Bioinformaatioteknologian poikkitieteellisellä kurssilla on opettajia ja aiheita neljästä Aallon korkeakoulusta: sähkötekniikasta, perustieteistä, kemian tekniikasta sekä taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.
Käänteisessä insinöörityössä analysoidaan porttia ihmiskehoon
Yksi kurssin harjoituskappaleista on selkäydinstimulaattori eli selkäytimeen sähköimpulsseja antava implantti, joka on tarkoitettu rajujen kipujen hoitoon.
Kurssilaiset pääsevät tekemään käänteistä insinöörityötä: tehtävänä on miettiä, miten laitteen tekniset ratkaisut on valittu – miten laitteen elektroniikasta saadaan luotettavaa, mitä materiaaleja kannattaa käyttää, miten implanttiin saadaan yhteys kehon ulkopuolelta jne. Opiskelijat tutustuvat laitteeseen ensin läpivalaisumikroskoopilla, minkä jälkeen materiaaliratkaisuja tutkitaan poikkileikkausnäytteistä elektronimikroskoopin avulla.
– Erityisen kiinnostavaa on, miten laitteesta rakennetaan portti ihmiskehoon: miten sähköinen impulssi johdetaan elektrodien avulla selkäytimeen ilman, että kehon puolustusmekanismit yrittävät tuhota tunkeilevan laitteen. Kaikki muu vuorovaikutus laitteen ja kehon välillä on estettävä, jottei esimerkiksi soluneste pääse laitteen sisään hajottamaan elektroniikkaa, selittää kyseisen osuuden opettaja Vesa Vuorinen.
 |
|
Vanhempi yliopistonlehtori Vesa Vuorinen ohjeistaa Johanna Vikkulaa käyttämään läpivalaisumikroskooppia, jolla voidaan tutkia selkään implantoitavan kipuhoitolaitteen teknistä rakennetta tuhoamatta itse laitetta. Kuvaaja: Markus Turunen. |
Labrassa puuhaaminen on henkireikä luentojen keskellä
Opiskelija osallistuu kurssilla omien oppimistavoitteidensa asettamiseen, seurantaan ja arviointiin. Hommia tehdään yksin, parin kanssa ja ryhmässä. Kurssilla opiskelija pääseekin tekemään ja kokeilemaan hyvin paljon asioita itse, sillä pääosa tapaamiskerroista on käytännöllisiä laboratorioharjoituksia.
– Tunnen odotuksen kasvavan sisälläni käsistä riistäytyneen soluviljelmän lailla, eräs laboratoriotöitä odottava opiskelija kuvaili tunteitaan kurssin alussa.
Ensimmäisenä opiskeluvuotena opiskelijat istuvat paljon luennoilla ja laskuharjoituksissa opiskellen matematiikkaa ja fysiikkaa.
– Toivon, että tämä käytännönläheinen kurssi on opiskelijoille henkireikä, joka tukee heidän jaksamistaan. Tällä kurssilla fuksit pääsevät näkemään, mihin sitä luonnontieteiden perusosaamista tarvitsee omalla opintoalalla, selittää kurssin vetäjä, yliopistonlehtori Markus Turunen.
Kurssilla opiskelijat hahmottavat jo opintojen alussa sen, mitä bioinformaatioteknologia oikeastaan on, mitä sen puitteissa voi tehdä ja millaisiin työtehtäviin koulutus heitä valmentaa. Turusen mielestä tällä kaikella on osaltaan merkitys myös opiskelijoiden ammatti-identiteetin kehittymiselle.
– Toivon todella, että lukuvuoden lopussa osaan jo kertoa vanhemmilleni, mitä oikeasti opiskelen, sanoo opiskelija Ulla Wilppu.
– Se, miltä tulevaisuuden opinnot ja työmahdollisuudet näyttävät, on monelle bioinformaatioteknologian aloittavalle opiskelijalle suuri kysymysmerkki. Laboratoriotyöskentely on ainakin minulle erittäin mieleistä ja harva asia motivoi yhtä hyvin kuin se, että pääsee konkreettisesti käyttämään opittua teoriaa, kurssilainen Emilia Paltta kertoo.
Poikkitieteellistä ja kansainvälistä
Turunen on huomannut, että bioinformaatioteknologia vetää vähän erityyppisiä ihmisiä puoleensa kuin perinteisemmät tekniikan alat. BioIT:n potentiaalisten hakijoiden joukko on varsin laaja, koska kyseessä on reilusti poikkitieteellinen ohjelma.
– Esimerkiksi lääkikseen verrattuna eroa on myös siinä, että täällä on enemmän mahdollisuuksia kansainvälisyyteen: opiskelijamme lähtevät hyvin usein vaihtoon ja valmistuneetkin työskentelevät tyypillisesti kansainvälisissä yrityksissä, Turunen kertoo.
 |
|
Fuksit pääsevät tutustumaan geenitekniikkaan, genetiikkaan ja biotaiteeseen Biofilian laboratoriomestarin Marika Hellmanin johdolla. – Geenimuunneltujen bakteerien kasvatus oli mahtavaa! Tavoitteena oli ymmärtää, miten geenimanipulointi toimii ja miten siirretty geeni saadaan ilmentymään organismissa, kertoo opiskelija Toni Tamminen. |
Teksti: Anni Aarinen. Ensimmäinen ja toinen kuva: Markus Turunen. Alin kuva: Susanna Kekkonen.
Sivun ylälaidan kuva: Opiskelijat valmistelevat solunäytettä fluoresenssimikroskopiatutkimusta varten värjäämällä solun tukirankarakenteita niihin valikoivasti kiinnittyvillä fluoresoivilla kemikaaleilla. Falloidinia käytetään värjäämään aktiinirakenteet ja DAPI sitoutuu DNA:han korostaen solun tumaa.
Katso myös:
- Kurssilla tutkitaan fotosynteesin eli yhteyttämisen nopeuttamista LED-valaistuksella – katso, kuinka salaatit kasvavat vauhdilla. Lue myös juttu: Tulevaisuuden kasvihuoneet valaistaan LEDeillä?
- Biolaitetekniikan työssä käsitellään autonomisen hermoston mittausta. Tekniikkaa voi soveltaa esimerkiksi valheenpaljastimen rakentamiseen. Ylen toimittaja testaa, voi valheenpaljastuskonetta huijata.
- Kurssilla on mukana selkäydinstimulaattori. Stimulaattori voidaan asentaa myös syvälle potilaan aivoihin, jolloin se toimii kroonisia kipuja ja vapinaa hallitsevana aivotahdistimena.
- Kurssin koko sisältö