaa asuinympäristöjemme elämänlaatua. Kaiken tekemisen kulmakivenä on ollut avoimen lähdekoodin periaate, jolloin saavutukset ovat kaikkien hyödynnettävissä”, sanoo NASAlla harjoittelijana työskennellyt ja kisan finaalissa aikaisemmin mukana ollut Miguel del Castillo.

Lisätietoja:

Kilpailun järjestäjä Mikko Järvilehto
Ultrahack
p. 040 508 6265
mikko.jarvilehto@ultrahack.org

Aalto-yliopiston Alvarin aukio on itseoikeutettu lähtöpiste kiertuelle, sillä kaikki suomalaiset avaruuteen lähetetyt, rakenteilla olevat ja suunnitellut satelliitit ovat tavalla tai toisella peräisin Otaniemestä.

Avaruusrekassa saa tuoretta tietoa avaruudesta ja avaruustekniikasta. Rekassa on simulaattoreita, joilla kävijät pääsevät kokemaan ja näkemään avaruuden olosuhteita. Rekassa kerrotaan Aalto-yliopistossa valmistettavasta Suomi 100 -satelliitista ja sen avaruussäähän liittyvästä tutkimuksesta sekä muista Aallossa jo valmistuneista ja avaruuteenkin ehtineistä satelliiteista. Avaruusrekan puhdastilassa tehdään myös oikea satelliitti - joka tosin pääsee avaruuden sijaan vain maistamaan avaruudellisia olosuhteita stratosfääriin.

Avaruusrekkakiertuetta ovat tekemässä mahdolliseksi Suomi 100 -hanke, Aalto-yliopisto, Espoon kaupunki, Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Euroopan avaruusopetusresurssitoimisto ESERO ja WeeGee yhdessä suomalaisten avaruusalan toimijoiden kanssa.

Tule tutustumaan avaruuteen, avaruustekniikkaan ja avaruuslentoihin Alvarin aukiolle 15. syyskuuta!

Lue lisää (suomi100satelliitti.fi/avaruusrekka)

Aalto-yliopisto nousi Times Higher Educationin (THE) tänään julkaisemassa yliopistovertailussa (World University Rankings 2017–2018) sijalle 190. Viime vuonna sijoitus oli 201–250.  

”Meillä on tärkeä kansallinen ja globaali tehtävä. Koko Aalto-yhteisö on tehnyt kovasti töitä ja tuloksemme paranevat vauhdilla. Ranking-tulosten kehitys on yksi osoitus siitä, että olemme hyvässä vauhdissa valitsemallamme tiellä”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Times Higher Educationin yleisvertailu mittaa yliopistojen menestystä kansainvälisyyden, tutkimuksen, viittausten, opetuksen ja yrityksiltä saatavan tutkimusrahoituksen alueilla, yhteensä 13 indikaattorilla. Tänä vuonna vertailua varten tarkasteltiin 1500 yliopistoa, joista julkaistiin 1102 parhaan yliopiston kärki. Listan ykkönen oli Oxfordin yliopisto Isossa-Britanniassa.

Tekniikkaan, talouteen ja taiteeseen erikoistuneelle Aallolle merkittävämpiä ovat yleisvertailujen sijaan ala- tai aihekohtaiset rankingit, joita myös THE julkaisee myöhemmin tänä vuonna. Kesällä julkaistussa Shanghain aihekohtaisessa yliopistovertailussa neljä Aallon tärkeää tutkimusalaa ponkaisi maailman 50 parhaan joukkoon.

Tutustu tarkemmin Times Higher Educationin rankingiin täällä.

Aalto-yliopistolla on kunnianhimoiset tavoitteet kestävän kehityksen ja vastuullisuuden edistämiseksi. Uuden Sustainability Hubin tarkoituksena on edistää monimuotoisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista lisäämällä vuoropuhelua eri tieteenalojen ja yhteiskunnallisten toimijoiden välillä.

”Aallossa tehdään valtavasti laadukasta kestävään kehitykseen liittyvää tutkimusta niin tekniikan, talouden kuin taiteenkin saralla. Yhteiskunnalliset haasteet, kuten ilmastonmuutos ja luonnonvarojen niukkuus ovat niin monimuotoisia ja suuria, ettei niitä voida ratkoa ilman monialaista lähestymistapaa”, kertoo Sustainability Hubin johtajaksi nimitetty professori Minna Halme. ”Tavoitteenamme on yhteistyössä yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa lisätä ymmärrystä niistä ratkaisuista, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.”

Yksi Hubin tukemista tavoitteista on vastuullisuuden integroiminen osaksi yliopiston opetusta vuoteen 2020 mennessä. Aallossa on pilotoitu muun muassa Sustainability Game Changers -kurssia, joka avaa globaalin yhteiskunnan haasteita monitieteisesti opiskelijoille, pohtien samalla keinoja niihin vastaamiseksi. ”Kurssilla opiskelijat saavat työkaluja siihen, miten itse muuttaa maailmaa – oman osaamisen, aktivismin ja toimijuuden kautta”, sanoo kurssin vetäjä Katri Pulkkinen. 

Kampus testilaboratoriona

Harvinaislaatuisen mahdollisuuden tarjoaa myös Aalto-yliopiston kasvava ja muuttuva Otaniemen pääkampus, jonka kehityksessä voidaan hyödyntää Aallossa tehtävää vastuullisuustutkimusta ja opetusta – ja toisin päin. Kampus voi toimia eräänlaisena ”elävänä laboratoriona”, jossa päästään testaamaan ja demonstroimaan tutkimuksen uusia tuulia.

”Otaniemessä voidaan tehdä tulevaisuutta jo nyt. Tutkimme esimerkiksi mahdollisuutta hyödyntää vesitekniikan laboratorion osaamista ja laitteistoa fosforin talteenotossa asentamalla kampusravintoloihin erottelevat vessat. Kiertotalous edellyttää ennakkoluulottomia ratkaisuja, joiden käyttöönotossa monilla eri tieteenaloilla on paljon annettavaa”, toteaa Aalto-yliopiston Creative Sustainability -ohjelman johtaja, professori Mikko Jalas.

Muuttuvan kampuksen suunnittelussa investoidaan myös energiatehokkuuteen, mikä on tärkeä askel tavoitteessa kohti energiaomavaraista Otaniemeä. Maalämmön ja aurinkoenergian käyttöä pyritään lisäämään rakennuksissa jatkuvasti. Esimerkiksi juuri remontista valmistuneen yliopiston uuden päärakennuksen Dipolin lämmitysenergiasta 45 % ja ensi vuonna valmistuvan Väreen lämmityksestä jopa 90 % on peräisin geoenergiasta.

”Tarve uusille kestävän kehityksen ratkaisuille on akuutti. Niiden luomiseksi tutkijoiden ja käytännön toimijoiden tulee yhdistää voimansa jo tutkimus- ja kehitystyön aikana. Siinä Sustainability Hub voi auttaa: tukea yhteistyötä yli tieteenalarajojen ja kestävän kehityksen kannalta tärkeiden sidosryhmien kanssa”, Minna Halme tiivistää.

Lisätiedot:

Minna Halme
Professori, vastuullinen liiketoiminta
Aalto-yliopisto
+358403538251
minna.halme@aalto.fi

Koko syksyn kestävä huipputason luentosarja esittelee Suomen energia-alan keskeisten toimijoiden näkemyksiä tulevaisuuden energiajärjestelmistä, nykyisestä tilanteesta, visioista ja ratkaisuista.

Luentosarja toimii myös energia-alan keskustelufoorumina.

Luennot järjestetään torstaisin ja ne ovat avoinna kaikille kiinnostuneille. Esityskieli on englanti. Ensimmäinen tunti on varattu esitykselle ja loput ajasta keskustelulle.

Aalto-yliopiston opiskelijoille on lisäksi tarjolla luentosarjaan liittyvä johdantokurssi Introduction to advanced energy solutions, jossa käsitellään samoja aiheita.

Tervetuloa!

Ohjelma

Lisätietoja

Mikko Kouhia, DI
Akateeminen koordinaattori, Advanced Energy Solutions
050 342 7212 | mikko.kouhia@aalto.fi   

Surgify-tiimin tavoitteena on tuoda laite suomalaisten potilaiden ulottuville vuonna 2019. Kuva: Jukka Kreander.

Kirurgiset porat, joita käytetään yleisesti pään, selän ja raajojen alueen leikkauksissa sekä hammasoperaatioissa, voivat vaurioittaa luun lähellä olevia pehmytkudoksia. Kirurgisten porien aiheuttamat komplikaatiot aiheuttavat arviolta yli 4 miljardin euron vuosittaiset kustannukset ja pahimmillaan ne voivat johtaa potilaan kuolemaan.

HUSin Neurokirurgian klinikan tutkijana työskennellyt Visa Sippola sai idean uudentyyppisestä poranterästä. Siinä olisi pehmytkudoksia suojaava mekanismi, ja se voitaisiin asentaa olemassa oleviin kirurgisiin porajärjestelmiin.

Ajatus turvallisemmasta luukirurgiasta vakuutti kirurgit, tiimin ja TEKESin, joka myönsi idealle kaupallistamiseen tähtäävän rahoituksen. Puolitoista vuotta myöhemmin, nyt syyskuussa 2017, arvostettu teknologiajulkaisu MIT Technology Review on nostanut Sippolan yhdeksi Euroopan 35 lupaavimmasta nuoresta uudistajasta. Ehdokkaita oli tarjolla listalle yli 1 100.

Tuomaristo kuvaili keksintöä uskomattomaksi innovaatioksi, joka helpottaa kirurgisia toimenpiteitä ja vähentää niihin liittyviä riskejä. Työkalu on yksinkertaisuudessaan elegantti, tuomarit totesivat.

"Tämä on iso tunnustus koko tiimille! Haluamme tehdä luukirurgiasta potilaille turvallisempaa ympäri maailman. Olemme tällä hetkellä tuotekehitysvaiheessa, ja tavoitteenamme on tuoda laite suomalaisten potilaiden saataville arviolta vuonna 2019. Tämän jälkeen suunnitelmissamme on laajentaa Eurooppaan ja muualle maailmaan”, Visa Sippola sanoo. Hän työskentelee toimitusjohtajana poranterää kehittävässä, Surgifyksi nimetyssä startupissa, joka on saanut jo ensimmäiset yksityiset sijoittajansa.

Kone-eksperttejä ja kirurgeja

Surgifyn tarina olisi kuitenkin voinut jäädä pöytälaatikkoon ilman oikeaan osunutta puhelinsoittoa. Idean saatuaan Sippola nimittäin pirautti Aalto-yliopiston koneensuunnittelun professori Petri Kuosmaselle, joka löysi hänelle aisapariksi alan insinööriopiskelijan Shahab Haerin ja tuotantotaloutta opiskelleen Juho Carpénin. Tiimi sai tuekseen kovista nimistä koostuvan ohjausryhmän: neurokirurgian professori Juha Hernesniemen, HUSin neurokirurgian yksikön johtajan Mika Niemelän, ortopedian ja traumatologian professorin, ylilääkäri Jari Salon sekä muita alan asiantuntijoita. Kehitystyö lähti vauhdilla liikkeelle TEKESin 2016 myöntämän rahoituksen ansiosta, ja menetelmä patentoitiin Aallossa samana vuonna. 

Surgifyn tiimin kaupallistamisaikataulu on kunnianhimoinen, sillä vain sataprosenttinen varmuus kelpaa lääketieteellisen teknologian kehittämisessä.

”Vähemmän vaurioittava luukirurgia on kuitenkin iso mahdollisuus: se voi vähentää inhimillistä kärsimystä ja tuoda myös merkittäviä aika- ja kustannussäästöjä. Juha Hernesniemen mukaan kyseessä on todellinen läpimurto”, Sippola sanoo.

Katso koko nuorten uudistajien lista täältä.

Visa Sippola esittelee keksintöön perjantaina 29. syyskuuta Tekniikan Päivillä Otaniemen Dipolissa. Tekniikan Päivät on yleisölle avoin, maksuton tiedetapahtuma, joka teemana on tänä vuonna terveys ja siihen liittyvät sovellukset. Lue lisää ja tutustu ohjelmaan täällä!

Lisätietoja:

Visa Sippola
Surgify Medical Oy
p. 050 353 1232
visa.sippola@surgifymedical.com

FIRST GLOBAL RADICAL RELEVANCES CONFERENCE
25.–27.4.2018, Aalto University, Helsinki, Finland

Call for submissions by 30th of September

The First Global Radical Relevances Conference asks: How do economic, social, and cultural practices reflect the global uncertainty of today with its shifting geopolitics and environmental realities? How to engage in new ways of thinking about and practicing in terms of human and nonhuman co-existence and flourishing in the midst of vast predictable and unpredictable planetary transformations? How to study the relevances of certain objective realities that nevertheless escape the sensory equipment of an individual?

We call for social and natural scientists, artists, philosophers and activists to go beyond the rational or rationalized to the actual relevances underlying human activity. Such a focus requires not only more attention to everyday life, but also novel methodologies and research designs. We call for thinking about how to mobilize objectively relevant ideas to people so that these become relevant in their everyday life – at both work and home. The conference aims at serious de-normalization of the status quo, yet even more importantly, to explore, formalize, and theorize answers and resolutions to the urgent and massive problems that humanity and the planet face.

The theme for this first conference is open. However, if possible, our interests converge towards two, seemingly unconnected topics: the Arctic region and health-beyond-human. Melting ice caps on Greenland not only dislodge natural resources to mining, drilling and damming, but NATO camps formerly buried by ice now exude toxins into the thawed flows. Inuit women – sharing a similar fate with the ice bear, another large carnivore mammal from the same region – have the largest amounts of heavy metals in their mother’s milk. In addition to the melting ice, global winds converge pollutants from the rest of the world to Greenland and the Arctic Sea. Indeed, we learn from the Inuit and the ice-bear that on this planet, there is no remoteness, no outside.

Submission forms

1. Essay submissions

Please submit your long abstract (of 1000 – 1500 words) or short paper (max 3000 words) to info@radicalrelevances.com by 30th of September, 2017. Please include any images, tables, or diagrams at low resolution at this phase. Please state Title, Author(s), and Email Address. Upon acceptance to conference we ask you to submit a full paper of max 8000 words.

2. Art and other submissions

You may also submit works in other forms – for instance, a poster, performance, workshop, or an intervention. Tell us about the work you would like to present and we will be in touch with you to find appropriate ways to include it in the limited settings of our conference. Please submit your proposal (max 1500 words) to info@radicalrelevances.com by 30th of September, 2017. Please include images only at low resolution at this phase. If applicable, add links to online video and/or audio material. Please state Title, Author(s) and/or Artist(s), and Email Address.

ACCEPTANCE TO THE CONFERENCE notification at the latest 1st of November 2017

Contact:

Pia Lindman
Professor (Artistic Practices), Department of Art
info@radicalrelevances.com +358 50 4417 104

taide.aalto.fi/fi/research/radical_relevances/

Aalto-yliopisto järjestää yhteistyössä Accenturen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja julkisen sektorin haasteorganisaatioiden kanssa monitieteisen kurssin, joka rakentuu Hackathon-tapahtuman ympärille.

”Suomi100-juhlavuonna toteutettava Public Service Hackathon 100 (#PSHACK100) on julkisten palveluiden kehittäjille suunnattu ”Master Class”. Tiedon, tekemisen ja jakamisen kautta se nostaa osallistujansa uudelle tasolle avoimessa innovaatiotoiminnassa, yhdessä kehittämisessä ja muotoiluajattelussa”, kertoo projektipäällikkö Thomas Lemström Accenturelta.

Kolmatta kertaa järjestettävä Public Service Hackathon on osoittanut toimivuutensa, ja sitä kehitetään kunnianhimoisesti saatujen kokemusten ja parhaiden näkemysten valossa. Kurssilla hyödynnetään parhaita käytäntöjä Accenturen globaalista organisaatiosta sekä ammennetaan uusia näkökulmia Aalto-yliopiston poikkitieteellisestä toiminnasta. Opiskelijoilta odotetaan asiakaslähtöisyyttä, tuoreita näkökulmia ja kykyä innovoida yhteistyössä.

Yhteistyöllä ja kokeilukulttuurilla tuottavuutta julkisen sektorin organisaatioihin

Kurssin toteutuksesta vastaavat yhteistyössä Accenturen Health and Public Services -alueen asiantuntijat, Fjordin palvelumuotoilijat sekä joukko Aallon ja Maanpuolustuskorkeakoulun professoreita ja opettajia. He tukevat osallistujatiimejä niin ratkaisujen luomisessa kuin niiden arvioinnissa. Myös mukaan lähtevien haasteorganisaatioiden edustajat osallistuvat aktiivisesti tiimien valmentamiseen. Yhteensä noin 150 opiskelijalla kaikista Aallon korkeakouluista on mahdollisuus päästä kurssille.

”Tässä niin kyltereille, teekkareille kuin muotoilijoillekin suunnatussa hackathonissa opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä hyvää yhteiskunnalle käyttämällä luovuuttaan ja osaamistaan, he saavat tekemisestään palautetta ja pääsevät verkostoitumaan”, vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge kertoo.

Syksyn aikana mukaan lähtevät organisaatiot tunnistavat haasteet ja ongelmat, joihin he toivovat opiskelijatiimeiltä ratkaisua. Oletettavaa on, että haasteorganisaatiot toivovat opiskelijoiden esimerkiksi kehittävän uusia palveluita ja toimintatapoja, jotka helpottavat asiakkaiden asiointia sekä keksivän ratkaisuja, joilla voidaan lisätä mobiliteettia palveluihin.

Hackathon-tapahtuma järjestetään marraskuussa, finaali on joulukuussa

Opiskelijoiden tulee ilmoittautua kurssille 24.10. mennessä. Kurssi käynnistyy aloitusluennolla maanantaina 30.10. ja kaikille yhteisellä kick-off-tapahtumalla 31.10., itse Hackathon-tapahtuma on 16.–17.11. Hackathonissa tiimeillä on kahden päivän ajan vapaat kädet kehittää konsepteja ja ratkaisuja organisaatioiden haasteisiin. Haasteorganisaatioiden, Aalto-yliopiston, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Accenturen asiantuntijat sparraavat tiimejä kilpailun aikana. Voittajatiimi valitaan 14.12., jolloin tiimit pääsevät esittämään ratkaisunsa tuomaristolle, johon kuuluvat kaikki Hackathonin osapuolet. 20-tuntisen Hackathonin lisäksi kurssi sisältää luentoja, ryhmätöitä, valmennusta, startup-yhteistyötä ja ekskursioita.

Lisätietoja ja kurssille ilmoittautuminen:
http://ps-hackathon.fi/

Aalto-yliopisto:
Johanna Bragge
Vanhempi yliopistonlehtori, Tieto- ja palvelutalouden laitos
040 530 1032
johanna.bragge@aalto.fi

Accenture:
Thomas Lemström
Project Manager, Health & Public Services
040 4897 590
thomas.m.lemstrom@accenture.com 

Kaisa Tahvanainen
Management Consulting Analyst
Health & Public Services
040 7283 966
kaisa.tahvanainen@accenture.com

Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä loi ensimmäisessä lukuvuoden avajaispuheessaan suuntaviivoja tulevaisuuteen tilanteessa, jossa opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla rakennetaan vuoteen 2030 ulottuvaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota: ”Visiotyössä kaikkia linjauksia on arvioitava siitä näkökulmasta, miten ne asemoivat tekemisiämme suhteessa kansainväliseen korkeakoulukenttään. Korkeakoulutus on ratkaiseva kansallinen investointi, jolla turvataan Suomen ja suomalaisten taloudellinen menestys ja hyvinvointi.” Lukuvuosi avattiin uudistetussa Dipolissa Otaniemessä.

Avajaistilaisuuden aluksi rehtori Ilkka Niemelä johti professorikulkuetta Dipolissa yhdessä tänään Aalto-professoriksi nimitetyn Maarit Karppisen kanssa. Kuva Mikko Raskinen.

Niemelä korosti myös kansainvälisen verkostoitumisen ja vahvojen osaamisen keskittymien merkitystä kilpailukyvyn takaajina: ”Suomen kilpailukyky edellyttää kansainvälisesti merkittäviä ja vahvoja osaamisen keskittymiä, jotka asettuvat tasavertaisina tai jopa johtavina toimijoina tärkeimpiin kansainvälisiin verkostoihin. Vain tätä kautta on mahdollista linkittää myös muut kotimaiset toimijat koko Suomessa kansainvälisen tieteen, taiteen, tutkimuksen, koulutuksen sekä innovaatio- ja yritystoiminnan eturintamaan.”

Niemelän mukaan kilpailu yliopistojen välillä kiristyy Aasian nousun myötä erityisesti Aalto-yliopiston edustamilla aloilla – tekniikassa, taloudessa ja luovilla aloilla. Lahjakkaiden ihmisten intohimoisella työllä on mahdollista ottaa paikka aivan kansainvälisen kilpailun kärjestä.

Rehtori Ilkka Niemelä toivotti uudet opiskelijat tervetulleiksi Aalto-yhteisön jäseniksi ja korosti Aalto-yliopiston asettavan opiskelijat keskiöön.

Tervehdyksensä avajaisiin toi myös Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori: ”Odotan innolla, minkälaisia uusia avauksia Aalto-yliopistossa syntyy tänä lukuvuonna globaaleihin haasteisiin - uusia yrityksiä, uusia teorioita sovellettavaksi, uusia innovaatioita, uutta osaamispääomaa koko kansakunnalle ja maailmalle, tätä satavuotias isänmaa teiltä odottaa.”

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Joona Orpana totesi omassa puheessaan: ”Olen erityisen iloinen, että kykymme kehittää Aalto-yliopistoa perustuu yhdessä tekemiselle.”

Maarit Karppinen Aalto-professoriksi

Rehtori Ilkka Niemelä nimitti Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun kemian ja materiaalitieteen laitoksen professorin Maarit Karppisen Aalto-professoriksi tunnustuksena hänen merkittävistä ansioistaan uusien materiaalien kehittämisestä erityisesti energia- ja nanoteknologian alueilla. Professori Karppinen piti tilaisuudessa Aalto-esitelmän kestävän kehityksen mukaisesta materiaalitutkimuksesta.

Avajaisissa jaettiin myös tunnustuspalkintoja yliopiston henkilöstölle. Vuoden 2017 Aalto-teosta palkittiin professori Pirjo Hirvonen, lehtori Tuomas Laitinen, Studio Master Sari Kivioja ja muodin opiskelijat, jotka ovat nostaneet Aalto-yliopiston muodin koulutuksen maailman huipulle.

Menestyksen mahdollistaja -palkinto 2017 annettiin lahjoittajasuhteet-tiimille hienosta työstä kesällä päättyneen varainhankintakampanjan tukemiseksi.

Yhteisöpalkinnon 2017 sai Slush ja sen järjestävä Startup Sauna Oy yrittäjyyden edistämisestä.

Avajaisten yhteydessä vietettiin myös uudistetun Dipoli-rakennuksen avajaisia. Yliopiston toiminta näkyy tiloissa monin tavoin. Kuvan näyttely esittelee muodin opiskelijoiden menestyksekkäitä mallistoja. Kuva Mikko Raskinen.

Lue lisää:
Rehtori Ilkka Niemelän puhe (pdf)
Pormestari Jan Vapaavuoren puhe (pdf)
AYY:n puheenjohtaja Joona Orpanan puhe (pdf)

Helsinki Design Week esittelee vuosittain kekseliäintä ja kiinnostavinta osaamista Helsingin alueelta ja sen ulkopuolelta. Tämä vuosi ei ole poikkeus – ja aaltolaiset ovat tietenkin mukana, muun muassa seuraavissa tapahtumissa.

Aalto Fashion Exhibition
4.9.–30.9.2017
Dipoli Gallery (Otakaari 24)
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-08-30-011/
Remontista juuri valmistuneen upean Dipoin ensimmäinen näyttely esittelee Aallon muodin opiskelijoiden näyttävimmät mallistot. 

Book Talks - Dialogues on Design and Society
11.9.–14.9.2017
Design Museum (Korkeavuorenkatu 23)
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-09-06-004/
Tervetuloa kuuntelemaan Aallon muotoilun laitoksen tutkijoiden keskusteluja muotoilusta ja yhteiskunnasta.

Design Education Futures
8.9.2017
Design Factory (Betonimiehenkuja 5 C)
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-09-06-013/
Visuaalisen viestinnnän opiskelijat jakavat visionsa muotoilukoulutuksen tulevaisuudesta.

Functional & Emotional Design exhibition
12.9.–16.9.2017
Marian Sairaala, (building 3)
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-08-29-006/
Näyttely esittelee opiskelijatöitä Funktionaalinen pukeutuminen & materiaalit- sekä Värit & materiaalisuunnittelu -kursseilta.

Glitter & Noise exhibition
7.9.–17.9.2017
Arabia Foye (Hämeetie 135 C)
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-09-06-006/
The Glitter and Noise -näyttely esittelee Ekin Kayisin vuoden kestäneen lasi- ja keramiikkatutkimuksen tuloksia.

Human Cities Architecture exhibition
13.9.–29.9.2017
Dipoli  Building (Otakaari 24)
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-09-06-014/
Human Cities/ Challenging the City Scale (Ihmisten kaupungit / Kaupungin mittakaavaa haastamassa) on saanut rahoitusta Euroopan union Creative Europe projektista.

Lost In The Wood(s) book launch
19.9.2017
Design Museum (Korkeavuorenkatu 23)
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-08-29-005/
Lost in the Wood(s) on Aalto ARTS Booksin uusi teos kiertotaloudesta.

Progress & Repeat exhibtion
8.9–28.9. 2017
Herald Herlin Learning Center (Otaniementie 9, Espoo)
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-09-06-015/
Aalto ARTSin muotoilun opiskelijat tutkivat digitaalisen teknologian ja käsityön yhdistämistä kuviosuunnittelussa, aina visuaalisesta tutkimuksesta ja luonnosteluvaiheesta käsinpainettujen töiden tekemiseen.

RED" RED? RED! - Crafting Plastic Waste Exhibition
 9.9.–17.9.2017
Unioninkatu 25
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-09-04-004/
Opiskelijat loivat vanhoista Coca-Cola-koreista kokeellisia taide- ja muotoiluteoksia.

Samuji Talks: Jenni Reuter
12.9.2017
Samuji Courtyard (Erottajankatu 9b) 
http://arts.aalto.fi/en/current/events/2017-09-06-016/
Samuji Talks on keskustelusarja luovuudesta, yhteiskunnasta, kestävästä kehityksestä, estetiikasta, taiteesta ja hyvyydestä. Juontajana Ville Blåfield.

Koko festivaalin ohjelmaan voit tutustua täällä http://www.helsinkidesignweek.com

Professori Mikko Kurimon johtama puheentunnistuksen tutkimusryhmä on voittanut kansainvälisen Multi-Genre Broadcast (MGB) Challenge -kilpailun, jossa tehtävänä oli rakentaa puheentunnistin YouTubesta kerätylle egyptinkielelle.

”Egyptin puhekielinen sanasto poikkeaa merkittävästi standardiarabiasta eikä suuria egyptiläisiä puheaineistoja ole saatavilla. Tutkimusryhmällä ei ollut aiempaa kokemusta arabiansukuisten kielen puheentunnistuksesta eikä yhtään arabiankielen taitajaa, mutta tästä huolimatta Aallon tunnistin oppi tunnistamaan sekä arabian- että egyptinkielistä puhetta tekstiksi selvästi tarkemmin kuin kukaan muu kilpailija”, kertoo professori Mikko Kurimo.

Aallon tunnistin hyödyntää uusimpia menetelmiä puheen ja kielen mallintamiseen syvien neuroverkkojen avulla. Erityisesti Aallon tutkimusryhmässä pitkään kehitellyt työkalut kielen mallintamiseen sanan osien avulla vaikuttivat merkittävästi tunnistimen suorituskykyyn. Nämä työkalut mallintavat tehokkaasti morfologisesti rikkaissa kielissä kuten suomessa ja virossa esiintyvät lukuisat eri sanamuodot ja niiden esiintymisen puheessa.

Video esittelee puheentunnistuksen ryhmän tutkimusta.

”Aalto voitti luultavasti siksi, että vain Aallon järjestelmä osasi tehokkaasti käyttää kielimalleissaan sanoja lyhyempiä yksiköitä eikä järjestelmä rajoittunut ennalta valittuun sanastoon.”

Aallon jälkeen seuraaville sijoille sijoittuvat tutkimusryhmät Tsinghua-yliopistosta Kiinasta ja Johns Hopkins- ja MIT-yliopistoista Yhdysvalloista. Aallossa kehitetty tunnistin on kuvattu artikkelissa, joka esitetään 2017 IEEE Automatic Speech Recognition and Understanding workshopissa joulukuussa Japanin Okinawassa. Artikkelin käsikirjoitus on jo nähtävillä allaolevasta linkistä.

Lisätietoa:

Tohtorikoulutettava Peter Smit
peter.smit@aalto.fi

Professori Mikko Kurimo
mikko.kurimo@aalto.fi

• Kilpailun kotisivu
• Kilpailusta kertova tieteellinen artikkeli
• Artikkeli Aallossa kehitetystä tunnistimesta
• Tutkimusryhmän kotisivut

Uudistetussa Dipolissa pääset ajankohtaisten luentojen lisäksi ihmettelemään Terveystorin uskomattomia demoja ja laitteita. Esillä ovat muun muassa stressiä mittaava sormus, verenpaineranneke sekä elintoimintoja seuraava Terttu-terveystuoli. Terveystorilla voi tutustua myös teknologiaan, jolla viljellään hyönteisiä. Entä millainen on taikapata, joka synnyttää kasvisruokaa omassa kodissa?

Nokialla työskentelevä Tiede-lehden bloggaaja Kiti Müller tarttuu jokaista koskettavaan asiaan: voiko internetistä löytyvään terveystietoon luottaa?

”Internetistä terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvää tietoa hakeva ihminen on hetkessä informaatioviidakossa. Hakukoneisiin kirjoitetut sanat tuottavat näyttöruudulle tuhansia linkkejä. Uskomukset, oletukset, mielipiteet, tutkimuksen pohjalta tuotettu tieto ilmaantuvat näytölle saman arvoisina. Miksi samat hakusanat tarjoavat eri ihmisille erilaisia terveyttä käsitteleviä sivustoja? Huomaako ihminen olevansa, kenties, informaatiokuplassa?” Kiti Müller kysyy.

Tekoälystä apua lääkärin työhön

Tekniikan päivien yhtenä teema on tekoäly ja se, miten tekoäly mullistaa myös terveydenhuollon. Professori Samuel Kaski kertoo tekoälystä yleisesti, ja erityisesti siitä, miten lääkäri ja tekoäly pystyisivät yhdessä tekemään parempia valintoja kuin kumpikaan erikseen. HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta kertoo biopankista ja big datasta. Hän antaa esimerkkejä HUSissa käynnissä olevista tekoälyä hyödyntävistä projekteista, jotka tähtäävät kohti räätälöidympiä hoitoja.

Parasta olisi, jos sairastuminen voitaisiin ehkäistä ennalta. Tähän teemaan tarttuu professori Raimo Sepponen, joka paneutuu esityksessään sairauksien ennaltaehkäisyyn: Voidaanko tunnistaa henkilöt, joilla on riski sairastua ja ennaltaehkäistä sairastuminen? Sepponen esittelee, miten teknologian kehitys tarjoaa ratkaisuja tähänkin kysymykseen.

VTT:n tutkija Lauri Reuter esittelee Tekniikan päivillä keksimänsä kasvisruokaa tuottavan taikapadan., joka tuottaa kasvisruokaa

Tutkimuksesta apua monien sairauksien hoitoon

Asiantuntijaesityksissä on esillä uusin tutkimustieto: mitä tutkijoilla on työn alla liittyen niin silmien sairauksiin, kirurgiaan ja uusiin nano- ja biomateriaaleihin, joita voi hyödyntää kauneuden hoidossa ja 3D-printattavissa implanteissa.  

Professori Lasse Murtomäen aiheena on silmän takaosan sairauksien lääkehoito, jossa valmiste vapauttaa lääkettä silmän takaosaan kontrolloidusti valon avulla.

MIT Technology Review’n nuorten innovaattorien listalle nostama Visa Sippola puolestaan kertoo uudesta tekniikasta, jonka avulla luukirurgia on entistä turvallisempaa.

Professori Michael Gasikin aiheena on injektoitavat kauneushydrogeelit ja niiden turvallisuus. Esityksessä annetaan pikakatsaus näihin biomateriaaleihin sekä pohditaan niiden etuja ja mahdollisia haittoja sekä uusia kehitystrendejä.

Professori Jukka Seppälä ryhmineen on tutkinut ja kehittänyt uusia biopolymeerejä. Hän kertoo, mitä huikeita mahdollisuuksia aukeaa, kun uudet bioaktiiviset materiaalit osataan yhdistää 3D-tuotantotekniikoihin ja edelleen lääketieteellisen kuvantamisen tuottamaan informaatioon yksilöllisten implanttien tuottamiseksi.

Professori Tomi Laurila kertoo uusista nanoluokan materiaaleista, joilla on monia mielenkiintoisia sovelluskohteita terveysteknologiassa. Esimerkkeinä kliinisistä sovelluskohteista ovat hermostolliset sairaudet, kuten Parkinsonin tauti sekä erityyppiset diagnostiset menetelmät pienten lääkeainepitoisuuksien nopeaan määrittämiseen vaikka kokoverestä.

Tässä muutama poiminto Tekniikan päivien annista. Lue lisää ohjelmasta ja tule mukaan!

Seuraa Tekniikan päiviä Facebookissa, missä kerromme lisää tapahtuman sisällöstä.

Rakenteilla oleva Suomi 100 -satelliitti suoraan ylhäältä katsottuna. Vaalea osa on eräs satelliitin erikoisuuksista: Suomessa kehitetyllä tekniikalla 3D-tulostettu avaruuskelpoinen osa, jonka sisällä on avaruussäätä havaitsevan radioinstrumentin antenni. Keskellä näkyy satelliitin kamera. Kuva on otettu elokuussa. Kuva: Jari Mäkinen

Aika: Perjantai 15. syyskuuta 2017 klo 10.00

Paikka: Alvarinaukio, Otaniemi, Espoo

Suomi 100 -satelliitti on jo kolmas Aalto-yliopistossa rakennettu satelliitti, ja se on tarkoitus laukaista avaruuteen joulukuussa. Pieni nanosatelliitti havainnoi kiertoradaltaan avaruussäätä ja sen kautta myös revontulia sekä kuvaa kamerallaan maapalloa ja erityisesti Suomea.

Tiedotusvälineillä ja yleisöllä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus nähdä tämä Suomea juhlistava satelliitti ja päästä tapaamaan sen rakentaneita tutkijoita. Kyseessä on ainoa kerta, kun satelliitti on nähtävänä, sillä jo syyskuun lopulla se kuljetetaan eteenpäin laukaisuvälittäjälle, joka siirtää sen laukaisupaikalle Intiaan kantorakettiin asennettavaksi.

Satelliitti esitellään perjantaina ensimmäistä päivää avoinna olevassa Suomi 100 -satelliitin avaruusrekassa, joka tekee syys–lokakuussa laajan kiertueen ympäri Suomen. Mukana kiertueella ovat satelliitin mallikappale sekä täysikokoiset mallit kaikista Suomessa tehdyistä ja tekeillä olevista satelliiteista. Suomi 100 -satelliitin sekä sen tekemän tutkimuksen lisäksi Avaruusrekka esittelee kovassa nousussa olevaa suomalaista piensatelliittiosaamista, avaruutta ja avaruuslentämistä laajemmin.

Rekkaan rakennetussa puhdastilassa myös tehdään satelliittia: yleisö pääsee näkemään konkreettisesti, millainen on nykyaikainen nanosatelliitti ja muutamat kävijät voivat myös tehdä sitä itse teekkareiden opastuksella. Satelliitti rakentuu kaupunki kaupungilta, ja lopulta koossa oleva – toivottavasti hyvin toimiva – satelliitti lähetetään käymään yläilmakehässä.

Satelliittirekka. Kuva: Jari Mäkinen

Valtioneuvoston Suomi 100 -hanke tukee satelliittia ja avaruusrekkaa. Aalto-yliopiston kumppanina Suomi 100 -satelliittihankkeessa on Ilmatieteen laitos. Avaruusrekan kiertueella mukana ovat Ursa, Espoon kaupunki ja Euroopan avaruusjärjestön opetusverkosto ESERO. Avaruusrekassa oleva näyttely on kiertueen jälkeen esillä näyttelykeskus WeeGeessä marraskuusta 2017 huhtikuuhun 2018.

Lisätietoja:

Suomi 100 -satelliitti
Professori Esa Kallio
p. 050 4205 857
esa.kallio@aalto.fi

Avaruusrekka
Tuottaja Jari Mäkinen
p. 040 550 9198
jari.makinen@kupla.com

www.suomi100satelliitti.fi

Toista vuotta muotoilua opiskeleva Iida Palosuo on Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun eli ARTS:in edustajana vielä melko harvinainen näky Otaniemen Startup Saunalla, missä majailee myös opiskelijavetoinen yrittäjyysyhteisö Aalto Entrepreneurship Society.

”On ollut mahtavaa saada niin innostunut ja lämmin vastaanotto. Artsilaisten osaamiselle on yhteisössä paljon tilausta”, Palosuo sanoo. ”Yrittäjyys on itseasiassa taiteiden ja suunnittelun alalla todella luonnollinen juttu, sillä niin moni ryhtyy freelanceriksi tai perustaa oman yrityksen valmistuttuaan. Toivonkin, että tuleva yhteinen kampus tuo meitä eri alojen opiskelijoita yhä enemmän yhteen myös näissä merkeissä.”

Siihen tähtää osaltaan myös Dash, Aaltoes:n tänä syksynä ensimmäistä kertaa järjestämä design-hackathon.

Tuplatimantti haltuun

Siinä missä perinteinen hackathon-haaste lähtee yrityksen tuotteesta ja sen kehittämisestä, Dashin haasteet ovat teemoiltaan laajempia: ratkaisuista voivat hyötyä paitsi useampi kumppaniyritys, myös yhteiskunta. Mukana on suunnittelun koko prosessi, jota havainnollistetaan usein tuplatimantti-mallin avulla. Tärkeimmässä roolissa on aina käyttäjä.

”Käyttäjän asemaan asettuminen on ihmisille luontainen tapa ratkoa ongelmia – riippumatta siitä, mitä alaa opiskelee. Kun tähän yhdistää poikkitieteellisen tiimin osaamisen, johon voi kuulua vaikkapa koodaus, visualisointi, markkinointi, ja business, projekteista tulee loistavia”, hehkuttaa tapahtuman idean isä, Aallossa toista vuotta informaatioverkostoja opiskeleva Axel Cedercreutz.

Muotoiluprosessiin kuuluu myös alkuperäisen ongelman kyseenalaistaminen, mikä tarkoittaa taustatutkimusta. Siksi tätä hackathonia ei ole tiivistetty vain viikonloppuun, vaan osallistujilla on kahden edeltävän viikon aikana mahdollisuus perehtyä haasteen taustoihin tarkemmin.

Yksilöllisempää terveydenhoitoa

Yhteensä Dashissa on viisi suunnittelun alaa eli Field of Designia, jotka vastaavat esimerkiksi Junction-hackathonin Trackeja. Tiimit voivat keskittyä muun muassa oppimisympäristön, pelin tai toimivamman terveydenhoidon suunnitteluun.

”Teknologian ansiosta saamme jo nyt entistä enemmän tietoa omasta terveydestämme. Mutta miten palveluita voisi kehittää niin, että pääsisimme itse myös vaikuttamaan terveyttämme koskeviin päätöksiin? Miten potilaan äänen saisi entistä paremmin kuuluviin?”, Palosuo kertoo esimerkkinä.

”Dashissa pääsee kokeilemaan ihan uuttakin teknologiaa, mutta tiettyä teknologiaa ei ole pakko käyttää päästääkseen haasteeseen kiinni. Uskomme, että tällä vapaudella saadaan myös aidosti parhaat lopputulokset”, Cedercreutz lisää.

Palosuo ja Cedercreutz uskovat, että haasteiden mielenkiintoisuus ja tavallista tarkempi syventyminen niihin inspiroivat tiimejä jatkamaan kehitystyötä kumppaneiden kanssa vielä tapahtuman jälkeenkin. Lisäksi järjestäjät toivovat, että tapahtuma sytyttää osallistujissa kipinän.

”Osallistujille jää toivottavasti paitsi hyvä fiilis ja tunne, että on luonut ratkaisuja johonkin todelliseen haasteeseen, niin myös ymmärrys poikkitieteellisyyden merkityksestä. Miten paljon hyötyä siitä on, että ongelmanratkaisuun saa monta ajatuskulmaa”, Cedercreutz toteaa.

Lisätietoja:
thedash.fi

Anant Shiv opiskelee International Design and Business Management (IDBM) -ohjelmassa ja vastaa potkulautapalvelusta Samocat Sharingin Otaniemen toimipisteessä. Hän tekee samalla opinnäytetyötään palvelun kehittämisestä.

Aallon Otaniemen kampukselle on asennettu kuusi potkulauta-asemaa, joista potkulaudan voi ottaa käyttöönsä. Potkulauta-asemien sijainnin sekä potkulautojen saatavuuden ja palautustilan voi tarkistaa älypuhelimella Applen ja Googlen verkkokaupoista ladattavan ilmaisen sovelluksen avulla. Potkulautoja on noin 30, ja alle 30 minuutin testikäyttö on ilmaista.

Otaniemessä eri luentopaikkojen ja toimipisteiden väliset matkat ovat verrattain pitkiä, ja tavoitteena on, että potkulaudat voisivat jatkossakin täydentää muita liikkumisen muotoja etenkin matkan alku- ja loppupäässä.

”Potkulauta on todella kätevä liikkumisväline: se taittuu kasaan, joten sen voi ottaa mukaan bussiin ja jopa sisätiloihin. Lisäksi se on paitsi hauska tapa liikkua, myös melko edullinen”, sanoo International Design and Business Management (IDBM) -ohjelmassa opiskeleva Anant Shiv, joka vastaa palvelusta Otaniemessä.

Otaniemen kolmen kuukauden mittaisen koekäytön aikana VTT:n ja Aallon opiskelijoiden, henkilöstön ja vierailijoiden toivotaan testaavan potkulautoja. Samalla kerätään palautetta palvelun käytöstä sen kehittämiseksi.

”Aalto-yliopiston laaja infrastruktuuri ja kansainvälisyys tekevät siitä erinomaisen paikan kokeilla palvelua Suomessa. Luotan siihen, että saamme rehellisen ja runsaan palautteen palvelun kehittämiseksi”, Anant Shiv sanoo.

Otaniemi on potkulaudat Suomeen tuoneen Samocat Sharingin toinen Euroopassa toteuttama koekäyttöalue. Aiemmin menopelejä on testattu mantereen suurimmassa kaupungissa Moskovassa.

Potkulauta-asemien sijainnit Otaniemen kampuksella:
Urban Mill
Harald Herlin -oppimiskeskus
Kandidaattikeskus, Alvarin aukio
Kandidaattikeskuksen pääaula
Maarintalo
Teekkarikylä, Otakaari 18 -bussipysäkki

Samocat Sharing -sovellus verkkokaupoissa:
Google Play
App Store

Lue lisää potkulaudoista (> Facebook)

Kuva: Samocat Sharing, video Aalto-yliopisto

Nokia Bell Labs on valinnut Aalto-yliopiston yhdeksi Distiguished Academic Partner (DAP) -yhteistyökumppanikseen. Nokia Bell Labs hakee DAP-kumppanuudella strategista yhteistyötä alueilla, joilla Aalto-yliopiston osaaminen on maailmanluokkaa.

"Nokia Bell Labsin perustama Distinguished Academic Partner -ohjelma yhdistää parhaat voimat ratkaisemaan ihmiskunnan tarpeisiin liittyviä suuria haasteita”, sanoo Nokia Bell Labsin DAP-ohjelman johtaja Julie Byrne.

