Quantcast
Channel: Uutiset
Viewing all 949 articles
Browse latest View live

Suomen Akatemialta lippulaivarahoitus Aalto-yliopistolle ja VTT:lle biomateriaalien kehitykseen

0
0
Aalto-yliopisto ja VTT perustavat biotalouden CERES-osaamiskeskittymän, joka kehittää uusia materiaaleja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.

Suomen Akatemian uudesta tutkimuksen lippulaivarahoituksesta osoitettiin osaamiskeskittymälle useiden miljoonien eurojen rahoitus lähivuosiksi. Päätös perustuu kansainvälisiin asiantuntija-arviointeihin. Osaamiskeskittymässä kehitetään materiaaleja pakkauksiin, tekstiileihin ja suodattimiin sekä hyödynnettäväksi puolijohteissa, komposiiteissa ja energian varastoinnissa. Kasvipohjainen biomassa on tulevaisuuden muovi ja vielä paljon enemmän.

Tutkimuksessa käytetään myös kierrätettyjä raaka-aineita tai jopa bioteknisesti valmistettuja materiaaleja hyödyntäen synteettistä biologiaa. Materiaalien käyttäytymistä voidaan räätälöidä erilaisilla käsittelyillä. Uusiutuvista raaka-aineista valmistettavat, uuden tyyppiset materiaalit tuovat osaltaan ratkaisuja maapallon resurssien riittävyyteen, ilmastonmuutoksen hillintään ja väestönkasvun haittavaikutuksiin.

Suomalainen metsäteollisuus näkee biotalouden tärkeänä osana uudistumistaan. CERES kokoaa yhteen Aallon ja VTT:n tiiviin tutkimusyhteisön, teollisuuden sekä kansalliset ja kansainväliset tutkimusverkostot. Kehitystoimintaa tukevat Aallon ja VTT:n mittalaitteistot, jotka kattavat tutkimushaasteet laboratoriomittakaavasta tuotannon koelaitoksiin.

Pitkäjänteisellä tutkimuksella uusia tuotteita, työllisyyttä ja kestävää tulevaisuutta

Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa ja 40 miljardia euroa uutta liikevaihtoa vuoteen 2025 mennessä. Tavoite edellyttää nopeita uusia avauksia kansainvälisillä markkinoilla, ja CERES pyrkii tukemaan tätä.

“Aalto-yliopiston ja VTT:n erilaiset profiilit täydentävät erinomaisesti toisiaan ja strateginen yhteistyömme luo Suomelle biomateriaalien alueelle poikkeuksellisen vahvan ja monipuolisen osaamiskeskittymän”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä. ”Arvostamme erittäin korkealle Suomen Akatemian myöntämää lippulaivarahoitusta, joka mahdollistaa pitkäjänteisen ja kansainvälisesti merkittävän tutkimusyhteistyön ja uudet innovaatiot. Osaamiskeskittymä hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa laajasti parantuneena kilpailukykynä, investointeina ja työpaikkoina ja samalla tuottaa uusia innovatiivisia ratkaisuja kestävän kehityksen globaaleihin haasteisiin”, Niemelä jatkaa.

”Suomella on erittäin kunnianhimoiset tavoitteet biotaloudessa ja ilmastonmuutoksen hallinnassa. VTT:n arvioiden mukaan metsäteollisuutemme tuotannon arvo voidaan jopa kaksinkertaistaa nykyisestä vuoteen 2050 mennessä ja samalla saavuttaa ilmastotavoitteet, jos panostetaan korkean lisäarvon tuotteisiin. Näiden tuotteiden kehitykseen tarvitaan pitkäjänteistä tutkimusta.  Pidämme erittäin arvokkaana sitä, että Suomen Akatemia on lippulaivarahoitusta myöntäessään kiinnittänyt korkean tieteellisen tason lisäksi suurta huomiota myös tutkimuksen välittömään yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteistyö CERES-osaamiskeskittymässä tulee luomaan ainutlaatuisen pohjan biotalouden uusille innovaatioille”, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

Suomen Akatemian tiedote rahoituspäätöksestä: https://www.aka.fi/fi/akatemia/media/Tiedotteet1/2018/suomen-akatemia-valitsi-kaksi-ensimmaista-osaamiskeskittymaa-uuteen-lippulaivaohjelmaan/

Suomen Akatemian lippulaivaohjelma: http://www.aka.fi/fi/tiedepoliittinen-toiminta/lippulaivaohjelma/

Competence Center for the Materials Bioeconomy: A Flagship for our Sustainable Future: http://materials.aalto.fi/en/ceres/

Bioeconomy infrastructure: http://www.bioeconomyinfra.fi/

Lisätietoja:
Aalto-yliopisto
Professori Orlando Rojas
puh. 050 512 4227, orlando.rojas@aalto.fi

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Tutkimusprofessori Kristiina Kruus
puh. 050 5202471, kristiina.kruus@vtt.fi

 

 


Timantinkaltainen hiili syntyykin eri lailla kuin on uskottu – koneoppiminen mahdollisti uuden mallin kehittämisen

0
0
Räätälöityjä hiilipintoja voidaan hyödyntää muun muassa lääketieteessä ja vedenpuhdistuksessa.

Aalto-yliopiston ja Cambridgen yliopiston tutkijat ovat tehneet merkittävän läpimurron laskennallisissa tieteissä yhdistämällä atomitason mallinnusta ja koneoppimista. Menetelmällä on ensimmäistä kertaa voitu mallintaa realistisesti se, miten amorfiset hiilifilmit muodostuvat atomitasolla. Amorfisella materiaalilla tarkoitetaan materiaalia, jolla ei ole säännöllistä kiderakennetta. Menetelmää voidaan hyödyntää myös useiden muiden materiaalien tutkimisessa.

”Onnistumisen salaisuus on koneoppiminen, jonka avulla voimme mallintaa tuhansien atomien käyttäytymisen pitkällä ajanjaksolla. Näin mallista on saatu todenmukaisempi kuin aikaisemmin”, kertoo tutkijatohtori Miguel Caro.

Simuloinnit paljastivat, että timantinkaltainen hiilifilmi syntyy atomitasolla eri tavalla kuin on oletettu. Viimeiset 30 vuotta vallalla ollut käsitys filmin syntymekanismista on perustunut oletuksille ja epäsuorille kokeellisille tuloksille. Hyvää tai edes välttävää atomitason mallia ei ole ennen ollut käytettävissä. Nyt uusi menetelmä kumosi aiemmat kvalitatiiviset mallit ja antoi tarkan atomitason kuvan syntymekanismista.

”Aiemmin amorfisten hiilifilmien kuviteltiin syntyvän atomien pakkautuessa pienelle alueelle, mutta me todistimme, että mekaanisen shokkiaallon vaikutuksesta timantinkaltaiset atomit syntyvät itseasiassa kauempana siitä kohdasta, mihin atomeja ammutaan”, sanoo Caro, joka toteutti simuloinnit CSC:n (Tieteen tietotekniikan keskus) supertietokoneilla.

Tulos mahdollistaa merkittäviä uusia tutkimuspolkuja

Amorfisen hiilen käyttökohteita on lukematon määrä. Sitä käytetään pinnoitteina useissa mekaanisissa sovelluksissa, esimerkiksi auton moottoreissa. Lisäksi materiaalia voidaan hyödyntää muun muassa lääketieteessä ja erilaisissa energia-, bio- ja ympäristösovelluksissa.

”Meille tärkein sovellus ovat bioanturit. Olemme käyttäneet hyvin ohuita amorfisia hiilipinnoitteita erilaisten biomolekyylien tunnistukseen. Näissä sovelluksissa on erittäin tärkeää tuntea filmien sähköiset, kemialliset ja sähkökemialliset ominaisuudet ja pystyä räätälöimään materiaali tiettyyn sovellukseen sopivaksi”, kertoo professori Tomi Laurila.

Uusi koneoppimiseen pohjautuvat menetelmä auttaa monen eri kokeellisen materiaalitutkimuksen tekijöitä, sillä se kykenee antamaan tietoa materiaaleista lähes kvanttimekaanisten menetelmien tarkkuudella mutta mahdollistaa samalla tuhansien atomien ja pitkien aikaskaalojen käytön.

”Olen erittäin innoissani siitä, millaisia mahdollisuuksia tämä menetelmä tarjoaa jatkotutkimusten kannalta. Tämä atomitason malli tuottaa todistetusti oikeita ja kokeita erinomaisesti vastaavia tuloksia paljastaen kuitenkin ensikertaa tulosten takana olevat atomitason ilmiöt. Mallin avulla voimme esimerkiksi ennustaa, millainen hiilipinta olisi paras vaikkapa hermovälittäjäaine dopamiinin tai serotoniinin mittaamiseen”, sanoo Laurila.

”Yhteistyömme on ollut erittäin menestyksekästä ja jatkamme tutkimuksen tekemistä yhdessä jatkossakin”, sanoo Volker Deringer Cambridgen yliopistosta ja toteaa olevansa hyvin innostunut soveltamaan näitä menetelmiä amorfisten materiaalien tutkimiseen.

Tutkimus on julkaistu Physical Review Letter -lehdessä:

Miguel A. Caro, Volker L. Deringer, Jari Koskinen, Tomi Laurila, and Gábor Csányi
Growth Mechanism and Origin of High sp3 Content in Tetrahedral Amorphous Carbon
Phys. Rev. Lett. 120, 166101 (2018)

Lisätietoja:

Miguel Caro
tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
miguel.caro@aalto.fi
+ 358 504079988

Tomi Laurila
Professori
Aalto-yliopisto
tomi.laurila@aalto.fi
+358 503414375

Dr Volker Deringer
Leverhulme Early Career Fellow
University of Cambridge
vld24@cam.ac.uk
+44 7494 989967

 

Suojapuku päälle ja puhdastilaan! – Lukiolaiset pääsivät tutustumaan mikro- ja nanotekniikkaan huippuosaajien opastuksella

0
0
Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukiolaiset oppivat mikro- ja nanoteknologiasta Aallon ja VTT:n järjestämällä kärkikurssilla.

