Iloinen Aalto-1-tiimi. Kuva: Mikko Raskinen

Varhain juhannusaattoaamuna Aalto-yliopiston TUAS-talossa hurrattiin ja huokaistiin helpotuksesta: yli vuoden lähtövalmiina odottaneen Aalto-1:n laukaisu intialaisesta Satish Dhawan avaruuskeskuksesta sujui suunnitelmien mukaan.

”Raketti Intiasta lähti aikataulussa, ja Aalto-1 irrotettiin omalle radalle kello 7.22 suunnitelmien mukaisesti. Vuosien työn tulos on nyt kiertoradalla. Toivottavasti saamme pian yhteyden satelliittiin ja voimme aloittaa tieteelliset mittaukset”, sanoo projektin vetäjä apulaisprofessori Jaan Praks.

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, joka vie avaruuteen suomalaista huipputekniikkaa: VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen. Aallon opiskelijat ovat itse suunnitelleet koko satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

”Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, satelliitti avaa antennit ja valmistautuu yhteydenottoon jo puolen tunnin kuluttua irrotuksesta. Ensimmäinen lento Suomen yli tapahtuu aamupäivällä. Paljain silmin satelliittia ei näe, mutta radioamatöörit pystyvät seuraamaan satelliittia omilla radiolaitteistoillaan”, Jaan Praks kertoo.

Satelliitin laukaisua oli kerääntynyt Otaniemeen seuraamaan kymmeniä satelliittiprojektiin osallistuneita Aallon opiskelijoita ja alumneja. Useat heistä ovat jääneet avaruusalalle ja rakentavat nyt uusia satelliitteja, avaruusluotaimia ja avaruuslaitteita eri instituutioissa.

”Aalto-1-projektista on lähtenyt liikkeelle myös kaksi uutta yritystä. Molemmat kaavailevat omien satelliittien laukaisemista vielä tänä vuonna. Lisäksi Aallossa rakennetaan jo kahta uutta satelliittia. Ellei viivästyksiä tule, on tästä juhlavuodesta tulossa kaikkien aikojen satelliittivuosi Suomessa”, Jaan Praks hymyilee.

Lisätietoa:

Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Tarkempaa tietoa hankkeesta ja materiaalia löytyy satelliitin verkkosivuilta (aalto1.fi)
Katso video: Satelliitin tarina (youtube.com)

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

Entisissä Sähkötekniikan korkeakoulun tiloissa avautuva yhteisötila A Grid kokoaa saman katon alle muun muassa kasvuyrityksiä, luovien alojen yrityksiä, kiihdyttämöitä ja palveluita yrityksille. Kyseessä on kunnianhimoisten startupien, yritysten ja yrittäjien luova yhteisö: rakennukseen tulee remontin valmistuttua tilat jopa sadoille toimijoille.

Havainnekuva A Gridin tiloista.

”Otaniemen kampus rakentuu ainutlaatuiseksi yhteistyön keskittymäksi, jossa tutkijat, yritykset ja opiskelijat luovat uudenlaisia tapoja toimia yhdessä. A Grid on kohtauspaikka, joka toimii linkkinä yliopiston teknologiaan, osaamispohjaan ja yhteisöön opiskelijoineen”, kertoo Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen. ”Juuri ilmestyneessä kansainvälisessä yliopistoarvioinnissa listattiin noin 55 innovatiivista, uudella tavalla yritysten ja yhteiskunnan kanssa yhteistyötä tekevää yliopistoa; Aalto oli ainoana suomalaisena tässä joukossa. Avaamme A Gridin vahvistamaan tätä kehitystä.”

Aallossa kehitetään parhaillaan tapoja, joilla yliopiston laajaa tutkimusinfrastruktuuria ja teknologiaa sekä niihin liittyvää osaamista saadaan joustavasti yritysten käyttöön. ”Mahdollisuus hyödyntää vaikkapa Aallon protopajoja tai teollisen internetin osaamista on erityisen tärkeä pienille yrityksille, joille vastaavaa ei olisi muutoin saatavilla”, Pulkkinen toteaa.

A Gridin toiminnassa keskeisessä roolissa on Aalto-yliopiston oma yrityskiihdyttämö Aalto Start-Up Center. Muita tunnettuja tulevia asukkaita ovat esimerkiksi Reaktor Space Lab, Euroopan avaruusjärjestö ESA sekä tapahtumatoimisto Tapaus. A Gridistä löytyy paitsi toimistotiloja, myös yhteistyö- ja tapahtumatiloja, työpajatiloja sekä tukipalveluita ravintolasta ja kahvilasta talous- ja lakipalveluihin.

Mittaville, jo ensivaiheessaan 20 000 neliömetrin kokoisille tiloille on ollut Otaniemessä kysyntää, ja suunnitelmissa on myös laajentaa toimintaa ympäri kampusta.

”Otaniemen yrittäjyysyhteisössä on ainutlaatuista intoa ja energiaa. Monet startupit haluavat perustaa toimitilansa tänne esimerkiksi Startup Saunan kiihdyttämöohjelman käytyään. Myös yliopiston tutkimusryhmistä ja opiskelijaprojekteista syntyy yrityksiä, joita voimme palvella nyt uudella tavalla”, toteaa kiinteistösijoitusjohtaja Eetu Ristaniemi Aalto-yliopiston kiinteistöyhtiö Aalto CREstä. ”Sähkötekniikan korkeakoulun tiloissa tehdyllä tutkimuksella on ollut merkittävä rooli esimerkiksi Nokian nousussa. Nyt samat tilat voivat toimia tukialustana uusille menestystarinoille.”

Lisätiedot:

• A Gridin verkkosivut: agrid.fi
• Tuija Pulkkinen, vararehtori, tutkimus ja innovaatiot, 050 591 6013, vicepresident-ri@aalto.fi
• Eetu Ristaniemi, kiinteistösijoitusjohtaja, Aalto CRE, 040 773 9083, eetu.ristaniemi@aalto.fi

Kauppatieteiden alan tulokset julkaistiin 27.6.2017 ja tekniikan ja taiteiden alojen tulokset on julkaistu tänään 28.6.2017. Hakijat voivat tarkistaa oman valintatilanteensa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa www.opintopolku.fi. Lisäksi Opetushallitus lähettää sähköpostitse kaikille hakijoille tuloskirjeet tämän viikon perjantaihin mennessä.

Huhtikuun alussa päättyneessä valtakunnallisessa yhteishaussa Aalto-yliopiston tekniikan hakukohteisiin haki 5 656 henkilöä. Tekniikan alan suosituimmat hakukohteet olivat tietotekniikka sekä kone- ja rakennustekniikka. Kauppatieteiden alalle haki yhteensä 4 603 hakijaa: suomenkieliseen kandidaattiohjelmaan haki 3 861 henkilöä ja englanninkieliseen International Business -ohjelmaan Mikkelissä 742 henkilöä. Taiteiden alalla hakijoita oli 2 060 ja suosituimmat hakukohteet olivat visuaalisen viestinnän muotoilu sekä kuvataidekasvatus.

Sama henkilö on voinut hakea usealle eri alalle ja useaan hakukohteeseen. Yhteensä eri hakijoita kaikkiin Aalto-yliopiston hakukohteisiin oli 9 984. Vastaava hakijoiden lukumäärä vuonna 2016 oli 9 606 eli hakijamäärä nousi 3,9 %. Aalto-yliopiston oli valinnut ensisijaiseksi hakutoiveekseen 61,4 % hakijoista.  

Vuoden 2017 yhteishaussa on Aallon kandidaattiohjelmissa kaiken kaikkiaan 1 505 aloituspaikkaa, joista 292 kauppatieteiden ohjelmassa Otaniemessä Espoossa ja 85 International Business -ohjelmassa Mikkelissä, 1 007 tekniikan alalla ja 121 taiteiden alalla. Valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa tehtävä sijoitteluajo tuo jokaiselle hakijalle yhden opiskelupaikan. Sijoitteluajo kattaa kaikki yhteishaun hakukohteet yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, ja se päättyy 14.8.2017. Tämän vuoksi lopullinen hyväksyttyjen uusien opiskelijoiden määrä on selvillä vasta sitten, kun kaikki paikat on vastaanotettu.

Lisätietoa Aalto-yliopiston uusille opiskelijoille löytyy opiskelijoiden intranetistä, Intosta (into.aalto.fi).

Lisätietoja:
Eija Zitting
oppimispalveluiden päällikkö
puh. 050 364 7778

Milla Vaisto-Oinonen
ulkoisten asiakkaiden palvelujen päällikkö
puh. 050 362 8880

Aalto-yliopiston kolme maisteriohjelmaa tulevat osaksi Shanghai International College of Design and Innovation -yksikön (Shanghai D&I) tarjontaa. Maisteriohjelmien opetus Shanghaissa alkaa tulevana syksynä, ja ohjelmien ensimmäiset kiinalaisopiskelijat saapuvat Otaniemeen syksyllä 2018.

Kyseessä on Aalto-yliopiston ensimmäinen tilauskoulutusyhteistyö ja tiettävästi myös ensimmäinen vastaava malli koko Suomessa. Tilauskoulutus tarkoittaa ulkopuolisen toimeksiantajan, tässä tapauksessa Tongji-yliopiston, tilauksesta tapahtuvaa maksullista koulutusta. Aallon ja Tongjin sopimus perustuu Kiinan opetusministeriön hyväksymään kansainvälisen yhteistyön malliin.

Aallon ja Tongjin rehtorit allekirjoittivat sopimuksen tilauskoulutuksesta Pekingissä torstaina 29. kesäkuuta osana pääministeri Juha Sipilän Kiinan-matkan ohjelmaa.

Shanghai D&I:n opiskelijat voivat valita kolmesta eri maisteriohjelmasta muotoilun ja kestävän kehityksen alalta: International Design Business Management, Creative Sustainability ja Collaborative and Industrial Design. Kaikkien ohjelmien opetussisältö perustuu Aallon nykyisiin, samoihin maisteriohjelmiin. Lisäksi Shanghai D&I tarjoaa kandiopiskelijoille tuotekehitykseen keskittyvän Aaltonautti-sivuainekokonaisuuden, jonka on kehittänyt Aalto-yliopiston Design Factory.

”Shanghai on sijaintina erittäin kiinnostava Aalto-yliopistolle, onhan se Kiinan suurimpia kaupunkeja, liike-elämän solmukohta ja jatkuvasti kehittyvä muotoilun keskus. Tiivis yhteistyömme Tongji-yliopiston kanssa tarjoaa aaltolaisille uusia oppimisen ja tutkimisen mahdollisuuksia”, Aalto-yliopiston rehtorina 1. heinäkuuta aloittava Ilkka Niemelä sanoo. 

Aallon ja Tongjin yhteistyö on jatkunut jo vuosia. Tongji kuuluu Kiinan 15 parhaan yliopiston joukkoon ja on johtava yliopisto muun muassa insinööritieteiden, kauppatieteiden ja arkkitehtuurin aloilla. Yliopiston muotoilun ja innovaatioiden korkeakoulu on omalla alallaan yksi kansainvälisesti arvostetuimpia kiinalaisoppilaitoksia.

”Shanghain kaupunki on valinnut innovatiivisuuden tärkeimmäksi strategiseksi tavoitteekseen. ”Näin se pyrkii muuttumaan perinteisten teollisuusalojen keskuksesta uuden talouden ja teknologian solmukohdaksi. Muotoilulla on merkittävä rooli tässä prosessissa”, sanoo Tongji-yliopiston dekaani Lou Yongqi.
 
Lisätietoja:

Kansainvälisten asioiden päällikkö Mari-Anna Suurmunne, Aalto-yliopisto p. 040-35 38321
Oppimispalveluiden päällikkö Eija Zitting, Aalto-yliopisto, p. 050 364 7778

Aalto-yliopisto on saanut Tulevaisuus tehdään nyt -varainhankintakampanjassaan lahjoituksia yhteensä 23,5 miljoonaa euroa. Kampanja-aika päättyy 30.6.2017.

Vuonna 2015 käynnistyneen valtion tukeman kampanjan tavoitteena oli kerätä 20 miljoonaa euroa rahalahjoituksina sekä laajentaa Aallon tukijoiden joukkoa. Valtion tuki lahjoitetuille euroille on arviolta noin 1-1,5 -kertainen. Valtion täydentävä rahoitus ja tarkka vastinrahakerroin selviävät myöhemmin.  

”Kiitän lämpimästi kaikkia lahjoittajiamme. Aalto-yliopisto on lyhyessä ajassa noussut kansainvälisesti kiinnostavaksi yliopistoksi. Lahjoitukset auttavat meitä vastaamaan entistä paremmin globaaleihin ja kansallisiin haasteisiin. Korkeatasoisella tutkimuksella ja uusien osaajien kouluttamisella pystymme luomaan Suomeen uutta työtä, talouskasvua ja hyvinvointia””, toteaa Ilkka Niemelä, joka aloittaa Aalto-yliopiston rehtorina 1.7.

Heart Campus – Sydämeni kampus -kampanja oli osa Tulevaisuus tehdään nyt -kampanjaa ja suunnattu Aalto-yhteisön jäsenille. Lähes 100 henkilöä osallistui jakamalla oman tarinansa tai kuvamuistonsa ja lahjoittamalla yhteensä 26 000 euroa.

Lahjoitusvaroilla rakennetaan tulevaisuutta

Kampanjassa lahjoituksen sai kohdentaa joko yliopiston toiminnalle yleisesti tai jollekin kolmesta koulutustalasta: kauppatieteelliselle, taiteelliselle tai teknistieteelliselle alalle.

Aalto-yliopisto panostaa ensiluokkaiseen tutkimukseen ja opetukseen. Opiskelijoiden innostuksen tukeminen ja heidän valmentamisensa tulevaisuuden työelämään on yliopistolle tärkeä tavoite.

Lahjoitukset ovat osa Aalto-yliopiston pääomaa. Varat rahastoidaan yliopiston sidottuihin rahastoihin ja sijoitetaan pääomamarkkinoille yliopiston sijoitusstrategian mukaisesti.

Pääoman tuotoista muodostuva lisärahoitus edistää yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja parantaa yliopiston mahdollisuutta kohdistaa resursseja strategisille painopistealueille ja kehittää toimintaa korkeatasoisena yliopistona. Tulevina vuosina pääoman tuotoilla on tavoitteena kattaa noin 5 % yliopiston vuosittaisesta toimintabudjetista.

Lahjoitusten verovähennysoikeus jatkuu

Aalto-yliopisto jatkaa varainhankintaansa myös nyt päättyneen vastinrahakampanjan jälkeen. Lahjoitusten verovähennysoikeus jatkuu ainakin tämän vuoden loppuun, ja koskee niin yksityishenkilöitä kuin yrityksiä ja yhteisöjä. Vähennyskelpoisen lahjoituksen tulee olla vähintään 850 euroa vuodessa ja sen voi tehdä useassa erässä vuoden aikana.

Aalto-yliopisto perustettiin tammikuussa 2010 liittämällä yhteen Suomen muotoilun, talouden ja tekniikan kärkiyliopistot. Vuosien 2008–2011 aikana suomalaiset yritykset, organisaatiot ja yksityishenkilöt lahjoittivat Aalto-yliopistolle yhteensä noin 200 miljoonan euron pääoman, jolle valtio myönsi 2,5-kertaisen vastinrahoituksen. Yliopisto sai tämän varainhankinnan avulla yhteensä noin 700 miljoonan euron pääoman.

Yliopiston pääoman keräämisen varmistivat Teknologiateollisuus ry, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, Liikesivistysrahaston kannatusyhdistys ry, Teollisuuden ja työnantajain Keskusliiton (TT) -säätiö, Tekniikan akateemiset ry, Suomen ekonomiliitto – SEFE ry sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Lisätietoja:
Ilkka Niemelä, rehtori 1.7. alkaen, president@aalto.fi
koordinaattori Pirjo Peippo-Lavikka, puh. 050  512 2496.

Lahjoitus toimii avauksena peliyhtiön ja Aalto-yliopiston tiivistyvälle yhteistyölle. Valtion vastinrahalupaus lisää yliopistolle annettavan lahjoituksen vaikuttavuutta merkittävästi. 

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta valmistuu muun muassa digitaalisen median ja pelisuunnittelun ammattilaisia, visuaalisia suunnittelijoita, muotoilijoita, elokuva-alan osaajia ja arkkitehteja. Koulu on arvioitu maailman 13. parhaaksi muotoilun ja taiteen alueilla yli 1 600 yliopiston joukosta (QS 2017).

Aalto-yliopiston toiminta keskittyy Otaniemeen, jonne on kehittymässä kansainvälisestikin ainutlaatuinen tiede-, taide- ja teknologiakampus. Osaksi kunnianhimoista kampusvisiota rakentuu myös uusi digitaalisen median keskus, Aalto Studios, josta tulee alan globaaleihin mahdollisuuksiin tarttuva uniikki tuotekehitys-, tutkimus- ja opetuskeskittymä.

"Aallon taiteiden ja suunnittelun korkeakoululla on vahva rooli Suomen luovien alojen ja myös laajemmin teollisuuden menestykselle. Vahvistamme osaamisellamme käyttäjäkeskeisyyttä, muotoiluajattelua, visuaalisuuden sekä luovien käytäntöjen ymmärrystä. Olemme todella iloisia Supercellin tuesta ja odotamme innolla keskinäisen yhteistyömme vahvistumista", sanoo Anna Valtonen, Aalto-yliopiston vararehtori ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani.

"Suomi on jo nyt monessa mielessä maailman paras paikka kehittää pelejä. Toivomme, että nyt aloitettava yhteistyö Aallon kanssa tekee siitä vielä paremman. Haluamme Suomesta maailman kiistattoman keskuksen, eräänlaisen pelialan Hollywoodin. Pääsemme tähän tavoitteeseen, jos pystymme houkuttelemaan Suomeen kotimaisten osaajien lisäksi myös alan kansainväliset huiput. Uskomme, että Aallon perustana oleva tieteiden monialaisuus sekä erityisesti Aalto Studios -hanke voi olla tässä erittäin merkittävässä roolissa. Aalto Studiosilla on mahdollisuus nousta maailman parhaaksi tuotekehitys-, tutkimus- ja opetuskeskittymäksi", sanoo Ilkka Paananen, Supercellin toimitusjohtaja.

Otaniemen rooli merkittävänä kotimaisten ja kansainvälisten tutkijoiden, opiskelijoiden, start-upien ja yritysten yhteistyö- ja innovaatioalustana kasvaa edelleen. Tavoitteena on elävä kampusympäristö asuntoineen, ravintoloineen ja palveluineen.

Lisätietoja:

Marcus Korhonen
Mediakeskuksen johtaja
marcus.korhonen@aalto.fi
puh. 0400 129 629

Linda Åström
Supercellin viestintäjohtaja
linda.astrom@supercell.com

Kaikki Suomen seitsemän tekniikan alan yliopistoa, Teknologiateollisuus ry. ja Tekniikan akateemiset ry. ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen perustaa tekniikan alan yhteistyöyliopisto, työnimeltään FITech – Finnish Institute of Technology. FITech pyrkii parantamaan Suomen innovaatiokyvykkyyttä käynnistämällä ja toteuttamalla korkealuokkaista tekniikan alan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa yliopistojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä.

FITechin organisaatio rakennetaan kevyeksi ja ketteräksi. Varsinainen toiminta tapahtuu FITechin innovaatiohteisöissä, joista ensimmäinen tukee nopeasti Lounais-Suomen positiivista rakennemuutosta yliopistokoulutuksen ja innovaatiotoiminnan keinoin. Åbo Akademin rehtori Mikko Hupan johtama työryhmä laatii parhaillaan  toimintasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on saattaa yhteen kaikkien tekniikan alan yliopistojen opiskelijat ja Lounais-Suomen kasvuyrityksien tarjoamat mahdollisuudet uusien, innovatiivisten tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. Kehitysohjelmaan sisältyy myös muunto- ja täydennyskoulutusta. 

Alustavan suunnitelman mukaan tekniikan alan yliopistot tarjoavat Turun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijoille sivuaineopetusta sekä Turussa, verkko-opetuksena että yliopistojen omilla kampuksilla.  Vastaavasti Turun yliopisto ja Åbo Akademi suunnittelevat omien erityisalojensa sivuaineopetusta Turussa Aalto-yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston diplomi-insinööriopiskelijoille. 

Kaikille opiskelijoille pyritään luomaan mahdollisuuksia kesäharjoitteluun, kurssiprojekteihin ja diplomitöihin Lounais-Suomen kasvuyrityksissä.

Lisätietoja:

• Rehtori Ilkkka Niemelä, Aalto-yliopisto, Aalto-yliopisto, puh. 050 511 301
• Rehtori Mikko Hupa, Åbo Akademi, puh. 0400 630 801
• Vararehtori Eero Eloranta, Aalto-yliopisto, puh. 050 432 3411

Epäilemättä juhlavuoden korkealentoisimmalla hankkeella on myös tärkeä tieteellinen tehtävä: satelliitin avulla testataan uutta teknologiaa ja sitä käytetään luonnontieteiden opetuksessa.

Suomi 100 -satelliitti tukee hanketta vetävän Aalto-yliopiston professori Esa Kallion tutkimusta, jonka tavoitteena on selvittää maapallon luona avaruudessa olevien sähköisesti varattujen hiukkasten sijaintia ja käyttäytymistä. Satelliitissa oleva erikoisvalmisteinen radiovastaanotin tarkkailee radiosignaalien kulkua sähköisesti varattuja hiukkasia sisältävien alueiden läpi, ja havainnoista voidaan saada lisätietoa muun muassa avaruussäähän ja siten revontulien syntyyn vaikuttavista ilmiöistä.

Satelliitin runkorakenteessa käytetään uudenlaisia 3D-tulostettuja osia, jotka voivat tehdä nanosatelliittien rakentamisesta vastaisuudessa helpompaa ja edullisempaa. Tulostetut osat voivat olla myös kevyempiä ja monimutkaisempia kuin perinteisesti valmistetut osat. Tekniikka perustuu tutkijatohtori Antti Kestilän kehittämään menetelmään.

Lisäksi satelliitti tuottaa iloa kaikille suomalaisille kuvaamalla maatamme ja planeettaamme avaruudesta. Kameran avulla saadaan myös radiomittalaitteen havaintoja tukevia kuvia muun muassa revontulista.

Suomi 100 -satelliitti on jo kolmas Aalto-yliopistossa tehtävä nanosatelliitti. Se on pienempi kuin parhaillaan avaruudessa toimiva Aalto-1 ja keväällä laukaistu Aalto-2, mutta silti se on täysiverinen satelliitti: vastaavia, edullisia laitteita käytetään paljon tutkimukseen ja tekniikan testaamiseen.

Tutustu satelliitteihin ja avaruuteen Avaruusrekassa

Osa Suomi 100 -satelliittihanketta on syys-lokakuussa 2017 Suomea kiertävä Avaruusrekka, joka perustuu vuosina 2012 ja 2014 suuren suosion saaneeseen näyttelykonseptiin: näyttelyrekan sisälle on rakennettu pieni avaruusaiheinen tiedekeskus. Tällä kertaa näyttely keskittyy nanosatelliitteihin ja avaruuden olosuhteiden esittelyyn. Rekan sisällä on myös pieni puhdastila, missä yleisön edustajat pääsevät kokoamaan itse satelliittia.

Kiertue on laajempi kuin koskaan, sillä se kattaa 22 paikkakuntaa eteläisestä Suomesta Ivaloon saakka. Matka alkaa Otaniemestä 15.9. ja päättyy erikoiskiertueeseen Espoossa 17.–19.10.2017. Suuri osa rekan sisällöstä on esillä näyttelykeskus WeeGeen ala-aulassa marraskuusta 2017 huhtikuuhun 2018.

Suomi 100 -satelliitti tänään mukana SuomiAreenalla

Satelliittihanketta esitellään Porissa Aika-lavalla tänään torstaina 13.7. noin klo 10.57 ja 14.57. Esitysten jälkeen noin klo 16 lavan luota lähetetään sään salliessa satelliitin koivupuusta tehty mallikappale stratosfääriin, missä olosuhteet ovat hyvin avaruudelliset. 

Lennon alkuvaihetta voi seurata myös Suomi 100 -satelliitin Facebook-sivun live-lähetyksessä.

Lisätietoja:

www.suomi100satelliitti.fi

Professori Esa Kallio
esa.kallio@aalto.fi
Puh. 050 420 5857

Tohtoritutkija Antti Kestilä
antti.kestila@aalto.fi
Puh. 045 131 0609

Avaruusrekan tuottaja Jari Mäkinen
jari.makinen@kupla.com
Puh. 040 550 9198

Aalto-yliopisto on 7. paras yliopisto maailmassa tuoreen QS Top 50 under 50 -listauksen mukaan, joka listaa 50 johtavaa alle 50-vuotta sitten perustettua yliopistoa maailmassa. Aalto on myös listauksen paras eurooppalainen nuori yliopisto.

Maailman kärkikolmikossa ovat Nanyang Technological University Singaporesta, The Hong Kong University of Science and Technology sekä KAIST – Korea Advanced Institute of Science and Technology.

Listaus perustuu QS World University Rankings -yleisrankingiin. Yleisrankingissa Aalto on sijalla 137, mikä merkitsee kuulumista yhden prosentin parhaimmistoon maailman yliopistoista. Viidessä vuodessa Aalto-yliopiston sijoitus QS-yleisrankingissä on noussut 59 sijaa.

QS (Quacquarelli Symonds) on yksi merkittävimmistä yliopistovertailuista. Yleisrankingin lisäksi se tuottaa tieteenalakohtaisia ja alueellisia ranking-listoja.

Tutustu QS Top 50 under 50 listaukseen.

Juhannusaattoaamuna Intiasta laukaistun Aalto-1-satelliitin ensimmäinen kuukausi avaruudessa on sujunut suunnitelmien mukaan.

”Olemme käyneet läpi enemmistön satelliitin järjestelmistä ja todenneet laitteet toimiviksi”, iloitsee satelliittiprojektia vetävä professori Jaan Praks.

”Olemme myös saaneet ladattua ensimmäisen Aalto-1:n lähettämän kuvan, joka on samalla historian ensimmäinen suomalaissatelliitista käsin otettu kuva. Se on napattu Norjan ylittävältä kiertoradalta noin 500 kilometrin korkeudesta. Kuvassa näkyy Tanskan rannikkoa ja pala Norjan rannikkoa.”

Kuvan otti VTT:n kehittämän spektrikameran apukamera. Se kuvaa samaan suuntaan kuin spektrikamera mutta hieman laajemmalla kuvakulmalla, jolloin sen ottamia kuvia voidaan hyödyntää myös spektrikuvien analysoinnissa.

”Ensimmäisen kuvan perusteella järjestelmä toimii suunnitellusti. Varsinaista spektrikameraa kokeillaan vielä tällä viikolla”, sanoo tutkija Antti Näsilä VTT:ltä.

Toisin kuin perinteinen, kolmea perusväriä mittaava peruskamera, spektrikamera pystyy mittamaan kymmeniä vapaasti valittavia värikanavia. Tästä syystä sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi metsätyyppien, leväesiintymien ja kasvillisuuden kartoittamisessa sekä vaikka geologisessa tutkimuksessa.

Aalto-1-satelliitissa on mukana myös Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin sekä Ilmatieteen laitoksen plasmajarru. Jarrun tehtävänä on aikanaan tuoda satelliitti takaisin ilmakehään, jossa se palaa poroksi eikä jää avaruusromuksi kiertoradalle.

”Plasmajarrua ei luonnollisesti ole vielä testattu, mutta olemme jo mitanneet säteilyilmaisimella Etelä-Atlantin anomaliaksi kutsuttua säteilyvyöhykettä”, kertoo satelliitin operointia johtava Otaniemen maa-aseman päällikkö Petri Niemelä.

Vuosi mittauksia

Jaan Praks korostaa, että vaikka tekniikan toimivuus on osoitettu, itse satelliitin missio on vasta alussa. Dataa ja kuvia on tarkoitus kerätä useiden kuukausien tai kokonaisen vuoden ajan. Työlistalla on myös satelliitin asennon vakauttaminen.

”Tähän asti olemme antaneet satelliitin pyöriä hitaasti, koska se on hyvä lämpöhallinnan kannalta. Sisälämpötila on koko ajan pysytellyt hienosti nollan ja 25 celsiusasteen välillä sen mukaan, onko satelliitti kulkenut varjossa vai valossa.”

Aalto-yliopiston ja Suomen kannalta avaruusnäkymät ovat valoisat. Tämän vuoden aikana avaruuteen on lähdössä usean startupin piensatelliitteja sekä kolmas aaltolainen eli Suomi 100 -satelliitti.

”Ja Aalto-1-satelliitin ansiosta Suomella on nyt mahdollisuus rekisteröidä ensimmäinen oma avaruuslaitteensa kansainväliseen YK:n rekisteriin”, toteaa Praks.

Lisätietoa Aalto-1-projektista (aalto1.fi)

Lisätietoa:

Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Antti Kestilä
Mission päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 044 238 3164
antti.kestila@aalto.fi

Petri Niemelä
Otaniemen maa-aseman päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 050 400 4246
petri.niemela@aalto.fi

Antti Näsilä
Tutkija
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
p. 040 671 6266
antti.nasila@vtt.fi

Satelliittien keräämässä datassa on paljon kaikille avointa materiaalia. Kilpailusovellukset hyödyntävät NASAn World Windiä. Se on avoimen lähdekoodin ohjelmointirajapinta, jonka pohjalta voi esimerkiksi luoda 3D-visualisointeja maastosta ja kaupungeista, ennustaa sääilmiöitä ja monitoroida liikennettä. Kuva: NASA

Ensimmäistä kertaa Suomessa järjestettävä NASA Europa Challenge -sovelluskilpailu on edennyt loppusuoralle. Tuomaristo valitsi finaaliin yksitoista joukkuetta, joiden sovellukset edistävät kestävää kehitystä ja parantavat elämänlaatua NASAn World Wind -alustan ja avoimen satelliittidatan avulla.
NASAn kilpailun tavoitteena on valjastaa avaruudesta saatava satelliittidata kestävän kehityksen käyttöön Maan päällä.

Finaaliin valitut sovellukset kehittävät esimerkiksi ympäristön ja säätilojen seurantaa. Tällaisia sovelluksia ovat maastopalojen ennustamista tehostava AWARE Algo Wildfire Analysis & pREdiction (joukkueen kotimaa Iso-Britannia), säätietoa 4D-muodossa esittävä World Weather (Jordania ja Suomi), siitepölymäärien seurantaa helpottava Smart Pollen Monitor (Saksa) ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia visualisoiva Agro Sphere (Yhdysvallat).

Maataloutta ja luonnovarojen kestävää käyttöä edistäviä sovelluksia ovat parhaiden marjapaikkojen paikannin Satellio Berry Monitor (Suomi), peltojen optimaalisen kastelun mahdollistava  Farmate (Suomi) ja droneteknologiaa vedenlaadun valvonnassa hyödyntävä Drone Trek (Suomi).

Kaupunkiympäristössä toimivia finaaliehdokkaita edustavat kolmiulotteisia kaupunkikarttoja kehittävä 3D Open Street Map (Italia), kaupunkien historiallista ja tulevaa kehitystä havainnollistava Perfekt City (Suomi), ja erilaiset tapahtumat löytävä Festapp (Suomi). Lisäksi finaalissa kisaa moniulotteisten tiedostojen visualisoinnin mahdollistava MuViAS: Multi Dimension Viz & Analysis Suite (Italia).

”Tänä vuonna on kisassa mukana uusia kiinnostavia ideoita, joista monesta varmasti kuullaan vielä tulevaisuudessa”, sanoo tuomaristoon kuuluva Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks.

”Avaruudesta saatavan satelliittidatan määrä kasvaa koko ajan, ja sen käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. NASAn ja ESAn tuottamat satelliittikuvat ovat jopa maksutta kaikkien käytettävissä.  Tämänkin kilpailun sovellukset ovat avointa koodia, joten ne ovat myöhemmin vapaasti hyödynnettävissä.”

Voittaja ratkeaa 31. elokuuta

Suomalaisista ja kansainvälisistä avaruus-, satelliitti- ja ilmastoalan asiantuntijoista koostuva tuomaristo painotti valinnassa erityisesti sovellusten teknistä vaativuutta sekä niiden toteutusta ja toimivuutta. Lisäksi he arvioivat sovellusten käyttöliittymiä, sovelluksia esitteleviä verkkosivua ja ideoiden merkityksellisyyttä. Osallistujien joukko oli kansainvälisin koko viidettä kertaa järjestettävän kilpailun historiassa: 21 tiimin joukossa oli edustajia muun muassa Kiinasta, Intiasta, Espanjasta ja Yhdysvalloista.

NASA Europa Challenge tähtää tänä vuonna elinolojen kehittämiseen metropolialueilla. Suomen valinta kisapaikaksi oli luonteva: avaruusbuumi on synnyttänyt maahamme jo lukuisia alan startup-yrityksiä, ja Euroopan avaruusjärjestö ESA on valinnut Suomen uudeksi avaruuskiihdyttämönsä kotipaikaksi.

”Ja Helsinki on maailmalla tunnettu yhtenä parhaista kaupungeista elää ja asua”, Jaan Praks muistuttaa.

Finalistijoukkueet kutsutaan mentoroitaviksi 29.–30. elokuuta Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella järjestettäviin työpajoihin. Kilpailun voittaja julkistetaan 31. elokuuta Espoossa Nokian Executive Learning Centerissä järjestettävässä tilaisuudessa klo 13 alkaen. Voittajille jaetaan 6 000 euron rahapalkinto. Kilpailun palkintojenjakotilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Finaalin aikataulu

Lisätietoja:

Professori Jaan Praks
Aalto-yliopisto
P.  050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Kilpailun järjestäjä Mikko Järvilehto
Ultrahack
p. 040 508 6265
mikko.jarvilehto@ultrahack.org

NASA World Wind

NASA Europa Challenge

Tutkimuksessa käytettiin useita eri radioteleskooppeja, yhtenä niistä Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman 14-metrinen teleskooppi. Teleskoopit olivat tahoillaan seuranneet aktiivisen galaksin PKS 1413+135 kirkkaudenmuutoksia. Vuonna 2010 Caltechin Owens Valley Radio Observatoryn 40-metrisen teleskoopin havainnoissa näkyi jotain outoa.

”Yleensä näemme aktiivisten galaksien radiosäteilyn kirkastuvan, kun musta aukko syöksee niistä lähteviin hiukkassuihkuihin lisää ainetta, mutta tällä kertaa plasmasuihku näytti kirkastuvan ja himmenevän hyvin symmetrisellä tavalla vuoden kuluessa. Se ei näyttänyt normaalilta kirkkaudenvaihtelulta. Kun sama ilmiö toistui 2015, oli selvää, että jotain erikoista oli tekeillä”, Turun yliopiston erikoistutkija Talvikki Hovatta kertoo.

Metsähovin 14-metrinen teleskooppi tärkeässä roolissa

Metsähovin radiotutkimusaseman havainnoilla oli suuri rooli ilmiön luonteen selvittämisessä.

”Huomasimme, että sama symmetrinen kirkkaudenmuutos näkyi myös Metsähovin havainnoissa, jotka on tehty eri radiotaajuudella kuin Owens Valleyn havainnot. Tämän perusteella on todennäköistä, että kirkkaudenmuutos syntyy, kun pienet säteilyalueet plasmasuihkussa kulkevat gravitaatiolinssin takaa”, Hovatta sanoo.

Metsähovin radiotutkimusaseman havainto-ohjelmasta vastaava dosentti Merja Tornikoski kertoo, että Metsähovin tulokset olivat tutkimuksen kannalta oleellisia kahdestakin eri syystä.

”Metsähovissa on kerätty aktiivisten galaksien muuttuvuusdataa jo yli 40 vuoden ajan, ja tuloksissamme näkyi sama ilmiö kuin Owens Valleyn havainnoissa. Kun nyt analysoimme tarkemmin tuloksiamme, löysimme samanlaisen symmetrisen kirkastuman myös jo vuosilta 1993 ja 2000”, Tornikoski sanoo.

Tornikosken mukaan ilmiön ymmärtämisen kannalta tärkeää oli sekin, että Metsähovin havaintojen korkeammilla radiotaajuuksilla tapahtuma on samanaikainen kuin Owens Valleyn matalammalla taajuudella. Sekä symmetrisyys että samanaikaisuus selittyvät parhaiten tällaisella gravitaatiolinssimallilla.

Tutkimuksen kannalta mielenkiintoista on myös itse gravitaatiolinssi, mikä on todennäköisesti tähtijoukko, joka sijaitsee aktiivisen galaksin ja Linnunradan välissä olevassa spiraaligalaksissa. Linssin massa on noin 1 000–10 000 auringon massaa, kun yleensä havaitut linssit ovat joko yksittäisten tähtien tai kokonaisten galaksien aiheuttamia.

”Radiohavaintojen avulla voidaan siis mahdollisesti myös tutkia tällaisia keskikokoisia gravitaatiolinssejä, joita on vaikea muuten havaita kaukaisesta maailmankaikkeudesta”, Tornikoski sanoo.

Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa on tarkoitus tutkia aktiivista galaksia PKS 1413+135 pitkäkantainterferometrian avulla. Siten plasmasuihkusta voidaan muodostaa tarkka radiokuva yhdistämällä useita eri radioteleskooppeja yhdeksi suureksi teleskoopiksi.

”Näiden havaintojen avulla on mahdollista nähdä linssin aiheuttama radiosäteilyn vääristymä kaarena ja samalla vahvistaa, että havaittu ilmiö on gravitaatiolinssin aiheuttama”, Hovatta sanoo.

Myös Metsähovin radiotutkimusasema osallistuu näihin havaintoihin. Jos Owens Valleyn ja Metsähovin tulevissa havainnoissa nähdään uusi symmetrinen kirkkaudenmuutos, myös maailman tarkin millimetrialueen instrumentti ALMA alkaa seurata kohteen kirkkautta 345 GHz radiotaajuudella.

Tutkimusryhmää johti emeritusprofessori Anthony Readhead California Institute of Technology:stä (Caltech). Tulokset on julkaistu kahdessa artikkelissa: Harish Vedantham (Caltech) et al. "Symmetric Achromatic Variability in Active Galaxies: A Powerful New Gravitational Lensing Probe?" ja H. Vedantham et al. "The Peculiar Light Curve of J1415+1320: A Case Study in Extreme Scattering Events," the Astrophysical Journal -lehdessä.

Erikoistutkija Talvikki Hovatta
Turun yliopisto
p. 050 491 6007
talvikki.hovatta@utu.fi

Dosentti Merja Tornikoski
Aalto-yliopisto
merja.tornikoski@aalto.fi

Aalto-yliopisto ja GE Healthcare Finland Oy ovat sopineet yhteistyön laajentamisesta. Sopimus kattaa tutkimukseen ja kehitykseen, opetukseen sekä startup-toimintaan liittyvää yhteistyötä. Molempia toimijoita kiinnostaa kliinisen datan tutkiminen ja analysointi sekä digitalisaation ja tekoälyn hyödyntäminen uusien innovaatioiden synnyttämiseksi.

”GE Healthcare on Aallon pitkäaikainen kumppani, ja myös Aalto-yliopisto panostaa terveysalan osaamiseen. Myös koneoppimisen menetelmät ja työkalut ovat kehittyneet siinä määrin, että nyt pystytään kehittämään älykkäitä sovelluksia päätöksenteon tueksi. Jatkossa tutkijoillamme ja opiskelijoillamme on entistä paremmat mahdollisuudet niin tutkimus- kuin innovaatioyhteistyöhön tekoälyn ja data-analytiikan saralla”, sanoo Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaani Jouko Lampinen.

”Terveydenhuollon analytiikan kehittäminen on ydinosaamistamme, ja GE Healthcarella on alan osaamiskeskus Suomessa. Meillä on myös paljon Aallosta valmistuneita työntekijöitä. Yhteistyön laajentaminen on meille strategisesti tärkeä asia”, sanoo GE Healthcaren Suomen-toimitusjohtaja Erno Muuranto.

”Terveydenhuoltoon kohdistuu valtavia paineita. Analytiikkasovellusten tarkoitus on valjastaa sairaalalaitteiden tuottama tieto tukemaan terveydenhuollon henkilökunnan päätöksentekoa ja auttaa kohdistamaan resursseja. Aalto-yliopisto on yksi kumppaneistamme, joiden kanssa pyrimme kehittämään tulevaisuuden terveydenhuoltoa ja parantamaan ihmisten elämää”, Muuranto toteaa.

Laadukkaat ja turvalliset ratkaisut ovat terveydenhuollolle tärkeitä, mutta sääntelyn vuoksi startup-yritysten ei ole helppo päästä alalle.

”GE Healthcare tarjoaa startup-yrityksille paitsi globaalin yhteistyöalustan myös markkinaymmärrystä ja tukea terveyssektorin erityisvaatimuksiin, kuten sääntelyyn. Arvostamme myös startup-toimijoiden tuomaa näkökulmaa, innostusta ja uudenlaisia toimintatapoja”, sanoo Muuranto.

”Aallossa on jo runsaasti yrityshautomo-osaamista, ja jatkossa on tarkoitus katsoa, miten voimme entistä paremmin tukea terveysteknologia-alan startupien syntymistä”, Lampinen sanoo.

Lisätiedot:

Aalto-yliopisto, viestintä
Anne Tapanainen
050 434 9711
anne.tapanainen@aalto.fi

GE Healthcare
Taija Reijonen, viestintäpäällikkö
050 367 58 63
taija.reijonen@ge.com

Aalto-yliopiston Dipoli-rakennus Otaniemessä on peruskorjattu yliopiston näyteikkunaksi, matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi ja yhteiseksi päärakennukseksi. Dipolissa on työskentelytiloja, auditorio ja saleja, ravintoloita, näyttelytiloja ja taidetta. Rakennuksen yleiset tilat ovat avoinna myös suurelle yleisölle.

Yliopiston näyteikkuna

Yliopiston toiminta näkyy rakennuksen auloissa, näyttelytiloissa ja erilaisina tapahtumina. Dipolin toiminnallisen konseptin ja vision luomiseen ovat osallistuneet niin Aallon opiskelijat, henkilöstö kuin kumppanitkin. Rakennuksen julkisiin osiin tulee syksyn aikana esille yliopiston alumnien taidetta.

Uniikki rakennus on arkkitehtien Raili ja Reima Pietilän ensimmäinen yhteinen suunnittelutyö. Dipoli valmistui vuonna 1966. Alkuun rakennuksen omisti Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta. Se oli pitkään teekkareiden kulttuuritoiminnan keskus ja tunnettu monenlaisista tapahtumistaan. Aalto-yliopisto osti rakennuksen vuonna 2014.

Juhlasali on nyt nimeltään Kaleva. Sali on vuosien varrella toiminut monenlaisten tilaisuuksien näyttämönä.

Ainutlaatuista arkkitehtuuria

Dipoli on käynyt läpi mittavan teknisen ja tilallisen uudistuksen. Rakennuksen energiatarpeesta katetaan maalämmöllä lähes 50 prosenttia.

”Peruskorjauksessa on kunnioitettu Pietilöiden alkuperäisiä suunnitelmia ja rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Kattoikkunat ja takat on kunnostettu, aikojen saatossa umpeen laitettuja portaikkoja on avattu ja alkuperäisiä betonipintoja palautettu”, sanoo Antti Ahlava, Aalto-yliopiston kampuksen kehittämisestä vastaava vararehtori.  

Dipolissa työskentelee yliopiston johto sekä osa henkilöstöstä, yhteensä noin 140 henkeä. Rakennuksessa testataan uusia työn tekemisen tapoja, monitilatoimistoja ja digitaalisia työvälineitä.

Dipoli antaa uudenlaisia mahdollisuuksia yhteistyöhön aaltolaisten ja yliopiston kumppaneiden kesken. Elokuussa Dipoliin muuttaa Aalto-yliopiston kumppani Tekniikan akatemia TAF.

Monipuolisia ravintoloita

Dipoliin on avautumassa monipuolinen ravintolamaailma, jonka ravintoloitsijana toimii Fazer. Vaihtoehtoina ovat opiskelijaravintola Reima, bistro ja kahviloita sekä à la carte -ravintola Metso.

Peruskorjauksen myötä myös tapahtumajärjestäminen Dipolissa on uudistunut. Talo palvelee pääsiassa yliopiston omia tilaisuuksia mutta tiloja vuokrataan myös ulkopuolisille.

Graniittilohkareista tehdyt luonnonkivimuurit ovat oleellinen osa Dipolin arkkitehtuuria.

Peruskorjauksen pää- ja arkkitehtuurisuunnittelu: ALA Arkkitehdit
Sisustussuunnittelu: Tuuli Sotamaa
Urakoitsija: NCC Rakennus

Osoite: Otakaari 24, Otaniemi, Espoo

Lisätietoja:
Vararehtori Antti Ahlava, antti.ahlava@aalto.fi, puh. 050 324 1179
Viestintäpäällikkö Anu Salmi-Savilampi, median yhteyshenkilö, vierailut ja kuvat, anu.salmi-savilampi@aalto.fi, puh. 050 464 4585
Tilamyynti: tilamyynti@aalto.fi

Nobel-palkinnon voittaneen grafeenimateriaalin löytymisen myötä monien uusien nanomateriaalien uskotaan tuottavan mielenkiintoisia fotonisia ja optoelektronisia teknologioita. Musta fosfori on erityisen kiinnostava grafeenin myötä kehitetty nanomateriaali, joka soveltuu seuraavan sukupolven fotonisiin ja optoelektronisiin laitteisiin. Siitä huolimatta, että musta fosfori on toiminut laboratorio-olosuhteissa loistavasti, materiaalin käytännön sovellusten kehittämistä on hidastanut sen monimutkainen valmistustapa ja heikko stabiilisuus ympäristöolosuhteissa.

”Mustan fosforin käyttöön perustuvien fotoniikan ja optoelektronisten laitteiden skaalattavan massatuotannon haasteena on ollut erilaisten teollisten sovellusten edellyttämä stabiliteetti pitkällä aikavälillä. Mustesuihkutulostusinnovaatiomme on nyt mahdollistanut tämän ensimmäistä kertaa”, kertoo professori Zhipei Sun Aalto-yliopistosta.

Tutkijat optimoivat materiaalin kemiallisen koostumuksen saavuttaakseen stabiilin musteen monimutkaisten ja kilpailevien fluidisten efektien avulla. Tämä mahdollisti uudenlaisten toimivien fotoniikan ja optoelektroniikan laitteiden valmistuksen mustetulostuksella niin, että tulostusjälki ja tasaisuus ovat erinomaisia – vastaavasti kuin tulostettaessa monimutkaisia grafiikoita tai valokuvia paperille. Tutkijat osoittivat uuden tekniikan edut mustetulostamalla laitteita, jotka hyödyntävät mustan fosforin ominaisuuksia, etenkin sen puolijohtavaa energiavyötä. Sitä voidaan helposti muunnella atomikerrosten määrää muokkaamalla, ja se voi kattaa sähkömagneettisen spektrin näkyvän ja lähi-infrapuna-alueen.

Tutkija osoittivat myös sen, että mustan fosforin käyttöön perustuvat tulostetut epälineaariset optiset laitteet, jotka voidaan helposti asentaa lasereihin, toimivat ultranopeina optisina sulkimina. Laitteet muuntavat jatkuvan lasersäteen sarjaksi erittäin lyhyitä valonpurkauksia, ja ne soveltuvat teollisiin ja lääketieteellisiin sovelluksiin, kuten mekaaniseen työstämiseen, kuvantamiseen ja mittaukseen. Tutkimuksessa musta fosfori toimi myös tehokkaana ja erittäin herkkänä valonilmaisimena laajentaen täten aallonpituusaluetta, jolla piipohjaiset optiset ilmaisimet voivat toimia.

Mikä tärkeintä, tutkijat osoittivat, että musta fosforimuste voidaan integroida saumattomasti osaksi olemassa olevia CMOS-puolijohdeteknologioita. Kehitetty mustesuihkutulostusteknologia tarjoaa mahdollisuuden niin sanottujen heterorakenteisten materiaalien valmistukseen. Niiden kontrolloidulla valmistuksella voidaan hyödyntää useiden nanomateriaalikerrosten erillisten, mutta silti toisiaan täydentävien ominaisuuksien etuja.

Uuden musteen kehitti kansainvälinen tutkijaryhmä, jossa olivat mukana Aalto-yliopisto, University of Cambridge (Britannia), Imperial College London Britannia) ja Beihang University (Kiina). Tutkimusta tukivat Suomen Akatemia, Tekes, Nokia Säätiö ja Euroopan komissio.

