– Radioteleskooppi on kuin aikakone. Jos haluat näyttää nuoremmalta, ole mahdollisimman kaukana siitä, kuvaili Turun yliopiston professori Esko Valtaoja radioastronomian tärkeimmän havaintovälineen toimintaa. Radioteleskooppi paljastaa kaukaisten galaksien saloja niiden lähettämän radiosäteilyn perusteella.
Viime maaliskuu oli jokaisen radioastronomin kohokohta. Silloin julkaistiin Planck-tiedesatellittiin havaintoja, jonka kehittämisessä suomalaiset ovat olleet vahvasti mukana. Satelliitin mittaaman kosmisen taustasäteilyn avulla saatiin uutta tietoa maailmankaikkeudesta sen syntyhetkistä lähtien.
Myös langaton tiedonsiirto perustuu radioaaltoihin. Kännykät ovat sekä radiolähettimiä että –vastaanottimia. Uusinta teknologiaa edustavat 4G-verkot.
– Langattomien laitteiden määrä tulee kasvavamaan räjähdysmäisesti viidestä miljardista jopa 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä, Nokian tutkimuskeskuksen johtava tutkija Mikko A. Uusitalo ennusti ja lupasi mielenkiintoisia uutuuksia kuluttajille lähiviikkoina.
Nämä puheenvuorot esitettiin Otaniemessä 24.–25.4. järjestettyjen Radiotieteen päivien avajaisissa. Järjestyksessään 33. tapahtuma juhlisti myös Radiopäivien 60-vuotista historiaa. Lisäksi tilaisuus toimi Suomen Akatemian rahoittaman älykkäiden radioiden huippuyksikön SMARADin päätösseminaarina.
Nanomateriaalit kuuma puheenaihe
Radiotieteiden päivien puheenjohtaja professori Ari Sihvola Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta näkee alan tulevaisuuden hyvin valoisana.
– Suomessa on aktiivista ja laaja-alaista tutkimusta. Nokian ansiosta korostuvat etenkin mobiili- ja tietoliikennetekniikan osa-alueet, hän sanoo.
Yksi alan kuuma aihe on hänen mukaansa uudet kompleksiset materiaalit eli meta-aineet, joita voidaan soveltaa esimerkiksi aurinkokennoissa paremman hyötysuhteen saamiseksi. Myös monissa kuvantamis- ja sensorisovelluksissa niistä on valtavasti hyötyä.
– Esimerkiksi metalleista ja eristeaineista valmistettujen metamateriaalien avulla linssien näkötarkkuutta voidaan parantaa huikeasti. Heliksin muotoinen rakenne voi vaikkapa moninkertaistaa tai minimoida radioaallon heijastumisen, Sihvola kertoo.
Aalto-yliopiston radiotieteen ja -tekniikan laitoksen tutkimus painottuu kaikentaajuisten sähkömagneettisten kenttien ja aaltojen fysiikan ymmärtämiseen aina terahertsialueelle asti. Laitoksella on kolme radiotekniikan tutkimusryhmää, kaksi sähkömagnetiikan ryhmää sekä piiriteorian ja avaruustekniikan tutkimusryhmät.
Teksti: Marja Saarikko. Kuva: Anni Hanén.