Tositoimia he pääsivät kokeilemaan tutkimuskeskus Micronovan puhdaslaboratoriotiloissa, joissa tehdään sekä tiedettä että tuotekehitystä.

Puhdastilaan vievällä kiemuraisella käytävällä käy kuhina, kun lukiolaisten ryhmä siirtyy suojavarusteiden pukemisen vaiheesta toiseen. Kenkien, hiusverkkojen, suusuojaimien, haalareiden, hanskojen ja suojalasien päälle vetäminen ei vielä suju aivan yhtä sukkelasti, kuin työpaikalleen saapuvilta tutkijoilta. Pukeutumisohjeita on seurattava tarkkaan, sillä puhdastilassa työskennellään mikro- ja nanokokoluokan komponenttien parissa ja esimerkiksi ihosta irtoavat partikkelit saattavat olla moninkertaisesti tilassa työstettäviä rakenteita suurempia.

Mikro- ja nanoteknologioiden rooli uusien tuotteiden kehittelyssä on viime vuosina kasvanut merkittävästi. Tulevaisuudessa näistä millin sadas- ja tuhannesosan kokoluokan komponenteista toivotaan ratkaisua esimerkiksi moniin lääketieteen ongelmiin – niitä voitaisiin soveltaa esimerkiksi antureissa, joiden avulla antibiootteja olisi mahdollista kuljettaa verisuonia pitkin vain siihen kehon osaan, jossa niille on tarvetta. Kurssille osallistuneet lukiolaiset pääsivät VTT:n ja Aallon asiantuntijoiden johdolla kokeilemaan mikroteknologian perusprosesseja. Yhtenä tehtävistä oli esimerkiksi Pikachu-hahmon etsaaminen eli kuvioiminen piikiekolle ja sen värin muuttaminen sinisestä keltaiseksi.

 

puhdastila3.jpg
Kurssilla valmistettiin grafiitista grafeenia perinteisellä Scotch-tape -metodilla, sekä tutustuttiin modernimpaan tapaan tuottaa grafeenia katalyyttisesti kuparin pinnalle.



puhdastila1.jpg”Puhdastilaan pääsy oli ehkä kaikkein siisteintä”, kertoo Tiina Lahtinen Pohjois-Tapiolan lukiosta (kuvassa keskellä). Oppilaat pääsivät analysoimaan valmistamansa exfolioidun grafeenin paksuutta 300 nm paksun piidioksidikalvon pinnalla erikoistutkija Sanna Arpiaisen (VTT) ohjeistamina. Exfoliointi tarkoittaa sitä, että grafiittipalasta irrotetaan kerroksia esimerkiksi Skotch-teipeillä.

 

puhdastila4.jpg

Kurssilaiset saivat tehtäväkseen kuvioida piikiekon pintaan Pikachu-hahmon ja muuttaa sen väri sinisestä keltaiseksi. Piikiekkoa pitää kädessään erikoistutkija James Dekker (VTT).

 

puhdastila5.jpg
Koska Micronovan puhdastilassa työskennellään mikro- ja nanokokoluokan komponenttien parissa, on ensisijaisen tärkeää, etteivät kehosta irtoavat ja hengityksen mukana liikkuvat partikkelit pääse suojapuvun ulkopuolelle. Esimerkiksi ihmisen hius voi olla 1000–100 000 kertaa tilassa työstettäviä rakenteita suurempi.


Kärkikurssit ovat lukiolaisille tarkoitettua huippuopetusta, jonka tarkoituksena on kasvattaa kiinnostusta matemaattisluonnontieteellisiä aineita kohtaan sekä tarjota oppilaille mahdollisuus tutustua yliopistomaailmaan jo lukion aikana. Aiheista kuten avaruus ja satelliitit, biotekniikka sekä mikro- ja nanotekniikka järjestettäviä kursseja opettavat Aalto-yliopiston professorit, tutkijat ja opettajat. Viikon kestäviä intensiivikursseja järjestetään syksyisin ja keväisin. Lue lisää >>

Uusi Magazine ilmestynyt verkossa – teemana kestävä kehitys

0
0
Aalto University Magazine 22 tarkastelee kestävän kehityksen ratkaisuja.

AUM_22_kansi”Ratkaisut eivät synny nykyisiä toimintamalleja pikkuhiljaa sieltä täältä parantamalla, vaan tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua”, sanoo vararehtori, professori Tuija Pulkkinen lehden Avauksia-palstalla. ”Olemme allekirjoittaneet YK:n kestävän kehityksen linjaukset ensimmäisenä yliopistona Suomessa, ja otamme periaatteet huomioon kaikessa toiminnassamme toimitilojen rakentamisesta opiskelijaruokailuun.”

Kestävän kehityksen ongelmat voi nähdä myös innovaatioiden lähteenä, muistuttaa professori Minna Halme. Hänen tutkimusalaansa on vastuullisen liiketoiminnan johtaminen, ja Halme toimii myös Aalto Sustainability Hubin johtajana. Uusi asiantuntijoiden verkosto edistää tieteidenvälistä tutkimusta ja opetusta kestävän kehityksen alalla.

Vedestä tulee sinistä kultaa, todetaan lehden pääartikkelissa, sillä ilmastonmuutos ja väestönkasvu lisäävät vesipulaa kaikkialla maailmassa. Mutta tilanteeseen löytyy myös ratkaisuja, eikä työn motivaatiosta ole pulaa, sanovat vesikysymysten asiantuntijat, professori Olli Varis, ulkoministeriön neuvonantaja Antti Rautavaara sekä vesiteknologiayrityksen toimitusjohtaja Antti Pohjola.

Kuka-palstan alumnihaastattelussa energia-alan yrittäjä Mika Anttonen esittelee visionääriset kuusi teesiään energia- ja ilmastokysymyksistä.

Ruoasta on tullut yhä useammin ekoteko, todetaan juttukokonaisuudessa, jossa sienet, sirkat ja särjet tuovat suuhumme asennemuutoksen makua, ja korostetaan myös pölyttäjien arvoa ravintoketjun turvaajina.

Tieteestä-jutut esittelevät perinteisen vihreän kullan – puun – jalostuksen uusia muotoja: Miten selluloosasta voi tulla hitti eläinrehuteollisuudessa tai miten siitä saadaan ensiluokkaista tekstiilikuitua. Katsastamme myös keinoja, miten arvometallit saadaan kiertotalouden piiriin.

Aalto University Magazinen näköislehti on julkaistu suomeksi ja englanniksi verkossa (issuu.com). Painettu lehti ilmestyy 3. toukokuuta ja on saatavilla Aalto-yliopiston kampuksilla.

Einsteinin ennustama haamuvuorovaikutus todennettu massiivisten kappaleiden välillä

0
0
Kvanttilomittuminen on nyt havaittu ensi kertaa makroskooppisissa objekteissa.

Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa lähes ihmisen hiuksen levyiset rumpukalvot onnistuttiin saamaan haamuvuorovaikutukseen keskenään.

Albert Einstein totesi vuonna 1935, että kvanttimekaniikan lait sallisivat haamuvuorovaikutuksen toisistaan kaukana olevien alkeishiukkasten tai kappaleiden välillä. Myöhemmin lomittumiseksi (’entanglement’) kutsutussa ilmiössä hiukkaset vaikuttavat toisiinsa mielivaltaisten etäisyyksien päästä – arkijärjen ja klassisen fysiikan teorioiden vastaisesti – ilman suoraa vuorovaikutusta.

Lomittuminen on sittemmin kiistattomasti havaittu alkeishiukkasille suoritetuissa mittauksissa. Ilmiö on luonut perustan kvanttiteknologioiden, muun muassa kvanttitietokoneiden kehittämiselle. Niiden odotetaan mullistavan tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen lähivuosikymmeninä.

Erilaiset ympäristön häiriöt, etenkin lämpöliike, tosin rikkovat lomittumisen erittäin herkästi. Kvanttifysiikan tutkimuksessa onkin pitkään ajateltu, ettei haamuvuorovaikutusta voi esiintyä atomeja tai molekyylejä suurempien kappaleiden välillä.

Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen professori Mika Sillanpään johtama tutkijaryhmä on kuitenkin nyt osoittanut toisin. Tulokset on juuri julkaistu tiedemaailman arvostetuimmassa julkaisussa, brittiläisessä Nature-lehdessä.

Tutkijat onnistuivat laboratoriomittauksissaan saamaan kaksi lähes paljaalla silmällä havaittavaa, liikkuvaa kappaletta lomittuneeseen kvanttitilaan, jossa ne tuntevat toisensa haamuvuorovaikutuksen välityksellä. Kokeissa käytettiin kahta värähtelevää, alumiinista piisirulle valmistettua rumpukalvoa. Rummut ovat makroskooppisia atomien kokoluokkaan verrattuna, leveydeltään ohuen hiuksen paksuisia.

”Menetelmässä värähtelevät kappaleet saadaan lomittuneeseen kvanttitilaan suprajohtavan, mikroaaltotaajuisen antennin avulla. Sähkömagneettiset kentät toimivat alustana, joka imee rumpukalvojen liikkeestä lämpöhäiriöitä ja jättää jäljelle heikot kvanttimekaaniset värähtelyt”, selittää professori Mika Sillanpää.

Ympäristön häiriöiden eliminointi on mittauksissa ensiarvoisen tärkeää, joten ne suoritettiin hyvin matalassa lämpötilassa lähellä absoluuttista nollapistettä −273,15 °C. Rumpukalvot saatiin pysymään mittauksissa lomittuneessa kvanttitilassa huomattavan pitkän ajan, jopa puoli tuntia.  Alkeishiukkasille tehdyissä mittauksissa lomittuminen on taas kestänyt vain sekunnin murto-osia.

"Tällaiset mittaukset ovat todella haastavia mutta äärimmäisen kiehtovia. Seuraavaksi aiomme yrittää mekaanisten kvanttitilojen teleportaatiota. Kvanttiteleportaatiossa kappaleiden ominaisuudet voidaan haamuvuorovaikutuksen avulla siirtää mielivaltaisen kauas. Olemme toki vielä melko kaukana Star Trekistä”, kertoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Caspar Ockeloen-Korppi, artikkelin pääkirjoittaja.

