Quantcast
Channel: Uutiset
Viewing all 949 articles
Browse latest View live

Cleaning Water with Nanomaji -video palkittiin Budapestissa

0
0
Kampanjan tavoitteena oli osoittaa, miten koulutus, tutkimus ja innovaatiot auttavat toteuttamaan unelmia ja parantamaan maailmaa.

Aalto-yliopiston opiskelijoiden projektista kertova Nanomaji-video palkittiin CESAER-verkoston kampanjan parhaana Budapestin tekniikan ja taloustieteiden yliopistossa 19.10.2017 järjestetyssä tilaisuudessa. Aalto-yliopiston opiskelijat Emma-Sofie Kukkonen ja Luca Acito Nanomaji-ryhmästä olivat paikan päällä vastaanottamassa 5 000 euron suuruisen palkinnon, jonka luovuttivat EU-komissaari Tibor Navracsics ja tuomariston opiskelijajäsen Jolan Hanssen. Toiselle sijalle ylsi Lundin yliopisto ja kolmannelle Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto NTNU.

CASAER-verkoston steAAAm it! -kampanjan tavoitteena oli osoittaa, miten koulutus, tutkimus ja innovaatiot teknillistieteellisillä ja taiteiden aloilla auttavat toteuttamaan unelmia ja parantamaan maailmaa. steAAAm-lyhenne tulee sanoista Science, Technology, Engineering, Architecture, Arts And Mathematics. Kampanjaa varten verkoston yli 50 jäsenyliopistoa pyydettiin tuottamaan kaksiminuuttinen video. Videoita julkaistiin helmikuusta alkaen viikoittain kampanjan YouTube-kanavalla.

Aalto-yliopiston video Cleaning Water with Nanomaji kuvaa monitieteellisen opiskelijaryhmän työskentelyä kenttäjaksolla Tansaniassa sekä edullisen ja innovatiivisen suodattimen kehittämistä. 

Katso Aallon video: Cleaning Water with Nanomaji

Tietoa CESAER-verkostosta:  Conference of European Schools for Advanced Engineering Education and Research


Dipoli on kaikille avoin olohuone

0
0
Upea Dipoli sai kolmannen elämänsä Aalto-yliopiston päärakennuksena. Tervetuloa tutustumaan!

Valmistuessaan aikansa radikaaleinta suunnittelua edustanut ylioppilastalo, sitten suosittu kongressikeskus ja nyt Aalto-yliopiston ensimmäinen päärakennus. Vuonna 1966 valmistunut Dipoli palvelee jälleen uutta tarkoitusta, aivan kuten arkkitehti Reima Pietilä aikoinaan visioikin.

”Ennen remonttia pääaula oli mahtipontinen tyhjä tila – kuin Finlandia-talon aula.” Näin sanoo Aalto-yliopiston vararehtori ja arkkitehtuurin professori Antti Ahlava, jonka vastuualueeseen kuuluu koko Espoon Otaniemen kampusalueen – Aalto-kampuksen – kehittäminen. Dipolin peruskorjaaminen on iso askel kohti yliopiston yhteistä kampusta. Pian kahdeksanvuotiaalla Aalto-yliopistolla on ensimmäinen päärakennuksensa.

AALTO_Kollaasi1.jpg

Vararehtori Antti Ahlava vasemmalla alhaalla. Muissa kuvissa yksityiskohtia lokakuussa Käpyaulan Dipoli-galleriassa esillä olleesta näyttelystä Living Room.

Tapaamme Ahlavan Dipolin pääsisäänkäynnillä Käpyaulassa. Aiemman mahtipontisuuden ovat kesällä valmistuneessa peruskorjauksessa korvanneet monimuotoisuus, tunnelmallisuus ja ihmiset: vastaanottotiskillä käy jatkuva kuhina, kun taas sitä vastapäätä sijaitsevassa Café Carréssa voi istahtaa kahvin ääreen.

Käpyaula on myös paikka, jossa aaltolaiset voivat esitellä monipuolista osaamistaan ja luovuuttaan uuden Dipoli-gallerian vaihtuvissa näyttelyissä. Uusi päärakennus toimii näyttämönä lukuisille tapahtumille, kuten koko yliopiston yhteisille lukuvuoden avajaisille, joita vietettiin syyskuussa.

”Uusittu Dipoli on kuin valtava huvila, jättimäinen erämaja tai elämää kuhiseva kauppakeskus – tosin ilman kauppoja. Halusimme luoda tilan, jossa aaltolaiset ja kaupunkilaiset sekä yliopiston eri alojen edustajat voivat kohdata, työskennellä ja viettää aikaa yhdessä”, Ahlava kertoo.

”On ollut kiva huomata, että opiskelijat viihtyvät täällä iltamyöhäiseen.”

Aasialaisturistit ovat jo löytäneet paikalle

Kierroksen aluksi kurkistamme sisääntulokerroksen Bistro Tenholaan. Baarin heleänvihreät, tummansiniset ja violetit tuolit ovat Dipolin arkkitehtien Reima ja Raili Pietilän suunnittelemia alkuperäiskalusteita, jotka ovat nekin saaneet remontin aikana uuden elämän.

Baarin mahtipontinen takka vie ajatukset Dipolin valmistumisajankohtaan 1960-luvulle, mutta halot ovat aivan tuoreita: ne on hakattu Dipolin työmaalta.

Dipoli_Tenhola.jpg

Iso takka ja Pietilöiden alkuperäiskalusteet luovat tunnelmaa Bistro Tenholaan.

”Otaniemen-Keilaniemen-Tapiolan alueella työskentelee ja opiskelee tuhansia ihmisiä. Uusittu Dipoli on heidän kaikkien yhteinen olohuoneensa. Uskon tämän ainutlaatuisen ja eksoottisenkin miljöön houkuttelevan kävijöitä myös kauempaa. Esimerkiksi arkkitehtuurista kiinnostuneet aasialaisturistien ryhmät ovat jo lähes jokapäiväinen näky kampuksella.”

Valtavissa nojatuoleissa voi opiskella

Dipoli edustaa orgaanista arkkitehtuuria ja on tunnettu siitä, että rakennuksessa on vain kaksi samanmuotoista ikkunaa. Dipolissa on runsaasti rauhallisia nurkkauksia, joihin on sijoitettu Tuuli Sotamaan suunnittelemia valtavankokoisia nojatuoleja. Niihin voi uppoutua opiskelemaan tai työskentelemään läppärin kanssa aivan omassa rauhassaan.

”Nojatuolit luovat kodikkaan, hauskan, rennon ja hieman surrealistisenkin fiiliksen. On tärkeää, minkälaisen signaalin kalusteet antavat eri tilojen käyttötavoista”, Antti Ahlava selittää.

Sisääntulokerroksessa sijaitsee myös 250 hengen Lumituuli-auditorio, jossa on vuosikymmenten varrella pidetty niin luentoja kuin poliittisia tilaisuuksiakin.

Aalto_Dipoli08_700x400px.jpg

Auditorion sinapinväristen tuolien kuosi on sama kuin 1960-luvulla, mutta päällysteet on uusittu.

Modernia Suomi-eksotiikkaa

”Hieno talo! Onnea!” huikkaa ohi pyyhältävä nainen Antti Ahlavalle, kun nousemme portaita Dipolin toiseen kerrokseen.

Siellä sijaitsee yksi Dipolin uusista helmistä. Metso-ravintolan ikkunoista avautuvassa maisemassa näkee yhdellä vilkaisulla graniittilohkareita, koivuja ja mäntyjä. Tämänkin tilan sisustusta hallitsee valtava takka, jonka äärellä Sotamaan nojatuolitkaan eivät näytä enää niin isoilta.

AALTO_Kollaasi2.jpg

”Tämä on erinomainen valinta, jos haluaa esitellä Suomi-eksotiikkaa kansainvälisille vieraille. Dipolin luonnosta ammentava arkkitehtuuri on ainutlaatuista koko maailmassa eikä kampuksemme tapaisia modernin suunnittelun kokonaisvaltaisia  pyhäköitään ole monia. Dipoli on nyt upeampi kuin vuosikymmeniin – esimerkiksi tähän tilaan oli ahdettu ennen peruskorjausta kolme pientä seminaarisalia ja katossa oli loisteputket.”

Lounasjonoja ja juhlavia illallisia

Metson vieressä on Dipolin varmasti suosituin paikka eli opiskelijoiden ja henkilökunnan Reima-ravintola, joka tarjoilee ruokaa iltaseitsemään saakka.

Vilkkaimpaan lounasaikaan ruokailijoiden jono voi ulottua alakerran Käpyaulaan saakka, joten remontissa keittiöstä salin puolelle lohkaistu lisätila tuli todelliseen tarpeeseen. Fazerin pyörittämään yhteensä viiden ravintolan ja kahvilan kokonaisuuteen kuuluu myös Reima Café, josta voi napata vaikkapa aamiaista tai salaattilounaan.

Dipolin koosta kertoo, että ravintoloiden lisäksi kakkoskerroksesta löytyy kokonainen juhlasali lämpiöineen. Luolamaisessa salissa on tilaa jopa 2 000 juhlijalle. Tilaa kiertää parvi, jota reunustaa ekspressionistinen kaide. Kun salissa järjestetään vaikkapa illallistilaisuus, vieraat istuutuvat Suomen tunnetuimman tuolisuunnittelijan Yrjö Kukkapuron varta vasten Dipoliin suunnittelemilla tuoleilla. 

”Ylioppilaskunta järjestää täällä tulevana itsenäisyyspäivänä isot juhlat. Silloin moni alumnimmekin pääsee ensimmäistä kertaa katsomaan, kuinka entinen ylioppilastalo ja kongressikeskus on saanut jälleen uuden elämän”, Antti Ahlava paljastaa.

Nykypäivän radikalismia

Antti Ahlava johdattaa meidät Luolamies-nimellä tunnettuun tilaan. Aiemmin muun muassa ravintolana ja strippibaarina tunnettu sali on nykyään Aalto-yliopiston johdon tukikohta.

Aalto_Dipoli17_700x400px.jpg

Yliopiston palvelujen työntekijöitä on päärakennuksessa kaikkiaan 145.

”Toimistotilat remontoitiin moderniksi monitilaympäristöksi vastaamaan nykypäivän työelämän tarpeita. Valtaosalla ihmisistä ei ole omia työpisteitä huoneista puhumattakaan. Neuvottelutiloja ja erilaisia vetäytymistiloja on sen sijaan runsaasti.”

Dipoli oli valmistuessaan vuonna 1966 todella radikaali. Kesällä valmistuneessa remontissa ikoninen rakennus ”uudelleenradikalisoitiin”, kuten Antti Ahlava asian ilmaisee. Nyt kaikkialla talossa ihmisten on helppo kohdata toisiaan ja tilat palvelevat monia erilaisia tarkoituksia.

”Reima Pietilä sanoi aikoinaan, että Dipoli ei ole koskaan valmis. Tämän talon olemukseen kuuluu, että se on ajaton ja kehittyy koko ajan.”
 

