Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksellä rahoitetaan 35 kolmevuotista tutkijatohtorin tehtävää ja 20 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Hakemusten määrä kasvoi kummassakin hakumuodossa neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeatasoisista hakijoista voitiinkin rahoittaa vain yhdeksän prosenttia.
Suomen Akatemialta sai akatemiatutkijarahoituksen kaksi Sähkötekniikan korkeakoulun tutkijaa. Tehtävien rahoituskausi on 1.9.2014 - 31.8.2019.
Tuomas Savolainen Metsähovista tutkii mustien aukkojen suihkut ja niiden fysiikka. Aktiivisten galaksiydinten energianlähteenä toimivat supermassiiviset mustat aukot kykenevät muodostamaan lähes valonnopeudella eteneviä magneettisen plasman suihkuja. Tämän tutkimusprojektin tarkoituksena on pyrkiä paremmin ymmärtämään, kuinka nämä suihkut muodostuvat magneettikenttien kiihdyttäminä, ja mistä eräiden lähteiden voimakkaat kirkkaudenvaihtelut johtuvat. Vastauksia näihin kysymyksiin etsitään hyödyntämällä uusimpia edistysaskeleita radiointerferometriatekniikassa. Tulemme käyttämään muun muassa hiljattain laukaistua venäläistä RadioAstron satelliittia yhdessä Maapallon suurimpien radioteleskooppien kanssa ennätyksellisen tarkkojen kuvien luomiseen suihkujen kiihdytysalueesta. Näillä havainnolla pystytään saavuttamaan suurempi erotuskyky kuin millään muulla astronomisella instrumentilla. Lisäksi hyödynnämme esimerkiksi juuri parenneltua amerikkalaista VLBA-antennistoa suihkujen magneettikenttien mittaamiseen polarisaatiospektrien avulla.
Apulaisprofessori Zhipei Sun mikro- ja nanotekniikan laitokselta tutkii grafeeniin perustuvia ultranopeita lasereita. Grafeenilla on poikkeukselliset ultranopeaan ja laajakaistaiseen fotoniikkaan soveltuvat optiset ja optoelektroniset ominaisuudet, kuten ultranopea vaste, varausten suuri liikkuvuus, laajakaistainen absorptio, hilajännitteellä säädettävä optinen johtavuus sen lisäksi että materiaali on taipuisa, rakenteellisesti vahva ja stabiili. Tässä hankkeessa hyödynnetään grafeenia uusissa ultranopeissa kiinteän olomuodon lasereissa sekä kuitu- ja aaltojohdelasereissa. Näillä lasereilla voidaan murtaa nykyisten laserien spektrivasteen ja nopeuden pullonkaulat ja luoda kustannustehokkaita, energiaasäästäviä ja kestäviä komponentteja, joilla on poikkeuksellinen nopeus ja kaistanleveys. Nämä sopivat ihanteellisesti nopeaan tiedonsiirtoon, teolliseen materiaalinkäsittelyyn, metrologiaan, lääketieteeseen ja sensorisovellutuksiin. Tämä on kunnianhimoinen poikkitieteellinen tutkimusohjelma, joka toimii insinööritieteiden, fysiikan, kemian ja materiaalitieteiden alueilla.
Suomen Akatemia myönsi tutkijatohtorirahoituksen neljälle Sähkötekniikan korkeakoulun tutkijalle. Tutkijatohtorin tehtävien rahoituskausi on 1.9.2014–31.8.2017.
Emilia Kaivosojan tutkimuskohteena on bioanturi hiilinanomateriaaleista. Väestön ikääntyessä monet terveysongelmat, mukaan lukien mielenterveysongelmat ja neurologiset sairaudet, lisääntyvät. Parempi ymmärrys sairauksien toimintamekanismeista ja hoitojen vaikutusmekanismeista mahdollistaisi uusien diagnoosi- ja hoitomenetelmien kehittämisen sellaisiinkin sairauksiin, joihin nykyään ei ole hoitoa. Tätä varten tarvitaan menetelmiä, joilla biomolekyylien pitoisuuksia on mahdollista seurata jatkuvasti ja luotettavasti suoraan elimistöstä. Nykyisten antureiden herkkyys, tarkkuus tai stabiilius ei ole riittävän hyviä pitkäaikaiseen implantointiin. Me lähestymme tätä ongelmaa hiilipohjaisilla materiaaleilla, jotka ovat hyvin bioyhteensopivia ja helposti räätälöitävissä hiilen lukuisten olomuotojen ansiosta. Tavoitteenamme on kehittää herkkä, tarkka, nopea ja stabiili anturi. Saatavilla tuloksilla on merkitystä sekä lääketieteellisten menetelmien kehityksen että neurotieteen tutkimuksen kannalta.
TkT Paavo Rasilo Aalto-yliopistosta tutkii sähkökoneiden energiatehokkuutta. Tutkimus keskittyy ymmärtämään ja mallintamaan magneettikenttien ja mekaanisen venymän kytkentää koneiden rautasydämissä. Kehitettyjen mallien avulla voidaan suunnitella energiatehokkaampia sähkökoneita, jotka tuovat energia- ja kustannussäästöjä koneiden valmistajille ja käyttäjille. Samalla hanke voi edistää maailmanlaajuista pyrkimystä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tutkijatohtorikauteen sisältyy tutkimusvierailu Cardiffin yliopistoon Iso-Britanniaan.
TkT Okko Räsänen tutkii kielenoppimisen laskennallinen mallinnusta. Projektin tavoitteena on tutkia miten ihmislapsi oppii ymmärtämään ja tuottamaan äidinkieltään vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Lisäksi tavoitteena on selvittää miten ihmisen kaltaista oppimista voitaisiin hyödyntää kieltä ymmärtävissä ja tuottavissa koneissa. Aiempi tutkimus on osoittanut että lapset ovat herkkiä puhesignaalissa oleville tilastollisille säännönmukaisuuksille sekä puhuttujen sanojen ja ympäristön esineiden ja tapahtumien välisille tilastollisille yhteyksille. Jotta voisimme paremmin ymmärtää kielenoppimisprosessia ja kehittää kielelliseen kommunikaatioon kykeneviä koneita, tämä projekti pyrkii kehittämään laskennallisia malleja ihmisen aistijärjestelmän ja aivojen toiminnasta kielen tilastollisiin rakenteisiin liittyvässä prosessoinnissa. Tässä yhteydessä kehitetyillä algoritmeilla on runsaasti käyttöä myös muissa aihepiireissä, kuten esimerkiksi teollisuuden automaattisessa kunnonvalvonnassa ja kontekstitietoisissa laitteissa.
Aalto-yliopiston hakijoista valitut seitsemän uutta akatemiatutkijaa saavat rahoitusta yhteensä noin 3 miljoonaa euroa ja 12 uudelle tutkijatohtorille on myönnetty rahoitusta yhteensä noin 3,2 miljoonaa euroa.
Suomen Akatemia on myöntänyt 18 miljoonaa euroa tutkijantehtäviin luonnontieteiden ja tekniikan aloilla. Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnan päätöksellä rahoitetaan 35 kolmevuotista tutkijatohtorin tehtävää ja 20 viisivuotista akatemiatutkijan tehtävää. Hakemusten määrä kasvoi kummassakin hakumuodossa neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna. Korkeatasoisista hakijoista voitiinkin rahoittaa vain yhdeksän prosenttia.
Lisätietoja: