Tohtoriopiskelija Juuso Karikoski tutki älypuhelimen käyttäjien viestintätottumuksia puhelimeen asennettavan tutkimussovelluksen sekä täydentävien haastattelujen ja kyselyjen avulla. Tutkimusaineisto kerättiin pääosin 140–200 Symbian-käyttöjärjestelmällä toimivan puhelimen käyttäjältä. Otos painottui parikymppisiin, suomalaisiin yliopisto-opiskelijoihin – tyypillisesti varhaisiksi omaksujiksi kutsuttu ryhmä, joka kokeilee mielellään uusia innovaatioita.
– Suurin osa tutkimusaineistosta on kerätty vuosien 2009–2010 aikana, jolloin älypuhelimia oli käytössä vasta näillä varhaisilla omaksujilla. On mahdollista, että varhaisten omaksujien käyttötottumukset heijastelevat enemmistön tulevia käyttötottumuksia, Karikoski sanoo.
Töissä ja koulussa viestitään eniten kirjallisesti
Tulosten kannalta kiinnostavat kontekstit olivat ”koti”, ”toimisto” (paikka, jossa pääasiassa oltiin toimistoaikaan – esimerkiksi opiskelu- tai työpaikka) ja ”muu” eli paikat, joissa henkilö vieraili tai joiden kautta hän kulki matkustaessaan.
Kontekstista riippumatta puhelinta käytettiin eniten puheluihin ja tekstiviesteihin. Eniten puhelinta käytettiin viestimiseen toimistolla, jossa myös lähetettiin eniten sähköposteja ja tekstiviestejä. Toisaalta toimistolla soitettujen puheluiden kesto oli lyhin. Puheluita soitettiin vähiten kotona, mutta kotona soitetut puhelut olivat pitkäkestoisimpia. Sosiaalista mediaa ja netin kautta toimivia viestintäpalveluja käytettiin eniten muualla kuin töissä tai kotona.
Läheisille tekstaillaan
Viestijöiden välisen ihmissuhteen vahvuus vaikutti siihen, pidetäänkö yhteyttä tekstiviesteillä vai puheluilla. Molempia käytettiin sekä läheisten että etäisempien kontaktien kanssa. Läheisten kanssa tekstailtiin enemmän kuin soiteltiin. Oli todennäköisempää soitella sellaisen henkilön kanssa, jolle lähettää myös tekstareita. Sama ei kuitenkaan pätenyt toisinpäin: soittelukumppaneiden kanssa ei välttämättä tekstailtu ollenkaan.
Haastatteluissa todettiin, että viestintätavan valintaan liittyvät oman kontekstin ja suhteen laadun lisäksi yhteydenoton kohteen sijainti ja tavoitettavuus, palvelun hinta ja mobiililiittymän sopimusehdot, viestinnän osallistujat (kahdenvälinen vai ryhmäviestintä) ja puhelimen tila (esim. onko akkua jäljellä).
Juuso Karikoski väittelee Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa perjantaina 6.9.2013 klo 12.
Lisätietoa:
Juuso Karikoski
p. 050 594 7247
juuso.karikoski@aalto.fi