Tutkijat ovat kyenneet nyt siis hallitsemaan lähes arkielämän mittakaavan kokoisten kappaleiden kaikkein hienovaraisimpia fysikaalisia ominaisuuksia. Tulevaisuudessa lomittuneita rumpukalvoja voi käyttää kvanttiteknologiaa hyödyntävissä laitteissa esimerkiksi reitittiminä tai herkkinä antureina. Ne voivat myös edistää perustutkimusta kvanttimekaniikan ja painovoiman huonosti ymmärretystä yhteydestä.

Työhön osallistui tutkijoita Aalto-yliopiston lisäksi University of New South Wales Canberrasta Australiasta, University of Chicagosta Yhdysvalloista sekä Jyväskylän yliopistosta. He kehittivät alkuperäisen teoreettisen idean kokeessa käytetystä menetelmästä.

Mittauksissa käytettiin Otaniemen mikro- ja nanoteknologian kansallisen tutkimusinfrastruktuurin (OtaNano) laitteistoja. Tutkimusta rahoittivat myös Euroopan tutkimusneuvosto ERC, EU:n tutkimuksen H2020 puiteohjelma sekä Suomen Akatemia.

Tutkimusartikkeli: C. F. Ockeloen-Korppi, E. Damskägg, J.-M. Pirkkalainen, A. A. Clerk, F. Massel, M. J. Woolley, M. A. Sillanpää: ‘Stabilized entanglement of massive mechanical oscillators’. Nature 556, 7702 (2018). https://doi.org/10.1038/s41586-018-0038-x.

Lisätietoja:

Mika Sillanpää, professori
Aalto-yliopisto, teknillisen fysiikan laitos
mika.sillanpaa@aalto.fi
puh. +358 50 344 7330

Entä jos palvelutalot korvattaisiin mummonmökeillä ja kosketusnäyttö taipuisi mihin tahansa?

0
0
Uusi juttu- ja videosarja katsoo tulevaisuuteen – ja kertoo aaltolaisista sen rakentajina.

sheltered homes0260.jpg

Entä jos… -sarjan tarinat, kuvat ja videot esittelevät seitsemäntoista kunnianhimoista, vaikuttavaa ja rohkeaa tutkimuksen, taiteen ja opetuksen hanketta eri puolilta Aalto-yliopistoa. Tutkijoidemme ja opiskelijoidemme ansiosta tulevaisuuden tekstiilit voivat kasvaa Suomen metsissä, sähköasentajien työkalupakista löytyy 3D-lasit ja avaruudessa kiertää pian sata suomalaissatelliittia. Mutta entä jos kaikilla opiskelijoilla olisi oma hyvinvointivalmentaja? Ja entä jos maailman lehmät söisivät suomalaista puuta?

Tutustu projekteihin ja ihmisiin niiden takana osoitteessa whatif.aalto.fi. Julkaisemme myös viikoittain uuden videon Aallon some-kanavissa – seuraa siis meitä Facebookissa, Twitterissä, YouTubessa, Instagramissa ja Linkedinissä sekä hashtagia #whatif.

Kuva: Aleksi Poutanen

Yliopiston ja yrityksen yhteinen väitöskirjakonsepti on tohtoriopiskelijan unelma

0
0
”Tutkimus on mielenkiintoista, työympäristö on mukava ja projektilla on rahoitus. Kaikki, mitä tutkija voi toivoa, on kunnossa.”

Henri Kähkönen aloitti väitöskirjatutkimuksensa viime syksynä Aallon ja Saabin yhteisessä Industrial Phd -konseptissa, jota Saab rahoittaa. Hän kokee pystyvänsä yhdistämään sekä yrityksessä että yliopistossa työskentelyn hyvät puolet. ”Jos tekisin väitöskirjaa kokonaan yrityksessä, minulla jäisi vähemmän aikaa tutkimukselle. Mutta jos työskentelisin vain yliopistossa, minulla olisi kyllä aikaa tutkimukselle, mutta yhteydet yritysmaailmaan olisivat huonommat. Nyt pystyn keskittymään sataprosenttisesti tutkimukseen, mutta samalla yhteistyö yrityksen kanssa on hyvin tiivistä.”

Henri iloitsee myös siitä, että vakituisen työsopimuksen turvin elämässä on varmuutta ja jatkosuunnitelma olemassa.

”Teen töitä pääasiassa Aallossa, mutta vierailen ja pidän palavereja Saabin edustajien kanssa säännöllisesti. Kuukausipalaverissa kerromme, miten olemme edenneet tutkimuksessa ja saamme hyviä kommentteja siihen, miten kannattaisi edetä. Samalla saamme tietoa siitä, miten tulokset hyödyttävät yritystä”, Henri kertoo. Keväällä Henri on menossa kuukaudeksi Saabille Göteborgiin työskentelemään tuotekehitysprojektissa. Tämä toimintamalli on tärkeä, sillä siinä varmistetaan, että tutkimuksesta saadaan tietoa siirrettyä tuotekehitykseen ja tutkijat taas näkevät, minkälaisia haasteita nykyisten tuotteiden kehityksessä on.

Tutkimuksen aiheena tutkat

Henri tutkii väitöskirjassaan 26–40 gigahertsin alueella toimivia antenneja. ”Kyseisellä kaistalla toimivia antenneja on tutkittu aikaisemminkin, mutta julkaistuja tutkimuksia ei ole juurikaan tehty vaiheohjatuista antenniryhmistä, jotka toimivat koko mainitun kaistan laajuisesti. Vaiheohjatulla antenniryhmällä tarkoitetaan monesta antennista muodostuvaa ryhmää, jonka antennielementit ovat hyvän suorituskyvyn saavuttamiseksi noin puolen aallonpituuden päässä toisistaan. Tulevaisuudessa antenneja saatetaan rakentaa tälle kaistalle, koska mitä korkeammalla taajuudella ollaan, sitä tarkempi tutkakuva saadaan. Huonona puolena on kuitenkin se, että tutka ei silloin havaitse kaukana olevia kohteita.”

Millaista on tutkijan työ? Henrin tapauksessa hän tutkii ensin tausta-aineistoa eli sitä, mitä aiheesta on tutkittu aiemmin. Tarkoitus on tietenkin kehittää parempia ratkaisuja kuin mitä aikaisemmat ovat olleet. ”Teemme paljon simulointeja, joista jo näemme, olemmeko onnistuneet parantamaan toimivuutta. Sen jälkeen mietimme, miten voimme valmistaa kehittämämme ratkaisun joko metallisista tai muovisista kappeleista. Lopuksi valmistamme prototyypin, jota testaamme radiokaiuttomassa huoneessa.” Tutkimuksen tuloksena saadaan myös kokemusta uusista antennien valmistumismenetelmistä, kuten uusista metallin 3D-tulostamismenetelmistä.

Prototyypin valmistaminen on viimeinen askel, jossa varmistetaan, että kehitetty ratkaisu toimii myös elävässä elämässä. Saabin keskeiset antenniasiantuntijat ovat mukana Henrin projektin ohjausryhmässä. Tällä varmistetaan, että Saab voi nopeasti hyödyntää onnistuneita tuloksia.

Aallolla ja Saabilla yhteistyösopimus

Saabin tutkimusjohtaja Petteri Alinikula kertoo, että Ruotsissa vastaavanlainen käytäntö on hyvin yleistä.

”Ruotsalaisissa yrityksissä myös kokeneet asiantuntijat saattavat siirtyä yliopistoon syventämään osaamistaan, jakamaan tietotaitoa ja laajentamaan verkostojaan”, hän sanoo. Aalto-yliopisto ja Saab solmivat kymmenvuotisen yhteistyösopimuksen vähän yli vuosi sitten.

”Haemme jatkuvasti Suomessa Aallon ja Saabin teollisuustohtoriohjelmaan diplomi-insinöörejä, joita kiinnostaa tehdä tutkimusta yritysyhteistyössä.”

Lue lisää Aallon ja Saabin yhteistyösopimuksesta >>

Lisätietoja teollisuustohtoriohjelmasta:

Mirella Lähteenmäki
Päällikkö, yrityssuhteet
mirella.lahteenmaki@aalto.fi
+358 40 3538341

 

 

Millennium-teknologiapalkinto jaetaan 22.5.

0
0
Tervetuloa voittajan Millennium Talks -yleisöluennolle 23.5. Kandidaattikeskuksen Aalto-saliin.

Maailman suurin teknologiapalkinto jaetaan toukokuussa kahdeksatta kertaa. Miljoonan euron kansainvälinen palkinto myönnetään teknologiselle innovaatiolle, joka parantaa ihmisten elämänlaatua ja edistää kestävää kehitystä. Millennium-teknologiapalkinnon jakaa Tekniikan Akatemia -säätiö TAF.

Palkinnon voittaja julkistetaan tiistaina 22.5. Helsingissä Kaapelitehtaalla. Palkinnon jakaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Millennium-teknologiapalkinto jaetaan joka toinen vuosi. Palkinnon kansainvälisen palkintolautakunnan puheenjohtaja, akatemiaprofessori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta korostaa palkinnon suuruutta Suomelle.

”Suomi on humaani korkean teknologian maa. Ihmiskunnan laajuista hyvinvointia tukeva Millennium-teknologiapalkinto tuo nämä arvomme ja vahvuutemme erinomaisesti esiin. Palkinnon kansainvälisyys korostaa sitä, että suuria, globaaleja haasteita pitää pyrkiä ratkaisemaan yhdessä.”

Voittaja puhuu Millennium Talks -yleisöluennolla 23.5.

Aalto-yliopisto osallistuu Tekniikan Akatemia -säätiön strategisena kumppanina Millennium-palkinnonjaon yhteydessä järjestettäviin tapahtumiin. Tapahtumat ovat osa Aalto Festival -tapahtumakokonaisuutta, joka esittelee Aalto-yliopiston opiskelijoiden, valmistuneiden, opettajien ja tutkijoiden osaamista lukuisissa tapahtumissa toukokuussa.

