Kurssi tarjoilee tähtitieteellisiä näkökulmia mm. rakennustekniikkaan, arkkitehtuuriin ja taiteisiin. Se tutkiskelee tähtitieteen ja avaruustekniikan vaikutusta tieteeseen ja kulttuuriin. Kurssi koostui alkukevään luentosarjasta ja loppukevään projekteista, joissa opiskelijat perehtyivät tähtitieteeseen kukin oman opintoalansa näkökulmasta.
– Ymmärtääksemme kurssi on ainutlaatuinen vähintään Suomessa, todennäköisesti myös maailmassa. Joissain yliopistoissa on kurssin alkuosan tyyppisiä tieteenhistorian kursseja, mutta vain Aallon kaltaisessa monialaisessa ja teknisessä paikassa pystytään saamaan aikaan jotain yhtä konkreettista kuin se, mitä opiskelijaprojekteissamme saatiin tehtyä, kommentoi Joni Tammi, yksi kurssin opettajista.
Kääntyvä kamerateline auttaa näyttävien tähtivalokuvien ottamisessa
Perustieteiden korkeakoulun opiskelijat Sampsa Laapotti ja Hannu Huhtanen suunnittelivat kurssityönään kameratelineen tähtitaivaan kuvaamiseen. Tavoitteena oli, että teline kääntyy samaa tahtia kuin maa pyörii itsensä ympäri, jotta tähdet näyttävät pysyvän paikoillaan. Näin kameralla voi ottaa pitkän valotusajan kuvia, joissa näkyy enemmän tähtiä kuin paljain silmin. Telineeseen asetetulla kameralla voi ottaa myös timelapse-videoita yötaivaalla tapahtuvista ilmiöistä tähtien pysyessä staattisina. Opiskelijat valmistivat telineen prototyypin 3D-tulostuksen avulla Aalto-yliopiston ADDLABissä.
– Minulle kurssin suurin oivallus oli yleinen maapallon asennon hahmottaminen suhteessa taivaankappaleisiin. Samalla myös ymmärrys maapallon koosta ja omasta sijainnista muuttui. Vähitellen kurssin edetessä silmät avautuivat auringon ja tähtien havainnointiin: en esimerkiksi ajatellut enää aurinkoa vain itsestäänselvyytenä, vaan eeppisenä, jatkuvana fuusiopommina, joka valaisee ja lämmittää meitä, Sampsa kuvailee kurssin antia.
Eksoplaneetat tarjosivat inspiraation sävellykselle
Eksoplaneetat ovat aurinkokunnan ulkopuolella sijaitsevia eli ekstrasolaarisia planeettoja. Tietojenkäsittelyn opiskelija Iiris Laihanen Perustieteiden korkeakoulusta innostui laatimaan musiikkisävellyksen, joka perustuu eksoplaneettoihin liittyvään dataan. Hän rakensi tietokannan 675 vahvistetusta eksoplaneetasta, jotka on löydetty vuosien 1988 ja 2013 välillä. Sävelet määräytyivät eksoplaneettojen löytymispäivämäärän ja -tavan, massan, kiertoajan, maasta lasketun etäisyyden, deklinaation sekä sen perusteella, voisiko planeetalla olla elämää.
– Inspiraatio projektityölle tuli kurssin ensimmäiseltä puoliskolta, jolloin läksynä kuunneltiin astronomiaan liittyvää musiikkia. Inspiroiva kappale oli John Cagen Atlas Eclipticalis, jonka hän sävelsi asettelemalla nuottipaperia tähtikarttojen päälle, Iiris kertoo.
Avaruusaiheita laidasta laitaan
Opiskelijaprojekteissa tutkittiin myös avaruusaiheista rock-musiikkia, pimeää materiaa, digitalisoidun vieraskirjan lähettämistä avaruuteen Aalto-1-satelliitin mukana, simuloitiin painovoimaa sekä kartoitettiin sellaisia avaruusteknologiaprojekteja, joissa on ollut mukana suomalaisia. Yksi kurssin opiskelijoista teki tietokantaohjelman, joka pääsee Metsähovin radiotutkimusaseman tutkijoiden käyttöön ja esiteltäväksi tieteellisen konferenssiin.
Kurssi järjestetään seuraavan kerran keväällä 2014.
Lue lisää:
- Kurssisivut
- Opiskelijaprojektit
- Kurssin blogista löytyy paljon kiehtovaa tietoa ja linkkejä toisiin mielenkiintoisiin lähteisiin
- Metsähovin radiotutkimusasema
