Quantcast
Channel: Uutiset
Viewing all articles
Browse latest Browse all 949

Väitös: Älypuhelinsovellusten käyttäminen nopeutuu järjestelmäarkkitehtuurin ansiosta

$
0
0
Kun paperiseen konserttilippuun liitetyn älyruudun skannaa puhelimella, näytölle ilmestyy bändin tuorein musiikkivideo ja haastatteluita. Tiedonsiirron hitaus puhelinverkossa ja suuri tehokulutus ovat toistaiseksi häirinneet tällaisten älypuhelinsovellusten käyttämistä, mutta pian lataus onnistuu muutamassa sekunnissa. Iiro Jantunen kehitti väitöskirjassaan avoimen järjestelmäarkkitehtuurin, jonka avulla data siirtyy verkosta puhelimeen sutjakammin.

Älypuhelin on rajapinta, jonka kautta ihminen pystyy selaamaan ympäristöön sulautettua digitaalista sisältöä eli ubimediaa. Esimerkiksi mainosjulisteeseen voi tulostaa verkko-osoitteen sijaan ubimediatagin eli älyruudun, jonka skannaamalla puhelimeen voi ladata materiaalia verkosta. Tutkijoiden kehittämä arkkitehtuuri mahdollistaa patterittoman älytarran, josta voi ladata datan nopeammin ja pienemmällä tehonkulutuksella suoraan puhelimeen käyttämättä puhelinverkkoa.

Älytarratekniikkaa testataan VTT.jpgJantusen kehittämä järjestelmäarkkitehtuuri mahdollistaa myös uudentyyppisen, erittäin nopean ja puhelimen akkua säästävän langattoman internetyhteyden, jolla älypuhelinsovelluksista pystyy ottamaan kaiken irti. Yhteyttä on demonstroitu 112 Mbit/s nopeudella, mutta se on skaalattavissa nopeammaksikin.

– Kehitimme tekniikkaa tarvelähtöisesti: lähdimme esimerkiksi käyttäjän toiveesta saada 3 minuutin videoklippi pyörimään kännykän näytölle alle 10 sekunnin odottamisella. Aiemmin tuo aika on hurahtanut jo pelkkään 3G-yhteyden tai Wi-Fi:n käynnistämiseen, datan lataamiseen kuluvasta ajasta puhumattakaan. Kun videoiden resoluutio ja tiedostokoko kasvavat, nopea tiedonsiirto on entistä tärkeämpää, Jantunen selittää.

Kevyempiä lähiverkkoja terveydenhuoltoon

Bluetooth ja Wi-Fi -teknologiat kuluttavat liikaa virtaa ja laskentakapasiteettia, jotta niitä voisi käyttää pienellä virtalähteellä toimivissa lisälaitteissa, kuten sykemittareissa. Osana väitöstyötään Jantunen rakensi koelaitteiston, jolla testattiin ja kehitettiin kevennettyä Bluetooth-teknologiaa tällaisissa lisälaitteissa.

Puhelimeen perustuva etäterveydenhoitojärjestelmä yhdistää potilaan kantamat anturit terveyspalveluun, jossa ne ovat reaaliaikaisesti terveydenhoitohenkilökunnan käytettävissä. Kuva Iiro Jantunen..pngJärjestelmäarkkitehtuuri mahdollisti lyhyen kantaman langattomien anturiverkkojen käyttämisen erilaisiin terveyssovelluksiin. Näin voidaan valvoa etänä esimerkiksi potilaan sydämen sykettä, verensokeria tai sitä, että muistihäiriöinen potilas on ottanut lääkkeensä. Tekniikka soveltuu myös henkilökohtaiseen terveydenseurantaan ja urheilusovellutuksiin.

Kevennetyn Bluetooth-teknologian BTLEE:n (Bluetooth Low End Extension) etuja ovat pienempi virrankulutus ja halvemmat komponentit toteutuksen yksinkertaisuuden ansiosta. Se sisällytettiin vuonna 2010 Bluetooth-standardin versioon 4.0 nimellä ”Bluetooth Smart”.

– On hienoa, että yksi väitöskirjani tuotoksista on jo päässyt laajaan käyttöön kuluttajatuotteissa, Jantunen iloitsee.

Väitöstilaisuus

DI Iiro Jantunen väittelee Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa torstaina 14.6.2012 klo 12. Väitöskirjan otsikko on “System Architecture for Mobile-phone-centric Ambient Intelligence Applications” (suomeksi “Järjestelmäarkkitehtuuri puhelinkeskeisiin läsnä-älysovellutuksiin”).

Lisätietoa:


Viewing all articles
Browse latest Browse all 949

Trending Articles