Artikkeli:

G. Hu et.al., Black phosphorus ink formulation for inkjet printing of optoelectronics and photonic, Nature Communications, DOI: 10.1038/s41467-017-00358-1.

Linkki artikkeliin (nature.com)

Lisätietoja:

Professori Zhipei Sun
Zhipei.Sun@aalto.fi

puh. +358 50 4302 820
Tutkimusryhmä

Tekniikan alan yhteistyöyliopisto FITech vastaa tekniikan osaajien kysyntään Lounais-Suomen kasvualoilla. Yhteistyön ansiosta diplomityöntekijöitä saadaan lisää alueen yrityksiin jo syksyllä 2017. Samalla yhteistyöyliopisto nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä työelämään ja edistää valmistuvien työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Ennen FITechin virallista perustamista yhteistyötä toteuttaa Aalto-yliopiston koordinoima yliopistokonsortio.

Tekniikan alan yhteistyöyliopistoa valmistellut työryhmä on saanut valmiiksi loppuraporttinsa. Raportti listaa kahdeksan toimenpidettä, jotka ratkovat Lounais-Suomen kasvualojen tarvetta palkata korkeakoulutettuja tekniikan alan osaajia. Alustavan arvion mukaan amk-insinöörien ja diplomi-insinöörien tarve kaksinkertaistuu Lounais-Suomessa lähivuosien aikana, mikä tarkoittaa vuosittain n. 850–900 työntekijää alueen yrityksiin.

Tekniikan alan yhteistyöyliopiston (FITech, Finnish Institute of Technology) Lounais-Suomen koulutus- ja innovaatiohanke vastaa tähän kysyntään.  Jo tulevana syksynä yhteistyöyliopiston on tarkoitus lisätä kaikkien tekniikan alan yliopistojen opiskelijoille diplomitöitä, harjoittelua ja kurssiprojekteja Lounais-Suomessa. Samalla Turun yliopiston ja Åbo Akademin teekkareille sekä matematiikan, fysiikan ja kemian alan opiskelijoille tarjotaan erillisopinto-oikeuksia muihin tekniikan alan yliopistoihin. Muualla Suomessa ja ulkomailla asuvia tekniikan ja filosofian kandidaatteja houkutellaan uusiin, Lounais-Suomen kasvuhaasteisiin tarttuviin DI-ohjelmiin. Suunnitelmissa on tarjota opiskelija- ja ylioppilaskuntapalveluita opiskelijoille, jotka opiskelevat kotikampuksensa ulkopuolella.  Yhteistyöyliopisto järjestää myös täydennys- ja muuntokoulutusta jo valmistuneille diplomi- ja amk-insinööreille sekä Turussa että muilla paikkakunnilla. Lisäksi Tekniikan alan yhteistyöyliopisto tarjoaa tohtorikoulutettaville tutkimusaiheita, jotka nivoutuvat Lounais-Suomen yritysten kasvuhaasteisiin.

Åbo Akademin rehtorin Mikko Hupan johtama työryhmä esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle 12 miljoonan euron avustusta FITech-Turku-hankkeen toteuttamiseen. Avustus käytettäisiin vuosina 2017–2021. Avustus kattaa 70 % kokonaiskustannuksista.  Mukana olevat seitsemän yliopistoa ovat sitoutuneet kattamaan loput omalla rahoituksellaan.

FITech-hanketta toteuttavat osapuolet ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Tekniikan alan verkostoyliopiston (FITech) perustamiseksi. Ennen FITechin virallista perustamista yhteistyötä toteuttaa Aalto-yliopiston koordinoima yliopistokonsortio. Konsortioon kuuluvat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. FITechin perustajajäseniä ovat lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tekniikan akateemiset ry.
 

Lue lisää:
Suomeen uusi tekniikan yhteistyöyliopisto - Lounais-Suomeen osaajia heti syksyllä (minedu.fi)

Lisätietoja:

Rehtori Mikko Hupa, Åbo Akademi
mikko.hupa@abo.fi
puh. 0400 630 801

Vararehtori Eero Eloranta, Aalto-yliopisto
eero.eloranta@aalto.fi
puh. 050 4323411

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa valitaan toista kertaa Vuoden alumni. Vuoden alumnin valitsee korkeakoulun dekaani ja valinta julkaistaan Alumni-Student Weekend 2017 -seminaarissa 28.10.2017.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun Vuoden alumnin 2017 tunnustus myönnetään alumnille, joka on

• tehnyt sähkötekniikan alalla uraauurtavaa tai erinomaista työtä
• tehnyt näkyväksi korkeakoulun, yhteiskunnan ja alumnien vuorovaikutusta
• toiminut yhteiskunnallisena vaikuttajana
• valmistunut diplomi-insinööriksi tai tekniikan lisensiaatiksi tai tekniikan tai filosofian tohtoriksi
• valmistunut joko Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta tai TKK:n Elektroniikan ja automaation tiedekunnasta tai sähköosastolta

Vuoden alumnin toivotaan osallistuvan aktiivisesti erilaisiin Aalto-yliopiston opiskelijoille ja alumneille suunnattuihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Ehdotuksen voi tehdä korkeakoulun opiskelija, laitokset, erillis- ja palveluyksiköt, henkilökunta, alumni, kilta tai opiskelijoiden ainejärjestö.
Lähetä ehdotuksesi vuoden 2017 alumniksi 15.9.2017 mennessä täyttämällä tämä lomake.

Lisätietoa Vuoden alumnin valinnasta:
Seppo Saastamoinen
alumni- ja yrityssuhdevastaava
seppo.saastamoinen@aalto.fi
p. 050 365 3706

Jyri Hämäläinen
Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani
jyri.hamalainen@aalto.fi
p. 050 316 0975

Tutkasatelliitilla kerättyä dataa voidaan hyödyntää esimerkiksi satamaliikenteen seuraamisessa, laittomien metsähakkuiden havaitsemisessa ja katastrofiavun tehostamisessa.

Aalto-yliopiston piensatelliittiohjelmasta syntynyt ICEYE Oy vahvistaa asemaansa mikrosatelliitteihin kehitetyn SAR-tutkakuvausteknologian (Synthetic Aperture Radar) edelläkävijänä. Yritys kertoi tänään keränneensä 13 miljoonan dollarin, eli noin 11 miljoonan euron, lisärahoituksen, jonka se käyttää muun muassa tuotantonsa laajentamiseen ja kaupallisten toimintojen kehittämiseen.

Rahoitus mahdollistaa myös useampien satelliittien lähettämisen avaruuteen: ICEYEn tavoitteena on lähettää ensimmäiset kolme SAR-sensoreilla varustettua mikrosatelliittia maata kiertävälle radalle seuraavan 12 kuukauden aikana.

Nopeasti ja edullisesti

Maapallosta kaksi kolmasosaa on jatkuvasti pimeänä tai pilvien peitossa ja siten perinteisten optisten kameroiden tavoittamattomissa. ICEYEn kehittämä erittäin pieni SAR-sensori sen sijaan pystyy tuottamaan luotettavaa dataa säästä ja vuorokaudenajasta riippumatta.  Tavoite on tarjota SAR-dataa kaupallisille ja julkisille toimijoille aiempaa paljon edullisemmin ja nopeammin: tuoretta dataa voidaan toimittaa jopa muutamien tuntien välein, kun aikaisemmin väli on voinut olla päiviä. Meriteollisuudessa dataa voidaan käyttää satamaliikenteen seurantaan ja öljyteollisuudessa vuotojen havaitsemiseen. Valtiot voivat tarkkailla sen avulla laittomia metsien hakkuita tai sitä voidaan hyödyntää nopeassa katastrofiavussa.

”Sijoittajiemme tuki ja näkemykset auttavat ICEYEta toteuttamaan visiomme: demokratisoimme datan saatavuuden maailmanlaajuisesti”, sanoo yrityksen toimitusjohtaja ja sen perustajiin kuuluva Rafal Modrzewski.

"Aalto toimi meille erinomaisena kasvualustana high-tech -yrittämiselle. Yhteistyö Aallon kanssa on edelleen tiivistä: sijaintimme kampuksella Otaniemessä tarjoaa hyvän ympäristön kansainväliselle huipputiimille, yhteistyömahdollisuuksia tutkimuksessa sekä uutta osaavaa työvoimaa”, kiittelee yrityksen operatiivinen johtaja, myös perustajatiimiin kuuluva Pekka Laurila.

13 miljoonan dollarin rahoitussummasta 8,5 miljoonan dollarin osuus on rahoituskierroksesta, jota johti piilaaksolainen pääomasijoittaja Draper Nexus. Rahoituskierrokseen osallistuivat True Ventures, Lifeline Ventures, Space Angels ja Draper Associates. Näiden lisäksi lisärahoitusta on tarjonnut Tekes. ICEYE on kerännyt vuonna 2015 käynnistyneen toimintansa aikana 18,7 miljoonan dollarin rahoituksen ja saanut rahoitusta muun muassa Euroopan Unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta.

Yritys alkaa tarjota satelliiteistaan kuvannettua havaintodataa valikoiduille asiakkailleen vuoden 2018 aikana.

Lisätietoja:

Aubrey Lerche
press@iceye.fi

iceye@barokas.com

Aalto-yliopisto pärjäsi loistavasti maailman tunnetuimman yliopistovertailun Shanghai-rankingin alakohtaisessa vertailussa. 50 parhaan joukkoon kohosi neljä Aallon tärkeää tutkimusalaa: tietoliikennetekniikka sijalle 31, meritekniikka sijalle 39, kaivos- ja mineraalitekniikka sijalle 46 ja johtaminen sijalle 49.

Liiketaloudessa ja tietotekniikassa Aalto oli sijoilla 51–75, ja sähkötekniikassa sekä liikenne-tutkimuksessa ja tekniikassa sijoilla 76–100.  Aivan kärkijoukon tuntumassa, sijoilla 101–150, olivat kemian tekniikka, materiaalitiede- ja tekniikka, nanotiede- ja tekniikka sekä lääketieteellinen teknologia. 

Maailmassa on noin 20 000 yliopistoa, joten tällaiset sijoitukset ovat huikeita suorituksia yhteisöltämme!

”Ranking-tulosten paraneminen tutkimuksemme painopistealoilla on meille suuri ilonlähde mutta myös vahva viesti: kun olemme investoineet voimavarojamme fokusoituihin kohteisiin, myös tulokset ovat parantuneet erittäin nopealla aikataululla. Maailmassa on noin 20 000 yliopistoa, joten tällaiset sijoitukset ovat huikeita suorituksia yhteisöltämme!” iloitsee Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.

Alakohtaiset rankingit ovat nousseet viime vuosina vahvasti perinteisten, vanhoja monialayliopistoja suosivien rankingien rinnalle. ShanghaiRankingin alakohtaiset vertailut perustuvat yliopistojen tieteellisten julkaisujen ja niiden keräämien viittausten alakohtaiseen analyysiin sekä yliopiston henkilöstölle myönnettyihin kansainvälisiin palkintoihin. Vertailussa oli mukana kaikkiaan 52 alaa, joista 22 tekniikan aloja ja 4 talous- ja kauppatieteitä. Aallolle tärkeät design- ja taidealat eivät olleet mukana vertailussa.

Tutustu vertailuun tarkemmin täällä

Aallon tutkijat ovat vieneet vuoden aikana yli 100 tiedetuokiota peruskouluihin ja lukioihin eri puolille Suomea.

Scientists in Schools -hankkeessa tutkijat järjestävät tiedetuokioita ja kertovat innostavalla tavalla omasta tutkimuksestaan. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kiinnostusta luonnontieteisiin, matematiikkaan, teknologiaan ja taiteisiin. Toiminnasta on saatu innostunutta palautetta niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Tähtitieteilijä Joni Tammi, joka työskentelee Metsähovin radio-observatoriossa, on jo tiedetuokioiden konkari. Vuoden aikana hän on tavannut yli 500 oppilasta peruskoulun ekaluokkalaisista lukioabiturientteihin. Eniten hän on puhunut 10–11 -vuotiaille, jotka perehtyvät ympäristöopissa neljännellä ja viidennellä luokalla aurinkokuntaan ja avaruuteen. Aurinkokunnan mittasuhteisiin on tutustuttu ehkä hieman yllättävässäkin paikassa: koulun pihalla.

”Mittasuhteet hahmottuvat kunnolla vasta kun näkee nuppineulan pään kokoisen maapallon pihan toisessa päässä kiertämässä kuudenkymmenen metrin etäisyydellä olevaa rantapallon kokoista Aurinkoa. Lopputuntikin menee rauhallisemmin, kun lapset ovat saaneet juosta pari ’vuotta’ Auringon ympäri”, Tammi kertoo hymyillen.

”Tähtitieteessä fysiikka ja huipputeknologia sekoittuvat yötaivaan kauneuteen ja maailmankaikkeuden mysteereihin. Oppilaat ovat aina hyvin kiinnostuneita maailmankaikkeudesta ja ihmisen paikasta siinä, ja kysymyksiä ja keskustelua tulee paljon”, Joni Tammi sanoo.

Aivoverkostoja tutkiva Onerva Korhonen on käsitellyt alakoululaisten kanssa sitä, miten verkostot rakentuvat.

”Aluksi kerroin, mihin verkostomallia käytetään ja määrittelin muutaman käsitteen, kuten solmut, kaaret, solmun naapurit ja asteen. Lopputunnilla jokainen oppilas sai yhden kaupungin ’identiteettilapun’, minkä jälkeen rakensimme Keski-Euroopan rautatieverkon mallia köydenpätkistä ja teimme myös statistiikkaa kaupunkien asteista”, Onerva Korhonen kertoo.

”Tilanne muodostui yllättäen tutkimussimulaattoriksi! Aloitimme hypoteesin muodostamisesta, keräsimme dataa, tuotimme statistiikkaa – ja totesimme hypoteesin oikeaksi”, sanoo Korhonen, joka valmistelee parhaillaan väitöskirjaansa.

Tavoitteena uteliaisuus ja haltioituminen

Onerva Korhonen on vieraillut alakoululaisten lisäksi 15–16 -vuotiaiden yläkoululaisten tunneilla, joissa on käsitelty ihmisaivojen toimintaa. Korhosen mukaan opettajat ovat toivoneet neurotiedettä, sillä opetussuunnitelmissa ei ole sille tilaa. Tutkijoiden tavoitteena ei kuitenkaan ole opettaa yksittäisiä faktoja, vaan uteliasta asennetta.

”On ollut hienoa nähdä, että vierailut herättävät oppilaita pohtimaan ja keskustelemaan”, Onerva Korhonen sanoo.

Opettajan näkökulmasta tutkijavierailut ovat hyvä tapa monipuolistaa luonnontieteiden opetusta.

”Tutkijavierailujen avulla oppilaat pystyvät hahmottamaan paremmin luonnontieteiden osaamisen merkitystä jatko-opintojen ja työelämän kannalta. Tutkijan vierailu kouluun voi myös innostaa luonnontieteiden opiskeluun”, sanoo lehtori Maiju Väyrynen, joka opettaa matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa Kruununhaan yläasteella.

Molemmat tutkijat pitävät kouluvierailuja paitsi motivoivina myös hauskoina.

”Olen kokenut kouluvierailut hyödyllisiksi myös oman pedagogisen osaamiseni kannalta, sillä oppilaiden käytöksestä ja osallistumisesta näkee välittömästi, mitkä menetelmät toimivat tai eivät”, Korhonen sanoo.

”Kun näen lasten ja nuorten haltioituvan asioista, joista on itselle tullut vuosien saatossa arkisia itsestäänselvyyksiä, saan takaisin sitä wow-efektiä ja mysteerintunnetta, joka aikanaan ajoi minutkin tälle alalle”, Tammi sanoo.

”Erityisesti köyden leikkely palasiksi oli mukavaa vaihtelua väitöskirjatyöhön”, Korhonen nauraa.

Lue myös teknillisen fysiikan professori Patrick Rinken vierailusta omassa lukiossaan Saksassa (vain englanniksi).

Aalto-yliopiston LUMA-keskus tarjoaa peruskoulun kaikille luokka-asteille ja lukioille tutkijavierailuja. Tutkijat järjestävät tiedetuokion koululuokassa ja esittelevät omaa tutkimustaan hauskalla tavalla oppilaiden tason huomioiden. Vierailut ovat kouluille maksuttomia. Tutkijavierailut ovat osa LUMA-toimintaa eli luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian opetuksen ja oppimisen tukemista ja edistämistä. Lue lisää.