Millennium-teknologiapalkinnon voittaja pitää kaikille avoimen Millennium Talks -yleisöluennon keskiviikkona 23.5. klo 9.00 Aalto-yliopiston Aalto-salissa Otaniemen kampuksella (Kandidaattikeskus, Otakaari 1, Espoo). Yleisöluennolla voittaja kertoo innovaatiostaan ja sen merkityksestä ihmiskunnalle. Tilaisuus on englanninkielinen.

Talks.jpg

Nuorten oma Millennium Youth Prize -kilpailu käyntiin

Yleisöluennon jälkeen voittaja osallistuu lukiolaisille suunnattuihin teknologia-aiheisiin työpajoihin. Koululaisohjelmassa esitellään myös nuorille suunnattu uusi Millennium Youth Prize -teknologiakilpailu, jonka Aalto-yliopisto ja Tekniikan Akatemia TAF järjestävät yhdessä. Millennium Youth Prize kutsuu nuoria esittämään ratkaisuja ajankohtaisiin globaaleihin haasteisiin terveysteknologian ja uusien kestävän kehityksen energiaratkaisujen aloilta. Nuorten teknologiakilpailun teemat on valittu Millennium-teknologiapalkinnon voittaneiden innovaatioiden pohjalta.

Millennium Youth Prize -teknologiakilpailu esitellään keskiviikkona 23.5. klo 10.45 Aalto-yliopiston Kandidaattikeskuksen luentosalissa A235 osoitteessa Otakaari 1, Espoo. Ilmoittautuminen tapahtumaan (tilaa on rajoitetusti).

 

Lisätietoja:

  • Millennium-teknologiapalkinto
    Laura Manas, viestintävastaava, Tekniikan Akatemia TAF, 0500 989 286, laura.manas@taf.fi
  • Millennium Youth Prize -kilpailu:
    Jessica Sinikoski, viestintäpäällikkö, Aalto-yliopisto, 050 590 5818

Opetus- ja kulttuuriministeriöltä miljoonarahoitus Aalto-vetoisille yrittäjyyden ja oppimisen hankkeille

0
0
Rahoitukset myönnettiin opiskelijayrittäjyyden edistämiseen sekä avoimien oppimateriaalien luomiseen matematiikassa, fysiikassa ja tietotekniikassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 2,5 miljoonaa euroa Aalto-yliopiston johdolla toteutettavaan hankkeeseen, jossa kehitetään uusia opiskelijayrittäjyyden ja startup-harjoittelun toimintatapoja korkeakouluihin yhdessä opiskelijavetoisten yrittäjyyshautomoiden kanssa. Tavoitteena on kasvattaa opiskelijoiden yrittäjämäistä toimintaa, parantaa opiskelijavetoisen kasvuyrittäjyystoiminnan laatua sekä edistää opiskelijoiden yrittäjyystoimintaa valtakunnallisesti. Hankkeessa on mukana yhdeksän yliopistoa ja kahdeksan ammattikorkeakoulua.

”Aalto-yliopiston opiskelijayhteisöstä käynnistynyt yrittäjyyden vallankumous on muuttanut niin asenteita kuin yhteiskuntaammekin merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana”, sanoo Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Eero Eloranta. ”Olemme erittäin iloisia voidessamme jatkaa työtä yrittäjyyden edistämiseksi yhdessä opiskelijoiden kanssa valtakunnallisesti.”

”Harva asia saa niin hyvälle mielelle kuin se, että nuorten asenteet yrittäjyyttä kohtaan ovat ennätysmyönteiset. Se lupaa hyvää Suomelle. Hallitus haluaa vauhdittaa kehitystä, joka on syntynyt Slushin ja startup-kulttuurin myötä. Se elää korkeakoulumaailmassa vahvana”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo. ”Kun tulevaisuuden työ on yhä yrittäjämäisempää, yrittäjyystaitojen vahvistamisesta on hyötyä kaikille, aikoi yrittäjäksi tai ei.”

Yhteisiä, avoimia oppimateriaaleja matematiikkaan, fysiikkaan ja tietotekniikkaan kehittävä hanke sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 1,7 miljoonan euron rahoituksen. Aalto-yliopiston koordinoimassa yhteishankkeessa on mukana kymmenen yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua. Tavoitteena on tuoda älykkäät oppimisympäristöt ja niihin perustuva vuorovaikutteinen digitaalinen kandidaattitason oppimateriaali koko korkeakoulukentän saataville.

”Keskeisenä tavoitteenamme on yhteistyön tukeminen matematiikan, luonnontieteiden ja tietotekniikan peruskursseilla yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Älykkäiden oppimisympäristöjen käyttöönotto laajasti koko korkeakoulukentällä parantaa oppimistuloksia ja nopeuttaa opiskelua. Kurssien opiskelu eri yksiköiden välillä helpottuu ja opettajien päällekkäistä työtä voidaan vähentää, ja siten suunnata resursseja opetuksen laadun parantamiseen muilla tavoilla”, vararehtori Eloranta kertoo.

Lisätietoja:

Eero Eloranta
Vararehtori, Aalto-yliopisto
eero.eloranta@aalto.fi
+358 50 432 3411

Tähtiin tähyilyä

0
0
Avaruus ja satelliitit -kurssilla lukiolaiset suunnittelivat avaruusmissioita asiantuntijoiden opastuksella.

Aallon järjestämä Avaruus ja satelliitit -kurssi tarjosi lukiolaisille mahdollisuuden tutustua tutkimukseen, johon koululuokassa opitut asiat perustuvat: ”Koulussa kerrotaan, että tuolla jossain pyörii planeetta, mutta täällä pääsee oikeasti näkemään, miten sen olemassaolo on alun perin saatu selville”, kertoo Saara Virkkunen Olarin lukiosta.

Saaraa avaruus on kiehtonut aina. Lapsena hän osallistui Ursan järjestämille Tähtileireille eikä kiinnostus aihetta kohtaan ole hiipunut. Mukaansa kurssille hän houkutteli ystävänsä Safiyah Korhosen ja Laura Kanervan Olarin lukiosta.

”Vierailu Ilmatieteen laitokselle jäi mieleen. Oli siistiä päästä näkemään laitteisto ja miten avaruutta tutkitaan”, Safiyah kertoo.

avaruus.jpg

Saara Virkkunen, Safiyah Korhonen ja Laura Kanerva Olarin lukiosta suunnittelivat mönkijällä lastatun luotaimen lähettämistä näytteidenhakumatkalle Ceres-kääpiöplaneetalle.


Riikka Rintala Kotka Svenska Samskolanista halusi hyödyntää kurssin tarjoaman tilaisuuden ja oppia lisää avaruustutkimuksesta huippuosaajien opastuksella.

”Pienessä koulussa ei ole tarjolla esimerkiksi tähtitieteiden kaltaisia kursseja. Täällä pääsee tapaamaan alan ammattilaisia ja saa esimakua siitä, millaista täällä olisi opiskella ja työskennellä”, hän toteaa.

Ilmapiiri kurssilla oli innostunut, minkä toteaa myös kurssin opettaja Alexandros Binios: ”Oppilaat olivat erittäin aktiivisia ja halusivat oppia lisää. He nauttivat päästessään pohtimaan asioita itse, ilman valmiita vastauksia.”

Aalto1.jpg

Kurssilaiset pääsivät vierailemaan Suomen ensimmäisten satelliittien laboratorioissa.


Lukiolaisille suunnattu Avaruus ja satelliitit -kärkikurssi järjestettiin huhtikuussa jo seitsemättä kertaa. Aallon asiantuntijoiden johdolla oppilaat pääsivät vierailemaan Suomen ensimmäisten satelliittien Aalto-1:n, Aalto-2:n ja Aalto-3:n laboratorioissa, oppimaan asteroidimissioista, katsomaan Kumpulan Mars-luotainta sekä suunnittelemaan omat avaruusmissionsa. Suunnitelmia tehtiin muun muassa näytteidenhakumatkasta Ceres-kääpiöplaneetalle sekä kaivostoiminnan aloittamisesta robottien miehittämässä Kuussa.

Kärkikurssit ovat lukiolaisille tarkoitettua huippuopetusta, jonka tarkoituksena on kasvattaa kiinnostusta matemaattisluonnontieteellisiä aineita kohtaan sekä tarjota oppilaille mahdollisuus tutustua yliopistomaailmaan jo lukion aikana. Aiheista kuten avaruus ja satelliitit, biotekniikka sekä mikro- ja nanotekniikka järjestettäviä kursseja opettavat Aalto-yliopiston professorit, tutkijat ja opettajat. Viikon kestäviä intensiivikursseja järjestetään syksyisin ja keväisin. Lue lisää >>

Aalto Festival alkaa jälleen – mukana uusi Friday Night Live

0
0
Aaltolaisten osaaminen esillä yli 60 tapahtumassa toukokuussa. Tervetuloa osallistumaan!

Joka vuosi kesän kynnyksellä Aalto-yliopisto juhlistaa kuluneen lukuvuoden työn tuloksia koko yhteisön voimin. ”Tämä on suosikkiaikani vuodesta, kun Aalto Festival saapuu yhdessä kevätkukkien kanssa. Yliopiston tarinaa kerrotaan erilaisten hienojen tuotosten kautta kymmenissä tapahtumissa”, sanoo taiteellisen toiminnan vararehtori Anna Valtonen.

Tämänvuotinen Aalto Festival tuo mukanaan uutuuksia. Friday Night Live (18.5.) on tapahtuma, joka herättää tutkimuksen uudella tavalla eloon. Viihteellisen perjantai-illan aikana bändi ja joukko eri alojen tutkijoita esittelee, miten sisu vaikuttaa ja näyttäytyy heidän työssään. Entä jos… (What if… 19.5.) on osa helmikuussa käynnistynyttä Aalto-yliopisto Junior -toimintaa. Päivän aikana tarjoamme lapsille ja nuorille tiede- ja taideohjelmaa, ja mukana on 10 työpajaa teemasta valo ja värit.

Yli kuudenkymmenen tapahtuman joukkoon mahtuu lisäksi viime vuonna 20-vuotisjuhliaan viettänyt Product Design Gala (18.5.), joka esittelee yritysten ja opiskelijoiden yhteisiä tuotekehitysprojekteja Design Factorylla. Aalto Sustainability Day (18.5.) on kestävän kehityksen teemapäivä. Kansainvälisen Millennium-teknologiapalkinnon edellisenä päivänä julkistettu voittaja pitää  Millennium Talks -luennon 23.5. Jokakeväinen muodin kohokohta Näytös18 järjestetään 25.5., ja kaupunkikehityksen ja tulevaisuuden kampuksen teemoihin keskittyvä seminaari Hook'18 on vuorossa 30.5.

”Yhden kuukauden aikana on mahdotonta tuoda esiin kaikkea yliopistossamme tehtävää työtä – oikeastaan meidän pitäisi juhlia ympäri vuoden. Mutta tämä voi olla tuokiokuva, joka valottaa kirkkaasti työmme tuloksia”, sanoo Anna Valtonen.
 

Aalto Festival 17.–31.5.2018. Tutustu koko tapahtumakirjoon verkossa: aaltofestival.fi tai lataa sovellus Google Playstä tai AppStoresta.


Lisätietoja:
aaltofestival.fi
tapahtumatuottaja Ida Laude, ida.laude@aalto.fi, 050 50 413 7751

Ääniaallot saadaan täydellisesti kulkemaan haluttuun suuntaan

0
0
Aallossa uusi tutkimusala julkaisi ensimmäiset tuloksensa Nature Communications -lehdessä

Aalto-yliopiston ja Duken yliopiston tutkijat ovat onnistuneet rakentamaan ohuen materiaalin, joka voi kontrolloida ääniaaltojen liikettä tehokkaasti. Aine on helposti tuotettavissa käyttäen 3D-printteriä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan materiaalia, joka kuljettaa ääniaallot lähes täysin juuri siihen suuntaan kuin on haluttu. Aikaisemmat yritykset tuottivat materiaaleja, joissa äänen yhtäaikainen hallittu siirtäminen ja heijastuminen ei ollut mahdollista: ääni suuntautui myös ei-haluttuihin suuntiin.  

Metamateriaalit ovat keinotekoista ainetta, joissa aallot, kuten valo- ja ääniaallot ovat vuorovaikutuksessa rakenteen kanssa ja tästä vuorovaikutuksesta syntyy ilmiöitä, joita on vaikea saada aikaan luonnonaineilla. Esimerkiksi muovisessa 3D-printatussa metamateriaalissa tärkeää ei ole vain muovin koostumus vaan sen rakenteen järjestyneisyys. Metamateriaali koostuu ontoista hilarakenteista. Haluttu vaikutus saadaan aikaan säätämällä hilaelementtien kokoa ja muotoa sekä vierekkäisten hila-alkioiden keskinäistä vuorovaikutusta. Muuttamalla painetta ja äänen nopeutta ääni saadaan kulkemaan tiettyyn suuntaan.

20170420_092758.jpg”Tämä on ensimmäinen akustisen metamateriaalin tutkimus Aallossa ja uskon, että tämä artikkeli avaa uusia mahdollisuuksia laajentaa tutkimusta. Aallossa on tehty pitkään sähkömagneettisten metamateriaalian tutkimusta ja nyt tuota osaamista voidaan soveltaa uudella alueella”, kertoo Aallossa kaksi vuotta tutkijatohtorina työskennellyt Ana Díaz Rubio. Hän on tutkinut akustisia metamateriaaleja väitöskirjatyössään Espanjassa.

”Ohjaajani professori Tretyakov rohkaisi minua oppimaan aiheesta lisää ja kehittämään itseäni tutkijana. Minua on neuvottu hakeutumaan yhteistyöhön alan huippujen kanssa, joten professori Steve Cummer oli luonteva valinta, kun hain yhteistyökumppania. Duken yliopistossa otettiin yhteydenottoni hyvin positiivisesti vastaan ja yhteistyö jatkuu tästä edelleenkin.”

”Tuntui hienolta saada tutkimus julkaistua Nature Communications -lehdessä. Olemme saavuttaneet yhden tärkeän merkkipaalun ja tästä on hyvä jatkaa tutkimusta”, Ana lisää.

Artikkeli julkaistiin lehden verkkoversiossa 9.4.2018. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.

“Systematic design and experimental demonstration of bianisotropic metasurfaces for scattering-free manipulation of acoustic wavefronts.” Junfei Li, Chen Shen, Ana Diaz-Rubio, Sergei A. Tretyakov and Steven A. Cummer. Nature Communications, 2018. DOI: 10.1038/s41467-018-03778-9

 

Alumnit neuvoivat kansainvälisiä opiskelijoita: verkostoitukaa ja opetelkaa suomea

0
0
Sähkötekniiikan korkeakoulun kansainväliset opiskelijat tapasivat Aalto-yliopiston alumneja ELEC Career Café -tapahtumassa.

Sijoita ihmissuhteisiin


Kaikki alumnit muistuttivat opiskelijoita verkostojen ja ihmissuhteiden tärkeydestä. Verkostojen kautta voi löytyä paitsi työ, myös tuleva puoliso tai vaikka asunto. Oman yrityksen Callstats.io:n perustanut Varun Singh suositteli opiskelijoita panostamaan ihmisten tapaamiseen ja verkostojen rakentamiseen.

"Ihmiset ajattelevat, että startupin menestys perustuu vain hyvään liikeideaan. Todellisuudessa menestys on kiinni oikeista ihmisistä", pohti Singh.


Hanki työkokemusta


Alumnit muistuttivat, että Suomessa työkokemuksen hankkiminen jo opintojen aikana on erittäin tärkeää.

"On hyvä hankkia työkokemusta yritysmaailmasta vaikka kesäharjoittelun kautta", suositteli Nokia Networksilla 5G liiketoiminnan mallintamista johtava Athul Prasad.

Ensimmäistä työpaikkaa on vaikea saada ilman minkäänlaista työkokemusta.

"Yrityksistä voi saada kokemusta myös opiskelijaprojektien kautta", vinkkasi Ericssonilla IoT-kehittäjänä toimiva Mert Ocak.


Opettele suomea


Englantia käytetään työpaikoilla yhä enemmän. Silti suomen opetteleminen kannattaa. Suomea sujuvasti puhuva Angela Barkel työskentelee ABB:lla laatuinsinöörinä.

"Suomeen muutettuani opettelin suomea intensiivikursseilla. Kielen osaaminen on auttanut paljon paitsi työelämässä myös sosiaalisessa elämässä", sujuvasti suomea puhuva Barkel kertoi.


Suomalaisilla työpaikoilla on matala hierarkia
 

Alumnit painottivat, että suomalaisilla työpaikoilla on matala hierarkia. Johtajia on helppo lähestyä.

"Suomessa ei tarvitse puhutella ketään sir-nimellä", neuvoi Ericssonilla 5G-verkkojen kehitystyötä johtava Osman Yilmaz.

Pitkään ABB:lla Suomessa ja ulkomailla työskennellyt Jouni Tervaskanto muistutti, että Suomi on turvallinen ja hyvä maa työskennellä.

"Perheen ja työn yhdistäminen on täällä helppoa", Tervaskanto painotti.



Tapahtuman järjestivät ELECin ura- ja rekrytointipalvelut sekä alumnisuhteet.

Lisätietoja Kaisa Paasivirta, kaisa.paasivirta@aalto.fi

Entä jos… -tapahtuma tarjoaa kevään nokkelinta puuhaa koko perheelle

0
0
Lauantaina 19.5. kannattaa pakata koko perhe ja utelias mieli matkaan ja suunnata Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle.

Entä jos… -tapahtuma on osa alkuvuodesta käynnistynyttä Aalto-yliopisto Junior -toimintaa. Junior kokoaa yhteen Aallon eri alojen osaamisen ja tarjoaa niihin perustuvaa toimintaa lapsille ja nuorille niin yliopiston kampuksella kuin kouluissa.

Tapahtuman työpajoissa lapset ja nuoret pääsevät muun muassa testaamaan, miten monta sitruunaa tarvitaan, jotta LED-valo syttyy, miten robottiauto liikkuu tai miten sokeriliuoksesta voidaan tehdä värikkäitä sateenkaaria. Päivän aikana selviää myös, miten tehdään animaatio, salataan ja koodataan valokuitua pitkin lähetettävä viesti ja mitä valo on.

Vanhemmat voivat puolestaan nauttia vaikkapa kupin kahvia ja kuunnella Aallon tutkijoiden ajankohtaisia ja kiinnostavia aiheita, kuten esimerkiksi miksi verkkokaupat koukuttavat, miten sisäilma vaikuttaa työtehoon, miten älylaitteet ja digitaalinen maailma vaikuttavat perheen sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja mikä on muotoiluajattelun ympärillä kuhiseva hype.

1Aalto_University_Family_Day_14012018_photo_Aino_Huovio_MG_9944.jpg

Entä jos… kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia ja maailma näyttäytyy äärettömänä leikkikenttänä? Silloin avautuu mahdollisuus uuden oivaltamiselle, oppimiselle ja löytämisen ilolle.

Tervetuloa mukaan 19.5. klo 10–14, os. Otakaari 5! Työpajat soveltuvat parhaiten ala- ja yläkouluikäisille, mutta myös nuoremmille vanhemman seurassa sekä lukiolaisille.Tapahtuma on osa Aalto Festival 2018 ohjelmistoa.

https://www.facebook.com/events/184050022412251/

Lisätietoja:

Veli-Matti Ikävalko, koordinaattori, Aalto-yliopisto Junior
veli-matti.ikavalko@aalto.fi, puh. 050 351 1103

Kuvat: Aino Huovio

Valmistuvat opiskelijat saavat muistoksi modernin pinssin rintapieleensä

0
0
Taiteilija Inni Pärnäsen muuntautuva pinssi-idea voitti Aalto-yliopistosta valmistuville annettavan pinssin suunnittelukilpailun.

Valintaraati kuvaa korutaiteilija ja -muotoilija Inni Pärnäsen toteutusta sekä moderniksi että ajattomaksi ja tyylikkääksi. Lisäksi pinssiä pidettiin monikäyttöisenä ja muuntautuvana, sillä sitä voi käyttää eri tavoin vaatetuksessa niin rintapielessä kuin huivin solkena, tai jopa kirjanmerkkinä.

Vuosikurssipinssi on valmistettu jousiteräksestä ja sen läpimitta on 35 millimetriä. Merkin kääntöpuolelle sijoitettava vuosiluku kertoo opiskelijan valmistumisvuoden. Keskellä oleva sinetti on Juha Markulan vuonna 2013 suunnittelema.

Vararehtori Anna Valtonen johti valintaraatia, jossa oli mukana myös opiskelijaedustus.
Suunnittelukilpailu oli suunnattu rajatulle joukolle kilpailijoita, jotka saivat vapaat kädet suunnitteluun niin materiaalin kuin toteutuksen osalta.

Kaikille Aalto-yliopiston Graduation Partyyn osallistuville jaetaan muistoksi vuosikurssipinssi. Juhlassa rehtori onnittelee valmistuneita ja ohjaa pinssin kiinnityksen tuoreen alumnin rintapieleen. Pinssin kiinnittää valmistuneen perheenjäsen tai muu läheinen. Lue lisää Graduation Partysta.


Asettakaa tavoitteenne korkealle!

0
0
Alumnit ohjeistivat opiskelijoita oppimaan uutta avoimin mielin.

Työelämäkokemus on hiljaista tietoa, jota ei koulun penkillä opita. Sen sijaan jutustelu jo valmistuneiden opiskelijoiden kanssa valottaa työelämän kiemuroita ja antaa hyviä ohjeita tulevaa varten. Juuri tästä syystä Aalto-yliopistossa järjestetään Career Café -tilaisuuksia, joissa viitisen alumnia tapaa noin 15 opiskelijaa kahvikupposten ja sämpylöiden ääressä. Ensimmäinen tilaisuus pidettiin kansainvälisille opiskelijoille ja nyt toinen suomenkielisille teekkareille.

Viisi sähkötekniikan alumnia tarjosi niin yhteisesti kuin pöytäkunnittain tietoa ja elämänohjeita parin tunnin ajan. Opiskelijoita ohjeistettiin muun muassa asettamaan tavoitteensa riittävän korkeiksi, oppimaan sanat ”kiitos, mutta ei”, tekemään sitä, mikä tuntuu mukavalta ja olemaan halukas omaksumaan uusia asioita avoimin mielin. Esille tuli myös se, että oma mielipide on tärkeä ja siitä kannattaa pitää kiinni – muttei jääräpäisesti. Toisten ihmisten lähtökohtia ja mielipiteitä on syytä yrittää ymmärtää ja tarvittaessa osattava antaa periksi.

Kaikki alumnit olivat halukkaita tulemaan syksyllä uudestaan vastaaviin tilaisuuksiin. Myös opiskelijat olivat hyvin tyytyväisiä kuulemaansa ja saamaansa hiljaiseen tietoon. Tilaisuuden järjesti Sähkötekniikan korkeakoulu yhdessä Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikillan kanssa.

 

Lue lisää kansainvälisille opiskelijoille järjestetystä Career Café -tilaisuudesta:
Alumnit neuvoivat kansainvälisiä opiskelijoita: verkostoitukaa ja opetelkaa suomea

Hyvän tiimin kanssa uskaltaa tarttua suuriinkin haasteisiin

0
0
SGT Studio -kurssin kansainvälisissä kehityshankkeissa ugandalainen insinööri ja suomalainen arkkitehti voivat oppia toisiltaan.

Arkkitehtiopiskelija Anna Kintsurashvili ei olisi viime syksynä ajatellut päätyvänsä rakentamaan hartiavoimin muovinkierrätyslaitetta Ugandan Kampalaan.

Aalto-yliopiston ja ugandalaisen Makerere-yliopiston opiskelijoiden yhteistyössä toteuttama muovin uusiokäyttöprojekti oli kuitenkin monella tavalla menestys. Paikallinen yhteisö otti tiimin kierrätysratkaisun innolla vastaan, ja tiimiläisille työskentely eri koulutus- ja kulttuuritaustoista tulevien kanssa oli avartava kokemus.

”Tajusin, ettei urani ole sidottu vain siihen alaan, jota opiskelen. Voin tehdä monenlaisia hienoja asioita, kun minulla innokas tiimi ympärillä”, Kintsurashvili sanoo.

Kintsurashvili on yksi reilusta parista kymmenestä eri alan maisteriopiskelijasta, jotka osallistuivat tämän kevään SGT Studio -kurssille. Kurssilla opiskelijatiimit toteuttavat oikeita kehityshankkeita ympäri maailmaa.

Nyt kahdennettatoista kertaa järjestetty SGT Studio on osa globaaliin kestävään kehitykseen keskittynyttä monialaista Sustainable Global Technologies -ohjelmaa.

”Tavoitteena on tarjota mahdollisuus päästä tekemään konkreettisia projekteja paikoissa, joihin ei välttämättä muuten päätyisi. On tärkeää nähdä maailmaa, jotta voi muodostaa suuriin kehityshaasteisiin aidosti maailmanlaajuisen näkökulman”, sanoo ohjelmasta vastaava vesitalouden professori sekä Matti Pursula -professuurin haltija Olli Varis.

Insinööri ja muotoilija voivat oppia toisiltaan

SGT-ohjelma on avoin kaikille Aalto-yliopiston maisteri- ja jatko-opiskelijoille. Studiokurssin tiimeihin pyritäänkin yhdistämään monipuolista koulutustaustaa ja osaamista. Insinööri, muotoilija tai kauppatieteilijä tuovat kehityshankkeisiin omanlaistaan näkökulmaa ja voivat samalla ottaa oppia toisiltaan.

Anna Kintsurashvili and Bruce Nuwagaba.

UP-Plastic-tiimin Anna Kintsurashvili ja Bruce Nuwagaba rakentavat kompressiolaitetta muovinkierrätystä varten Kampalan Makerere-yliopistolla. ​Kuva: Olga Mäkinen.

”Projekteissa opetellaan työskentelemään eri taustoista tulevien ihmisten kanssa ja ottamaan vastuuta omasta tekemisestä osana tiimiä, kuten työelämässä tehdään”, ohjelman koordinaattori Matleena Muhonen sanoo.

Opiskelijatiimit saavat hyvin vapaat kädet omien hankkeidensa toteuttamiseen. Tukea saa projektikoulutuksen ja opettajien lisäksi mentoreilta, jotka ovat esimerkiksi kehitysyhteistyön parissa työskenteleviä entisiä opiskelijoita tai väitöskirjan tekijöitä.

”Mentorit saattoivat pitää ideoitamme kunnianhimoisina, mutta he antoivat meidän toteuttaa ne vaikka välillä tulisi epäonnistumisia. Se on tärkeää, koska vain sillä tavalla oppii”, Anna Kintsurashvili sanoo.

Työtunteja projektien parissa ei säästelty. Kintsurashvili pitää kuitenkin kokemusta kaiken vaivan arvoisena.

”Kurssille tulevat opiskelijat ovat todella motivoituneita ja kunnianhimoisia ja haluavat oikeasti saada aikaan jotain hyvää. On mahtavaa nähdä, kuinka sitoutuneita he ovat”, Muhonen sanoo.

Laaja yhteistyöverkosto

Hankkeissa tehdään yhteistyötä kehitys- ja avustusjärjestöjen, yritysten sekä paikallisten yliopistojen ja yhteisöjen kanssa. Useissa projekteissa on mukana paikallisia opiskelijoita.

”Ilman paikallisten opiskelijoiden näkökulmaa projektistamme olisi jäänyt puuttumaan paljon", sanoo Kauppatieteitä Creative Sustainability -maisteriohjelmassa opiskeleva Sachie Yoshizumi.

Hän tutki tiiminsä kanssa Nepalissa, miten vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeisten jälleenrakennustöiden viestintää voitaisiin kehittää. Nepalilaisista opiskelijoista oli korvaamaton apu tulkkeina ja paikallisiin tapoihin perehdyttäjinä, kun tiimiläiset tekivät kenttätutkimusta Dhungentarin kylässä.

”Kokemus oli myös nepalilaisille opiskelijoille silmiä avaava, koska he eivät olleet koskaan tehneet vastaavaa projektia. Kenttätyö ja vähäosaisten kyläläisten kanssa käydyt keskustelut synnyttivät heille vahvan halun kehittää asioita kotimaassaan", Yoshizumi sanoo.

Muutamat hankkeet jatkuvat vuodesta toiseen, mikä mahdollistaa myös pitkäjänteisemmän kehitystyön. Esimerkiksi Meksikossa ekoturismiin ja vedenpuhdistukseen liittyvä projekti on jatkunut yhteistyössä paikallisten yliopistojen kanssa jo seitsemän vuotta.

up_plastic_workshop_enni_huotari.jpg

 Up-Platic-tiimi järjesti Kampalassa muovinkierrätystyöpajan. Ekotaiteilija Ruganzu Bruno opetti tekemään taidetta muoviroskasta. Kuva: Enni Huotari.

Rohkeutta tarttua suuriin haasteisiin

Lopputulosta tärkeämpää on Matleena Muhosen mukaan kuitenkin oppimisprosessi.

”Kurssi antaa kurkistuksen kehitysyhteistyön maailmaan. Osa entisistä opiskelijoista on saanut kipinän ja lähtenyt työskentelemään esimerkiksi YK:n eri järjestöihin.”

Pyrkimyksenä on vastuuprofessori Olli Variksen mukaan myös inspiroida opiskelijoita tulevalla urallaan tarttumaan rohkeasti ihmiskunnan ja maapallon suuriin haasteisiin.

”Maailma muuttuu tekemällä. Koitamme saada aikaan positiivista draivia ­– voit itse kääriä hihat ja lähteä hommiin.”

Aiemmin vapaaehtoistyötä tehnelle Sachie Yoshizumille projekti antoi uusia näkökulmia avustustyöhön.

”Sain paljon uusia ideoita, mitä voisin tulevaisuudessa tehdä kehittääkseeni avustustyötä osallistavammaksi. Avustustyön tulisi lisätä paikallisten kykyä itsensä auttamiseen ja tarjota työkaluja elinkeinojen turvaamiseen pelkän materiaalisen avun sijaan”, Yoshizumi sanoo.

Anna Kintsurashvili tiimeineen haluaa jatkaa globaalin muoviongelman esille tuomista myös Suomessa. Tavoitteena on perustaa Aaltoon työtila, jossa muovijätteestä voidaan luoda taidetta tai design-esineitä.

”Tärkein asia, jonka olen oppinut tästä projektista on, että jos todella uskot tavoitteeseesi ja että sillä on vaikutusta, löydät kyllä keinot tehdä sen.”

***

SGT Studio 2018 opiskelijatiimit esittelevät projektinsa 21.5.2018 Harald Herlin -oppimiskeskuksessa klo 9 –13. Lisätietoja tapahtumasta: aalto.fi/en/current/events/2018-05-04-002/

SGT-ohjelmaa organisoi Rakennetun ympäristön laitoksen Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä. SGT on myös osa monitieteistä Creative Sustainability-maisteriohjelmaa. Lisätietoja: sgt.aalto.fi

Ota haaste vastaan! – World Challenge Finland etsii maailmaa parantavia sovelluksia

0
0
”Oli mahtavaa tutustua joukkueisiin ympäri maailmaa”, kertoo viime vuoden finalisti.

Aalto-yliopisto on mukana NASAn, ESAn ja YK:n järjestämässä World Challenge Finland -kilpailussa. Kilpailun tarkoituksena on kehittää sovelluksia, jotka parantavat elämänlaatua maapallolla NASAn WorldWind-alustaa ja avointa satelliittidataa hyödyntäen. Etsimme nyt innovatiivisia joukkueita, jotka ovat valmiit ottamaan haasteen vastaan.

World Challenge Finland -kilpailu tarjoaa opiskelijoille ja teollisuudelle mahdollisuuden kehittää uusia ratkaisuja maailmanrauhan, terveyden, koulutuksen ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Avoimen lähdekoodin käyttäminen mahdollistaa paikallisiin ongelmiin pureutuvien ratkaisujen soveltamisen ympäri maailmaa. Avointa satelliittidataa voi hyödyntää esimerkiksi kasvillisuuden analysoimiseen, maaston ja rakennusten kartoittamiseen sekä liikenteen monitoroimiseen. Viime vuonna järjestetyssä Europa Challengessa syntyneitä sovelluksia olivat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksia visualisoiva AgroSphere sekä peltojen optimaalisen kastelun mahdollistava sovellus Farmate.

”Kilpailussa oli mahtavaa olla mukana! Uuden oppiminen, joukkueiden tapaaminen ja uusien ystävien saaminen joka puolelta maailmaa oli ehdottomasti haasteen parasta antia”, kertoo Milda Norkute, yksi haasteen finaaliin päässeen Farmate-sovelluksen kehittäjistä.

Finaaliin päässeet joukkueet saavat ilmaisen matkan Helsinkiin. Lisäksi joukkueet ovat mukana kisaamassa muun muassa 6 000 euron rahapalkinnoista sekä mahdollisuudesta lähettää suunnittelemansa nanosatelliitti tai muu teknologia kansainväliselle avaruusasemalle (arvo 40 000 euroa).

Aallon opiskelijoilla on mahdollisuus saada haasteeseen osallistumisesta opintopisteitä. Opintopisteistä tulee sopia erikseen Jaan Praksin kanssa (jaan.praks@aalto.fi).

 

Mikäli innostuit ja haluat ottaa haasteen vastaan, lue lisää ja lähetä hakemuksesi 3.8.2018 mennessä osoitteessa worldchallenge.live.

Tekniikan alan promootiossa vihitään uusia kunniatohtoreita

0
0
Kunniatohtorin arvo myönnetään seitsemälle merkittävälle tieteen, tekniikan ja arkkitehtuurin vaikuttajalle.

Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen yhteinen tohtoripromootio järjestetään nyt kolmatta kertaa. Mukana ovat Insinööritieteiden korkeakoulu, Kemian tekniikan korkeakoulu, Perustieteiden korkeakoulu ja Sähkötekniikan korkeakoulu sekä arkkitehtuurin laitos Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Kunniatohtorit vihitään virallisesti 15. kesäkuuta 2018 pidettävässä juhlallisessa tohtoripromootiossa Otaniemessä, Espoossa. Suomen ensimmäinen juhlallinen tekniikan alan tohtoripromootio järjestettiin vuonna 1934. Lisätietoa promootionsta  verkkosivuilla http://ceremonyweek.aalto.fi

Tulevat tekniikan kunniatohtorit ovat:

  • Professori Jon Crowcroft
  • Pääjohtaja Lea Kauppi
  • Arkkitehti Kaarina Löfström
  • Professori Hüseyin Şehitoğlu 
  • Professori John Shawe-Taylor
  • Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa
  • Professori Ichiro Terasaki

 

Professori Jon Crowcroft

Jon Crowcroft toimii professorina Cambridgen yliopistossa alanaan verkottuneet järjestelmät. Hänen tieteelliset pääsaavutuksensa ovat multimedian ja ryhmä-kommunikaation alueelta. Crowcroft on uranuurtaja internetin kehittäjänä ja hänen 1980-luvun työnsä satelliittiyhteystekniikoiden parissa loivat pohjaa alueellisille laajakaistaverkoille. Hän on kehittänyt IP-verkkojen ääni- ja videostandardeja. Opportunistiset verkot kuuluvat hänen uusimpiin tutkimuskohteisiinsa. Hänet tunnetaan internet-, multimedia- ja verkkojärjestelmien tutkijayhteisössä innostuneisuudestaan, luovuudestaan ja ennakkoluulottomuudestaan. Crowcroft on tehnyt paljon yhteistyötä Aalto-yliopiston professorien ja tutkijaryhmien kanssa, ja yhteistyöstä on syntynyt paljon tieteellisiä julkaisuja. Hän on toiminut täällä vastaväittäjänä, isännöinyt Aalto-yliopiston professoreiden sapattivierailuja kotiyliopistossaan ja ollut partnerina EU–projekteissa.

Jon-Crowcroft.jpg

Pääjohtaja Lea Kauppi

Lea Kauppi on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden tohtori pääaineenaan limnologia. Kauppi on toiminut Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajana sen perustamisesta, vuodesta 1995 lähtien. Hänellä on pitkä kokemus ympäristöasioihin liittyvästä tiedepoliittisesta käyttöliittymästä. Kauppi on edistänyt kansainvälisten, monialaisten strategisten tutkimusryhmien syntymistä ympäristötutkimuksen alalle ratkomaan isoja ympäristöhaasteita kuten ilmastonmuutos. Hän on edesauttanut kehittämään menetelmiä, joilla edistetään kiertotaloutta ja arvioidaan ympäristön kestävyyttä. Hän on myös osallistunut EU:n puiteohjelmien arviointiin ja ollut mukana eri tutkimuslaitosten ja tutkimusohjelmien arviointipaneeleissa Euroopassa. Hänellä on ollut monia kansallisia ja kansainvälisiä luottamustehtäviä. Maininnan arvoinen on hänen yhteistyönsä monen Teknillisen korkeakoulun ja sittemmin Aalto-yliopiston koulujen tutkimusryhmien kanssa.

Lea_Kauppi.jpg

Arkkitehti Kaarina Löfström

Kaarina Löfströmillä on pitkä, menestyksekäs ja monipuolinen arkkitehdin ura omassa arkkitehtitoimistossaan ja Valion teknisen osaston rakennusjaoston arkkitehtinä. Hän on suunnitellut toimisto- ja teollisuusrakennuksia sekä tutkimuslaitoksia. Hänen tuotantonsa osoittaa laajojen rakennuskokonaisuuksiensa hallintaa pieniä yksityiskohtia myöten ja ennakkoluulotonta muotojen ja materiaalien käyttöä. Hänen tuotantoaan on esitelty näyttelyissä ja arkkitehtuurijulkaisuissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Löfström on arkkitehtuurissaan suhtautunut kunnianhimoisesti inhimillisten työympäristöjen kehittämiseen. Oman suunnittelutoimintansa esimerkkinä on Otaniemeen rakennetut Innopoli 1 ja 2, joista ensimmäinen palkittiin Teräsrakennepalkinnolla 2001. Hän on toiminut Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun peruskorjauksen pääarkkitehtinä. Kaarina Löfströmille on myönnetty Valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha 1996 sekä Rakennustaiteen valtionpalkinto 2001. Hän on toiminut työympäristön kehittämisen erikoisopettajana TKK:ssa pitkän ajan. Löfström on opetustyöllään vaikuttanut nuoremman arkkitehtipolven kautta suomalaisen työympäristön kehittymiseen.

Kaarina_Löfström.jpg

Professori Hüseyin Şehitoğlu 

Hüseyin Şehitoğlu toimii Illinoisin yliopiston (Urbana-Champaign) kiinteän aineen mekaniikan professorina. Hänen tutkimuskohteenaan on materiaalien käytettävyys ja mallinnus vaativissa olosuhteissa. Hän on toiminut omassa yliopistossaan konetekniikan osaston johtajana. Hän on insinööritieteiden alalla arvostettu asiantuntija professoreiden urapolkukysymyksissä. Hänet tunnetaan koulutuksen ja erityisesti jatkokoulutuksen kehittäjänä. Hän on uusien ja haasteellisten tutkimusalojen puolestapuhuja. Hän painottaa yliopiston toiminnassa strategista ajattelutapaa ja pitkäjänteisen tutkimusstrategian merkitystä.  Professori Sehitoglu on toiminut alusta lähtien Aalto-yliopistossa tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Hän on tehnyt myös tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston materiaalitekniikan tutkijoiden kanssa.

Huseyin_Sehitoglu.jpg

Professori John Shawe-Taylor
John Shawe-Taylor toimii tietotekniikan professorina University College London (UCL) -yliopistossa. Hän toimii siellä myös tietotekniikan osaston johtajana. Shawe-Taylor on vaikuttanut erityisesti tilastolliseen oppimisteoriaan pohjautuvien koneoppimisalgoritmien analyysiin ja kehittämiseen. Hänen työnsä on edesauttanut ydinfunktiomenetelmien ja tukivektorikoneiden myötä tapahtunutta koneoppimisen uutta nousua sekä näiden lähestymistapojen soveltamista uusille sovellusalueille, esimerkiksi konenäköön, tekstianalyysiin sekä aivokuvantamiseen. Shawe-Taylorilla on ollut monipuolista yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa. Hän on toiminut aktiivisesti tieteellisessä neuvottelukunnassa. Hän on edesauttanut Aalto-yliopistoa vahvistamaan koneoppimisen verkostoa (Machine Learning). Hän on aktiivisesti kehittänyt tutkimusyhteistyötä Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa, ohjannut opiskelijoita ja aikaansaanut yhteisjulkaisuja.

