Aalto Festival tarjoaa näyttelyitä, luentoja, seminaareja, näytöksiä ja gaaloja – yhteensä lähes sata eri tapahtumaa, jotka esittelevät luovan yhteistyön tuloksia eri aloilta. Tutustu Aalto Festivalin monipuoliseen ohjelmaan verkossa ja mobiilisovelluksessa, festarit ovat käynnissä nyt!

Poimintoja seminaareista

”Kulttuuri syö strategian aamiaiseksi” ja muita bisneksen herkkupaloja. International Design Business Management -maisteriohjelman opiskelijat esittelevät innovatiivisia yritysprojekteja sekä monialaisen yhteistyön hyötyjä ja haasteita. Kahdeksan kuukautta kestänyt intensiivinen työ, luovuus ja eri puolilla maailmaa tehty tutkimus yhdistyvät, kun ryhmät esittelevät loppuratkaisuja yrityskumppaneille sekä muulle yleisölle. IDBM Impact perjantaina 19.5. kello 9.30–18, Valkoinen sali, Aleksanterinkatu 16, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

”Valtion viranhaltija 2.0” – millainen on virkamiestyön tulevaisuus? Opiskelijat haastavat julkisen sektorin käytäntöjä Design for Government -kurssilla, jonka yhteistyökumppaneina ovat valtioneuvoston kanslia ja viisi muuta ministeriötä. Kurssilla on pohdittu virkamiestyön tulevaisuutta sekä ratkottu elintarviketuotannon ja -jakelun haasteita kiertotalouden näkökulmasta. Työryhmät esittelevät ratkaisuehdotuksensa loppuseminaarissa tiistaina 23.5. kello 9–12, Valkoinen sali, Aleksanterinkatu 16, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

Avoimet ovet Start-Up Centerissä. Iltapäivän aikana voi tutustua tiloihin ja yrittäjiin, kuulla tuoreet yritystarinat ja Aallon uutiset, nauttia musiikista ja tarjoiluista. Aalto Start-Up Center Spring Festival tiistaina 23.5. kello 14–17, Aalto Start-Up Center, Maarintie 6, Espoo. Tilaisuus on englanninkielinen.

Miten pakata konjakkia, mausteita ja muita aromaattisia aineita uudella tavoin? Pack-Age -sivuaineen monitieteiset designtiimit esittelevät innovatiivisia pakkauksiaan yrityskumppaneille ja yleisölle keskiviikkona 24.5. kello 13–16. Pack-Age Show, Aalto Design Factory, Betonimiehenkuja 5 C, Espoo. Tilaisuus on englanninkielinen.

Tieto näkyväksi – mutta miten? Tiedon kuvallista esittämistä ja informaatiomuotoilua käsittelevä Visualizing Knowledge -seminaari kokoaa yhteen tieteen, taiteen, journalismin ja muotoilun aiheita sekä asiantuntijoita eri puolilta maailmaa maanantaina 29.5. kello 9–17, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Runeberginkatu 14–16, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

Lisätietoja:

Aalto Festival 2017 (aaltofestival.fi)

Aalto-yliopisto osallistuu Dimecc D4Value (D4V) –tutkimusohjelmaan, joka tutkii ja kehittää tulevaisuuden toimitusketjuja. Ohjelman tavoitteena on edistää digitalisaation tuomia hyötyjä toimitusketjuissa ja liiketoiminnassa.

”D4V ohjelmalla on vahva kysyntä teollisuudessa”, kertoo tohtorikoulutettava Pekka Töytäri tuotantotalouden laitokselta. ”Pyrimme luomaan toimitusketjuja, joille on ominaista tietointensiivisyys, korkea automaatioaste, vahvat sidokset toimijoiden välillä, korkea arvonluonti ja osapuolia motivoiva arvon jakaminen eri toimijoiden kesken.”

Ohjelma tutkii kolmea toisiinsa kytkeytyvää teollista toimitusketjua: tehtaat, satamat ja autonomiset laivat.

”Digitaalisuus luo mittavia uusia arvonluonnin mahdollisuuksia, mutta toteutuakseen ne edellyttävät suuria muutoksia vakiintuneissa asenteissa ja toimintatavoissa”, Töytäri toteaa.

D4V ohjelma tutkii autonomisten toimintojen systeemi- ja verkostotason liiketoimintamalleja, turvallisuuden eri osa-alueita, lainsäädäntöä, riskienhallintaa, ja muita verkottuneen arvonluonnin haasteita. Aalto-yliopistosta mukana on kolme korkeakoulua – Perustieteiden korkeakoulun, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ja Insinööritieteiden korkeakoulu. Hankkeeseen osallistuu lisäksi joukko johtavia teollisuus-, ICT- ja tutkimusorganisaatioita Tutkimusohjelmaa vetää DIMECC Oy

Ohjelman kesto on kolme vuotta, 2017–2019 ja hankkeen kokonaisbudjetti on 19 MEUR.

Lisätietoja:

Pekka Töytäri, pekka.toytari@aalto.fi
tutkijatohtori, Perustieteiden korkeakoulu

Virpi Roto, virpi.roto@aalto.fi
tutkijatohtori, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Otto-Ville Sormunen, otto.sormunen@aalto.fi
tutkijatohtori, Insinööritieteiden korkeakoulu

DIMECC Oy yhdistää valmistavan teollisuuden, digitaalisen teollisuuden ja akateemisen tutkimuksen tarjoamalla tuottavan alustan innovaatioiden kehittämiseen.
D4V Dimecc

Auringonpilkkujen syntymistä tutkivalle SPOTSIM-hankkeelle on myönnetty kilpailtua aikaa Mare Nostrumin supertietokoneella Espanjassa. Saadut resurssit, 20 miljoonaa keskusyksikkötuntia, vastaavat rahaksi muunnettuna yhtä keskimääräistä Suomen Akatemian tutkimushanketta, ja supertietokoneelle myönnetty laskenta-aika vastaa noin 500 vuotta tavanomaisella kannettavalla tietokoneella.

”Simulaatiot ovat todella suuria; yhden simulaation yksi datakuutio on kooltaan noin 700 gigatavua. Yksi simulaatio tuottaa kymmeniä datakuutioita, mutta niitä kaikkia ei voi säilyttää. Pitkäaikaiseen säilytykseen halutaan tutkimusaineistoa noin 15 teratavua”, kuvailee tutkimushanketta tutkija Petri Käpylä.

Kohti suuremman kuvan ymmärtämistä

Auringon mallintaminen on vaikeaa, ja auringonpilkkujen syntymiselle on ollut olemassa kaksi kilpailevaa mallia. Yleinen oletus on ollut, että magneettikentät ovat ohuita putkimaisia rakenteita Auringon konvektiokerroksen pohjalla, 200 000 kilometrin syvyydessä sijaitsevassa ohuessa tachocline-kerroksessa, josta ne sitten purkautuvat pinnalle muodostaen auringonpilkkuja. Tämä malli ei kuitenkaan ota lainkaan huomioon turbulenssia, toisin kuin SPOTSIM-hankkeessa tutkittava malli, jossa auringonpilkkujen oletetaan syntyvän hyvin lähellä auringon pintaa, sen konvektiokerroksessa.

"Meteorologit sanovat Maan ilmakehän matalapaineiden täyttyvän, kun niihin virtaa ilmaa ympäristöstä. Oletuksemme perustuu vastaavaan turbulenttiseen ja magneettiseen paineeseen auringon konvektiokerroksessa, joka muokkautuu suuren mittakaavan magneettikentän vuoksi. Tästä aiheutuneen negatiivisen kokonaisvaikutuksen vuoksi plasma voi romahtaa, minkä ansiosta magneettikentät voimistuvat paikallisesti ja auringonpilkkujen syntyprosessi voi alkaa", lisää Käpylä.

Uusi malli vaikuttaisi koko auringon dynamoteoriaan ja sen magneettikentän synnyn ja kehityksen ymmärtämiseenja olisi yksi askel haastavan, koko aurinkoa koskevan suuremman kuvan ymmärtämisessä. Tähän kokonaiskuvaan kuuluvat myös avaruussää ja -ilmasto.

SPOTSIM – Spot-forming convection simulations-tutkimuksessa ovat mukana Petri Käpylä (Aalto-yliopisto ja Leibniz-Institut fur Astrophysik Potsdam (AIP)), Maarit Käpylä (Aalto-yliopisto ja Max-Planck-Institut for Solar System Research), Nishant Singh ja Jörn Warnecke (Max-Planck-Institut for Solar System Research sekä Axel Brandenburg (NORDITA ja University of Colorado Boulder).

Lisätietoa:

Petri Käpylä
Research Fellow
Aalto-yliopisto, Leibniz-Institut fur Astrophysik Potsdam (AIP)
petri.kapyla@aalto.fi
puh. +49 331 7499 525

Maarit Käpylä
Adjunct Professor, Independent Max Planck Research Group Leader
Aalto-yliopisto, Max-Planck-Institut for Solar System Research
kapyla@mps.mpg.de
Puh. +49 551 384 979 40

Laskenta-aikaa supertietokoneella saaneet projektit

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu valitsi historiansa ensimmäisen vuoden alumnin Alumni&StudentWeekend -seminaarissa lauantaina 29. lokakuuta 2016. Varun Singh on tehnyt arvokasta työtä muun muassa suomalaisen startup-kulttuurin edistämiseksi.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa valitaan toista kertaa Vuoden alumni. Vuoden alumnin valitsee korkeakoulun dekaani ja valinta julkaistaan Alumni-Student Weekend 2017 -seminaarissa 28. lokakuuta.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun Vuoden alumnin 2017 tunnustus myönnetään alumnille, joka on

• tehnyt sähkötekniikan alalla uraauurtavaa tai erinomaista työtä
• tehnyt näkyväksi korkeakoulun, yhteiskunnan ja alumnien vuorovaikutusta
• toiminut yhteiskunnallisena vaikuttajana
• valmistunut diplomi-insinööriksi tai tekniikan lisensiaatiksi tai tekniikan tai filosofian tohtoriksi
• valmistunut joko Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta tai TKK:n Elektroniikan ja automaation tiedekunnasta tai sähköosastolta

Vuoden alumnin toivotaan osallistuvan aktiivisesti erilaisiin Aalto-yliopiston opiskelijoille ja alumneille suunnattuihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Ehdotuksen voi tehdä korkeakoulun opiskelija, laitokset, erillis- ja palveluyksiköt, henkilökunta, alumni, kilta tai opiskelijoiden ainejärjestö.

Lähetä ehdotuksesi vuoden 2017 alumniksi 15.9.2017 mennessä täyttämällä tämä lomake.