Näin Dipolista tuli Aalto-yliopiston päärakennus
  • Reima Pietilän ja Raili Paatelaisen suunnittelema Dipoli valmistui vuonna 1966 ja toimi pitkään Teknillisen korkeakoulun ylioppilastalona. Sittemmin Dipolin päärooli oli toimia vuosikymmenien ajan kokous- ja kongressikeskuksena. Aiemmin Dipoli oli remontoitu vain kerran, 1980-luvulla.
     
  • Pari vuotta kestänyt 11 000-neliöisen rakennuksen peruskorjaus valmistui kesällä 2017.
     
  • Remontissa palautettiin monia tiloja alkuperäiseen asuunsa: suljettuja porraskäytäviä ja peitettyjä kattoikkunoita avattiin sekä turhia väliseiniä kaadettiin.
     
  • Talon seitsemän takkaa kunnostettiin. 1980-luvulla asennettu kiiltävä graniittilattia hiottiin mattapintaiseksi paremmin kokonaisuuteen soveltuvaksi. Osa valmistumisen jälkeen maalatuista betoniseinistä palautettiin alkuperäiseen asuunsa.
     
  • Ilmastointi ja lämmitysjärjestelmä uusittiin: rakennuksen lämmöntarpeesta noin 50 prosenttia katetaan nyt maalämmöllä.

 

Kuvat: Tuomas Uusheimo (ylin kuva) ja Kimmo Räisänen.

 

 

 

Suomi 100 -satelliitista tulee merkkipaalu Suomen avaruushistoriassa

0
0
Satelliitti toimitetaan ja lähetetään avaruuteen uuden avaruuslain pykälien mukaan, todennäköisesti ensi vuoden alussa.

Suomi100_avaruudessa_JM20171109web.jpg

Hahmotelma Suomi 100 –satelliitista Maata kiertämässä. Kokeellinen 3D-tulostettu muoviosa on selvästi näkyvissä satelliitin etuosassa. Sen sisällä ovat radiotutkimuslaitteen antennit. Kamera linssi näkyy muoviosan keskellä. Kuva: Aalto-yliopisto

Valtioneuvosto esitti lokakuun lopulla hyväksyttäväksi maamme ensimmäistä, Aalto1- ja Aalto-2-satelliittien laukaisujen vauhdittamaa avaruuslakia. Kansainvälisestikin edistyksellinen laki huomioi kasvavan suomalaisen avaruusliiketoiminnan, ja se koskee myös Aalto-1:n ja Aalto-2:n sekä loppuvuodesta laukaistavaksi suunnitellun Suomi 100-satelliitin kaltaisia nanosatelliitteja.

Laki ei ole vielä voimassa, mutta sitä noudatetaan jo Suomi 100 -satelliitin kohdalla. Vaikka satelliitti toimitetaan Alankomaissa sijaitsevalle laukaisuvälittäjälle, päätyy se lopulta Euroopan ulkopuolelle ja ulos maapallolta. Lain mukaan tämä tarkoittaa, että ennen laukaistavaksi luovuttamista satelliitille tulee tehdä erityinen vientilupa, mitä ei vaadittu aiemmilta satelliiteilta.  Jo lähtövalmiina Aalto-yliopistossa odottavalta Suomi 100 –satelliitilta vaaditaan myös tarkennettu riskianalyysi.

Uuden lain lisäksi Suomi 100 -satelliitin avaruusmatkaa viivästyttää sen laukaisuun käytettävälle intialaiselle PSLV-kantoraketille elokuisella lennolla tapahtuneen vian selvitystyö ja siitä johtuva hidastunut laukaisuaikataulu.

”Satelliittilaukaisujen aikataulut riippuvat aina monista eri tekijöistä. Alun perin Suomi 100 -satelliitille suunniteltu lento on siirretty ensi vuoden maaliskuuhun”, kertoo satelliittiprojektin vastuullinen johtaja, professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta.

Satelliitti oli saamassa jo paikan aiemmalta, nyt joulukuuksi suunnitellulta lennolta.  Lisäselvitykset ja lupa-asiat aiheuttavat kuitenkin sen, että juhlavuoden lopun kohokohdaksi suunniteltu satelliitin laukaisu siirtyy vuoden 2018 puolelle.

Avaruudessa Suomi 100 -satelliitti tutkii avaruussäätä erityisellä radiomittalaitteella sekä kuvaa kamerallaan maapalloa, lähiavaruuden ilmiöitä ja Suomea. Satelliitin tietokoneohjelmistosta huolehtii projektin toinen vastuuorganisaatio, Ilmatieteen laitos, jolla on pitkäaikainen kokemus avaruustutkimuslaitteiden valmistuksessa. Satelliitti testaa myös ensimmäistä kertaa avaruudessa Aalto-yliopistossa kehitettyä, 3D-tulostettua muovirakennetta.

Suomi 100 -satelliitin avaruusnäyttely avautuu 21. marraskuuta

Vaikka Suomi 100 -satelliitin laukaisu onkin viivästymässä, lähtee syys–lokakuussa Suomea kiertäneen Avaruusrekan kävijöiden rakentama ”satelliitti” omalle matkalleen 21. marraskuuta – sään niin salliessa. Toiminnallisesti oikeaa satelliittia vastaava laite nousee kaasupallolla noin 30 kilometrin korkeuteen ja lähettää arviolta kolmetuntisen matkansa aikana tietoja Aalto-yliopiston satelliittimaa-asemalle. Matka oli määrä tehdä heti Avaruusrekan kiertueen päätyttyä, mutta epäsuotuisat tuuliolosuhteet estivät pallon lennon.

Avaruusrekan näyttely avataan samana päivänä näyttelykeskus WeeGeessä Espoossa. Ensi vuoden huhtikuuhun saakka avoinna oleva näyttely kertoo paitsi Suomi 100 -satelliitista, myös laajemmin suomalaisista satelliiteista ja avaruustutkimuksesta.

Lisätietoja:

Professori Esa Kallio, Aalto yliopisto
p. 050 420 5857
esa.kallio@aalto.fi

Tutkimusyksikön päällikkö Ari-Matti Harri, Ilmatieteen laitos
p. 050 337 5623
ari-matti.harri@fmi.fi

Satelliittihankkeen verkkosivut

 

Varaosat digitaalisiksi: tehoa teollisuuden varaosaliiketoimintaan

0
0
Jopa 5 prosenttia varaosista voitaisiin nykyisin säilyttää digitaalisissa varastoissa. Tämä parantaisi ja nopeuttaisi osien saatavuutta ja säästäisi merkittävästi kustannuksia.

Digitaalisuus mahdollistaa myös osien yksilöllisen räätälöinnin ja älyn lisäämisen.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Aalto-yliopiston johtamassa kaksivuotisessa hankkeessa selvitettiin yhdessä yritysten kanssa, kuinka digitaalisista varaosista saadaan liiketoiminnalle kilpailuetua.

Varaosat ja kaikki niihin liittyvä tieto voidaan säilyttää ja siirtää digitaalisesti. Saatavuus nopeutuu, kun uusi varaosa 3D-tulostetaan tarpeen mukaan lähellä loppukäyttäjää.

”Teollisuudella on nyt kaikki mahdollisuudet nostaa varaosat kehityskohteeksi ja saada uutta tehoa liiketoimintaansa. Tällä hetkellä noin 5 prosenttia osista voitaisiin valmistaa digitaalisesti tarpeen mukaan. 3D-tulostusteknologia on siinä pisteessä, että korkealaatuinen valmistaminen on mahdollista”, sanoo hankkeen projektipäällikkö Sini Metsä-Kortelainen VTT:ltä.

Teollisuuden tuotantolaitoksien varaosavarastot ovat suuria, ja valtava määrä osia odottaa käyttöä pitkänkin aikaa.

”Pääomaa vapautuu tuottavampaan käyttöön, kun varastot pienenevät. Tarvelähtöinen valmistus myös vähentää ympäristön kuormitusta, koska varaosat eivät jää käyttämättä. Suuri mahdollisuus on myös seisokkiaikojen vähentäminen nopeammalla varaosavalmistuksella”, kertoo Mika Salmi, hankkeen projektipäällikkö Aalto-yliopistolta.

Tutkimushankkeessa havaittiin myös, että digitaaliset varaosat soveltuvat erityisen hyvin vanhoille sekä harvoin tarvittaville osille, joiden saatavuus tai varastoissa pitäminen ei ole kannattavaa. ”Meillä on paljon yksittäiskappaleita, tähän odotan 3D-valmistuksesta uutta joustavuutta ja nopeutta”, kertoo toimitus- ja konsernijohtaja Petri Strengell Rautesta. 

Haasteena digitalisointi

Valmistavan teollisuuden yritykset hyödyntävät jo nyt 3D-tulostusta tuotekehityksessä sekä kasvavassa määrin varsinaisten osien valmistamisessa. Suuri osa yritysten varaosista on kuitenkin suunniteltu valmistettavaksi perinteisin valmistusmenetelmin, eikä niistä ole olemassa sellaisia tietoja, jotka mahdollistaisivat valmistamisen suoraan 3D-tulostamalla. Haasteena on 3D-tulostettavien osien tunnistaminen varaosakirjastoista sekä tietojen järjestäminen niin, että 3D-mallien lisäksi kaikki muu valmistukseen liittyvä tieto on saatavilla. Autoteollisuus on lähtenyt ensimmäisenä toimialana viemään käytäntöön digitalisointia.

Hankkeessa kehitettiin myös tulevaisuuden konsepteja. Digitaalinen valmistus mahdollistaa osien muokkaamisen tarpeen mukaan, joten erilaisia tuoteversioita tai päivityksiä voi olla lukemattomia määriä. Varaosiin voidaan myös valmistusvaiheessa lisätä erilaisia tunnisteita tai antureita, joiden avulla on mahdollista seurata koneiden tai laitteiden toimintaa tai todentaa osien aitous. Varaosa voi kuluessaan jopa itse käynnistää uuden osan valmistusprosessin, jos osaan on asennettu esimerkiksi kulumista mittaava anturi.

Noin 1,4 miljoonan euron hanke on osa Tekesin Teollinen Internet -ohjelmaa. Vuoden 2016 alussa alkanutta hanketta rahoittavat Tekes, osallistuvat tutkimusorganisaatiot ja yritykset: 3DTech Oy, ABB Oy Drives, AM Finland Oy, Hetitec Oy, Kone Oyj, Laserle Oy, Materflow Oy, Grano Oy, Patria Aviation Oy, Raute Oyj, Rolls-Royce Oy Ab, Sacotec Components Oy ja Wärtsilä Finland Oy.  Hankkeen yhteistyökumppanina toimii Teknologiateollisuus ry.

Video: Digital spare parts!
https://youtu.be/2G4cmHl1nuw

Loppuseminaari: Digitaaliset varaosat -hankkeen avoin loppuseminaari pidetään 30.11. Espoossa: http://www.vtt.fi/medialle/tapahtumat/digitaaliset-varaosat-diva-projektin-loppuseminaari

Lisätiedot:

VTT Oy
Sini Metsä-Kortelainen, hankkeen projektipäällikkö
puh. 040 5257 815, sini.metsa-kortelainen@vtt.fi

Pasi Puukko, hankkeen vastuullinen johtaja
puh. 040 5251 684, pasi.puukko@vtt.fi

Aalto-yliopisto
Mika Salmi, hankkeen projektipäällikkö
puh. 050 512 2746, mika.salmi@aalto.fi

Jouni Partanen, professori, hankkeen vastuullinen johtaja
050 576 9804, jouni.partanen@aalto.fi

 

Paras tapa kokea Slush

0
0
Maailmanmaineeseen kasvaneen startup-tapahtuman järjestämiseen osallistuu tänäkin vuonna yli 2000 vapaaehtoista. Opiskelijat Johannes Tervo ja Niklas Jalonen kertovat, miksi ovat mukana.

