Kansalliseksi tutkimusinfrastruktuuriksi nimetyn Micronovan puhdastilalaboratoriot ovat kymmenessä vuodessa muodostuneet korvaamattomiksi keskuksen asiakkaille. Ensi vuonna viimeinenkin seinä suuresta puhdastilasta puretaan, ja koko laboratorio aukeaa yhteiskäyttöön. Keskukseen kehittynyt yhteistyö- ja verkostointikulttuuri on tukenut niin yliopistotutkijoiden kuin yritysasiakkaiden työtä.
– Micronova kattaa koko arvoketjun perustutkimuksesta ja soveltavasta tieteestä aina tuotekehittelyyn, prototyyppien valmistukseen ja jopa tuotantoon asti. Näin tiivis paketti on varsin ainutlaatuinen – kenties suomalainen, ketterä tyyli toimia, luonnehtii tutkimus- ja kehitysjohtaja Jussi Tuovinen VTT:ltä.
– Lukuisat pienet yritykset ovat saaneet alkunsa Micronovassa tehdystä tutkimuksesta, kasvaneet täältä ulos, menestyneet ja tekevät nykyisinkin läheistä yhteistyötä kanssamme. Juuri tällaista tieteellistä toimintaa olemme pyrkineet kasvattamaan, vahvistaa Aalto Nanofabin johtaja Veli-Matti Airaksinen.
Culminatum Innovation Oy:n ohjelmajohtaja Mika Koskenvuori arvioi, että Micronovassa tehdään vähintään viidennes kaikesta Suomen mikro- ja nanoteknologian tutkimuksesta.
Keksijöiden, kokeilijoiden ja start-up-yritysten hautomo
Pasi Kostamo aloitti Micronovassa vuonna 2002 fysiikan tutkimusassistenttina. Euroopan avaruusjärjestön tutkimusprojekteihin vähitellen siirtynyt Kostamo lähti vuonna 2008 mukaan ultra-ohuita röntgensäteilyikkunoita kehittävään ja valmistavaan start-up-yritykseen. Jo 2011 ensimmäiset tuotteet toimitettiin asiakkaille, ja nyt HS Foils on teknologiajohtajana alansa huipulla.
– Olen saanut Micronovalta useiden satojen tuhansien eurojen edestä aikaa puhdastilalaboratoriossa. Jos aikoo valmistaa parhaita mahdollisia tuotteita, ylimääräiset syventävät työtunnit ovat pakollisia. Ilman Micronovaa HS Foilsin tuotteita ei olisi olemassa, Kostamo kiittää.
Mikro- ja nanoteknologian start-up-yritykset tarvitsevat tilan, ajan ja välineet tehdä paljon työtä ja kokeilla vaihtoehtoisia prosesseja. Tuotteiden kehitystyö edellyttää ketteryyttä mahdollisuuden toistuvaan uudelleen aloittamiseen.
– Aloittavan yrityksen olisi mahdoton hankkia tutkimuslaitteistoja itse. Innovaatioympäristönä Micronova on myös oivallinen: asiantuntijat voivat verkottua ja ilmapiiri kannustaa tuotekehitykseen ja yrittämiseen, Kostamo kehuu.
Aalto-yliopiston O.V. Lounasmaa -laboratorion professori Jukka Pekola on ollut niin ikään tyytyväinen Micronovan asiakas.
– Tutkimuksen mahdollistajana Micronova on ollut ainutlaatuinen: olemme voineet vaikuttaa laitehankintoihin ja saaneet prosessointikalustoa, joita emme tutkimusryhmämme rahoituksella olisi voineet hankkia, Pekola kertoo.
– Toivon, että huipputason puhdastilan kustannukset eivät nouse tulevaisuudessakaan niin korkeiksi, ettei perustutkimukselle – keksijöille ja kokeilijoille – jää sijaa.
Varsinaisia yhteisiä tutkimusprojekteja Micronovassa työskentelevät tutkijat eivät tee, mutta sen verkostoitumiskulttuuri on sytyttänyt runsaasti tutkimus- ja yritysyhteistyötä.
– Aina perustutkimuksesta lähtien monet saavutukset ja tulokset ovat löytäneet itsensä VTT:n puolelle ja yrityksiksi asti. Omalla alallani kylmäfysiikassa on esimerkiksi kehitetty paljon erikoisantureita, joista on tullut sovelluksia ja tuotteita täysin muilla aloilla. Esimerkiksi MEG-aivokuvantamisessa käytettäviä SQUID-antureita on kehitetty alun perin nimenomaan kylmäfysiikan perustutkimuksessa.
– Nyt kun toisen puhdastilalaboratorion seinä Aalto-yliopiston ja VTT:n tilojen välitä kaadetaan, yhteistyömahdollisuudet kasvavat entisestään. Yhteiset tutkimustilat ja -laitteistot ovat valtava synergiaetu, Pekola uskoo.