John_Shawe_Taylor.jpg

Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa

Risto Siilasmaa on toiminut Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen ja hallituksen jäsenenä vuodesta 2008. Hän on myös F-Secure Oyj:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Siilasmaa on suomalaisen elinkeinoelämän ja tietotalouden merkittävimpiä vaikuttajia. Hän on digitaalisen murroksen tuoman yhteiskunnallistaloudellisen muutoksen johtavia visioijia Suomessa ja edelläkävijä esimerkiksi MOOCien, kaikille avointen verkkokurssien, puolestapuhujana ja käyttäjänä. Siilasmaan urassa ja henkilössä tiivistyvät korkeaan teknologiaan ja liiketoimintaosaamiseen perustuva taloudellinen ja yhteiskunnallinen ja uudistuskyky sekä yrittäjyyshenki. Risto Siilasmaa on aktiivinen teknologia-ajan sijoittaja ja Aalto-yliopiston ympärille syntyneen startup- ja yrittäjyysyhteisön keskeinen tukija ja mentori. Siilasmaa toimi Aalto-yliopiston Tulevaisuus tehdään nyt -varainhankintakampanjan puheenjohtajana vuosina 2014–2017.

Risto_Siilasmaa.jpg

Professori Ichiro Terasaki

Ichiro Terasaki toimii materiaalifysiikan ja funktionaalisten materiaalien professorina Nagoyan yliopiston fysiikan osastolla. Terasaki toimii kokeellisen kondensoidun materiaalifysiikan alueella, erityisesti siirtymämetallioksidien sähkönjohtavuuden, orgaanisten sähkönjohtimien ja metalliseosten alueella. Terasakilla on pitkäaikaiset yhteistyösuhteet Teknilliseen korkeakouluun ja sittemmin Aalto-yliopistoon. Hänen avullaan yliopistoilla on toimivat, vuorovaikutteiset yhteistyösuhteet funktionaalisten materiaalien koulutuksen ja tutkimuksen aloilla. Hän on vieraillut Aalto-yliopistossa lukuisia kertoja ja antanut luentoja sekä pitänyt seminaareja. Vastavuoroisesti Aalto-yliopistosta on vierailtu hänen kotiyliopistossaan. Hän on antanut erittäin aktiivisen panoksen tutkimusyhteistyöhön, jonka keskeinen sisältö on ollut uudet räätälöidyt termosähköiset oksidimateriaalit suomalais-japanilaisessa funktionaalisten materiaalien tutkimuksessa. Terasaki on myötävaikuttanut suuresti alan menestykseen Aalto-yliopistossa.

Ichiro-Terasaki.jpg

Päätös Aalto-yliopiston tekniikan korkeakoulujen vuoden 2018 promootion kunniatohtoreista on tehty kunkin tekniikan korkeakoulun akateemisessa komiteassa. Hallinto-ohjesäännön mukaisesti korkeakoulu voi promootion yhteydessä tai muulloinkin antaa kunniatohtorin arvon sekä siihen liittyvät arvonmerkit henkilölle, joka tieteellisellä tai taiteellisella toiminnallaan tai tieteiden tai taiteiden taikka muun kulttuuritoiminnan edistämisessä saavuttamiensa ansioiden perusteella katsotaan tällaisen kunnianosoituksen arvoiseksi. 

Promootion järjestelyistä vastaa Insinööritieteiden korkeakoulu.

Lisätietoja:

Dekaani, professori Gary Marquis
Puh. 040 7201 093
gary.marquis@aalto.fi

Promootion seremoniamestari
Tatu Pohjola
Puh. 050 5760 125
tatu.pohjola@aalto.fi
 

Yhä useampi nainen väittelee tekniikan tohtoriksi

0
0
Tohtorikoulutus ja väittelijät ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Tämän päivän väittelijä on yhä nuorempi. Aallon tekniikan alan tohtoriohjelmista valmistuneista neljännes on naisia.

Professori_Kirsi_Virrantaus.jpgGeoinformatiikan professori ja promoottori Kirsi Virrantaus johdattaa promovoitavat tohtorit Dipolin uusittuun juhlasaliin Aalto-yliopiston tekniikan alan promootiossa kesäkuun puolivälissä.

Kaikki 400 parin viime vuoden aikana Aalto-yliopistossa väitellyttä tekniikan ja arkkitehtuurin tohtoria ovat saaneet kutsun tilaisuuteen. Suuri osa promovoitavista on jatkanut tohtoriopintoihin heti diplomi-insinööriksi valmistuttuaan.

”Aikoinaan väitöskirja saattoi olla tutkijan elämäntyö. Se valmistui ehkä vuosikymmenten työn jälkeen, kun ura oli loppumaisillaan. Nyt väitöskirja ei ole loppu vaan alku. Nuorelle tohtorille väitöskirja on tieteen ajokortti, joka tekee hänestä tiedemaailman täysivaltainen jäsenen”, toteaa Virrantaus.

Tohtorikoulutuksen kehittyminen selittää osin muutosta. Ennen väittelijä ahersi tutkimuksensa parissa lähes yksin – nyt jatko-opiskelu on hyvin ohjattua ja järjestelmällistä.

Jokaisella Aalto-yliopiston korkeakoululla on oma tohtoriohjelmansa ja -koulunsa. Tarjolla on väitöskirjatyötä tukevia kursseja tutkimusmetodiikasta kirjallisuustutkimuksen tekemiseen. Suuri osa tohtoriopiskelijoista on työsuhteessa yliopistoon. Tukea on tarjolla huomattavasti enemmän kuin ennen.

Ihanteena on, että väitöstyö syntyisi päätoimisilta tohtoriopiskelijoilta neljän ja sivutoimisilta kuuden vuoden kuluessa.

Opintoihin hakeutuminenkaan ei ole entisellään.

”Ennen opintojen jatkaminen oli ilmoitusasia. Nyt jatko-opinto-oikeutta pitää hakea, ja vain lahjakkaimmat opiskelijat otetaan sisään. Muutos on nostanut väitöskirjojen tasoa.”

Monta tiedettä

Virrantaus valmistui arkkitehdiksi vuonna 1977 ja väitteli 1984 Teknillisessä korkeakoulussa kuntien paikkatietojärjestelmistä maanmittausosastolla.

”Arkkitehtiopintojen lisäksi opiskelin matematiikkaa ja tietotekniikkaa. Se oli sellaista varhaista monialaisuutta. Nythän monitieteisyys on yliopistomaailmassa trendi, joka näkyy myös väitöskirjoissa.”

Aalto-yliopistossa monialaisuus näkyy perusopiskelijoiden arjessa. Tavoitteena on, että jokainen heistä suorittaisi oman alan opintojensa lisäksi vähintään yhden kurssin Aallon muilta aloilta: Insinööriopiskelijoiden pitäisi siis tuntea myös taloutta ja taidetta. Tällaiset loikkaukset opettavat katsomaan asioita eri näkökulmista.

”Työelämässä on hyötyä siitä, että ymmärtää toisten työskentely- ja ajattelutapoja. Luovuutta sekä teknistä ja liiketaloudellista osaamista yhdistämällä voi syntyä jotain aivan uutta.”

Tekniikan tohtoreista neljännes naisia

Kesäkuiseen promootion kutsun saaneista tohtoreista noin neljännes on naisia. Virrantauksen väitellessä tohtoriksi hänellä oli vain muutama naispuolinen kollega.

”1990-luvulla naisten määrä alkoi nousta. Aalto-yliopiston aikana naisten osuus on vakiintunut noin neljännekseen.”

Naisten määrän kasvulle ei voi nimetä mitään yhtä syytä. Taustalla on varmasti tasa-arvon yleinen koheneminen yhteiskunnassa. Käsitykset perinteisistä naisten ja miesten rooleista ovat murentuneet.

"Vaikutusta lienee silläkin, että nyt naisia on professoreina enemmän kuin ennen. Esikuvia riittää."

Tekniikan alan tohtorit työllistyvät hyvin

Kirjoitukset työttömistä tohtoreista ja tohtoritulvasta saavat mediassa aika ajoin sijaa. Virrantaus kuitenkin huomauttaa, että tekniikan tohtorit eivät työttömyystilastoja rumenna. Esimerkiksi vuonna 2016 vain kolme prosenttia tuoreista tekniikan tohtoreista kertoi olevansa vailla työtä vuosi valmistumisensa jälkeen.

Hieman alle puolet tohtoreista työllistyy yrityksiin, loput yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin kotimaahan tai ulkomaille.

”Tekniikan tohtoreille on kysyntää ja tarvetta. Kun tohtori työllistyy yritykseen, hän vie sinne mukanaan kaiken tietämyksensä. Hän on paneutunut vuosien ajan oman alansa tuoreimpaan tutkimukseen ja tehnyt sitä itse. Tämä on kaikkein tehokkain tapa viedä tutkimustietoa teollisuuteen ja yrityksiin. Nimenomaan tutkimuksen avulla voi löytää uusia ratkaisuja.”

Kunniatehtävä

Dipolin juhlasalissa Virrantaus pitää promovoitaville juhlapuheen ja ojentaa heistä kullekin tohtorin tunnuksen, hatun. Tohtorien joukossa on myös viisi hänen omaa opiskelijaansa.

Promoottorin tehtävät Virrantaus sai, koska hän on yksi professorikunnan vanhimmista.

”Arvokkaalta tämä tuntuu. Tehtävä on suuri kunnia ja olen siitä hyvin iloinen”, Virrantaus hymyilee.

Hän on tekniikan alan ensimmäinen naispromoottori Teknillisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston historiassa.

Viewing all 949 articles
Browse latest View live