Musiikki soi kovaa, kun suuri joukko ihmisiä poseeraa erilaisissa asennoissa. Kappaleeseen tulee lyhyt tauko, rytmi kiihtyy villimmäksi. Pysähtyneet poseeraukset vaihtuvat nopeatempoiseen tanssiin.

− Tämä kuvastaa hyvin Slushin vapaaehtoisten joukkovoimaa ja heittäytymistä, sanoo Johannes Tervo näyttäessään kännykkänsä ruudulla pyörivää videota.

Video on kuvattu viime vuoden Slush-tapahtumassa, ja tanssivat ihmiset ovat Slushin vapaaehtoistyöntekijöitä. Tanssiperformanssi on osa mannekiinihaastetta, sosiaalisessa mediassa levinnyttä trendiä.

Aalto-yliopistossa opiskelevat Johannes Tervo ja Niklas Jalonen tanssivat videolla muiden vapaaehtoisten joukossa. Tänä vuonna he osallistuvat Euroopan suurimman teknologia- ja kasvuyritystapahtuman järjestämiseen kolmatta kertaa.

− Koukuttavaa hommaa, Tervo ja Jalonen summaavat.

Moottorina opiskelijavetoinen yhteisö

Slush järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008. Aallon opiskelijat ottivat tapahtuman haltuunsa muutamaa vuotta myöhemmin, ja pienen piirin tapahtuma alkoi kasvaa kansainvälisesti tunnetuksi kasvuyrittäjien ja sijoittajien kohtaamisareenaksi. Viime vuonna Slush keräsi 17 500 kävijää, 2336 kasvuyritystä ja 1146 sijoittajaa. Spektaakkelin taustalla on 40-50 hengen kokopäiväinen tiimi – sekä tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä.

Tämän vuoden Slushin järjestämiseen osallistuu noin 2300 vapaaehtoista. Heidät jaetaan sadan hengen tiimeihin, joilla on erilaisia tehtäviä.

Niklas Jalonen toimii Slushissa tiiminvetäjänä. Hänen vastuullaan on organisoida vapaaehtoisten taukotila tapahtumapaikalle, Helsingin Messukeskukseen. Jalonen kertoo, että taukotilaan on hankittu esimerkiksi sponsorit, sohvat, pelejä, DJ, ruokaa ja virvokkeita.

− Mulle annettiin se koko 580 neliömetrin tila ja sanottiin, että ”tee tämä”. Mulla on mennyt hommaan elo−syyskuusta alkaen noin kymmenen tuntia viikossa.

Johannes Tervo on työskennellyt vapaaehtoisena kaksi kertaa, mutta tänä vuonna hän on jo Slushin palkkalistoilla. Tervon tehtävänä on Slushin yhteistyökumppanuuksien järjestäminen.

− Yhteistyökumppanuuksien hoitaminen on äärimmäisen kiinnostavaa, voisin tehdä sitä työkseni tulevaisuudessakin.

Verkostoitumista, oppimista ja hauskanpitoa

700pix_AaltoES_SLUSH_training_7-11-2017_photo_Mikko_Raskinen_004.jpg

Tiiminvetäjät kerääntyivät Aalto Ventures Programin järjestämään Slush Leadership Experience -koulutukseen marraskuun alussa. 

Slushin vapaaehtoisille tarjotaan myös koulutusta, joka järjestetään yhteistyössä Aalto-yliopiston kasvuyrittäjyyden koulutusohjelman Aalto Ventures Programin kanssa. Slush Leadership Experience -kurssi on tarkoitettu Slushin vapaaehtoistiimien vetäjille ja painottuu johtajuuteen ja ryhmädynamiikkaan.

Kurssin vastuuopettaja Jari Ylitalon mukaan opiskelijoiden vapaaehtoistoiminta on oivallinen tapa harjoitella työelämätaitoja käytännössä. Ylitalo toteaa, että Slush tarjoaa monelle osallistujalle ensimmäisen johtamiskokemuksen, joka parhaimmillaan antaa itseluottamusta ja rohkaisee oppimaan lisää.

Myös Tervolle ja Jaloselle Slush on oppimiskokemus. Tervon mukaan Slushissa mukana oleminen voi esimerkiksi auttaa erottumaan työnhaussa. Jalonen kertoo saaneensa Slushista useita kontakteja ja jopa työhaastattelukutsuja.

− Kun lähtee avoimin mielin mukaan, tästä myös saa paljon. Mun mielestä Slush auttaa ehdottomasti tulevaa työelämää silmälläpitäen. 

Slush voi avata vapaaehtoisille myös kansainvälisiä mahdollisuuksia, sillä tapahtumaa järjestetään nykyään myös Tokiossa, Shanghaissa ja Singaporessa. Tervo oli viime vuonna Singaporessa auttamassa tapahtumajärjestelyissä, ja Jalonen on ollut etäyhteyksillä mukana erilaisten oheistapahtumien koordinoinnissa.  

"On vaikea sanoa ei globaaleille verkostoille – ne avartavat maailmaa valtavasti", Tervo toteaa.

Vaikka tekemistä riittää, Jalonen ja Tervo eivät näe Slush-vapaaehtoisuutta rankkana raatamisena. He ovat mukana, koska Slushin tekeminen on yksinkertaisesti hauskaa.

− Mä tykkään tästä porukasta, enkä koe, että mukana oleminen olisi mistään muusta pois. Slush ei vie multa voimaa, se antaa mulle voimaa. Tämä on sitä, mihin haluan vapaa-aikani käyttää, Jalonen sanoo.

Auttamisen kulttuuri kukoistaa startup-yhteisössä

Slushin nykyinen toimitusjohtaja on 25-vuotias Aalto-yliopiston opiskelija, Marianne Vikkula. Myös hän aloitti Slush-uransa vapaaehtoisena vuonna 2012.

Vikkulan mukaan Slush on alun perin vahvasti opiskelijalähtöinen tapahtuma – ja sellaisena se myös halutaan säilyttää.

− Kunnioitamme juuriamme. Moni sanoo, että paras tapa kokea Slush on olla tekemässä sitä.

Tänä vuonna Slushin vapaaehtoisten keski-ikä on 22 vuotta, ja iso osa heistä on yliopisto-opiskelijoita. Pääasiassa he tulevat mukaan vapaaehtoishaun kautta, eikä kaikille halukkaille ole edes tilaa.

Slushin järjestämisessä tarvitaan toki useita satoja tapahtumatuotannon ammattilaisia. Siitä huolimatta myös vapaaehtoisille annetaan paljon vapautta ja vastuuta.

− He saavat vapauden ja vastuun tehdä tapahtumasta juuri sellaisen, kuin itse haluavat. Tulokset ovat hyviä. Vapaaehtoisilla on halu oppia ja ”can do” -asenne, joka vie tosi pitkälle.

Vikkulan mukaan kasvuyritysmaailman ympärille kietoutuvassa yhteisössä kukoistaa takaisinantamisen ideologia. Se on toisten tukemista ja itsensä likoon heittämistä – muita autetaan silkasta auttamisen ilosta. Esimerkiksi Aalto-yliopiston opiskelijoiden perustamassa Startup Sauna -kiihdyttämössä kokeneet yrittäjät antavat vapaaehtoisesti vinkkejä ja apua nuorille yrittäjille.  

Slush-tapahtuma lisää kohtaamisia ja ruokkii yhteisöä entisestään.

− Joka vuosi lasketaan, kuinka paljon kohtaamisia sijoittajien ja kasvuyrittäjien välille syntyy Slushin tapaamisalueella. Viime vuonna kohtaamisia oli yli 6000. 

Teksti: Tea Kalska  Kuvat: Mikko Raskinen

Metrolla pääsee nyt Otaniemeen

0
0
Länsimetro kytkee yliopiston entistä tiiviimmin muuhun pääkaupunkiseutuun.

Uutuuttaan hohtava Aalto-yliopiston metroasema sai ensimmäiset käyttäjänsä varhain lauantaiaamuna 18. marraskuuta. Ensimmäisten metrovuorojen matkustajia tervehdittiin reippaalla torvisoitolla ja kvartettilaululla.

Länsimetro parantaa ja nopeuttaa Otaniemen julkisen liikenteen yhteyksiä, jotka tähän asti ovat olleet bussien varassa.  Asema sijaitsee aivan yliopistoalueen ytimessä ja sinne on kaksi sisäänkäyntiä, toinen Tietotiellä ja toinen Otaniementien länsipuolella vastapäätä Kandidaattikeskusta.  Asemasta tulee vilkas solmukohta, sillä on arvioitu olevan 20 000 käyttäjää päivittäin.

Metro_2.jpg

Sata ensimmäistä metrosta asemalle tullutta "kukitettiin" Aalto-yliopiston heijastimella.


”Kampuksemme kehittyy vauhdilla. Aalto-yliopisto on siirtämässä kaikki avaintoimintansa Otaniemeen, ja tätä varten rakennamme uusia tiloja ja palveluja metroaseman viereen ja samalla monia nykyisiä rakennuksia uudistetaan. Otaniemen kampuksesta on kehittymässä kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskittymä, joka houkuttelee yhteistyökumppaneita laajasti. Metron myötä tänne on entistä helpompi tulla opiskelemaan, työskentelemään tai viettämään vapaa-aikaa”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Asema sulautuu ympäristöönsä

Kullakin Länsimetron uudella metroasemalla on oma identiteettinsä ja niitä ovat suunnitelleet eri arkkitehdit. Aalto-yliopiston metroaseman ovat suunnitelleet arkkitehtitoimistot ALA Oy ja Esa Piironen Oy. Asema sulautuu hyvin punatiiliseen ympäristöön, sen pinnat ovat mattaa, haptisia ja patinoituja. Tunnelmaa luo corten-teräksinen alakatto, joka polveilee laituritasanteelta ylös aina lippuhalliin asti. Maanpäällisten osien materiaaleihin kuuluvat myös tummaksi patinoitu kupariverhous ja harmaa graniitti.

Metro_3.jpg

Metron kyydissä tullut polttariporukka sai Polyteknikkojen kuoron kvartetilta laulutervehdyksen.

Metro kulkee tiheään

Metroa ajetaan kahdella linjalla. Toinen linjoista kulkee reitillä Matinkylä–Vuosaari ja toinen reitillä Tapiola–Mellunmäki. Idässä joka toinen juna ajaa Mellunmäkeen ja joka toinen Vuosaareen. Lännessä joka toinen juna kääntyy ympäri Tapiolassa ja joka toinen jatkaa Matinkylään. Ruuhka-aikana metron vuoroväli Aalto-yliopiston asemalla on 2,5 minuuttia ja muina aikoina 4–5 minuuttia.

Bussilinjoissa Otaniemeen ei heti tapahdu muutoksia vaan ne jatkavat kulkuaan nykyiseen malliin tämän vuoden loppuun. Sen jälkeen Länsiväylän bussit siirtyvät ajamaan metron liityntäliikennettä.


Kuvat: Jaakko Kahilaniemi / Aalto-yliopisto


Lisätietoja metroliikenteestä:
hsl.fi

FITech kehittää yliopistokoulutusta elinkeinoelämän kanssa

0
0
Ensimmäisenä tavoitteena lisätä tekniikan alan osaajien määrää Lounais-Suomessa.

TIEDOTE
21.11.2017

Tekniikan alan yhteistyöyliopisto FITech (Finnish Institute of Technology) aloitti toimintansa 20.11.2017 nimittämällä johtokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Aalto-yliopiston vararehtori Eero Eloranta. FITechin johtokuntaan kuuluvat sen perustajajäsenten edustajat seitsemästä tekniikan alan yliopistosta, Teknologiateollisuus ry:stä ja Tekniikan akateemiset ry:stä.

Yhteistyöyliopiston ensimmäiselle innovaatioyhteisölle, FITech Turku -hankkeelle, nimitettiin erillinen johtoryhmä, joka koostuu elinkeinoelämän, Lounais-Suomen alueen ja perustajayliopistojen edustajista. Johtoryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin Elomatic Oy:n hallituksen puheenjohtaja Olli Manner.

FITechin tavoitteena on kehittää Suomen innovaatiokykyä korkeatasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan avulla yhteistyössä yliopistojen ja elinkeinoelämän kanssa.  FITechin ensimmäisenä tehtävänä on tukea Lounais-Suomen talouskasvua lisäämällä tekniikan alan osaajien määrää alueella. 

”Osaajia tarvitaan useille teollisuuden ja muun liiketoiminnan aloille sekä suuriin että erityisesti myös pienempiin yrityksiin. Positiivisen rakennemuutoksen ratkaisu kestävällä ja innovaatioita ruokkivalla tavalla on myös kansallisen kilpailukyvyn elinehto”, toteaa Olli Manner.

”Yliopistojen perinteisen koulutuksen rinnalle on tulossa innovatiivisia yhteistyömalleja yritysten, yliopistojen ja opiskelijoiden yhdistämiseksi. Esimerkiksi kursseihin on tarkoitus integroida projekteja, joissa olisi mukana usean eri yliopiston opiskelijoita ratkomassa eri yritysten haasteita”, kertoo Eero Eloranta.

”Lounais-Suomeen tarvittavien huippuosaajien koulutuksen varmistaminen on FITechin lähiajan tärkein tehtävä”, muistuttaa Eloranta. 

”Tulevaisuudessa meidän on tärkeää löytää ratkaisuja myös muihin kansallisiin haasteisiin, kuten tietotekniikan erityisosaajien vajeeseen. Valtioneuvoston vuoden 2018 budjettiesityksessä on resursointiesitys FITech Turku -hankkeen lisäksi myös muihin kohteisiin”, Eloranta lisää.Lisätietoja:

FITechin johtokunnan puheenjohtaja
Vararehtori Eero Eloranta, Aalto-yliopisto, puh. 050 432 3411

FITech Turun johtoryhmän puheenjohtaja
Hallituksen pj. Olli Manner, Elomatic, puh. 040 052 4843

FITechin johtokunta:

Eero Eloranta, Aalto-yliopisto pj
Helka-Liisa Hentilä, Oulun yliopisto
Mikko Hupa, Åbo Akademi
Jari Jokinen, Tekniikan akateemiset ry
Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus ry
Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Petri Suomala, Tampereen teknillinen yliopisto
Kalle-Antti Suominen, Turun yliopisto
Jukka Vesalainen, Vaasan yliopisto

FITech Turku -hankkeen johtoryhmä:

Olli Manner, Elomatic pj

Elinkeinoelämän edustajat:
Pekka Heikonen, Pemamek
Tapani Pulli, Meyer-Turku
Juha Rokka, Rolls-Royce

Alueen edustajat:
Niko Kyynäräinen, Turku Science Park Oy

Yliopistojen edustajat:
Eero Eloranta, Aalto-yliopisto
Jari Larkiola, Oulun yliopisto
Jarmo Partanen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Tapio Salakoski, Turun yliopisto
Petri Suomala, Tampereen teknillinen yliopisto
Seppo Niemi, Vaasan yliopisto
Kim Wikström, Åbo Akademi

FITech (Finnish Institute of Technology) on tekniikan alan yliopistojen muodostama verkosto, joka aloitti toimintansa vuonna 2017. Sen tavoitteena on ohjata tekniikan alan osaajia Suomen kasvualoille. Yhteistyöyliopistoon kuuluvat Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. FITechin perustajajäseniä ovat lisäksi Teknologiateollisuus ry ja Tekniikan akateemiset ry.

HeatStock jaetulle ykkössijalle Helsinki Challenge -ideakilpailussa

0
0
Aalto-vetoisen tiimin kehittämä materiaali varastoi lämpöenergiaa.

Aalto-yliopiston johtama tiimi HeatStock on saanut jaetun ensimmäisen palkinnon tiedepohjaisessa Helsinki Challenge -ideakilpailussa. Tiimi jakoi voiton Helsingin yliopiston johtaman tiimi iCombinen kanssa. Kilpailun tavoitteena on löytää uusia tiedepohjaisia ratkaisuja maailman kiperimpiin ongelmiin. Voittosumma 375 000 euroa on tarkoitettu ratkaisun toteuttamiseen ja se jaetaan kahden tiimin kesken.

HeatStock-tiimiä johtaa Aalto-yliopiston konetekniikan laitoksen tutkija Ari Seppälä. Tutkijaryhmä on kehittänyt materiaalin, jonka avulla voi varastoida lämpöenergiaa pitkiksi ajoiksi ja vapauttaa sitä hallitusti. Ratkaisu tukee uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, lisää teollisuusprosessien energiatehokkuutta ja säästää luonnonvaroja.

Lämpöä otetaan talteen esimerkiksi kesäaikana rakennuskohtaisilla aurinkokerääjillä tai teollisuuden ja voimaloiden hukkalämmöstä. Lämpö voidaan käyttää talvella asuintalojen ja muiden rakennusten lämmittämiseen, teollisuusprosesseihin tai pienimuotoisemmin esimerkiksi auton moottorin esilämmitykseen. Uusi materiaali tarjoaa valtavia mahdollisuuksia ja materiaaliin voi tallettaa lämpöä periaatteessa ikuisesti.

Team HeatStock_1_Aalto University.jpg

Konsta Turunen (vas.) ja Salla Puupponen tarkkailevat materiaalin käyttäytymistä eri lämpötiloissa. Kuva Aalto-yliopisto.

Tiimiin kuuluvat sen vetäjän Ari Seppälän lisäksi Salla Puupponen, Konsta Turunen, Olli Vartia ja Kari Saari Aalto-yliopistosta, Leena Hupa ja Daniel Lindberg Åbo Akademista, Kirsi Jouppila Helsingin yliopistosta sekä Ilkka Hippinen ja Kati Laakso Motivasta.

”Tämä jaettu voitto on aivan upea juttu, suurkiitos koko tiimille ja Helsinki Challengen järjestäjille”, Ari Seppälä iloitsee.

AriSeppala_HeatStock_MeeriUtti_02.jpg”Kehittämämme materiaali  vaatii vielä jatkotutkimusta, se toimii täydellisesti nyt pienessä koossa, vesipisaran kokoluokassa. Käytännön sovelluksiin materiaali olisi hyvä skaalata toimimaan vaikkapa sadan gramman suuruisina yksiköinä. Tällöin useasta pienestä materiaaliyksiköstä voitaisiin helposti muodostaa suuriakin varastokokoja. Määrän kasvattamiseen kytkeytyy vielä heikosti tunnettuja fysikaalisia ilmiöitä. Palkintoraha auttaa meitä viemään tätä tärkeää kehitystyötä eteenpäin ja pääsemään pilotointivaiheeseen”, Seppälä toteaa.

HeatStock-tiimin johtaja TkT Ari Seppälä työskentelee tutkijana Aalto-yliopiston konetekniikan laitoksella termodynamiikan ja polttotekniikan tutkimusryhmässä. Kuva Meeri Utti.

”HeatStockin monitieteinen tiimi on tehnyt hienoa työtä. Heidän kehittämänsä materiaali on erinomainen osoitus tieteen mahdollisuuksista: yliopistot tuottavat punnittua tietoa ja tutkimukseen perustuvia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin”, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen.

Helsinki Challenge -kilpailuun jätettiin 110 kilpailuhakemusta, joista esikarsintavaiheen tuomaristo valitsi 20 semifinalistia kiihdyttämöohjelmaan. Kesäkuussa 2017 valittiin finaaliin seitsemän tiimiä. Aalto-yliopisto oli mukana järjestämässä kilpailua, ja yliopiston tutkijoita on HeatStockin lisäksi mukana muissakin tiimeissä.

Team HeatStock_2_Aalto University.jpg

Uuden materiaalin perusraaka-aineena on ksylitolin tapainen sokerialkoholi, jonka lämpöfysikaalista käyttäytymistä muutetaan polymeerin avulla. Kuva Konsta Turunen.

 

Lisätietoja:

Senior Scientist Ari Seppälä, Aalto-yliopisto, 050 441 2110, ari.seppala@aalto.fi
Voittajan ja muiden Helsinki Challenge -finalistitiimien kuvat, kuvaukset ja yhteystiedot:
http://bit.ly/hcfinalists2017
Helsinki Challenge -kilpailu: challenge.helsinki.fi

 

 


Uusi menetelmä antaa ennätystarkan kuvan vettähylkivistä pinnoista

0
0
Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämä mikroskopiatekniikka auttaa muun muassa itsepuhdistuvien pintojen kehittämisessä.

Tekniikka on tuhat kertaa tarkempi kuin parhaat nykyiset kastumisominaisuuksien mittaamiseen käytetyt menetelmät.

Kun vesi joutuu kosketuksiin superhydrofobisen eli erittäin vettähylkivän pinnan kanssa, se muodostaa pallomaisia pisaroita, jotka pyörivät helposti pois pinnalta. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet mullistavan Scanning Droplet Adhesion Microscopy (SDAM) -mittaustekniikan, jolla voidaan tutkia entistä tarkemmin superhydrofobisten materiaalien kastumisominaisuuksia eli sitä, miten neste leviää ja käyttäytyy tietyllä pinnalla. 

”Uuden mikroskooppimme ansiosta ymmärrämme paremmin, miten pinnan mikrorakenteet vaikuttavat kastumiseen. Mittausinstrumentti pystyy havaitsemaan pintojen mikroskooppisia virheitä, jotka ilmenevät pieninä vaihteluina kastumisominaisuuksissa. Tämä on erittäin tärkeää itsepuhdistuvien sekä jäätymistä, huurtumista, korroosiota ja biologisen aineksen kertymistä estävien tuotteiden kehittämisessä, sillä niissä pienetkin viat voivat haitata koko pinnan toimintaa”, Aalto-yliopiston professori Robin Ras selittää.

Erittäin herkkä SDAM-tekniikka on tuhat kertaa tarkempi kuin parhaat nykyiset kastumisominaisuuksien mittaamiseen käytetyt menetelmät. Ne pystyvät mittaamaan pisaroiden tarttumisvoimia mikronewtonin tarkkuudella, mikä ei riitä superhydrofobisten pintojen tutkimuksessa. SDAM-tekniikalla pystytään myös mittaamaan pintojen mikroskooppisia ominaisuuksia ja epätasaisuuksia.

”Selvitimme pinnan vedenhylkivyyttä vesipisaroiden avulla niin, että mittasimme erittäin pieniä, nanonewtonien suuruisia, voimia pisaran koskettaessa pintaa ja irrotessa siltä. Teimme mittauksia näytepinnoilla millimetrin sadasosan välein, ja pystyimme näin laatimaan pinnan vedenhylkivyydestä kaksiulotteisen kuvan – tavallaan kartan sen kastumisominaisuuksista”, Aalto-yliopiston professori Quan Zhou selittää.

Tähän mennessä pintojen kastumisominaisuuksien tutkimisessa on käytetty kontaktikulman, eli vedenpinnan ja kiinteän pinnan kosketuskulman, mittaamista. Menetelmä on kuitenkin altis epätarkkuuksille erittäin vettähylkivillä pinnoilla.  SDAM:n etu on myös se, että toisin kuin kontaktikulman mittaaminen, se ei edellytä suoraa näköyhteyttä pisaran ja pinnan rajapinnalle, joten sillä voidaan mitata tekstiilien tai biologisten pintojen kaltaisia epätasaisia pintoja. SDAM-menetelmällä pystytään lisäksi tutkimaan pienten biosirujen, kemiallisten antureiden ja mikrosähkömekaanisten komponenttien ja järjestelmien mikroskooppisten toiminnallisten alueiden kastumista, mitä on vaikea tutkia perinteisillä menetelmillä.

Tutkimukseen osallistuivat tutkijat Ville Liimatainen, Maja Vuckovac, Ville Jokinen, Veikko Sariola, Matti Hokkanen, Quan Zhou ja Robin Ras.

Lisätietoa:

Artikkeli: Mapping microscale wetting variations on biological and synthetic water-repellent surfaces http://www.nature.com/articles/10.1038/s41467-017-01510-7

Robin Ras
Professori

Aalto-yliopisto
robin.ras@aalto.fi
p. 050 432 6633
http://physics.aalto.fi/smw

Quan Zhou
Professori
Aalto-yliopisto
quan.zhou@aalto.fi
p. 040 855 0311
http://eea.aalto.fi/en/research/micronanorobotics/

Artikkeli on julkaistu tänään Nature Communications -lehdessä. http://dx.doi.org/10.1038/s41467-017-01510-7

Liimatainen V., Vuckovac M., Jokinen V., Sariola V., Hokkanen M., Zhou Q., Ras R.H.A., Mapping microscale wetting variations on biological and synthetic water-repellent surfaces, Nature Communications (2017) 1798.

Professoreiden tervetuliaisluennot julkaistu Aallon YouTubessa

0
0
Uudet vakinaistetut professorit raottavat videoilla muun muassa vettähylkivien pintojen ja terveyttä edistävän kaupunkiympäristön salaisuuksia.

Aalto_Tenured_Professors_Installation_Lectures_15112017_by_Lasse_Lecklin_01.jpg

Ennen luentoja professorit kerääntyivät perinteiseen yhteispotrettiin rehtori Ilkka Niemelän (reunassa vasemmalla), vararehtori Tuija Pulkkisen (toinen vasemmalta) sekä vararehtori Eero Elorannan (reunassa oikealla) kanssa. Kuva: Lasse Lecklin.

Tenure track -urajärjestelmän kautta nimetyt vakituiset Associate- tai Full-tason professorit luennoivat omasta tutkimus- ja opetusalastaan 15.11.2017. Videot ovat katsottavissa Aalto-yliopiston Youtube-kanavassa. Luennot ovat englanninkielisiä.


Nina Granqvist
Kauppakorkeakoulu


Robin Gustafsson
Perustieteiden korkeakoulu   


Marko Hinkkanen
Sähkötekniikan korkeakoulu


Iiro Jääskeläinen
Perustieteiden korkeakoulu  


Petri Kuoppamäki
Kauppakorkeakoulu


Mikko Kurimo
Sähkötekniikan korkeakoulu


Marketta Kyttä
Insinööritieteiden korkeakoulu

Yongdan Li
Kemian tekniikan korkeakoulu


Harri Lähdesmäki
Perustieteiden korkeakoulu  


Masood Masoodian
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu


Robin Ras
Perustieteiden korkeakoulu 

Zhipei Sun
Sähkötekniikan korkeakoulu

Katso myös kaikki aiemmat tervetuliaisluennot Aallon Youtubessa

Ensimmäinen YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio Aalto-yliopiston A Gridiin

0
0
Laboratorio keskittyy kiertotalouteen, kasvatukseen, rauhaan ja turvallisuuteen sekä terveyteen.

YK:n ensimmäisen innovaatio- ja teknologialaboratorion (UNTIL) perustaminen Suomeen julkistetaan torstaina 30.11.2017 Slushin sivutapahtumassa, jonka ovat järjestäneet yhteistyössä ulkoministeriö ja YK:n tieto- ja viestintäteknologiatoimisto. Ensimmäinen laboratorio sijoittuu Aalto-yliopiston Otaniemen kampukselle juuri avautuvaan A Grid -kasvuyrityskeskukseen. Vuonna 2017 perustetaan myös kaksi muuta laboratoriota Aasiaan ja Afrikkaan, ja globaali verkosto kasvaa vuoden 2018 aikana. 

Ensimmäisen laboratorion sijaintipaikka Suomessa valittiin yhteistyössä Suomen hallituksen kanssa. Laboratorio keskittyy kiertotalouteen, kasvatukseen, rauhaan ja turvallisuuteen sekä terveyteen. Kukin globaaleista UNTIL-laboratorioista tulee keskittymään eri teema-alueisiin kyseisen laboratorion maantieteellisestä sijainnista johtuvien keskeisten tarpeiden perusteella. UNTIL-laboratoriot luovat foorumin, jolla YK:n, yksityisen sektorin, yliopistojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat ratkaista ongelmia start-up-yritysten tuella.

”Aalto-yliopiston vahva tutkimus- ja innovaatiokeskittymä houkuttelee luovia aloja, uusia yrityksiä ja kansainvälisiä toimijoita. Olen iloinen ja ylpeä, että myös YK:n innovaatio- ja teknologialaboratorio UNTIL haluaa osaksi yhteisöämme ja sijoittuu kampuksellemme juuri avautuvaan A Grid -kasvuyrityskeskukseen”, sanoo Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.  

Sivutapahtumassa keskustellaan teknologian roolista kehityksen edistämisessä kohti YK:n Agenda 2030 -asiakirjan tavoitteita. Tilaisuudessa on myös paneelikeskustelu ja pääpuheenvuoron pitäjinä kuullaan Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen sekä työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston osastopäällikkö Ilona Lundströmin esitykset. Aalto-yliopistosta paneeliin osallistuvat vararehtori Eero Eloranta ja Aalto Global Impactin Irena Bakic.  

Lisätiedot:

Tuija Pulkkinen
vararehtori
+358 50 5916013
vicepresident-ri@aalto.fi

 

 

Euroopan avaruusjärjestö avaa yrityskiihdyttämön Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen

0
0
Kiihdyttämön tavoitteena on siivittää avaruusteknologiaan perustuvaa kasvuyrittäjyyttä Suomessa.

Euroopan avaruusjärjestö ESA, Aalto-yliopisto sekä Työ- ja elinkeinoministeriö allekirjoittivat tänään sopimuksen avaruusteollisuuden startupeihin keskittyvän yrityskiihdyttämön (ESA Business Incubation Centre, ESA-BIC) avaamisesta Suomeen. ESA:n pääjohtaja, professori Jan Wörner vierailee parhaillaan Suomessa teknologiatapahtuma Slushin yhteydessä.

”Avaruusteollisuus on maailmalla nopeasti kehittyvä teollisuudenala ja myös Suomessa on tapahtunut alalla paljon viime vuosina”, Jan Wörner sanoo. ”Tavoitteenamme on tukea 50 avaruusalan teknologioihin pohjautuvaa suomalaista startupia seuraavien viiden vuoden aikana. Aalto-yliopisto merkittävänä tutkimusyhteisönä, vahvana yrittäjyyden edistäjänä sekä toimijana monissa avaruusteknologian hankkeissa on meille luonnollinen ja arvokas kumppani.”

Avaruusalan yrityskiihdyttämö tukee Suomen avaruustoiminnan strategian tavoitetta Suomen avaruustoiminnan nousemisesta maailman huipputasolle vuoteen 2020 mennessä.

 ”Suomen tavoitteena on nostaa avaruusteknologian kautta syntyvän uuden liiketoiminnan liikevaihtoa merkittävästi, ja ESA:n kiihdyttämö tukee osaltaan vahvasti tätä tavoitetta”, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen.

ESA:n kiihdyttämö sijoittuu uuteen kasvuyrityskeskukseen A Gridiin

Aalto-yliopiston uusi kasvuyrityskeskus A Grid avautuu vuodenvaihteessa Sähkötekniikan korkeakoulun entisissä tiloissa Otaniemen kampuksella. Euroopan suurimpiin lukeutuvaan kasvuyrityskeskukseen muuttaa kymmeniä startupeja, muita yrityksiä ja kumppaneita sekä muun muassa Aalto-yliopiston oma kiihdyttämö Aalto Start-Up Center, joka toimii ESA:n kumppanina.

”Aallon avaruustutkimuksesta on syntynyt jo useita avaruusalan yrityksiä. Teemme myös paljon tutkimus- ja kehitysyhteistyötä Euroopan avaruusjärjestön kanssa. Kiihdyttämö vahvistaa yhteyksiämme ESA:n kanssa ja startup-toimintamme lisäksi se tukee myös tutkimustamme ja opetustamme. Erityisesti Aallon osaaminen piensatelliittien rakentajana voi saada tätä kautta paljon uutta kansainvälistä näkyvyyttä”, sanoo Aalto-yliopiston tutkimuksesta ja innovaatioista vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.  

Otaniemeen avattava kiihdyttämö on uusin jäsen 15 Euroopan maassa toimivan ESA-BIC-kiihdyttämön verkostossa. Verkoston tukemana on tähän mennessä syntynyt yli 500 yritystä. Ohjelmaan valitut startupit saavat 50 000 euron kasvurahoituksen tuotekehitystä varten sekä tukea liiketoiminnan ja teknologian kehittämiseksi kumppaniverkoston kautta.

”Toivomme saavamme ESA:n kiihdyttämöön hakemuksia kaikilta alle viisi vuotta vanhoilta suomalaisyrityksiltä, joilla on innovatiivista teknologiaa avaruusteollisuuden käyttöön tai jotka käyttävät avaruusdataa tai -teknologiaa toiminnassaan. Ensimmäinen haku avautuu vuoden 2018 alussa”, sanoo kiihdyttämön vetäjä Kimmo Isbjörnssund.

Kiihdyttämön toimintaa tukevat Espoon ja Helsingin kaupungit. Lisäksi Turku Science Park auttaa löytämään kiihdyttämöön sopivia kasvuyrityksiä Varsinais-Suomen alueelta.

Aalto1_kuva_Aalto_yliopisto_700x394.jpg

Juhannuksena avaruuteen laukaistu Aalto-1 on yksi Aallon opiskelijoiden rakentamista satelliiteista. Kuva: Aalto-yliopisto


Lisätietoja:
Tuija Pulkkinen
vararehtori
Aalto-yliopisto
+358 50 5916013
vicepresident-ri@aalto.fi

Kimmo Isbjörnssund
ESA BIC Finland Manager, yrittäjyysasiantuntija
+358 50 4436 855
kimmo.isbjornssund@aalto.fi
www.esabic.fi
www.esa.int

Ruotsin prinssi Daniel tutustui Aalto-yliopistoon

0
0
Prinssiä ja tämän laajaa seuruetta kiinnosti erityisesti yliopiston yritysyhteistyö ja startup-yrittäjyys.

Prinssi Daniel vieraili keskiviikkona Aalto-yliopistossa osana kaksipäiväistä Suomen vierailuaan, jonka innoittajana on innovointi ja yrittäjyys Suomessa. Mukana oli Ruotsin elinkeinoelämän huippua ja nuoria yrittäjiä edustanut 40-henkinen delegaatio.

IVA_delegation_with_Prince_Daniel_visits_Aalto_University_29-11-2017_photo_Mikko_Raskinen_001_web.jpg

Prinssin vastaanottivat vararehtorit Hannu Seristö ja Anna Valtonen. Vierailu alkoi Aalto-yliopiston uudesta päärakennuksesta Dipolista, jossa seurueelle esiteltiin Otaniemen kampusalueen yrityskeskittymää sekä yritysmaailman, Aalto-yliopiston ja sen startup-yritysten välistä yhteistyötä. Mielenkiintoa herätti myös kampuksen arkkitehti Alvar Aalto ja Aalto-yliopiston nimen alkuperä.

Vierailu Otaniemen kampuksella sijaitsevassa startup-yritys ICEYEssa sai innostuneen vastaanoton ja nostatti vilkkaan keskustelun. Aalto-yliopiston piensatelliittiohjelmasta ponnistanut ICEYE on mikrosatelliitteihin kehitetyn SAR-tutkakuvausteknologian edelläkävijä.

IVA_delegation_with_Prince_Daniel_visits_Aalto_University_29-11-2017_photo_Mikko_Raskinen_003_web.jpg

Aalto Design Factoryn johtaja Kalevi Ekman esitteli vieraille tuotekehityksen kokeilualustaa, jossa teoria viedään käytäntöön yritysprojekteissa. Design Factorylla vieraat tutustuivat sen työtiloihin, kuten Puuhabunkkeriin ja Printshopiin. Myös Otaniemessä koekäytössä oleva robottibussi sai penkeilleen ruotsalaisvieraita. Prinssin seurueeseen kuuluva pankkiiri ja teollisuusvaikuttaja Marcus Wallenberg (kuvassa toinen vasemmalta) intoutui keskustelemaan tuotekehityskurssin WASP-tiimin opiskelijoiden kanssa näiden lentokoneprojektista, jossa yrityskumppanina on Saab.

IVA_delegation_with_Prince_Daniel_visits_Aalto_University_29-11-2017_photo_Mikko_Raskinen_004_web.jpgSeurue kuunteli innostuneena Desing Factoryn opiskelijoita, jotka kertoivat maanviljelyyn liittyvästä traktoriprojektistaan.

IVA_delegation_with_Prince_Daniel_visits_Aalto_University_29-11-2017_photo_Mikko_Raskinen_008_web.jpg

Opiskelija Kasper Suomalainen (kuvassa keskellä) valloitti seurueen yrityskiihdyttämö Startup Saunan tarinalla, joka alkoi vuonna 2008 ja huipentuu tänäkin vuonna teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushiin, nyt kymmenettä kertaa.

IVA_delegation_with_Prince_Daniel_visits_Aalto_University_29-11-2017_photo_Mikko_Raskinen_009_web.jpg

Startup Saunalla prinssi Daniel keskusteli Kasper Suomalaisen kanssa suomalais- ja ruotsalaisyritysten vahvuuksista ja yritysten yhteiskuntavastuusta.

IVA_delegation_with_Prince_Daniel_visits_Aalto_University_29-11-2017_photo_Mikko_Raskinen_014_web.jpg

Prinssi tapasi Startup Saunalla opiskelija Lauri Tegelin. Tämä kertoi Dipolissa viikonloppuna pidetystä Junction-hackathonista, jossa tuhannet koodarit ja suunnittelijat ratkoivat yritysten haasteita.

Aalto-yliopistolta prinssi Danielin seurue siirtyi Ruoholahteen Supercellin vieraiksi. Seuraavana päivänä heitä odotti Slush.

Vierailu on osa Prince Daniel’s Fellowship -ohjelmaa, jossa prinssi yhdessä Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian (IVA) ja Ruotsin liike-elämän kanssa kannustaa nuoria toteuttamaan yrittäjyysunelmiaan.
 

Teksti: Marjukka Puolakka
Kuvat: Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen

Akustiikan ala yhteen - Aalto Acoustics Lab nostaa alan profiilia ja tiivistää yhteistyötä

0
0
”Akustiikan ala on kasvussa ja vaarana voi olla jopa työvoimapula”, kertoo professori Vesa Välimäki.

”Olemme tehneet yhteistyötä ennenkin, mutta nyt yhteistyö on entisestään tiivistynyt. Yhteisen laboratorion puitteissa kukaan ei tee tutkimusta yksin ja pystymme näyttämään, mikä on akustiikan tutkimuksen laajuus Aallossa", professori Vesa Välimäki toteaa.

Aallossa akustiikan tutkimusta tehdään kolmessa korkeakoulussa kolmella eri laitoksella.

”Totesimme, että on järkevää perustaa yhteinen laboratorio, jonka puitteissa kaikki pääsevät hyödyntämään muun muassa yhteisiä akustisia erikoistilojamme.”

Verkkosivut julkaistu

Käytännössä laboratorion perustaminen on tarkoittanut tietotekniikan laitoksen tutkijoiden muuttamista Otakaari 5:den tiloihin. ARTSin tutkijat ovat toistaiseksi vielä muualla Otaniemen kampuksella. Laboratorion perustaminen tarkoittaa myös lisää yhteisiä tutkimus- ja opiskelijaprojekteja, rahoitushakemuksia ja muuta yhteistyötä. Kerran viikossa tutkijat kokoontuvat kahvitilaisuuteen, joihin kutsutaan kaikki kuuntelemaan esitelmiä. Nyt julkaistut verkkosivut ovat myös yksi yhteistyön tulos.

Akustiikan laboratorio perustettiin virallisesti keväällä 2017. Ensimmäinen yhteinen ponnistus oli kesällä järjestetty kansainvälinen Sound and Music Computing -konferenssi ja kesäkoulu. Vuosittain akustiikan alalta väittelee 3-4 henkilöä, diplomitöitä valmistuu noin 10 kappaletta. Kansainvälisen maisteriohjelman kautta on saatu hyviä opiskelijoita maailmalta.

”Alalla on näköpiirissä työvoimapulaa. Osaajia tarvitaan lisää esimerkiksi silloin kun EU tekee uusia direktiivejä, jotka vaikuttavat vaikkapa meluun liittyviin määräyksiin. Pääaineemme on vetänyt loistavia hakijoita, jotka olisi tärkeää saada jäämään Suomeen akustiikan alan töihin”, kertoo Välimäki.

Alalle on syntynyt myös start-up-yrityksiä, kuten esimerkiksi Hefio, jossa työskentelee useita Aalto-taustaisia akustiikan osaajia.

 

Akustiikan laboratorio on Aalto-yliopiston monitieteinen tutkimuskeskus, joka kokoaa alan professorit ja tutkijat kolmesta Aalto-yliopiston yksiköstä: signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos, tietotekniikan laitos sekä median laitos. Akustiikan laboratorion opetus ja tutkimus keskittyvät äänenkäsittelyyn ja tilaääneen. Lue lisää >>

Koko Otaniemi opettaa

0
0
Uusi alustatalous mullistaa koulutusajattelua Otaniemen kampuksella. Koulu palveluna -malli leviää nyt myös perusopetukseen ja maailmalle.

Lukion ykkösvuoden opiskelija Eemil Virkkunen on tyytyväinen. Hän onnistui pääsemään ohjelmointikurssille, jonka Aalto-yliopisto toteuttaa Otaniemen lukioiden eli Haukilahden ja Pohjois-Tapiolan lukion kanssa. Sinne saivat ilmoittautua kaikki Espoon lukiolaiset. ”En ole ohjelmoinut ennen, mutta nyt saan hyvät perustiedot. Yliopiston tekniikan alan opiskelijoita on kurssilla assistentteina. Jos suoritan tentit ja pääsen lukion jälkeen Aalto-yliopistoon, minulla on tehtynä viisi opintopistettä”, Eemil kertoo.

Tarkoitus oli aloittaa parinkymmenen opiskelijan ryhmällä, mutta ilmoittautumisia tuli kymmenittäin. ”Alkuryntäyksen jälkeen osallistujajoukko on jonkin verran karsiutunut. Vaatimukset ovat samat kuin yliopisto-opiskelijoilla, ja osalle se tuli yllätyksenä. Kaiken kaikkiaan lukiolaisten innostus on ollut motivoivaa meille opettajillekin”, kertoo kurssin vastuuopettaja, vanhempi yliopistonlehtori Kerttu Pollari-Malmi Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselta.

Myös Rebekka Sukselainen on päässyt maistamaan akateemisia opintoja ensimmäisenä lukiovuotenaan. ”Teimme Aalto-yliopiston suunnittelukurssilla Otaniemen kartan tietokoneohjelmalla. Samalla kerroimme mielipiteemme tämän alueen kehittämisestä”, Rebekka sanoo. Sekä Rebekka että Eemil hakivat Haukilahden lukioon, koska Otaniemessä yliopisto-opinnot ovat mahdollisia jo lukioaikana. Kumpikin haaveilee opinnoista alueen korkeakouluissa.

Yliopiston, lukioiden ja Otaniemen alueen yritysten tiivis yhteistyö on osa Koulu palveluna -konseptia. Siinä koulutusasteiden ja oppiaineiden raja-aidat kaatuvat ja opettajat ja opiskelijat työskentelevät yhteisöllisesti.

Aalto_Pohjois_Tapiolan_lukio_08_700400.jpg

Pohjois-Tapiolan lukiossa avaruus ja valoisuus näkyvät niin opetus- kuin oleskelutiloissakin.

Koulusta tulee verkosto

Yksi Koulu palveluna -konseptin keksijöistä on Aalto-yliopiston vararehtori Antti Ahlava. Hän veti kaksi vuotta sitten professori Jarmo Suomisen kanssa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa kurssia, jossa mietittiin koulurakentamisen kehittämistä. Työssä olivat mukana Lontoon Royal College of Artin palvelumuotoilijat.

”Pian selvisi, että opetuksen tavoitteet ja nykyinen koulurakentaminen eivät kohtaa. Uudessa opetussuunnitelmassa korostuvat esimerkiksi sosiaalinen oppiminen ja teema- ja projektipohjainen toiminta. Samaan aikaan koulurakentaminen perustuu 1800-luvun säännöksiin”, Ahlava toteaa.

Syntyi Koulu palveluna -malli, jossa koulu ei ole rakennus tai paikka, vaan yhteisen ajattelun ja oppimisen alusta. Kaikki ympäristön resurssit hyödynnetään. Otaniemessä se tarkoittaa, ettäkorkeakoulut, lukiot ja yritykset tekevät päivittäin yhteistyötä. Yhteisiä voivat olla niin tilat kuin opetus ja erilaiset hankkeetkin. ”Koulusta tulee verkosto, ja opiskelijoiden vuorovaikutus yhteisön muiden ihmisten kanssa lisääntyy.”

Ahlavan mukaan tämä on uusi alustatalouden muoto. ”Kaupunginosa tarjoaa kouluille palveluita. Otaniemessä välittävänä palveluoperaattorina on toiminut Aalto-yliopisto, mutta myös jokin muukin taho voisi ylläpitää ja kehittää oppimisen palveluja.”

Ahlava yllättyi siitä, miten innokkaasti Espoon kaupunki lähti kokeilemaan mallia. Siitä tuli yliopiston, Aalto-yliopistokiinteistöjen ja Espoon kaupungin yhteinen projekti. ”Yllätys oli sekin, kuinka aktiivisesti Aallon opettajat ovat avanneet kurssejaan lukiolaisille kielikeskuksessa ja korkeakouluissa.”

Aalto_Dipoli_Ahlava_03_700x400.jpg

Aalto-yliopiston vararehtori Antti Ahlava kertoo, että parhaillaan suunnitellaan Koulu palveluna -mallin mukaista yhtenäiskoulua.

Perusopetus mukaan seuraavaksi

Uusi toimintamalli on vakiintunut jo nyt, kun Haukilahden lukio on ollut Otaniemessä vuoden ja Pohjois-Tapiolan lukio muutamia kuukausia. Malli kuitenkin kehittyy jatkuvasti. ”Parhaillaan suunnittelemme sen mukaista yhtenäistä peruskoulua Espoon Otaniemeen. Se aloittaa tammikuussa 2019”, vararehtori Ahlava paljastaa.

Eri puolilla maailmaa malli on herättänyt valtavasti kiinnostusta. Kiinalaiset ovat jo tehneet siitäoman sovelluksensa. ”Shanghaissa aloitti tänä vuonna Tongii-yliopiston kanssa yhteistyössä toteutettu muotoilun ja innovaatioiden Koulu palveluna -lukio. Se hyödyntää toiminnassaan Huangpun kaupunginosan rakennuksia, kuten hotellia, taidemuseota ja toimistoja.”

Aalto_Haukilahden_lukio_06_700x400.jpg

Kiinalaisvieraat innostuivat pingiksen pelaamisesta Haukilahden lukion Valtameri-tilassa.

Vierailijat tartuttavat ideaa

Marraskuisena aamupäivänä Haukilahden lukion auditoriosta virtaa kiinalaisia opettajia oven täydeltä. Uusi tapa oppia, opettaa ja toimia yhteisönä kiinnostaa siksikin, että siitä on jo saatu kiinalainen sovellus. Vierailijoita niin Suomesta kuin maailmaltakin käy molemmissa lukioissa viikoittain.

Vierailu on aikamatka tulevaisuuden oppimiseen, uudenlaiseen tapaan oppia ja opettaa. Osa vieraista käy luennoimassa. Jokin aika sitten yhteiseen ajatteluun toi virikkeitä Haukilahden lukiossa vieraillut filosofi Esa Saarinen. Myös pääministeri Juha Sipilä kävi keskustelemassa lukiolaisten kanssa. Marraskuussa auditoriossa oli ensimmäistä kertaa väitöstilaisuus, jota lukiolaiset seurasivat.

Tänään kiinalaiset opettajat löytävät helposti yhteyden opiskelijoihin: Joukko kerääntyy vapaa-ajanviettotilaan, jossa yksi vieraista alkaa pelata pingistä lukiolaispojan kanssa. Kannustusjoukko on yhtä innostunut kuin pelaajatkin.

Ohjaukseen on satsattu

Uuden mallin sisäänajo on lisännyt rehtorien ja opettajien työmäärää. ”Tämä on kuitenkin niin palkitsevaa, että kaikki ovat lähteneet innoissaan mukaan. Jokainen voi tuntea rakentavansa jotakin uutta ja ainutlaatuista”, toteavat Pohjois-Tapiolan lukion rehtori Sinikka Luoma-Mattila ja Haukilahden lukion rehtori Pekka Piri.

Pohjois-Tapiolan lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Erika Ripatti ihmettelee, miten nopeasti kampuksen sisäinen yhteistyö pyörähti käyntiin. ”Saimme parissa kuukaudessa alulle yhteistyön samassa rakennuksessa toimivan Aalto Start-Up Centerin kanssa. Myös yhteistyöalustana toimiva Urban Mill -tila ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ovat kumppaneitamme. Yhteistyölistat vain kasvavat, ja esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät hankkeet lisääntyvät.”

Kahden lukion opettajat tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja yliopiston opettajien kanssa. Näin kaikki pääsevät ajan tasalle toisen koulutusasteen asioista ja pystyvät ottamaan ne huomioon työssään.

Aalto_Pohjois_Tapiolan_lukio_01_700x400.jpg

Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen (vas.), Pohjois-Tapiolan lukion rehtori Sinikka Luoma-Mattila, abiturientti Tomi Kotiluoto ja Espoon opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen edustavat Koulu palveluna -mallin eri toimijoita. Yhteistyö on tiivistä.

Kun jo pelkästään arjen käytännöissä on paljon uutta, opiskelijoiden ohjaukseen on kiinnitetty tavallista enemmän huomiota. Haukilahden lukiolaisilla on kaksi opinto-ohjaajaa.
”Yhteisöllisyyden vahvistaminen on meille tärkeää. Vaikka rakennuksen merkitys vähenee, ryhmän ja yhteisön merkitys vain korostuu. Nykyisin myös urapohdinta alkaa selvästi entistä aiemmin, ja siihen kaivataan tukea. Yhä nuoremmat miettivät tulevia urapolkujaan jo siksi, että lukion ylioppilastutkinnon merkitys yliopistojen opiskelijavalinnoissa lisääntyy”, opinto-ohjaaja Antti Humalamäki kertoo.

Kuvat: Kimmo Räisänen

 

Uutta tila-ajattelua

Espoolaisessa Haukilahden lukiossa on 380 opiskelijaa, ja se on toiminut Otaniemessä syksystä 2016 lähtien. Noin 400 opiskelijan Pohjois-Tapiolan lukio muutti alueelle elokuussa 2017.

Koulu palveluna -hankkeen yksi periaate on, että koulussa olennaista on toiminta, ei rakennus. Jakaminen nousee tila-ajattelussa keskeiseksi: lukiolaisten käyttämät tilat ovat osittain yhteisiä muiden Otaniemen kampuksen toimijoiden kanssa.

Lukioilla on toimintoja jopa seitsemässä eri osoitteessa. Esimerkiksi liikunnanopetus on Otaniemen urheilupuistossa, fysiikan työtunnit, kuvataide ja kemian laboratoriotunnit yliopiston tiloissa. Ruokailulle on omat osoitteensa. Viime vuonna esimerkiksi Haukilahden lukiolaiset käyttivät Aalto-yliopiston tiloja kaikkiaan noin 1 200 tuntia.

”Uuden mallin ansiosta kaupunki saa selviä kustannussäästöjä, parempaa toiminnallista joustavuutta sekä pienemmän hiilijalanjäljen”, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöjen kiinteistösijoitusjohtaja Eetu Ristaniemi.

Hänen mukaansa Aalto-yliopiston laboratorioiden ja muidenkin lukiolaisten käyttämien tilojen käyttöaste on noussut selvästi. Koulu palveluna -toteutus ei siis ole vaatinut uusien tilojen rakentamista, vaan vanhoja tiloja on tuunattu entistä helpommin muunneltaviksi.

Haukilahden lukio toimii entisissä Teknillisen korkeakoulun kemian laitoksen tiloissa, ja Pohjois-Tapiolan lukion kotipesänä on Aalto-yliopistokiinteistöjen omistama Open Innovation House -rakennus.

 ”Olennaista on, että laadullisissa mittauksissa muun muassa opiskelijoiden tyytyväisyys on parantunut. Esimerkiksi Haukilahden lukion hakijamäärä on kasvanut jopa 150 prosenttia”, Ristaniemi kertoo.

Tilojen suunnittelusta ja kalustamisesta on vastannut Aalto-yliopistokiinteistöt.

 


Uraseurantakysely auttaa kehittämään opetusta

0
0
Vuoden 2012 maisterialumneja ja 2014 tohtorialumneja pyydetään vastaamaan kyselyyn omasta urastaan.

Aalto-yliopisto seuraa jatkuvasti valmistuneiden työllistymistä. Tänäkin syksynä kaksi vuosikertaa, vuonna 2012 valmistuneet maisterit ja vuonna 2014 valmistuneet tohtorit ovat saaneet pyynnöt vastata työuraa koskeviin kysymyksiin. Uraseurantakyselyt toteuttaa yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteinen Aarresaari-verkosto.

Opetuksen sisältöjä kehitetään muuttuvan työn vaatimuksiin

Työ ja sen vaatima osaaminen uudistuvat vinhaa vauhtia: valmistuneiden on pystyttävä soveltamaan oppimaansa muuttuvissa työtehtävissä. Yliopistossa pohditaan tarkkaan opetuksen sisältöä ja halutaan varmistaa, että se vastaa mahdollisimman hyvin työelämän vaatimuksiin nyt ja tulevaisuudessa. Uraseurantakyselyn tulokset antavat tälle suunnittelulle tärkeän pohjan. Tiedot ovat hyödyllisiä myös nykyisille opiskelijoille ja tohtorikoulutettaville oman uran suunnittelussa ja antavat tuiki tärkeää tietoa työelämästä.

Kyselyssä tiedustellaan esimerkiksi sitä, kokevatko valmistuneet työllistyneensä koulutusta vastaaviin tehtäviin ja ovatko he tyytyväisiä tutkintoonsa. Lisäksi kysytään, millaista osaamista valmistuneiden mielestä nykyisten opiskelijoiden pitäisi hankkia.

Aallosta valmistuneet tyytyväisiä tutkintoonsa

Aarresaari-verkosto on tehnyt uraseurantaa jo vuodesta 2005 lähtien, ja tulokset tarjoavat erinomaisen tietopaketin akateemisten työmarkkinoista ja työurista. Viime vuonna toteutetun kyselyn tuloksista selvisi muun muassa, että vuonna 2011 Aalto-yliopistosta valmistuneista maistereista lähes kolme neljästä tekee koulutustaan vastaavaa työtä. Tietoa valmistuneiden sijoittumisesta on koottu myös töissä.fi-palveluun.

Lisätietoja:
Tietoa työelämään sijoittumisesta Aallon sivuilla
Uutinen 5/2017: Aallosta valmistuneet tyytyväisiä tutkintoonsa työuran kannalta
Töissä.fi

Kauppatieteiden alat:
maisteriuraseuranta tanja.makkonen@aalto.fi
tohtoriuraseuranta ritva.laaksovirta@aalto.fi
Taiteen ja suunnittelun alat: ulla.eskola@aalto.fi
Tekniikan alat:
maisteriuraseuranta  riikka.heinonen@aalto.fi
tohtoriuraseuranta kaisa.paasivirta@aalto.fi

Kunniamerkkejä itsenäisyyspäivänä

0
0
Tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä Aallon henkilöstölle. Hallituksen jäsen Bengt Holmström saa Suomen Leijonan suurristin.

Presidentti Sauli Niinistö myöntää itsenäisyyspäivänä 6.12.2017 kunniamerkkejä 18 ansioituneelle Aalto-yliopiston henkilökunnan jäsenelle ja kahdelle hallituksen jäsenelle.

Itsenäisyyspäivän korkeimman kunniamerkin, Suomen Leijonan suurristin, saa taloustieteen nobelisti, professori ja Aallon hallituksen jäsen Bengt Holmström. Hallituksen jäsen, museonjohtaja Susanna Petterssonille myönnettiin Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki.

Aalto-yliopisto onnittelee lämpimästi kaikkia kunniamerkin saaneita!

Suomen Leijonan suurristi

  • Aalto-yliopiston hallituksen jäsen, professori Bengt Holmström

Suomen Leijonan komentajamerkki

  • Professori Kimmo Kaski
  • Professori Antti Räisänen

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki

  • Professori Antero Arkkio
  • Professori Lily Díaz-Kommonen
  • Professori Matti Kaivola
  • Aalto-professori Matti Keloharju
  • Professori Ari Sihvola

Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki

  • Aalto-yliopiston hallituksen jäsen, museonjohtaja Susanna Pettersson

Suomen Leijonan ritarimerkki

  • Yli-insinööri Panu Sainio
  • Päällikkö, oppimispalvelut Eija Zitting

Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi

  • Suunnittelija, opintoasiat Pirjo Putila
  • Controller Päivi Saarinen

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein 

  • Harjoitusmestari Osse Federley
  • Johdon assistentti Pia Holmberg
  • Palkka- ja henkilöstösihteeri Jaana Juntunen
  • Mallimestari Sari Kivioja

Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali

  • Erikoislaboratoriomestari Auli Murrola
  • Opintosihteeri Paula Nyman
  • Projekticontroller Lea Selin

Professori Sergiy A. Vorobyoville IEEE Fellow -arvo

0
0
Vorobyovin kehittämiä menetelmiä on sovellettu laajalti erilaisissa antennijärjestelmissä, tutkissa ja tietoliikennejärjestelmissä.

VorobyovSergiy_02.jpg

Maailman suurin tekniikan alan kansainvälinen järjestö IEEE (Institute of Electrical and Electronic Engineers) on myöntänyt Aalto-yliopiston signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen professori Sergiy A. Vorobyoville IEEE Fellow -arvon, joka on sen jäsenistön korkein aste. Vorobyov sai arvon tutkimusansioistaan optimoinnissa robustien menetelmien kehittämiseksi signaalinkäsittelyn alalla. Hänen kehittämiään menetelmiä ja tuloksia on sovellettu laajalti erilaisissa antennijärjestelmissä, tutkissa ja tietoliikennejärjestelmissä. Vorobyovin tutkimus on edistänyt merkittävästi optimointimenetelmien teorian ja menetelmien kehitystä signaalinkäsittelyssä. 

Professori Vorobyov on aikaisemmin palkittu tutkimustyöstään Kanadassa ja Saksassa.

IEEE valitsee vuosittain pienen joukon (alle 0,01%) ansioituneimpia jäseniään ylennettäväksi Fellow-asteelle. Tähän mennessä 18 suomalaista on ylennetty Fellow-jäseniksi, joista kolme on Aalto-yliopiston signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselta.

Kuva: Anni Hanén

Health Design 2017 toi yhteen terveydenhuollon, muotoilun ja teknologian osaajat

0
0
Terveysteknologiaa voi kaupallistaa muotoilu- ja suunnitteluosaamisen avulla.

Health Design 2017 -tapahtuma Otaniemen kampuksella marraskuun lopussa toi esiin ajankohtaisia näkökulmia terveydenhuollon ja terveysteknologian muotoilusta, suunnittelusta ja sairaala-arkkitehtuurista. Tapahtumaan kokoontuivat teknologian, terveydenhuollon ja designin osaajat sekä terveydenhuolloin yritykset ja tutkijat, ja sen järjestivät Northbay, Healthtech Finland ja HUS. Aalto-yliopisto toimi kumppanina.

Health Design -tapahtumassa keskusteltiin muun muassa, miten terveysteknologiaa voi kaupallistaa muotoilu- ja suunnitteluosaamisen kautta ja miten terveydenhuollon palveluja voi kehittää virtuaalisairaalan avulla. Myös vuonna 2018 avautuvan uuden Lastensairaalan suunnittelun periaatteita käytiin läpi.

Osallistujat toivotti tervetulleiksi Northbay-yhtiön luova johtaja Otto Olavinen. Aalto-yliopiston professori Risto Ilmoniemi painotti puheenvuorossaan käyttäjälähtöisyyttä, luomisen iloa ja yksinkertaisuuden arvoa kaikessa suunnittelussa.

Muotoilu voi vauhdittaa alan kasvua

Healthtech Finlandin toimitusjohtaja Saara Hassinen antoi yleiskuvan terveysteknologian toimialasta Suomessa ja toi esille, miten design ja muotoilu voi vauhdittaa alan kasvua. Aalto-yliopiston professori Turkka Keinonen tarkasteli kulttuurienvälisiä näkökulmia teollisessa muotoilussa ja painotti käyttäjien osallistamista ja luovaa näkemystä. HUSin tutkimusjohtaja Anne Pitkäranta toi esille muotoiluosaamisen tärkeyden esimerkkinään moderni, funktionaalinen ja esteettinen sairaalavaatetus. Apotin teknologiajohtaja Jari Renko puhui tietojärjestelmien suunnittelun haastavuudesta tilanteessa, jossa on yhdistettävä sosiaali- ja terveyspalveluita ja toisaalta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluita maakunnanlaajuisesti.

HealthDesign2017-8.jpg

Muotoilujohtaja Zeynep Falay von Flittner Hellon-yrityksestä toi esille, miten palvelumuotoilu voi parantaa asiakaskokemusta terveydenhuollossa.

HealthDesign2017-15.jpg

HUSin digitaalisten palvelujen ja innovaatiopalvelujen johtaja Pekka Lahdenne puhui käyttäjälähtöisestä näkökulmasta Helsingin uuden Lastensairaalan suunittelussa.

 

Fellowship Director Prashant Jha intialaisesta All India Institute of Medical Sciences -yliopistosta esitteli International Biodesign -ohjelman innovaatioita, joiden onnistumiseen on vaikuttanut intialaisen yhteiskunnan monimuotoisuus.

Jane Andrew, Marco Biccanti ja professori Ian Gwilt toivat videohaastattelussa esille, miten yhtiöt, sairaalat, tutkimuslaitokset ja virkamiehet Suomessa ja Australiassa voivat toimia yhteistyössä ja tukea toistensa tavoitteita. Näiden toimijoiden kesken on syntynyt kukoistava yhteistyö Etelä-Australian Adelaidessa.

Omaa osaamistaan toivat tapahtumassa esille myös joukko yrityksiä, kuten Hellon, Kaiku Health, Merivaara, SARC Architects ja Nordkapp.

GlucoModicum voitti tuotekonseptien pitchauskilpailun

Yksi Health Design 2017 -tapahtuman huipentuma oli terveyteen liittyvien tuotekonseptien pitchauskilpailu, jonka palkinnot oli lahjoittanut Instrumentariumin tiedesäätiö. Kilpailun tavoitteena oli edistää tutkimukseen perustuvia ja terveyteen liittyviä innovaatioita. Palkinnot jaettiin seuraaville tiimeille:

1. GlucoModicum, 30 000 euroa neulattoman ja kivuttoman glukoosimonitoroinnin jatkokehitykseen   
2.   Afecta, 15 000 euroa datalähtöisen metabolisen profiloinnin jatkokehitykseen   
3.   Thermolazer, 5 000 euroa silmänpohjan ikärappeuman lämpöhoidon kehittämiseen.

HealthDesign2017-54.jpg

Health Design -tuotekonseptikisan voittajat GlucoModicum, Afekta ja Thermolazer

Kilpailun finaalivaiheeseen ylsivät myös tiimit Cognituner, Identa ja Say It Again Kid. Kaikki ryhmät saivat palautetta asiantuntijaraadilta konseptiensa jatkotyöstämistä varten.

Järjestäjien tavoite on kehittää ja laajentaa Health Design -tapahtumaa jatkossa ja seuraavaa suunnitellaan marraskuulle 2018.

Lue lisää:
Instrumentariumin tiedesäätiö

 

 

 

Suomi 100 -videosarja – visuaalisia tarinoita muutoksentekijöistä

0
0
Aallon edeltäjät ovat olleet kasvualustana suomalaisen yhteiskunnan muutoksentekijöille jo 1800-luvun puolivälistä alkaen.

Muun muassa Powerkiss-latauslaitteen ja nyhtökauran kehittäjänä tunnettu designer Maija Itkonen on yksi Aallon Suomi 100 -videoiden muutoksentekijöistä. Lisää videoita löydät osoitteesta https://gamechangers.aalto.fi/.


Aallon Suomi 100 -videosarjassa tuodaan esiin näitä muutoksentekijöitä – ihmisiä ja heidän ideoitaan, yrityksiä ja innovaatioita –, jotka ovat kukin omalla tavallaan vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Näiltä vaikuttajilta ei todellakaan ole puuttunut luovuutta, rohkeutta eikä ideoita!

Yksi esimerkki videoiden visionäärisistä toimijoista on kemian professori Gustaf Komppa, yksi sata vuotta sitten perustetun lääketeollisuusyritys Orionin perustajista. Toinen esimerkki kertoo tarinan Amer Sportsista, jonka miljardeissa laskettava liikevaihto on saanut alkunsa 1950-luvulta kauppatieteilijöiden ja teekkareiden startupista – hieno näyttö poikkitieteellisen yhteistyön merkityksestä!

Tämän päivän menestystarinoita videosarjassa edustavat muun muassa Aallon materiaalitutkimuksen huippuosaamisesta ponnistanut, taipuisaa hiilimateriaalikalvoa valmistava Canatu, sekä Powerkiss-latauslaitteen ja nyhtökauran kehittäjänä tunnettu Maija Itkonen.

Katso ja vaikutu! – Kaikki videot ja Aalto-yliopiston noin 150-vuotisesta kasvuhistoriasta kertovan Aikajanan löydät osoitteesta: https://gamechangers.aalto.fi/

Viewing all 949 articles
Browse latest View live