”Aalto-yliopisto on maailmanluokan kumppani, ja olen iloinen saadessamme Aallon osaksi verkostoamme, joka tuottaa merkittäviä innovaatioita erityisesti 5G-aiheista, radiosta analytiikkaan. Odotan DAP-ohjelman edelleen vahvistavan yhteistyötämme Aalto-yliopiston kanssa”, sanoo tutkimusjohtaja Lauri Oksanen Nokia Bell Labsista.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jyri Hämäläinen on ylpeä nimityksestä: ”Yhteistyömme Nokian kanssa on ollut aiemminkin laajaa erityisesti tietoliikenteen alueella, mutta DAP-ohjelma tiivistää yhteistyötämme entisestään molempia osapuolia kiinnostavilla tutkimusalueilla, joita ovat esimerkiksi tekoäly ja kvanttitekniikka. Aalto-yliopisto edustaa kaikilla mainituilla aloilla maailman huippua. Tästä hyvänä indikaattorina toimii usein referoitu Shanghai-ranking*, jossa kaikki mainitut Aallon tutkimusalat menestyivät erinomaisesti.”

*Shanghai ranking = The Academic Ranking of World Universities, ARWU

Nokia Bell Labs

Nokia Bell Labs on maailmankuulu tutkimusorganisaatio. Yli 90-vuotisen historiansa aikana Bell Labs on keksinyt monia teknologioita, jotka luovat perustan informaatio- ja tietoliikenneverkoille ja kaikille digitaalisille laitteille ja järjestelmille. Tutkimus on johtanut kahdeksaan Nobel-palkintoon sekä useisiin muihin kansainvälisiin palkintoihin teknologiainnovaatioista. Nokia Bell Labs jatkaa käänteentekevää tutkimustaan uuden digitaalisen aikakauden haasteiden ratkaisemiseksi, kun kaikki verkottuu, kuten on kuvattu kirjassa The Future X Network: A Bell Labs Perspective. www.bell-labs.com

#tekniikanpäivät on nyt avattu! Terveysteknologia on yksi Aallon tutkimuksen avainalueista, totesi vararehtori Tuija Pulkkinen

— Aalto University (@AaltoUniversity) 29. syyskuuta 2017

Jos toivotaan, että teknologia auttaa terveydenhuoltoon, teknologian
kehittämiseen pitää panostaa, totesi Kari Raivio #tekniikanpäivät

— Aalto University (@AaltoUniversity) 29. syyskuuta 2017

Tekoälyn avulla täsmälääketiedettä: data ja lääkärin asiantuntemus yhdessä = parempaa hoitoa, prof. Samuel Kaski #tekniikanpäivät

— Aalto University (@AaltoUniversity) 29. syyskuuta 2017

Prof. Jouni Partanen: 3D-tulostuksen avulla leikkausaika
lyhenee – vähemmän komplikaatioita #tekniikanpäivät

— Aalto University (@AaltoUniversity) 29. syyskuuta 2017

Aallossa kehitetyssä Terttu-terveystuolissa kaikki tärkeät mittaukset
voi tehdä kerralla, yhdeltä istumalta #tekniikanpäivät pic.twitter.coOKm/OZtvZtCIpn

— Aalto University (@AaltoUniversity) 29. syyskuuta 2017

Otaniemeläinen yritys EntoCube tuo hyönteiset osaksi länsimaista ruokavaliota. Hyönteiset ovat hyvä ravinnon, vitamiinien ja proteiinin lähde, hyönteisten kuivapainosta jopa 60–70 prosenttia on proteiinia. Hyönteisten tuottaminen vaatii hyvin vähän resursseja verrattuna perinteisiin eläinproteiinin tuottamistapoihin. Aaltolaisten opiskelijoiden perustama yritys oli mukana Tekniikan päivillä kertomassa ruoan tuotannon tulevaisuudesta, jossa pienillä hyönteisillä on iso rooli.

Tekniikan päivillä esiteltiin taikapata, johon laitettu palanen mustikan varpua tai lehteä muuttuu padassa syötäväksi mustikaksi. Taikapata on kasvisoluja kasvattava bioreaktori, jonka kehitystyö kodinkoneeksi on hyvässä vauhdissa.

Visa Sippola esitteli Tekniikan päivillä ideaansa uudenlaisesta poranterän lisäosasta, jonka avulla voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä ja säästää myös ajassa ja kustannuksissa. Keksintöä pidetään niin merkittävänä, että arvostettu teknologiajulkaisu MIT Technology Review nosti Sippolan yhdeksi Euroopan lupaavimmasta nuoresta uudistajasta. Kuvat: Pinja Valja

 

Professori Ville Pulkki on saanut Audio Engineering Societyn (AES) myöntämän hopeamitalin. Silver Medal Award -palkinto annetaan tunnustuksena merkittävästä työstä yhteisön eteen. Palkintoja jaetaan keskimäärin yksi vuodessa, ja mitali on järjestön palkinnoista toiseksi ylin arvoltaan. Suomalainen saa mitalin toista kertaa.

”Palkinnon saaminen on minulle tärkeä asia. On hienoa saada tunnustus omalta yhteisöltä. Olen toiminut pitkään AESissa. Olen muun muassa julkaissut paljon järjestön tieteellisessä lehdessä, jonka kaikista noin 2000 artikkelista kaksi kirjoittamaani artikkelia on kymmenen eniten viitatuimman joukossa”, professori Ville Pulkki sanoo. Palkinto luovutetaan hänelle järjestön kokouksessa lokakuussa New Yorkissa.

Audio Engineering Societyssa on noin 13 000 jäsentä, joista puolet on käytännön miksaajia, masteroijia ja äänitarkkailijoita. Toinen puoli on äänitekniikan kehittäjiä, opettajia, tekniikan ja käytännön opiskelijoita, sekä eri tavalla erikoistuneita ammattilaisia, kuten audiorestauroijia ja rikospaikkatutkijoita. AES julkaisee tieteellistä lehteä (JAES), sekä järjestää noin 4–8 konferenssia vuodessa.

Professori Ville Pulkki tutkii tilaäänentoistoa Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa. Hän opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa (TKK) teknillisen fysiikan koulutusohjelmassa vuosina 1989 - 1994, Sibelius-Akatemiassa Musiikkikasvatuksen osastolla 1995 - 1998, sekä väitteli tohtoriksi TKK:sta vuonna 2001. Hänet valittiin akustiikan professoriksi (Assistant Professor) vuonna 2012, ja hänet vakinaistettiin vuonna 2015. Vuonna 2014 Ville Pulkki sai Samuel L. Warner -muistomitalin elokuvien äänitekniikan edistämiseksi tehdystä työstä.