Elokuussa 2012 perustetun Synoste Oy:n kotimaan konttori sijaitsee Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella, mistä koko yritys sai alkunsa ydintiimin opiskeluaikana.
Harri Hallila, Juha Haaja ja Antti Ritvanen opiskelivat bioadaptiivista tekniikkaa ja löysivät TKK:n elektroniikan valmistustekniikan laboratorion 2007 kandityönsä tekoon. He miettivät, miten potilaan kannalta kivulias jalan pidennyshoito voitaisiin korvata helppokäyttöisellä ja kivuttomalla menetelmällä, joka ei aiheuttaisi tulehduksia, eikä jättäisi raajoja virheasentoon.
”Nykyään raajanpidennys hoidetaan pehmytkudosten läpi luuhun kiinnitettävillä ulkoisilla laitteilla. Laitteiden ihon ja lihakset läpäisevät piikit ja vaijerit lisäävät merkittävästi infektioiden riskiä. Koska laitteet ovat potilaiden kannalta erittäin epämukavia ja hankalia käyttää, niistä pyritään mahdollisimman pian eroon. Toisinaan liian aikaisen poiston myötä uudisluu saattaa murtua”, toimitusjohtaja Harri Hallila sanoo.
Ensimmäiseen demoversioon materiaaleja etsittiin jopa Vantaan Romusta.
”Käytimme puupalikoita ja limupulloja. Metalliputket sorvattiin vanhassa kesätyöpaikassa. Havainnollistimme ideaa alkeellisella versiolla, jonka jäähdytys rakentui limupulloista. Invalidisäätiö Ortonilla (ortopedinen sairaala) kiinnostuttiin siitä, ja he lähtivät varhain mukaan. Saimme arvokkaita vinkkejä siitä, mihin suuntaan meidän pitäisi kehittää ratkaisua.”
Venture Cup -liikeideakilpailussa tiimi palkittiin liikeideastaan 2007 ja sijoittui 2009 liiketoimintasuunnitelmallaan kolmanneksi. Tiimin jäsenet työskentelivät opintojen ohessa osa-aikaisina tutkijoina Aalto-yliopistossa ja Ortonissa. Yliopiston tutkimusryhmä oli aktiivisesti mukana kannustamassa tiimiä.
”Bioadaptiivista tekniikkaa on voinut opiskella vuodesta 2003, eikä Suomessa alan teollisuutta tai työpaikkoja juuri ole vielä. Siksikin tutkimus- ja tuotekehitys kiinnostivat meitä, ja lähdimme varsin yrittäjämäisesti liikkeelle.”
Otaniemen kampuksella ei vielä 2007 ollut selkeitä prosesseja tutkimusperustaisten innovaatioiden kaupallistamiseen.
”Jouduimme tavallaan kiipeämään perse edellä puuhun. Ensimmäisenä vuonna emme löytäneet tutkimuksellemme rahoitusta. Vasta kun meistä oli tehty ensimmäinen juttu talouslehteen, yliopiston innovaatioihmiset kiinnostuivat. Sitten pääsimme Tekesin Tuli-rahoituksella 2008 alusta rakentamaan prototyyppiä.”
Nykyään Aalto Center for Entrepreneurship (ACE) vastaa Aalto-yliopiston tekniikan kaupallistamiseen, immateriaalioikeuksien hallintaan ja startup-yrittäjyyteen liittyvistä palveluista.
”ACEsta saimme sittemmin vinkkiä, miten kannattaisi etsiä muuta kuin tutkimusrahoitusta.”
Sijoittajat löytyivät
Tiimiläiset saivat tutkintonsa valmiiksi 2010 ja pääsivät syventymään suurempiin tutkimusprojekteihin. Tutkimusryhmässä oli enimmillään kahdeksan ihmistä, ja sovellukseen liittyen syntyi seitsemän diplomityötä sekä useita kanditöitä. Rinnalla kulki neuvonantajaryhmä Ortonin ortopedian professori Dietrich Schlenzkan johdolla.
Kun oma osakeyhtiö saatiin rekisteröityä elokuussa 2012, saman tien ryhdyttiin etsimään sijoittajia, joita kiinnostaisi yrityksen laajentuminen kansainvälisille markkinoille. Varhaisen vaiheen medical device -alan yrityksiin sijoittavia tahoja on Euroopassa hyvin vähän. Myös ELY-keskus lähti mukaan rahoittamaan kaupallistamista ja kontaktiverkoston luomista sijoittajiin.
”Aallon ACE sysäsi käyntiin konferenssivierailut tempaisemalla meidät harjoitusmatkalle Tel Aviviin. Jatkoin työtä etsimällä sijoittajalistoja netistä ja LinkedInistä sekä lähdin sijoittajakonferensseihin Barcelonaan, Tukholmaan, Düsseldordiin ja Berliiniin. Ajattelimme, että puoli vuotta riittäisi siihen vaiheeseen. Käytännössä siihen meni kuitenkin vuosi. Ennen sijoitusta oli kesällä mietittävä, maksammeko palkkoja vai pistämmekö tuotteen kehittämisen seisomaan. Eivät sijoittajat oleta, että yrittäjät työskentelevät palkatta, mutta heidän oli vaikea ymmärtää, ettei meille ollut opiskellessa ehtinyt kertyä säästöjä.”
Sijoittajaneuvottelut päättyivät onnellisesti ja marraskuussa 2013 uutisoitiin yrityksen saaneen Tekesiltä tutkimukseen ja tuotekehitykseen 1,54 miljoonaa euroa ja lisäksi High-Tech Gründerfonfs, Finnvera ja Lifeline Ventures sijoittivat 1,2 miljoonaa euroa. Mukana sijoitustalkoissa olivat myös aiemmat osakkaat sekä perustajat.
Innovaatiolle riittää kysyntää maailmalla
Synostelaisten sovelluksessa potilaan luuydinkanavaa laajennetaan ja sinne laitetaan teleskooppimainen pitenevä luuydinnaula, luu katkaistaan ja implantti kiinnitetään päistään ruuveilla. Potilas voi itse tehdä pidennyshoidon aamuin illoin asettamalla noin minuutin ajaksi jalan ympärille yrityksen kehittämän kotihoitolaitteen, joka hyödyntää magneettikenttiä. Laite pystyy venyttämään luuta kaikkiaan 3-7 senttimetriä ja luun parannuttua vuodessa tai kahdessa, implantti poistetaan.
Synostelaiset käyttävät nyt innovaatiossaan kolmesta tutkitusta älymateriaalista yhtä ja ovat löytäneet teknologialleen neljä sovellusaluetta. Niistä pisimmällä on tuote raajanpidennyshoitoon. Tekeillä on nikkelititaaniseosta hyödyntävä uusi prototyyppi. Kilpailutilanne on hyvä, sillä kilpailevia laitteita on vedetty pois markkinoilta 2000-luvun lopulla.
Synoste Oy:n implantin prototyypin ensimmäiset mekaaniset testaukset ja bioyhteensopivuuskokeet on aloitettu. Niissä tutkitaan tuotteen turvallisuutta ja suorituskykyä laboratorio-olosuhteissa. Luuydinnaulat valmistetaan Oulussa ja kotihoitolaitteet Hollannissa.
”Olimme laskeneet, että reilu vuosi pärjätään tällä rahoituksella eli siihen asti, että päästään ensimmäiseen potilaaseen asti. Rahojen käyttö on myös sidottu tiettyihin tavoitteisiin. Tuotteemme on suunnattu rajatulle markkinalle ja tiettyihin hoitoihin.”
Yritystä pyörittää nyt viiden ihmisen ydintiimi yhteistyössä Invalidisäätiön tutkijoiden ja Aalto-yliopiston kanssa. Lisäksi tekeillä on kaksi diplomityötä laitteen mekaniikkaan ja luotettavuuteen liittyen.
Yrityksen käyttökieli on tällä hetkellä englanti. Ensimmäinen ulkomainen toimisto perustettiin Saksan Düsseldorfiin.
”Yritykseemme sijoittanut saksalaisrahasto sijaitsee Bonnissa ja alueella toimii saman alan yrityksiä, joten saamme Düsseldorfin sijainnista etua puolin ja toisin. Meillä on yhteinen toimisto yhteistyöyrityksemme kanssa siellä, ja Antti siirtyi sinne työskentelemään osa-aikaisesti tammikuun alusta. ”
Synoste Oy kuuluu Aalto Start-Up Centerin virtuaalihautomoyrityksiin.
”Olemme osallistuneet Aalto Start-Up Centerin koulutuksiin ja saaneet hyviä neuvoja rahoituksen hakuun yritysneuvoja Matti Karjanlahdelta. Kävin myös kasvuvalmennuksen siellä ja sain markkinointi-ideoita. Antti kävi myös rekrytointikoulutuksen. Saimme myös apua siihen, että yhteys ELY-keskukseen syntyi ”, Harri Hallila kertoo.
Yritys sai uusia näkökulmia myös Venäjän-markkinoiden valloitukseen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen hankkeesta. Pietarilaisen Finec-yliopiston opiskelijat ovat jo useana vuonna tehneet markkinaselvityksiä suomalaisille startup-yrityksille.
”Tulokset olivat yllättävän hyvät. Palaute oli selvä eli älkää myykö tuotettanne Venäjälle, vaan tuokaa potilaat Suomeen sairaaloihin, joissa he saavat venäjänkielistä palvelua. Tämä vaikutti ajatusmaailmaamme Venäjän markkinoista.”
Yritys patentoi menetelmänsä ratkaisuja jo varhain, vaikka luuydinnaulassa käytetty teknologia muuttui sittemmin.
”Ensikertalaiselle patentointi on vaikeaa, sillä teknologia voi muuttua hakuprosessin aikana. Edullisinta olisi, jos patentteja olisi mahdollisimman vähän, mutta silloin voi olla vaikea saada lopulliselle tuotteelle riittävä suoja. Sijoittajatkin näkevät teknologian suojaamisen patenteilla tärkeänä.”
Pienyrityskeskus arvioi kasvuyrityksiä
Suomalaista yrittäjyysekosysteemiä esittelee laajasti myös A Growth Day -kampanja, joka huipentuu 22.1.2014 järjestettävään seminaariin Aalto-yliopiston Startup Saunassa. Seminaariin on vapaa pääsy ennakkoon ilmoittautuneilla. Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Aalto-yliopisto ja Tekes.
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen