Aalto-yliopistossa 17.11.2015 aloitetut yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet. Neuvottelut koskivat koko henkilöstöä professoreita lukuun ottamatta eli noin 4 100 henkilöä. Tavoitteena oli sopeuttaa yliopiston toimintaa heikentyneessä taloustilanteessa siten, että opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tulevaisuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Alkuperäiseksi vähennystarpeeksi arvioitiin enintään 350 henkilöä.

Työnantajaselvitys valmistuu tammikuun 2016 loppuun mennessä. Tämän hetkisen arvion mukaan henkilöstön vähennystarve on enintään 190 henkilöä. Lisäksi eläköitymisten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten sekä muiden muutosten kautta henkilöstön määrä vähenisi arviolta 130 henkilöllä vuoden 2018 loppuun mennessä. Irtisanomisiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti helmikuun 2016 aikana. Työnsä jättäville tarjotaan työllistymisvalmennusta.

Neuvotteluissa käsiteltyjen toimenpiteiden avulla saavutetaan noin 17 miljoonan euron vuosittaiset säästöt henkilöstökuluissa vuoden 2018 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Henkilöstökulujen vähennykset kattavat noin neljänneksen julkisen rahoituksen leikkauksesta, joka on arviolta 66 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Pääosa leikkauksista on tarkoitus kattaa säästämällä merkittävästi tila- ja -ostokuluissa, käyttämällä sijoitustoiminnan tuottoja sekä hakemalla lisärahoitusta. Yliopiston johto pyrkii kaikin keinoin varmistamaan resurssit tuleville vuosille.

– Ideoimme loppuvuodesta yhdessä henkilöstön kanssa erilaisia vaihtoehtoja säästöjen toteuttamiseksi. Esiin tulleet vaihtoehdot punnittiin huolella talouden tasapainottamista suunniteltaessa. Olemme tehneet kaiken mahdollisen ydintoimintamme turvaamiseksi ja pyrimme saavuttamaan suurimman osa säästöistä tila- ja ostokuluista. Rahoitusleikkaukset ovat kuitenkin niin mittavat, että joudumme valitettavasti toteuttamaan myös henkilöstöön kohdistuvia säästöjä. Vaikeasta tilanteesta huolimatta neuvottelut käytiin hyvin rakentavassa hengessä, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

– On kuitenkin muistettava, että näin mittavat leikkaukset jo aikaisemmin vuosina 2014 - 2015 tehtyjen säästöjen lisäksi asettavat henkilöstön kantokyvyn äärirajoille. Ymmärrän ja jaan huolen, jota henkilöstö kokee työsuhteidensa jatkumisesta, Tuula Teeri jatkaa.

Lisätietoja ja median yhteydenotot Aalto-yliopiston viestinnän kautta: viestintäpäällikkö Anu Salmi-Savilampi, puh. 050 4644 585, anu.salmi-savilampi@aalto.fi

Puhujat ovat Aalto-yliopiston professoreita. Luennot on suunnattu lukiolaisille, mutta myös opettajat, Aallon opiskelijat ja luonnontieteistä kiinnostuneet yläkoululaiset ovat tervetulleita.

Luennoille on vapaa pääsy, mutta tilan riittämiseksi kokonaisen luokan kanssa saapuvia opettajia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen.

Katso tarkemmat tiedot luennoista osoitteesta: math.aalto.fi/fi/ajankohtaista/luma

Keskustelu kyberturvallisuudesta jatkuu vilkkaana. Luentosarjan ensimmäisellä luennolla käsiteltiin luottamusta ja turvallisuutta, jotka kulkevat käsi kädessä.

– Viime kevään positiivisen palautteen ansiosta päätimme järjestää uuden yleisöluentosarjan. Kyberturvallisuus on erottamaton ja keskeinen osa yhteiskuntaamme, yrityksiä ja elämäntapaamme, toteaa kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll.

Luennon pääpuhujina olivat liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sekä kansanedustaja Jyrki J. Kasvi.

– Tekninen kehitys muuttaa meidän kaikkien arkea. Digitalisaation ansiosta jokaisesta liiketoiminnasta on mahdollista tehdä globaalia ja kansainvälistä. Välttämätön edellytys on luottamus ja tietoturva, josta jo itsestään on tullut liiketoimintaa ja kilpailutekijä, muistuttaa ministeri Berner.

Liikenne- ja viestintäministeriö on valmistellut tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tietoturvastrategiaa, joka valmistuu helmikuun loppuun mennessä. Strategiassa visioidaan, että maailman luotetuin digitaalinen liiketoiminta tulee Suomesta.

Tietoturvan pitää olla käytettävää

Kansanedustaja Jyrki J. Kasvi muistutti, ettei kyberturvallisuus ole uusi asia ja löysi esimerkin jo vuodelta 1982.

– Kyberuhat voivat olla globaaleja, mutta samalla myös syvällä arjessamme kuten kotimme automaatiojärjestelmissä.

Kansanedustaja löytää suurimmat haasteet tietoturvan käytettävyydestä. Esineiden internetin ja kyberturvallisuuden parantaminen edellyttää langattoman viestinnän, automaation ja käytettävyyden osaamista.

Tallenne 19.1.2016 järjestetystä luennosta on katseltavissa kokonaisuudessaan comnet.aalto.fi/video.
Keskustelua voi jatkaa Twitterissä #aaltokyber.

Aalto-yliopisto järjestää Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista -luentosarjan, joka on kaikille avoin, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Luentosarjassa paneudutaan kyberturvallisuuden teemoihin eri näkökulmista viidellä luennolla. Seuraava luento “The current situation in European Cyber Security” järjestetään tiistaina 9. helmikuuta klo 17–19.

Lisätietoa:
Professori Jarno Limnéll
040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
Twitter: @JarnoLim

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat luoneet pääkaupunkiseudulle vankan osaamiskeskittymän, joka kattaa lähes koko tieteen kentän.

– Kumppanuussopimus vahvistaa ja konkretisoi jo pitkään jatkunutta yhteistyötämme niin tutkimuksessa kuin tukipalveluissa. Yliopistomme täydentävät sopivasti toisiaan, mitä kautta parannamme laatua ja kansainvälistä kilpailukykyä. Siitä taas hyötyvät pääkaupunkiseutu ja koko Suomi, Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola sanoo.

– Tämän sopimuksen nojalla lisäämme yhteistyömme suunnitelmallisuutta ja arvioimme vuosittain tutkimus- ja opetustyön ohella, mitä palveluita voimme tuottaa yhdessä ja mahdollisesti muidenkin yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Esimerkiksi digitaalinen murros kannattaa ottaa haltuun yhdessä. Jatkamme yhdessä myös suurten tutkimusinfrastruktuurien rakentamista, jotta kalliita järjestelmiä voidaan hyödyntää tehokkaasti, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Kumppanuudesta hyötyä koko maalle

Strategisella kumppanuussopimuksella halutaan parantaa Suomen ja pääkaupunkiseudun tunnettuutta tutkimuksen ja koulutuksen edelläkävijänä. Tavoitteena on myös saattaa yliopistoissa syntyvää tietoa ja innovaatioita yhteiskunnan hyödynnettäväksi.

Yhteisiä hankkeita ja yksiköitä paljon jo nyt

Sopimus on luonteva jatko yliopistojen jo olemassa olevalle laajalle yhteistyölle. Yliopistoilla on yhteisiä yksiköitä ja hankkeita, kuten tietotekniikan instituutti HIIT, taloustieteen instituutti HECER, Kaupunkiakatemia ja Health Capital Helsinki -keskittymä.

Lisätietoja:

Helsingin yliopisto: suunnittelujohtaja Jussi Karvinen,
puh.02941 2324 tai 050 526 2396, jussi.karvinen@helsinki.fi

Aalto-yliopisto: yhteydenotot viestinnän kautta, viestintäpäällikkö Anu Salmi-Savilampi,
puh. 050 464 4585, anu.salmi-savilampi@aalto.fi

Filip Tuomisto kertoi muun muassa atomitason virheiden etsimisestä. Kuva Lasse Lecklin.

Aalto-yliopisto juhlisti tenure track -urajärjestelmän kautta nimitettyjä vakituisia Associate- ja Full-tason professoreitaan 19. tammikuuta järjestetyllä, jo perinteeksi muodostuneella tapahtumalla, jossa professorit luennoivat omasta tutkimus- ja opetusalastaan.

Aiheet liikkuivat aineen atomitason virheistä ilmastonmuutoksen suuren linjan ratkaisuihin ja äänentoistotekniikasta strategisiin prosesseihin.

Kaikki luennot ovat nyt katsottavissa Aallon Youtube-kanavassa.

Katja Hölttä-Otto: "Towards discipline-free product development"

Ville Pulkki: "Developing spatial sound techniques for human listeners"

Sanna Syri: "Efficient mitigation of climate change in national and international energy systems"

Mika Sillanpää: "The borderline between quantum physics and everyday world"

Filip Tuomisto: "Nuclear engineering, materials physics and antimatter"

Eero Vaara: "A discursive perspective on strategic processes and practices"

Metsähovin radio-observatorion suunnittelema ja toteuttama vetymaser-atomikellon automaattinen valvontajärjestelmä hälytti tiistaina 26. tammikuuta hieman puolenpäivän jälkeen, että GPS-satelliittipaikannuksen välittämä kellonaika oli hypännyt äkillisesti väärään aikaan.

– Ilmoitimme tästä välittömästi muille radioastronomisille tutkimuslaitoksille, jotka vahvistivat ilmiön omista valvontatiedoistaan, laboratorioinsinööri Ari Mujunen kertoo.

Metsähovin neljän erilaisen GPS-vastaanottimen kellonajan ero mikrosekunneissa verrattuna Metsähovin vetymaser-atomikelloon 26.1.2016. Eri vastaanottimet hyppäävät 13 mikrosekunnin verran väärään kellonaikaan eri aikoihin. Aika-akseli kansainvälisessä UTC-ajassa.

Kellonajan virhe oli suuruudeltaan 13.7 mikrosekuntia. Ilmiötä seurattiin Metsähovissa tiiviisti koko vuorokauden ajan ja todettiin, että GPS-ajan viimeinen havaittu ”aikahyppely” päättyi noin kello 12:00 UTC-aikaa. Metsähovin lisäksi GPS-aikahyppelyn vahvistivat myös Metsähovin yhteistyöobservatoriot Arecibo Puerto Ricossa, Ny Ålesundin geo-VLBI-asema Huippuvuorilla, kolme radioteleskooppia Kiinasta, osa NRAO:n VLA- ja VLBA-teleskoopeista Yhdysvalloissa, Jodrell Bank Iso-Britanniassa, ATCA Australiassa sekä MPIfR Effelsbergissä Saksassa.

– Kyse ei ollut Auringon hiukkaspurkauksen aiheuttamasta satelliittivauriosta, sillä Metsähovin aurinkovalvonnassa ei havaittu tavanomaista merkittävämpää aktiivisuutta. Syy saattoi olla jossain GPS-satelliittien ohjailukeskuksessa, joka jakoi osaan satelliitteja vääriä parametreja edelleen GPS-vastaanottimiin levitettäväksi, Mujunen pohtii.

GPS-kellonaikaa käytetään yhä enemmän järjestelmien automaattiseen tahdistamiseen ja mitä laajempaa käyttö on, sitä riippuvaisempia ollaan GPS-ajan ja paikannustarkkuuden virheettömyydestä.

Metsähovissa jäädään mielenkiinnolla odottamaan, saadaanko tapahtuneelle aikahyppelylle selkeä selitys vielä myöhemmin. Metsähovin kuulumisia kuvun alta voi lukea blogista blogs.aalto.fi/metsahovi.

Juuri valmistuneen työnantajaselvityksen perusteella Aalto-yliopiston henkilöstömäärä vähenee yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena yhteensä 316 henkilöllä. Näistä irtisanottavia on 188 henkilöä, josta opetus- ja tutkimushenkilöstöä on 109 ja palveluhenkilöstöä 79 henkilöä. Lisäksi eläköitymisten, määräaikaisten työsuhteiden päättymisten sekä muiden muutosten kautta henkilöstön määrä vähenee vuoden 2018 loppuun mennessä arviolta 128 henkilöllä, josta 66 henkilöä on opetus- ja tutkimushenkilöstöä ja 62 palveluhenkilöstöä. Irtisanomisiin liittyvät toimenpiteet toteutetaan pääsääntöisesti helmikuun 2016 alkupuolella. Työnsä jättäville tarjotaan työllistymisvalmennusta.

Yliopiston palveluiden henkilöstö on jo aikaisemmin vähentynyt noin 170 henkilöllä vuonna 2014 käytyjen yt-neuvottelujen ja uudelleenorganisoinnin seurauksena.

Yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena oli sopeuttaa yliopiston toimintaa heikentyneessä taloustilanteessa siten, että opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tulevaisuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä.  Aalto-yliopiston rahoitukseen kohdistuu vuositasolla arviolta 66 miljoonan euron leikkaukset vuoteen 2018 mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon. Yhteensä yliopiston rahoitus vähenee 136 miljoonalla eurolla vuosina 2016–2018.

Aalto-yliopiston yt-neuvottelut koskivat koko henkilöstöä professoreita lukuun ottamatta. Henkilöstökulujen vähennykset kattavat noin neljänneksen julkisen rahoituksen leikkauksesta. Pääosa leikkauksista on tarkoitus kattaa säästämällä merkittävästi tila- ja ostokuluissa, käyttämällä sijoitustoiminnan tuottoja sekä hakemalla lisärahoitusta. Neuvotteluissa käsiteltyjen toimenpiteiden avulla saavutetaan noin 17 miljoonan euron vuosittaiset säästöt henkilöstökuluissa vuoden 2018 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2015 tasoon.

Arvio Aalto-yliopiston henkilöstömuutoksista vuoden 2018 loppuun mennessä

Aalto-yliopiston rahoituksen leikkaukset

Aalto-yliopiston talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätietoja ja median yhteydenotot Aalto-yliopiston viestinnän kautta: viestintäpäällikkö Anu Salmi-Savilampi, puh. 050 4644 585, anu.salmi-savilampi@aalto.fi

– Kaukokartoitus on ainut tapa, jolla voidaan seurata muutoksia kaikkialla maapallon pinnalla lähes samanaikaisesti. Se on kiehtovaa, Rautiainen sanoo.

Rautiaisen oma mielenkiinto kohdistuu varsinkin kasvillisuuteen. Hän tutkii satelliittien välittämien kuvien ja muun aineiston perusteella maapallon kasvillisuuden rakennetta, siinä tapahtuvia muutoksia ja kasvien terveyttä.

– Kaukokartoitusta käytetään Suomessa muun muassa metsien inventoinneissa. Aineistosta saadaan esille vaikkapa puuston pituus, tiheys ja vihermassan peittävyys.

Kaukokartoituksessa käytettävät laitteet ja menetelmät ovat kehittyneet hyvin nopeasti. Esimerkiksi valon eri aallonpituuksilla mittaavat hyperspektrikamerat ovat lisänneet sovellusmahdollisuuksia merkittävästi.

Hyperspektrikuvauksella voidaan tunnistaa kasvilajeja, havaita kasvitauteja ja arvioida typen ja muiden ravinteiden riittävyyttä viljelyksillä. Satelliitteihin ja lentokoneisiin kiinnitetyillä hyperspektrikameroilla voidaan monitoroida esimerkiksi öljyvuotoja tai muita ympäristökatastrofeja, kivilajeja, mineraaleja ja malmeja.

Kaukokartoituksen avulla tutkitaan paitsi kasvillisuutta ja maankäyttöä, myös meriä, jäätiköitä ja ilmakehää.

– Aineistoa käytetään ilmastonmuutoksen tutkimiseen. Itse johdan projektia, jossa tutkitaan muutoksia metsien albedossa eli heijastavuudessa.  Heijastavuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon auringon säteilystä jää lämmittämään maapallon pintaa, kuinka suuri osa heijastuu takaisin avaruuteen, Rautiainen sanoo.

Kansallisesti ja kansainvälisesti

Kaukokartoituksen professuuri on jaettu puoliksi Insinööritieteiden korkeakoulun ja Sähkötekniikan korkeakoulun kesken. Rautiainen opettaa kummankin korkeakoulun maisteriohjelmassa.

– Opetan molemmissa maisteriohjelmissa kaukokartoituksen fysikaalisia perusteita ja kaukokartoitusaineistojen hyödyntämistä ympäristön seurannassa hieman eri näkökulmista.

Kaukokartoitus on Aalto-yliopistossa osa geoinformatiikan tieteenalaa. Tutkimusaiheina ovat muun muassa paikkatiedon mallinnus ja hallinta, karttojen visuaalinen suunnittelu ja tuottaminen sekä geodeettinen kartoitus. Alaan kuuluvat myös satelliitti- ja ilmakuvien tulkinta, laserkeilaus ja 3D-mallinnus.

Rautiaisen mukaan kaukokartoitusalan työtilanne on hyvä. Töitä löytyy kansainvälisesti isoista organisaatioista YK:sta lähtien. Avaruusjärjestöt tarjoavat töitä sekä laitteiden että sovellusten asiantuntijoille. Suomessa työnantajina ovat varsinkin julkistalous ja tutkimuslaitokset.

Yhteystiedot: 

Professori Miina Rautianen
miina.a.rautiainen@aalto.fi

Sähkötekniikan korkeakoulun Research Fellow Taneli Riihonen on saanut Sähkössä on tulevaisuus -palkinnon. Palkinto myönnettiin tunnustuksena hänen uraauurtavasta työstään langattoman Full-Duplex -tiedonsiirtotekniikan kehittämisessä. Riihonen vastaanotti palkinnon Jyväskylän Sähkö, Tele, Valo ja AV -messuilla 3.2. Palkinnon saajan valitsivat Sähköinsinööriliitto ja Ulla Tuomisen säätiön edustajat.

Full-duplex-tiedonsiirto on uusi lupaava konsepti, joka kiinnostaa tutkijoita ympäri maailman. Siitä on muutaman viime vuoden aikana kehkeytynyt perustutkimusvaiheessa oleva teknologia, joka voisi mullistaa langattoman tietoliikenteen periaatteet. Kun samaa taajuutta hyödynnetään kahdessa suunnassa yhtä aikaa, tiedonsiirtokapasiteetti varattua taajuuskaistaa kohti voidaan jopa kaksinkertaistaa. Radiotaajuudet ovat niukka luonnonvara, joten full-duplex-radioteknologian maailmanlaajuinen markkina-arvo voi olla jopa satoja miljardeja euroja.

Riihonen teki väitöskirjansa Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselle, jonka jälkeen hän oli reilun vuoden ajan vierailevana tutkijana ja opettajana Columbian yliopistossa New Yorkissa. Nyt hän on palannut Otaniemeen signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselle ja luennoi tutkimustyönsä ohessa digitaalisen signaalinkäsittelyn perusteita.

Taneli Riihosen haastattelu messuilla (youtube.com)
Uutinen 20.11.2015 Tekniikan akateemiset palkitsi parhaana Taneli Riihosen väitöskirjan

Kemira Oyj:n hallitus on päättänyt lahjoittaa 250 000 euroa Aalto-yliopiston säätiöpääomaan. Yhtiö haluaa osallistua suomalaisen huippuosaamisen kehittämiseen ja tulevaisuuden kilpailukyvyn rakentamiseen.

Korkeakouluyhteistyössä Kemiran tavoitteena on tukea yhtiön kannalta tärkeiden alojen tutkimuksen ja koulutuksen korkeaa tasoa, riittävän osaamispohjan luomista sekä uusien asiantuntijoiden rekrytointia. Kemira pitää yhteistyötä myös mahdollisuutena verkostoitua kansainvälisesti yliopistojen, yritysten ja muiden yhteisöjen välillä.

– Tukemiemme yliopistojen tutkimuksen avainalueet ovat hyvin linjassa Kemiran strategian kanssa. Tarjoamme asiakkaidemme resurssitehokkuutta parantavaa asiantuntemusta, sovellusosaamista ja kemikaaleja. Haluamme myös edistää digitalisaatiota, joka tarjoaa entistä älykkäämpiä hallinta- ja valvontapalveluita, joilla asiakkaidemme prosessinhallinta yhdistetään globaaliin sovellusasiantuntijaverkostoomme, kemianosaamiseemme sekä oikeisiin tuotteisiin ja teknologioihin. Resurssitehokkuuden ja digitalisaation teemoja tutkivien tukeminen ja tulevaisuuden tekijöiden koulutus on siksi luontevaa meille, toteaa Kemiran teknologiajohtaja Heidi Fagerholm.

– Aalto-yliopiston edeltäjät ja Kemira ovat tehneet yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Yhteistyö jatkuu tiiviinä erityisesti digitalisaation ja kemian tekniikan aloilla, joilla Aalto on vahva osaaja. Kiitämme lämpimästi pitkäaikaista yhteistyökumppaniamme arvokkaasta lahjoituksesta, sanoo rehtori Tuula Teeri.

Kemira Oyj lahjoitti myös 200 000 euroa Åbo Akademin säätiöpääomaan.

Kun Farhan Malikin väitöskirja alkoi viime syksynä olla loppusuoralla, hän huomasi olevansa uudessa tilanteessa. Maisteriopinnoista suoraan jatko-opiskelijaksi houkuteltu mies ei ollut koskaan joutunut hakemaan oman alansa töitä, eikä tiennyt, mitä ja mistä hänen kannattaisi etsiä.

– Olin kuullut Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavien mentorointipilotista ja pyysin päästä mukaan ohjelmaan. Valmistelen väitöskirjaani Sähkötekniikan korkeakoulussa sähkövoimajärjestelmistä ja toivoin mentorikseni kokenutta teollisuuden edustajaa omalta alaltani, Farhan Malik muistelee.

Pian Malikin sähköpostiin saapui odotettu viesti: hänet oli mätsätty pitkän uran energialiiketoiminnassa tehneen Tapio Keräsen kanssa.

– Minua pyydettiin mukaan Aallon mentoritoimintaan pari vuotta sitten, TKK:lta vuonna 1975 valmistunut Keränen kertoo.

– Olen työssäni ohjannut lukuisia diplomitöitä, ja tietenkin lähdin mukaan. Syksyllä minua sitten kysyttiin mentoriksi tähän tohtoreille räätälöityyn ohjelmaan.

Vahvuudet esiin

Ohjelma syntyi tarpeesta parantaa ja monipuolistaa tohtoriksi valmistuvien mahdollisuuksia kilpailluilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla.

– Pilotti suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä eri koulujen tohtoriohjelmien suunnittelijoiden kanssa, asiantuntija Kaisa Hölttä kertoo.

– Meillä on hyödynnettävänä laaja alumniverkosto, jonka ansiosta pystyimme hakemaan opiskelijoille, eli aktoreille, heidän toiveisiinsa ja tarpeisiinsa sopivimmat mentorit.

Marraskuussa käynnistyneen pilotin aloitti lopulta 16 mentori-aktori-paria. Ohjelman alussa parit tekivät mentorointisopimuksen, johon kirjattiin yhdessä päätetyt tavoitteet.

­– Ohjelmaan kuuluu kuusi tapaamista, ja me päätimme pitää ne mahdollisimman epämuodollisina, Tapio Keränen sanoo.

Tapaamisten sisältö muodostui Farhan Malikin tarpeiden mukaan.

– Kaipasin apua erityisesti työnhakuprosessiin: millainen on hyvä CV, mitä asioita kannattaa nostaa esiin työhakemuksessa, kehen olla yhteydessä, miten verkostoitua ja niin edelleen. Vaikka työpaikkaa ei ole vielä löytynyt, on tilanteeni nyt aivan erilainen kuin syksyllä. Tiedän, mitkä ovat vahvuuteni ja heikkouteni ja mihin minun kannattaa suuntautua. Mentorini on auttanut minua löytämään uralle suunnan, hän hymyilee.

Mentorien verkostot tarjoavat myös hyödyllisiä kontakteja ja jopa suoran väylän uuteen työpaikkaan.

Aktorin ammatillisen identiteetin vahvistaminen ja työelämävalmiuksien parantaminen ovatkin Kaisa Höltän mukaan ohjelman tärkeimpiä tavoitteita. Mentorien verkostot tarjoavat myös hyödyllisiä kontakteja ja jopa suoran väylän uuteen työpaikkaan. Mentorille itselleen ohjelma antaa mahdollisuuden omien sparraustaitojen kehittämiseen ja uuden tiedon saamiseen.

– Olen oppinut suhteemme ansiosta paljon uutta Aallosta. Maailma ja Otaniemi ovat todella muuttuneet omista ajoistani; silloin ulkomaalainen opiskelija oli harvinaisuus, nyt täällä on lahjakkaita nuoria kaikkialta maailmasta, Tapio Keränen pohtii.

Tohtoreita tarvitaan

Julkisuudessa on puhuttu viime kuukausina paljon tohtoreiden heikentyneestä työtilanteesta. Tapio Keräsen ja Farhan Malikin mielestä synkistely on kuitenkin aiheetonta.

– Mikä tahansa iso yritys, jonka toiminta perustuu teknologiaan, tarvitsee ihmisiä, jotka pystyvät systemaattisesti ratkaisemaan ongelmia ja hakemaan vastauksia – eli juuri niitä taitoja, joita tohtorikoulutus tarjoaa, Tapio Keränen korostaa.

– Valmistuin itse tohtoriksi vuonna 2010 tuotantalouden laitokselta, ja tiedän, että väitöskirjan tekeminen opettaa myös muita arvokkaita juttuja, kuten systemaattisuutta ja kriittisyyttä tietoa kohtaan.

Farhan Malik kertoo pilotin aikana huomanneensa, että irtisanomisista huolimatta työmarkkinoilla etsitään koko ajan osaavaa porukkaa. Mentorinsa rohkaisemana hän on opiskellut vauhdilla suomen kieltä parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan.

– Tapion avulla olen myös ymmärtänyt, että teollisuudessa työskentely sopii persoonalleni akateemista maailmaa paremmin. Viiden vuoden kuluttua näen itseni päällikkötehtävissä uuden ajan energiajärjestelmien parissa. Onneksi minulla on Tapion tuki jatkossakin!

Uusi tohtorien mentorointiohjelma käynnistyy maaliskuussa.

Lisätietoja:

Asiantuntija Kaisa Hölttä
Sidosryhmäohjelmat, kumppanuuspalvelut
Puh. 050 301 1608
kaisa.holtta@aalto.fi

HRD-asiantuntija Kaija Meriläinen
Puh. 050 562 8938
kaija.merilainen@aalto.fi

Optinen liikkeentunnistusjärjestelmä tallentaa käsien ja sormien tarkat liikkeet kirjoittamisen aikana. Silmänliikelasit seuraavat koehenkilön katsetta näytön ja näppäimistön välillä. Kuva: Aalto-yliopisto, Mikko Raskinen

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät kolmenkymmenen eri-ikäisen ja taidoiltaan eritasoisen henkilön kirjoituskäyttäytymistä. Tutkimustulokset haastavat yleisen uskomuksen, jonka mukaan nopea kirjoittaminen edellyttää kymmensormijärjestelmän hallitsemista.

– Yllättävä havainto oli, että kirjoituskurssin käyneiden henkilöiden keskimääräinen nopeus ja tarkkuus vastasivat itseoppineiden, keskimäärin vain kuutta sormea käyttävien kirjoittajien saamia tuloksia, tohtorikoulutettava Anna Feit kertoo.

Tiedot kerättiin optisella liikkeentunnistusjärjestelmällä, joka tallensi sormien tarkat liikkeet kirjoittamisen aikana. Samanlaisia tarkkaan tallentamiseen perustuvia järjestelmiä käytetään ammattimaisessa elokuvanteossa.

– Kun henkilöltä kysytään, mitä sormia hän käyttää kirjoittamiseen, hän ei osaa sanoa tarkasti. Vastaus saadaan selville liikkeenseurannalla kerätyistä tiedoista. Ensimmäistä kertaa voidaan sanoa tarkasti, mikä sormi painaa mitäkin näppäintä, Feit sanoo.

Tietokoneen käytön perustoimintojen kuten kirjoittamisen sekä kognitiivisten että motoristen näkökohtien ymmärtäminen auttaa uusien käyttöliittymien suunnittelussa ja voi johtaa uusiin opetusmenetelmiin ja parempaan käyttäjätukeen. 

Sormien liikkeet näppäimistöllä. Strategia omia kirjoitusmenetelmiä ja kymmensormijärjestelmää käyttävien välillä.

Käyttötarve määrää tekniikan

Liikkeentunnistuksen tiedot osoittavat, että sormien määrän sijaan kirjoitusnopeuteen vaikuttavat muut tekijät. Nopeat kirjoittajat ovat esimerkiksi oppineet pitämään kätensä paikoillaan sen sijaan, että liikuttaisivat niitä näppäimistöllä. Lisäksi he käyttävät johdonmukaisesti samaa sormea tietyn kirjaimen kirjoittamiseen.

Mielenkiintoinen havainto oli, että useimmat koehenkilöistä käyttivät vasenta ja oikeaa kättä hyvin eri tavalla. Vasen käsi pysyi aina samassa asennossa, kun taas oikea käsi liikkui usein puolelta toiselle ja sillä käytettiin suurta määrää näppäimiä.

Tutkijat uskovat, että kirjoitustekniikat syntyvät tietokoneen eri käyttötarpeista.

– Kymmensormijärjestelmä on kehitetty kirjoituskoneella kirjoittamiseen, joten siitä ei ole hyötyä esimerkiksi kuvankäsittelyjärjestelmän pikanäppäimissä tai pelaamisessa, jossa käytetään usein pelkkää hiirtä. Uskomme, että itseoppineet kirjoittajat muokkaavat menetelmäänsä näiden toimintojen erityispiirteiden mukaan, professori Antti Oulasvirta arvioi.

Tutkimuksessa havaittiin useita erilaisia tapoja liikuttaa käsiä kirjoittamisen aikana.  Yhteistä oli se, että jokaisessa samaa menetelmiä käyttävissä ryhmissä oli hyvin hitaita ja hyvin nopeita kirjoittajia.

– Kunnolla opitusta kymmensormijärjestelmästä voi olla etua. Kirjoittajat, jotka eivät olleet käyneet kursseja, käyttivät kaksi kertaa enemmän aikaa sormien katsomiseen. Tämä voi vaikuttaa kirjoitusnopeuteen monimutkaisissa editointitehtävissä, Oulasvirta painottaa.
 

Tulokset esitellään maailman suurimmassa ihmisten ja tietokoneen vuorovaikutukseen keskittyvässä CHI-konferenssissa San Josessa, Yhdysvalloissa toukokuussa 2016. Euroopan tiedeneuvosto (ERC) myönsi professori Oulasvirralle noin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant rahoituksen viideksi vuodeksi.
 

Lisätietoja:
Professori Antti Oulasvirta
Aalto-yliopisto
puh 050 3841561
antti.oulasvirta@aalto.fi

Tohtorikoulutettava Anna Feit
Aalto-yliopisto
puh 050 4355039
anna.feit@aalto.fi

Materiaalit nähtävissä userinterfaces.aalto.fi/how-we-type

Aalto-yliopiston ensimmäinen USA:n itärannikolla järjestetty alumnitapaaminen kokosi yli 20 alumnia New Yorkin ja Philadelphian alueilta Goldman Sachs -liikepankin torniin helmikuun alussa.

Suurin osa tilaisuuteen osallistuneista olivat Kauppakorkeakoulun kasvatteja, mutta joukossa oli myös tekniikan, taiteen ja muotoilun aloilta valmistuneita. Kauppakorkeakoulun alumni, Goldman Sachsilla analyytikkona työskentelevä Tomi Fyrqvist tarjosi alumneille kohtaamispaikan 12. kerroksesta, josta oli upeat näkymät Freedom Towerin suuntaan Manhattanille.

Tilaisuuden keynote-puheen piti Harvardissa vierailevana professorina toimiva Matti Keloharju, joka on paitsi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Eero Kasanen -professori, myös Aalto-professori ja Suomen Akatemian professori. Hänen esityksenä Recent research on corporate Executives sai aikaan vilkkaan keskustelun.

Professori Matti Keloharju ja dekaani Ingmar Björkman.

Kauppakorkeakoulun dekaani, professori Ingmar Björkman päätti tilaisuuden virallisen osuuden kertomalla Aalto-yliopiston ja kauppakorkeakoulun kehitystyöstä ja tuloksista, jonka jälkeen alumneilla oli mahdollisuus verkostoitumiseen.

New Yorkissa järjestetty alumnitilaisuus seurasi Stanfordin yliopiston kampuksella, Lontoossa ja Moskovassa pidettyjä dekaani Björkmanin järjestämiä alumnitapaamisia.

Tilaisuuksien tarkoituksena on luoda foorumi alumniemme paikalliselle yhteistyölle sekä rakentaa yliopistoa taloudellisesti tukeva verkosto. Kuten professori Keloharju kommentoi Harvardiin viitaten: ‒ Yksikään valmistunut ei jätä kampusta ennen kuin on tehnyt pienen lahjoituksen. Tämä on symbolinen ele, mutta siinä on alku suurempien lahjoitusten virralle. Siihen pohjaa yhden maailman johtavan tutkimus- ja opetuslaitoksen rahoitus.

‒ Nyt kun julkinen rahoitus yliopistoille on Suomessa vakavasti vähenemässä, Aalto-yliopisto tarvitsee samanlaisen verkoston yrityksiä, säätiöitä ja yksityishenkilöitä tukemaan ja varmistamaan tulevaisuuden muutostentekijöiden kouluttamisen, muistutti dekaani Björkman.

Dekaani Ingmar Björkman avasi esityksessään alumneille yliopiston fokusalueita.

Aalto-yliopiston alumniverkostoon kuuluu jo yli 40 000 alumnia 80 maasta. Liittyminen käy helposti osoitteessa alumninet.aalto.fi 

Lisätietoja:
Alumnisuhdevastaava Henna Immonen
+358 50 433 9712
henna.immonen@aalto.fi
 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään hänen toimiessaan kansanedustajana, ministerinä, eduskunnan puhemiehenä ja tasavallan presidenttinä. Hän vaikutti ministerinä Suomen EU-jäsenyyden alkuvuosina Suomen aseman vahvistumiseen Euroopan unionissa, ja hänellä oli merkittävä rooli euroalueen syntymisessä. Euroopan investointipankin johtokunnassa Niinistö vaikutti Euroopan talouden kehittämiseen. Presidenttinä hän on myötävaikuttanut mm. yritysten vientiponnisteluihin sekä Suomeen suuntautuvien investointien edistämiseen.

Kauppakorkeakoulun juhlallisessa maisteri- ja tohtoripromootiossa promovoidaan vuoden 2011 promootion jälkeen valmistuneita maistereita ja tohtoreita. Presidentti Sauli Niinistön lisäksi promootiossa vihitään yhdeksän uutta kunniatohtoria.

Kauppakorkeakoulun kunniatohtorit:

• Presidentti Sauli Niinistö
• Professori Eric Arnould
• Professori Alnoor Bhimani
• Professori Harrison Hong
• Professori Ann Langley
• Emeritusprofessori Herbert Moskowitz
• Professori Udo Zander
• Co-Chair of International Resource Panel (UNEP) Janez Potocnik
• Hallituksen puheenjohtaja Sari Baldauf
• Vuorineuvos Kari Jordan

Kauppakorkeakoulun juhlallisilla promootioilla on pitkät perinteet: vuonna 2016 tulee kuluneeksi 70 vuotta ensimmäisestä kauppatieteiden promootiosta, joka järjestettiin vuonna 1946.

Yksitoista uutta tekniikan kunniatohtoria vihitään syksyllä

Aalto-yliopistossa on promootioiden supervuosi, sillä 7.10.2016 järjestetään myös Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen kolmas yhteinen tohtoripromootio. Promootiossa promovoidaan vuoden 2014 promootion jälkeen valmistuneiden tohtoreiden lisäksi yksitoista uutta kunniatohtoria.

Tekniikan kunniatohtorit:

• Professori Pedro Echenique
• Professori Nader Engheta
• Akateemikko Riitta Hari 
• Professori Akira Isogai
• Diplomi-insinööri Ilkka Kivimäki
• Vuorineuvos Matti Lievonen  
• Professori Yukitaka Murakami
• Professori Pei Gang
• Insinööriprikaatikenraali Kari Renko
• Professori Magdalena Salazar Palma
• Emeritaprofessori Mirja Salkinoja-Salonen

Promootio on yliopiston arvokkain juhlatilaisuus. Promootiossa vihitään, eli promovoidaan eri tieteenalojen tohtoreita ja kunniatohtoreita ja osassa yliopistoja myös maistereita. Ajatuksena on, että tutkinnon suorittaneet otetaan promootiossa tiedeyhteisönsä täysivaltaisiksi jäseniksi ja esitellään yhteisölle.

Lisätietoja:

Kauppakorkeakoulun kunniatohtoreiden esittelyt (promootio.aalto.fi)

Tekniikan korkeakoulujen kunniatohtoreiden esittelyt (promootio.aalto.fi)

Tekniikka radio- ja magneettipohjaisiin ratkaisuihin perustuvissa paikannusmenetelmissä on jo viety pitkälle, mutta haastetta riittää erityisesti kartan muodostamisessa. Tähän haasteeseen tarttuu sähkötekniikan ja automaation laitoksen professori Simo Särkkä. Vuoden alussa käynnistyneessä kaksivuotisessa Akatemiaprojektissa yhdistetään jo olemassa olevia paikannusmenetelmiä ja etsitään uusia joukkoistusta hyödyntäviä menetelmiä samanaikaisesti tapahtuvaan paikannukseen ja kartoitukseen.

– Magneettikenttään perustuvaa paikannusta voidaan nykyään tehdä todella tarkasti laskennallisin menetelmin. Pyrimme löytämään menetelmän, joka luo magneettikarttaa reaaliajassa käyttäen hyväksi konenäköpohjaista 3D-mallinnusta ja paikannusta. Sen sijaan, että kartoitus sisätiloista tehdään etukäteen, nyt halutaan mahdollisuus mennä suoraan tuntemattomaan tilaan, jossa rakennuksen pohjakuvat sekä magneettikartta voitaisiin muodostaa automaattisesti, professori Särkkä kertoo.

Sisätilapaikannus perustuu magneettikentän mittaamiseen magnetometrillä, liikkeen mittaamiseen kiihtyvyysanturilla ja gyroskoopilla sekä näiden mittausten yhdistämiseen kamerakuvan kanssa. Mittalaitteena voi olla esimerkiksi älypuhelin tai jokin matkapuhelinta vastaava laite.

– Jo nykyään voidaan sisätiloja mitata konenäköpohjaisesti ja muodostaa sen avulla rakennusten 3D-karttoja. Kun yhdistetään kaksi asiaa eli 3D-mallinnus kameran avulla ja magneettikenttäpohjainen paikannus, meillä on mahdollisuus saada luotettavampaa ja tarkempaa tietoa sekä rakennuksen 3D-kartasta että magneettikentästä, professori Juho Kannala tietotekniikan laitokselta lisää.

Tulevaa menetelmää pilotoidaan sairaalaympäristössä, mutta se on sovellettavissa myös esimerkiksi kauppakeskuksiin, joissa kaikkia mahdollisia sovellusmahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Teknologialla on paljon sovelluspotentiaalia kaikkialla, missä paikkatiedolla on merkitystä. Kansainvälisten yliopistokumppaneiden lisäksi projektissa on mukana yhteistyökumppanina sisätilapaikannusta kehittävä IndoorAtlas Oy.

Professoriesittely Simo Särkkä

Professoriesittely Juho Kannala

Stephan Sigg aloitti Sähkötekniikan korkeakoulun viisivuotisen Assistant Professor -tehtävänsä 1.10.2015. Professuurin erityisala on tietoverkkotekniikka, -turvallisuus sekä aktiivisuustunnistus sulautetussa laskennassa (Pervasive computing).

– Ympärillämme on kaikkialla radiosignaaleja ja mobiililaitteita antureineen. Me hyödynnämme molempia, jotta voimme ohjata ympäristöä ihmisten toimintojen perusteella, kertoo professori Sigg tutkimusalueestaan.

Antureilla voidaan kerätä valtavat määrät dataa. Haaste on siinä, kuinka oleellinen tieto saadaan poimittua suuren tietomassan ja kohinan joukosta. Sulautetussa laskennassa tähän käytetään suodatinalgoritmeja ja koneoppimista.

– Tietyt signaalimuodot voidaan yhdistää eri toimintoihin, joita laitteita kantavat tai niiden läheisyydessä olevat ihmiset tekevät. 

Ihmisen tulo huoneeseen, kävely tai äkkinäiset liikkeet muokkaavat esimerkiksi WiFi-laitteen signaaleja. Tietoa voidaan kerätä myös mobiililaitteilla, älypuhelimella, -kellolla tai -laseilla.

Opiskelijat ratkovat omaa dataansa

Radiopohjaiseen toimintojen tunnistukseen liittyvä tutkimus tuo apua esimerkiksi vanhusten kotona asumiseen, kun etäyhteys välittää tietoa asukkaan liikkeistä ja sytyttää vaikkapa valot tämän tullessa huoneeseen. Sairaalan leikkaussalissa taas kirurgin liikkeet voisivat ohjata tiettyjä laitteita, jolloin vältytään fyysiseltä kontaktilta steriilissä tilassa.

Opiskelijoita Sigg motivoi antamalla heidän ratkaista todellisia ongelmia. Teoria viedään käytäntöön 2-4 hengen projektitöissä, joissa ryhmä määrittää omat tavoitteensa. Opiskelijat keräävät datan, soveltavat siihen sopivia algoritmeja ja etsivät tiedolle merkityksen koneoppimisen avulla.

– He pääsevät tekemisen kautta näkemään kuinka soveltaa erilaisia laskentamenetelmiä. Pelkkään kirjaoppimiseen verrattuna se on hieman työläämpää, mutta myös palkitsevaa.

Hiihtolenkiltä saunaan

Aalto-yliopistoon Sigg siirtyi Georg-August-University Göttingen’sta kotimaastaan Saksasta. Tätä ennen hän työskenteli 2.5 vuotta National Institute of Informatics (NII) -tutkimuslaitoksessa Japanissa.

Ensimmäinen joulu Suomessa ja tammikuun lumihanget jäivät Siggin muistoihin. Erityisen vaikutuksen häneen teki Aallon joulujuhla ja siellä yhdessä lauletut joululaulut. Professori pysyy pystyssä myös luistimilla ja hiihtolenkin jälkeen kotona Espoossa lämpiää sauna.

– Pidän myös juoksemisesta. Haluaisin juosta päivittäiset työmatkat, kunhan ensin keksin kuinka olla kuljettamatta tietokonetta mukanani.

Kuva: Mikko Raskinen

Suomen ABB lahjoittaa 400 000 euroa Aalto-yliopiston tekniikan koulutusalalle. Lahjoitus julkistettiin ABB:n globaalin teknologiajohtajan Bazmi Husainin vierailulla Aalto-yliopistossa 16.2.2016.

Husain tutustui Aalto-yliopiston toimintaan sekä tapasi yliopiston ylintä johtoa ja professoreita. Hän kuuli myös Design Factoryn uusista opetusmenetelmistä ja opiskelijavetoisen Aalto Entrepreneurship Societyn toiminnasta.

– Historiallisesti ABB:n ja yliopistojen välinen yhteistyö on ollut tiivistä. Myös tulevaisuudessa yliopistoilla on vahva rooli teknologisessa kehityksessämme, toteaa Husain.

– Odotan mielenkiinnolla yhteistyötämme. Monialaisuudesta voi syntyä vain hyviä tuloksia, hän jatkaa.  

 – Suomen ABB ja Aalto-yliopiston perustajakorkeakoulut ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Haluan kiittää lämpimästi kumppaniamme tärkeästä lahjoituksesta, sanoo rehtori Tuula Teeri.

Suomen ABB lahjoitti kaikkiaan miljoona euroa suomalaisille yliopistoille. Aalto-yliopiston lisäksi lahjoituksen saivat Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot sekä Vaasan yliopisto.

Katso tarkemmat tiedot englanninkielisestä ilmoituksesta.

Aalto-yliopiston strategia vuosille 2016–2020 on päivitetty. Yliopiston visioksi kiteytyi Innovatiivinen yhteiskunta ja missioksi Tulevaisuuden tekijät: Tiede ja taide yhdessä teknologian ja talouden kanssa.

– On ollut hienoa kokea, miten Aalto-yhteisö on ottanut omakseen alkuperäisen ideamme rakentaa innovaatiovetoista yhteiskuntaa eri alojemme osaamista yhdistäen. Päivitetty strategiamme sanoittaa tämän yhteisen tekemisen suunnan tuleville vuosille, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Strategian kolme keskeistä elementtiä ovat tutkimus ja innovaatiot, taide ja luovat käytännöt sekä opetus ja oppiminen. Kaikkien näiden ydintehtävien toteuttamisessa pyritään tinkimättömästi laatuun, monialaiseen yhteistyöhön, yritteliään toimintakulttuurin luomiseen ja yhteiskunnallisen lisäarvon tuottamiseen. Intohimo, rohkeus, vapaus, vastuu ja eettisyys toimivat jatkossakin strategian vahvana arvoperustana.

Strategiapäivityksen tavoitteena oli tarkastella ensimmäisten toimintavuosien saavutuksia sekä toimintaympäristön muutoksia ja tarkentaa strategiaa näistä lähtökohdista. Päivitysprosessiin osallistui koko Aalto-yhteisö ja sen keskeiset kumppanit ja sidosryhmät.

Lisätietoja:

Tutustu Aalto-yliopiston strategiaan. (pdf)

Strategia-sivut (aalto.fi)

Terveydenalan toimijat allekirjoittivat merkittävän life science- ja terveysteknologia-alojen tutkimuksen, osaamisen ja yritystoiminnan yhteen tuovan sopimuksen. Tervetuloa avajaisiin keskiviikkona 2.3. kello 14.00

Health Capital Helsinki on Helsingin seudun vahvojen tiedekampusten varaan rakentuva keskittymä, joka kokoaa yhteen elämäntieteiden kuten lääketieteen, biotieteiden, ravitsemuksen ja ympäristön sekä terveysteknologian ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat. Sopimuksen allekirjoittaneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki ja HUS tavoittelevat yhdessä merkittävää terveysalan osaamisen ja siihen perustuvan yritystoiminnan kasvua.

Uusia innovaatioita vientituotteiksi kehittävä keskittymä on vastaus valtion vuonna 2014 julkaisemaan kansalliseen terveysalan tutkimus- ja innovaatiostrategiaan.

– Health Capital Helsingin myötä tuemme alan yritysten liiketoiminnan rakentamista, korostamme markkina-altistuksen merkitystä ja luomme lisäarvoa tuottavaa yhteistyötä yritysten, tutkimuksen sekä terveydenhuollon toimijoiden välille, Health Capital Helsingin -projektitoimiston johtaja Tuula Palmén korostaa.

Uusien yritysten syntymiseen kaivataan laajaa yhteistyötä, jotta oikeat osaamiskokonaisuudet ja ihmiset löytävät toisensa.

– Kaupungin ja muiden toimijoiden tavoitteet ovat korkealla. Health Capital Helsinki haluaa nostaa Helsingin seudun Pohjoismaiden parhaaksi toimintaympäristöksi sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle että life science- ja terveysteknologia-alan yritysten kehittymiselle, Helsingin kaupungin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertoo päämääristä.

– Pyrimme löytämään yhteisiä toimenpiteitä, joilla helpotamme tutkimustulosten siirtymistä kunnianhimoiseksi, kansainväliseksi kasvuliiketoiminnaksi. Aalto-yliopiston laaja tutkimusosaaminen terveydenhuollon laitteiden, tietotekniikan ja bio- ja nanotekniikan parissa luo osaltaan tälle vahvaa pohjaa, toteaa Executive in Residence Markus Mäkelä, joka johtaa Aalto-yliopiston terveysalan tutkimusta ja innovaatioyhteistyötä kehittävää toimintoa.

– Life science on yksi Helsingin yliopiston painopistealoista. Meillä on jo nyt kansainvälisesti vahvaa tutkimusta, jossa yhdistyvät terveys, ruoka ja ympäristö. On luontevaa hyödyntää omaa huippututkimustamme Health Capital Helsingissä niin, että syntyy uusia innovaatioita ja yritystoimintaa, toteaa professori Tomi Mäkelä, joka toimii uuden Helsinki Life Science Centerin johtajana.

Tervetuloa Health Capital Helsingin ja Meilahden Think Companyn avajaisiin

Terveys- ja hyvinvointialaan keskittyvä Helsinki Think Company avataan Meilahdessa. Helsingin yliopiston ja kaupungin perustama Helsinki Think Company kannustaa tutkijoita ja opiskelijoita yrittäjyyteen ja toimii siltana yliopistolaisten ja yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Keskustan ja Viikin Think Companyt ovat vauhdittaneet lukuisia yrittäjyysprojekteja alkuun.

Tervetuloa Health Capital Helsingin ja Meilahden Think Companyn avajaisiin keskiviikkona 2.3. kello 14.00–16.30. Paikka: Biomedicum 1, Haartmaninkatu 8, pohjakerros.

Ohjelma ja ilmoittautuminen

Lisätietoa:
Tuula Palmén, projektitoimiston johtaja
Puh. 050 4617 290
tuula.palmen@healthcapitalhelsinki.fi

Markus Mäkelä
Aalto-yliopisto
Puh. 050 5207 770
markus.m.makela@aalto.fi   
health.aalto.fi

Health Capital Helsinki (HCH) on Helsingin seudun life science- ja terveysteknologia-alojen tutkimuksen, osaamisen ja yritystoiminnan keskittymä. Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki ja HUS muodostavat allianssin, joka kehittää näiden alojen tutkimukseen pohjautuvaa innovaatio- ja liiketoimintaympäristöä, tavoitteenaan nostaa pääkaupunkiseutu Pohjoismaiden johtavaksi seuduksi terveys- ja hyvinvointialoilla. Kehittämistoimenpiteitä koordinoi Health Capital Helsinki projektitoimisto.