Lisätietoa Vuoden alumnin valinnasta:
Seppo Saastamoinen
alumni- ja yrityssuhdevastaava
seppo.saastamoinen@aalto.fi
p. 050 365 3706

Jyri Hämäläinen
Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani
jyri.hamalainen@aalto.fi
p. 050 316 0975

Lue myös: Varun Singhistä Sähkötekniikan korkeakoulun vuoden alumni 2016

Aalto-yliopisto on mukana Times Higher Educationin (THE) 55 nousevan yliopiston ryhmässä. THE on tunnistanut ranking-aineistonsa pohjalta maailman yliopistojen joukosta ryhmän globaaleja suunnannäyttäjiä erityisesti uudenlaisen teollisuusyhteistyön alueella. THE kutsuu tätä ryhmää teknologiahaastajiksi, technology challengereiksi.

Times Higher Educationin mukaan teknologiahaastajat ovat perinteisten ja etabloituneiden eliittiyliopistojen takaa vahvasti nouseva innovatiivinen ryhmä, joka rakentaa menestyksensä erityisesti uudenlaiselle tutkimusyhteistyölle ja -rahoitukselle. Teknologiahaastajilla ei ole tukenaan samanlaisia resursseja kuin vanhoilla eliittiyliopistoilla, minkä vuoksi ne ovat reagoineet julkisen rahoituksen vähenemiseen hakemalla innovatiivisesti uudenlaisia rahoituslähteitä.

Aalto-yliopiston opiskelijat esittelivät tuotekehittelykurssin lopputöitään yrityksille ja yleisölle Product Design Gala -tapahtumassa keväällä 2016. PdP-kurssi on jo 20 vuoden ajan tuonut yhteen tekniikan, muotoilun ja kauppatieteiden opiskelijat ratkomaan teollisuuden haasteita ja kehittämään niihin huippuluokan ratkaisuja. Kuva: MIkko Raskinen.

THE toteaa edelleen, että teknologiahaastajia luonnehtii myös innovatiivisten, teknologiseen ja digitaaliseen vallankumoukseen liittyvien tutkimusalueiden edistäminen.  Innovaatiot ovat tyypillisesti teknologiahaastajien strategian ytimessä, ja niillä on vahvat yhteydet yrityksiin ja laadukasta tekniikan tutkimusta.

"Olemme systemaattisesti rakentaneet uutta luovaa ja korkeatasoista yliopistoa, joka on tiiviisti yhteydessä yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa. Olen erittäin iloinen, että Aalto on valikoitunut innovatiivisten nousevien yliopistojen kärkijoukkoon kansainvälisessä vertailussa. Tämä on erinomainen tunnustus Aalto-yhteisön innostuneelle ja kovalle työlle, joka tuottaa jatkuvasti paranevia tuloksia", sanoo Aalto-yliopiston provosti Ilkka Niemelä.

THE:n tunnistaman 55 haastajayliopiston joukossa on seitsemän pohjoismaista yliopistoa. Aalto-yliopisto oli listalla ainoana Suomesta.Times Higher Education julkaisee vuosittain yliopistorankingia THE World University Rankings.

Lue artikkeli (timeshighereducation.com)

Yli sata Aalto-yliopiston materiaalitutkimuksen asiantuntijaa kokoontui 10. toukokuuta Oppimiskeskukseen käynnistämään uuden Materials Platform toimintaa ja keskustelemaan yhteistyömahdollisuuksista.

Materials Platformin johtoryhmän puheenjohtaja, professori Orlando Rojas biotuotteiden ja biotekniikan laitokselta, toimi tilaisuuden isäntänä ja kannusti osallistujia verkostoitumaan ja pohtimaan yhteistyöalueita.

”Haluamme aktivoida eri alojen toimijoita yhteistyöhön ja toimia kohtaamispaikkana yliopiston ja sidosryhmien välillä. Kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan.”, Rojas sanoi.

Professori Orlando Rojas, Materials Platformin johtoryhmän puheenjohtaja

Vararehtori Tuija Pulkkinen avasi tilaisuuden ja muistutti, että materiaalitutkimuksella on yliopistossa pitkä historia. Aalto-yliopiston vahvuudeksi ala tunnistettiin ensimmäisessä tutkimuksen arvioinnissa vuonna 2009.

”Materiaalitutkimuksella on merkittävä rooli tulevaisuuden teollisissa sovelluksissa ja innovaatioissa esimerkiksi energiantuotannossa, ilmastonmuutoksen torjunnassa, terveys- hyvinvointiteknologiassa ja ympäristön suojelussa”, Pulkkinen muistutti.

”Huipputason materiaalitutkimus edellyttää korkeatasoista tutkimusinfraa ja yhteistyö eri toimijoiden välillä tukee resurssien tehokasta käyttöä. Uusi Materials Platform tarjoaa loistavan mahdollisuuden verkostoitua, jakaa tietoa ja rakentaa uutta monialaista yhteistyötä”, Pulkkinen totesi.

Katsaus materiaalitekniikan tutkimukseen Aalto-yliopistossa

Laskennallisen materiaalifysiikan professori Patrick Rinke esitteli Materials Platformin ensimmäisen kohokohdan, monialaisen erikoisjulkaisun Advanced Electronic Material, jonka 12 artikkelin kirjoittamiseen on osallistunut 40 Aalto-yliopiston tutkijaa ja 10 ulkopuolista tutkijaa.

Vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme lähestyi materiaaleja kestävän kehityksen ja siihen yhdistetyn liiketoiminnan näkökulmasta.

”Tutkimme mitä materiaaleille tapahtuu, kun ne on käytetty ja kuinka materiaalien ekologista jalanjälkeä voidaan pienentää. Teknisten innovaatioiden tueksi tarvitaan usein liiketoimintamalleja, jotta innovaatiot saadaan käytäntöön materiaalien kierrätyksessä”, Halme kertoi. ”Markkinoille kannattaa mennä jo ennen kuin markkinat ovat edes syntyneet, mikäli haluaa saada jalansijaa.” 

Nanotekniikan professori Harri Lipsanen esitteli EU:n rahoittaman Graphene-lippulaivahanketta, Graphene Flagship Consortium, jonka suomalaiskumppaneita ovat Aalto-yliopisto ja VTT. Mukana on 150 partneria 23 maasta. Grafeenin avainsovelluksia ovat muun muassa optiset ja joustavat elektroniikkalaitteet, funktionaaliset kevytkomponentit ja edistykselliset akut.

Muodin tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki muistutti CHEMARTSista, Kemian tekniikan korkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun yhteistyöhankkeesta, joka tutkii eri materiaalien, kuten selluloosan käyttöä tekstiileissä ja arkkitehtuurissa.

”Lähes science fictionilta kuulostaa materiaalien suunnittelu nanotasolta”, kertoi Niinimäki. ”On mielenkiintoista ajatella, että eri sovellusten tarvitsemia materiaaleja voitaisiin suunnitella sen mukaan, mitä kuiduilta vaaditaan”.

Teknillisen geologian professori Jussi Leveinen kertoi mineraalien ominaisuuksien mittaamisesta laser-spektrisellä etämittauksella.

”Erityisesti kaivannaisteollisuudessa tarvitaan edullista, turvallista ja luotettavaa keinoa tunnistaa hyödynnettävien kivien mineraalikoostumus, joka vaikuttaa käsittelyprosesseihin, liiketoiminnan tuottavuuteen ja kierrätysprosessien turvallisuuteen”, Leveinen totesi. ”Uudet mittaus menetelmät voivat tunnistaa ongelmia rakennusmateriaaleissa, kuten betoneissa, asbestin rakennuksissa ja jopa pienet toksiinimäärät vedessä ja ilmassa.”

Lisätietoja

Kati Miettunen
koordinaattori
Materials Platform
kati.miettunen@aalto.fi
 

Otaniemen Tekniikan päivien tapahtuma 29.9.2017 Dipolissa on täynnä toinen toistaan huikeampia esimerkkejä siitä, miten omaa terveyttään voi seurata nyt ja tulevaisuudessa. Päivän aikana LUMA-keskus järjestää koululaisille suunnattuja työpajoja, joissa innostetaan koululaisia hauskojen aiheiden avulla pohtimaan päivien teemaa. Työpajatarjonta on suunnattu sekä alakoulu- että yläkoululuokille.

”Työpajat ovat kehitetty ihmisen toiminnan lähtökohdasta. Ihminen ei ole robotti, vaan toimiva orgaaninen kokonaisuus, jota ohjaavat inhimilliset piirteet. Työpajoissa lähestytään ilmiöitä monitieteisestä näkökulmasta. Aiheina on muun muassa valheenpaljastus, aistit ja 3D-tulostus. Oppilaat pääsevät suunnittelemaan oman “tulostettavan” ruumiinosan tai elimen”, kertoo LUMA-keskuksen koordinaattori Veli-Matti Ikävalko.

Työpajojen muina aiheina ovat viruksen rakenne, askelmittari, muistimetallit verisuonissa sekä taide ja tiede kohtaavat: missä tunteet tuntuvat? Pajoissa tutustutaan myös ihmisen mittaukseen sekä etsitään kultaista leikkausta.

Opettaja, lue lisää ja ilmoita luokkasi työpajoihin!

Tekniikan päivien muu ohjelma julkaistaan kesäkuussa. Lue lisää >>

Aalto-yliopiston pääkampus kasvaa ja kehittyy parhaillaan vauhdilla. Kampuksen suunnittelussa investoidaan energiatehokkuuteen, mikä on tärkeä askel tavoitteessa kohti energiaomavaraista Otaniemeä. ”Selvityksemme mukaan maalämpö ja aurinkoenergia ovat parhaiten Otaniemeen sopivat vaihtoehdot, ja lisäämme niiden käyttöä asteittain jatkuvasti”, kertoo vastuullisuudesta ja työympäristöistä vastaava Satu Kankaala Aalto-yliopiston kiinteistyöyhtiö Aalto CRE:sta. ”Kampuksesta tekee ainutlaatuisen useat kulttuuriperinnön kannalta merkittävät kohteet sekä luonnon ja luonnonsuojelualueen läheisyys. Ne vaikuttavat osaltaan myös siihen, millaisia energiateknologioita kiinteistöissä voidaan hyödyntää”, hän jatkaa.

Kankaalan mukaan myös tilojen käyttöasteen parantaminen, taloudellinen kestävyys sekä tiloissa työskentelevien ja opiskelevien hyvinvointi ovat olennainen osa vastuullista kampuskehitystä.

TUAS- ja T-talojen katoilla on yhteensä 920 aurinkopaneelia. Kuva: Aalto-yliopisto/Laura Siira

Tällä hetkellä aurinkoenergiaa on käytössä kuudessa kiinteistössä Otaniemessä. Maarintie 8:ssa sijaitsevan TUAS-talon ja Konemiehentie 2:ssa sijaitsevan T-talon katoilla on 920 aurinkopaneelia, yhteensä 340 m². Ne tuottavat noin 6 % rakennusten sähköntarpeesta, kesäisin jopa 20 %. Optimaalisissa oloissa sähköntuotto on noin 1 kWh/paneelineliö.

Väreen lämmityksestä noin 90 % ja jäähdytyksestä jopa 95 % tuotetaan geoenergialla.

Juuri remontista valmistuneen Dipolin lämmityksessä käytettävästä energiasta noin 45 % ja viilennyksessä noin 75 % on peräisin geoenergiasta. Ensi vuonna valmistuvan Väreen lämmityksestä noin 90 % ja jäähdytyksestä jopa 95 % tuotetaan geoenergialla. Kampusrakennusten sähkönkulutusta ovat laskeneet merkittävästi myös esimerkiksi siirtyminen led-valaistukseen sekä tietokonekannan virranhallinnan parantaminen. Energiatehokkuustoimenpiteillä kiinteistöjen hiilijalanjälkeä onkin saatu merkittävästi pienennettyä.

Kampusten energiatehokkuutta kehitetään yhteistyössä Aalto CRE:n koordinoimassa Sustainability-tiimissä. Aallossa toimii lisäksi vastuullisuus ja kestävä kehitys -työryhmä, jossa teemaa käsitellään laajemmin erityisesti yliopiston palveluiden näkökulmasta.

Lisätietoa:

Kestävän kehityksen lukuja ja raportti 2016
Vastuullisuus Aalto-yliopistossa
Energiatehokkuus kampuksilla (ACRE)

Satu Kankaala
Head of Workplaces and Sustainability
Aalto CRE
satu.kankaala@aalto.fi
puh. 0400 535 919

Aalto-2:n laukaisua juhlittiin Otaniemessä 18. huhtikuuta. Kuva Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

18. huhtikuuta Floridasta avaruuteen laukaistun Aalto-2:n matkan seuraava etappi lähestyy. Satelliitti vapautetaan kiertoradalle tiistaina 23. toukokuuta klo 14.30 Suomen aikaa.

”Kansainvälisen avaruusaseman astronautit kuvaavat irrotusta, jolloin näemme Aalto-2-satelliitin vielä viimeisen kerran, ennen kuin jäämme odottamaan sen lähettämää signaalia”, kertoo Aallon satelliittiprojekteja vetävä professori Jaan Praks.

Aalto-2 osallistuu muiden piensatelliittien kanssa kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Suora lähetys vapautuksesta

Aalto-2:n matka avaruuteen on ollut monivaiheinen. 18. huhtikuuta tapahtuneen laukaisun jälkeen Kansainvälisen avaruusaseman robottikäsivarsi otti Aalto-2:a ja kymmeniä muita piensatelliitteja kuljettavan Cygnus-avaruusrahtialuksen kiinni 22. huhtikuuta klo 13.05 Suomen aikaa. Tämän jälkeen se asennettiin aseman Unity-moduuliin kohti Maata osoittavaan telakointiporttiin klo 15.39.

Havainnekuva Aalto-2-satelliitista. Kuva: Jaan Praks / Aalto-yliopisto

”Vapautuksen jälkeen jännitämme vielä muutaman päivän, pääseekö Aalto-2 toteuttamaan sille suunniteltua tieteellistä työtä”, Praks toteaa.

Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) -mittalaitetta, joka mittaa sähköisesti varautuneen kaasun – ilmakehän rippeiden ja Maan ympärilleen kaappaaman aurinkotuulen – ominaisuuksia maapallon lähiavaruudessa.

Piensatelliittien vapautusta Kansainväliseltä avaruusasemalta voi seurata suorana Nasan sivuilta. Myös Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla (twitter.com/aaltoone) ja (www.facebook.com/AaltoSatellites) seurataan tiistain vapautusta ja myöhemmin myös signaalin saamista ja satelliitin toimintaa.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Lisätietoa Aallon satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)
Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)
Video: Mikä on Aalto-2 ja mitä se tekee? (youtube.com)
Video: Miten cubesatit – sellaiset kuin Aalto-2 – lähetetään matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta? (youtube.com)

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Petri Niemelä
Otaniemen maa-aseman päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 050 400 4246
petri.niemela@aalto.fi

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

Havainnekuva Aalto-2-satelliitista. Kuva: Aalto-yliopisto

Opiskelijavoimin rakennettu Aalto-2-satelliitti ei pääsekään kiertoradalle 23. toukokuuta, sillä sen ja muiden QB50-missioon osallistuvien nanosatelliittien vapautusta Kansainväliseltä avaruusasemalta joudutaan siirtämään ylimääräisen avaruuskävelyn takia. Avaruuskävelyn aikana vaihdetaan aseman ulkopuolella oleva rikkoutunut kommunikaatiolaite.

Suunnitelmien muuttuminen on avaruusmaailmassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus, minkä sekä Aalto-2 että Intiasta laukaistava Aalto-1-satelliitti ovat joutuneet jo moneen otteeseen kokemaan.

Ellei uusia ongelmia tule, Aalto-2 satelliitti pääsee aloittamaan missionsa hyvin pian, ehkä vielä tällä viikolla.

”Toivottavasti avaruuskävely onnistuu ja avaruusasema saadaan huollettua. Ellei uusia ongelmia tule, Aalto-2 pääsee aloittamaan missionsa hyvin pian, ehkä vielä tällä viikolla. Seuraamme myös päivittäin muita QB50-projektin satelliitteja”, kertoo Aallon satelliittiprojektia johtava professori Jaan Praks.

QB50-mission tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja. Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuun alkupuolella.

Lisätietoa Aallon satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)
Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)
Video: Mikä on Aalto-2 ja mitä se tekee? (youtube.com)
Video: Miten cubesatit – sellaiset kuin Aalto-2 – lähetetään matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta? (youtube.com)
Lisää kuvia Aalto-2:sta voit ladata täältä http://materialbank.aalto.fi:80/public/84ad63e3c8AD.aspx  Kuvat: Aalto-yliopisto / QB50

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

Aalto-yliopisto kouluttaa Suomelle tulevaisuuden pelinrakentajia. Suomessa valmistuu vuosittain noin 1 500 ulkomaalaista ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta henkilöä ja heistä noin 360 valmistuu Aallosta. Valitettavan monella heistä on kuitenkin vaikeuksia löytää Suomesta harjoittelu- ja lopputyöpaikkoja. Esimerkiksi kuluvana vuonna tähän mennessä valmistuneista ulkomaalaisista diplomi-insinööreistä 44 % on työllistynyt heti ja 48 % etsi valmistumisen jälkeen töitä. Tämän asian korjaamiseksi opetuksesta vastaava vararehtori Eero Eloranta kutsui yritysedustajia ja aaltolaisia keskustelemaan yritysten ja yliopistojen yhteistyön kehittämisestä. Aalto-yliopiston oppimiskeskuksessa 4.5. järjestettyyn aamiaistilaisuuteen osallistui kolmisenkymmentä henkeä, joista suurin osa edusti yrityksiä.

Nokian sekä F-Securen hallitusten puheenjohtaja Risto Siilasmaa kertoi rekrytoineensa myös ulkomaalaisia heti vuodesta 1988 alkaen, jolloin hän aloitti yritystoimintaansa. Siilasmaa kannusti ulkomaalaisia muuttamaan Suomeen, mikä ei vielä silloin ollut arkipäivää. Diversiteetti on yritykselle vahvuus. Yritysten pitäisi nähdä ulkomaalaisten palkkaus mahdollisuutena.

”Ihmettelen, miksi niin moneen työpaikkaan edellytetään suomen kielen taitoa myös organisaation sisäisiin tehtäviin. Monissa asiakaspalvelurooleissa toki suomen kielen osaaminen on välttämätöntä. Meidän tulisi julistaa englanti viralliseksi hallinnolliseksi kieleksi. Se olisi todellinen markkinointietu Suomelle. Kyse ei tietenkään olisi uudesta kansalliskielestä, vaan virallisesta hallinnollisesta kielestä. Virkamieskunnallamme englannin kielen taito on jo olemassa, joten muutos olisi kustannuksiltaan pieni”, Siilasmaa sanoi.

”Mielestäni ulkomaalaiset opiskelijat voisivat saada työluvan automaattisesti samalla, kun he saavat maisterinpaperit. Meidän pitäisi miettiä Suomen etua pitkässä juoksussa, mutta olemme huonoja pilotoimaan asioita. Yritysten yliopistokontaktihenkilöiden rooli on tällä hetkellä hyvin tutkimuspainotteinen, vaikka sen pitäisi olla paljon laajempi. Se saisi käsittää mm. opiskelijoiden suosittelemisen monenlaisiin muihinkin kuin T&K-tehtäviin”, hän jatkoi.

Lukukausimaksujen myötä ulkomaalaisten houkuttelemisesta on tullut entistä haastavampaa

Multimediatekniikan professori Petri Vuorimaa Perustieteiden korkeakoulun tietotekniikan laitokselta vetää Computer, Communication and Information Sciences (CCIS) -maisteriohjelmaa. Se on 580 opiskelijallaan Aallon laajin maisteriohjelma ja sen suurin pääaine on Computer Science. CCIS-ohjelmaan tulee opiskelijoita ympäri maailmaa, eniten Intiasta, Pakistanista ja Kiinasta. Vuorimaa vastaa myös Aallon kansainvälisestä EIT Digital -maisterikoulun kaksoistutkinto-ohjelmasta.

”Nyt, kun EU:n ulkopuolisille asetettiin lukukausimaksut, intialaisia haki vähemmän, mikä on sääli, koska monella heistä on osaamista. Pian puolet ICT-opiskelijoistamme on ulkomaalaisia ja heistä monilla on työkokemusta, vaan ei Suomesta”, kertoi Petri Vuorimaa. ”Ulkomaalaisten pitäisi löytää paikkansa myös suomalaisesta työelämästä ja yrittäjyyden pitäisi olla todellinen mahdollisuus myös heille. Miten saamme pidettyä heistä kiinni?”, hän pohti.

Vuorimaan mukaan digitalisaation myötä mikään yritys ei enää dominoi lopputöissä, vaan niitä tehdään monille eri aloille. Ulkomailla on yleistä, että opintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu ja akateeminen lopputyö. Meillä Suomessa on hyvin yleistä, että nämä kaksi yhdistetään tekemällä lopputyö yritykselle. Tämänkin voisimme viestiä nykyistä paremmin järjestelmämme etuna. Voimme myös miettiä, täytyisikö meidän palvella ulkomaalaisia opiskelijoita tämänhetkistä paremmin. Aallon opiskelijoiden uraportaalissa, Aalto CareerWebissä, voisi varmasti olla tarjolla enemmän työ- ja harjoittelupaikkoja ulkomaalaisille.

Aivotuontia täytyy osata hyödyntää

Vararehtori Eero Elorannan mukaan Aallossa pitää nykyistä paremmin tunnistaa yrityselämän tarpeet. ”Meidän täytyy kommunikoida enemmän ihmisten kesken, tiivistää yhteistyötä teollisuuden kanssa. Yliopistomme ei kuitenkaan ole täällä itseään vaan yhteiskunnan tarpeita varten. Aalto-yliopisto on sitoutunut kehittämään yhteistyötä ja opiskelijoiden ja yritysten keskinäistä kohtaamista”, Eloranta sanoi ja kannusti yritysedustajia olemaan häneen yhteydessä kaikessa asiaan liittyvässä.

”Tämä tilaisuus oli erinomainen avaus keskustelulle uusista tavoista tehdä yliopiston ja yritysmaailman välistä yhteistyötä, jotta entistä suurempi osa ulkomaalaisista opiskelijoista jäisi Suomeen joko kokonaan tai ainakin riittävän pitkäksi aikaa tärkeiden verkostosuhteiden muodostumiseksi. Toivon, että keskustelu jatkuu ja pystymme tulevaisuudessa hyödyntämään aivotuontia nykyistä paremmin”, Eero Eloranta sanoi.

Työnantajat voivat ilmaiseksi ilmoittaa Aalto-yliopiston opiskelijoille työ- ja harjoittelupaikoista sekä toimeksiantolopputöistä Aalto CareerWebissä.

Aalto-yliopisto ja Stora Enso päättivät rakentaa Suomea yhdessä. Lavan rungon muodostavat viisikymmentä viilupuukehää, joiden sata jalkaa symboloivat Suomen itsenäisyyden aikaa.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opiskelijat saivat sadan tunnin haasteen suunnitella lavan Stora Enson LVL-viilupuusta. Suunnitelmasta haluttiin arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja oivaltava kokonaisuus, joka täyttää SuomiAreena-tapahtuman tekniset vaatimukset. Ideakilpailun voittivat maisema-arkkitehtuurin opiskelijat Antti Hannula ja Antti Rantamäki.

”Me Stora Ensossa haluamme edistää uusiutuvien materiaalien käyttöä ja näyttää mihin puu pystyy. Olemme suunnitelleet ja osallistuneet useisiin tapahtumiin juhlistaaksemme satavuotiasta Suomea, ja SuomiAreenassa olemme mukana kertomassa puurakentamisen mahdollisuuksista sekä muista uusiutuvista ratkaisuistamme. Tämä Aika-lava toteutetaan juhlavuoden hengessä yhdessä Aalto-yliopiston kanssa käyttämällä korkeatasoista suomalaista puumateriaalia sekä suunnittelu- ja työstöosaamista”, sanoo Seppo Parvi, Stora Enson talousjohtaja ja Suomen maajohtaja.

”Koulutamme Aalto-yliopistossa muutoksentekijöitä, jotka pystyvät näkemään ja yhdistämään tiedettä, taidetta ja taloutta uudella tavalla. Aalto arvioitiin juuri maailman 55 innovatiivisimman nousevan yliopiston joukkoon, ja se on tiiviisti yhteydessä yritysten ja muun yhteiskunnan kanssa. Tämä SuomiAreenalle rakennettava Aika-lava on merkkiteos, joka ilmentää arvojamme ja tapaamme toimia”, kertoo Eero Eloranta, Aalto-yliopiston opetuksen vararehtori.

”Aika-lava tulee olemaan yksi SuomiAreena-viikon helmistä. Lavalla on luvassa kaikkea muuta paitsi perinteisiä paneelikeskustelua. Viikon aikana lavalla nähdään kokkausta, innovaatioita, pitchausta, hackathoneja sekä kavalkadi Suomi100:n mielenkiintoisimpia projekteja”, sanoo Mari Haavisto, SuomiAreenan vastaava tuottaja.

Aika-lavan pinta-ala on 285 neliömetriä ja sen katsomo-osassa on 150 istumapaikkaa. Lavan rakennusmateriaalina on Stora Enson rakenteellisesti luja LVL-viilupuu, jota valmistetaan Varkaudessa. Lavan katteena on käytetty valoa läpäisevää Vitrean profiililasia.

Aika-lava rakennetaan Porissa järjestettävän SuomiAreenan (10.‒14.7.2017) ajaksi hotelli Sokos Hotel Vaakunan edustalle osoitteeseen Gallen-Kallelankatu 7, Pori. Tapahtuman päätyttyä Aika-lava siirretään Aalto-yliopiston kampukselle Espoon Otaniemeen elävän kampuksen keskustaan rikastuttamaan niin opiskelija- kuin muutakin elämää.

#aalto  #suomi100  #suomiareena

Lisätietoja:

Liisa Nyyssönen, viestintäjohtaja, Suomen mediasuhteet, Stora Enso, p. 040 544 3491
Sirkku Linna, kehitysjohtaja, Aalto-yliopisto, p. 0400 515 346
Mari Haavisto, vastaava tuottaja, SuomiAreena, p. 050 395 6135

Aiemmin tällä viikolla NASA ilmoitti siirtävänsä Aalto-2:n ja muiden QB50-missioon osallistuvien nanosatelliittien vapautusta ylimääräisen, aseman ulkopuolella sijaitsevan kommunikaatiolaitteen korjaamiseksi tehtävän avaruuskävelyn takia. Nyt viat on saatu korjattua, ja Aalto-2 on tarkoitus vapauttaa kiertoradalle 25. toukokuuta.

Vapautusta seurataan torstaina Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla twitter.com/aaltoone ja www.facebook.com/AaltoSatellites.

”Avaruuskävely kesti 43 minuuttia, ja sen aikana kaksi astronauttia asensi uuden laitteen vioittuneen tilalle. Avaruusaseman miehistö on palannut normaaliin päiväjärjestykseen, ja seuraavana isona tehtävänä on QB50-satelliittien vapautus. Vapautus tehdään kahdesta säiliöstä, ja Aalto-2 on vuorossa huomenna kello 14.55”, sanoo projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks. 

QB50-mission tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja. Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

Ensimmäinen Aalto-2-satelliitin lähettämä signaali kuullaan todennäköisesti muun kuin Aalto-yliopiston Otaniemessä sijaitsevan maa-aseman kautta. Satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, joten satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain.

”Missiossa on mukana useita maa-asemia ympäri maailmaa. Satelliittien lähettämä tieto jaetaan kaikkien kesken. Ensimmäinen signaali saataneen muutaman päivän kuluessa vapautuksesta”, Aalto-yliopiston maa-asemasta vastaava Petri Niemelä selittää.

Aalto-satelliittien sosiaalisen median sivuilla (twitter.com/aaltoone ja www.facebook.com/AaltoSatellites) seurataan torstain vapautusta ja myöhemmin myös signaalin saamista ja satelliitin toimintaa.

Aallon toinen nanosatelliitti, Aalto-1, laukaistaan Intiasta PSLV-raketilla kesäkuussa.

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Aalto-yliopiston satelliittitiimi voi huokaista helpotuksesta: Aalto-2:n ensimmäinen signaali kuultiin 25. toukokuuta kello 15.54 Japanissa.

”Satelliitin irrotus tapahtui täsmälleen suunnitelmien mukaisessa aikataulussa. Satelliitti irrotettiin Kansainväliseltä avaruusasemalta Tyynenmeren päällä, ja se avasi antennit lähellä Etelä-Afrikkaa. Ensimmäinen signaalivahvistus saatiin Japanista”, kertoo projektin vetäjä, professori Jaan Praks.

”Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa. Ensimmäinen ohjausyhteys saadaan satelliittiin jo varmaan tänään keskiyöllä, kun Aalto-2 on näkyvissä Espoosta”, lisää Aalto-yliopiston maa-asemaa operoiva opiskelija Petri Niemelä.

Signaalin nauhoituksessa erottuvat selkeästi morsekoodilla kirjaimet AALTO2. Näin satelliittimme signaali on helppo tunnistaa.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Projektiin osallistuu kymmeniä nanosatelliitteja, jotka laukaistiin satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle Kansainväliseltä avaruusasemalta 23. toukokuuta. Satelliittiparven on tarkoitus tutkia 90–320 kilometrin korkeudella sijaitsevaa alempaa termosfääriä, jonka läpi kulkiessaan ne mittaavat muun muassa yläilmakehän plasman ominaisuuksia ja hiukkasia. Satelliitit ohittavat yleensä nopeasti termosfäärin, ja joukkovoiman etu onkin siinä, että se pystyy keräämään yksittäistä satelliittia enemmän ja monipuolisempaa dataa.

Vain kahden kilon painoinen Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen.

Aalto-2:n matka kiertoradalla kestää noin puoli vuotta, minkä jälkeen se tippuu muiden missioon osallistuvien satelliittien tavoin ilmakehään ja palaa ilmanvastuksen voimasta.

Seuraavaksi Aalto-yliopistossa aletaan jännittää Aalto-1:n laukaisua. Aalto-1 on jo saapunut Intiaan, josta se laukaistaan PSLV-raketilla kesäkuussa.

Aalto-2:n avaruusmatkan vaiheet

18. huhtikuuta: Laukaisu Floridasta Cape Canaveralin avaruuskeskuksesta.
22. huhtikuuta: Aalto-2:ta ja muita nanosatelliitteja kuljettava Cygnus-rahtialus telakoitui Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle.
25. toukokuuta: Aalto-2 vapautettiin Kansainväliseltä avaruusasemalta kiertoradalle
25. toukokuuta: Ensimmäinen signaali.

Lisätietoa Aallon satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)
Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)
Video: Mikä on Aalto-2 ja mitä se tekee? (youtube.com)
Video: Miten cubesatit – sellaiset kuin Aalto-2 – lähetetään matkaan Kansainväliseltä avaruusasemalta? (youtube.com)
Lisää kuvia Aalto-2:sta voit ladata täältä http://materialbank.aalto.fi:80/public/84ad63e3c8AD.aspx  Kuvat: Aalto-yliopisto / QB50

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin johtaja
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Petri Niemelä
Otaniemen maa-aseman päällikkö
Aalto-yliopisto
p. 050 400 4246
petri.niemela@aalto.fi

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

Nokia Bell Labsin vetämä monialainen yritysryhmä rakentaa tulevaisuuden älykaupunkia kunnianhimoisessa kolmivuotisessa tutkimushankkeessa. Mukana hankkeessa ovat myös Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopiston ja VTT.

Nopea 5G-verkko tuodaan käyttäjien ulottuville älykkäissä valaisinpylväissä. Menetelmä mahdollistaa uusien palveluiden toteuttamisen tehokkaasti. Pilottivaihe alkaa Nokian pääkonttorin kampuksella Espoon Karamalmissa jo vuoden 2017 lopulla.

Modernit kaupungit tarvitsevat uudenlaista palveluinfrastruktuuria ja digitaalista ekosysteemiä, erityisesti luotettavaa, riittävän ison tiedonsiirtokapasiteetin takaavaa tietoverkkoa. LuxTurrim5G tarjoaa ratkaisun tähän kriittiseen ongelmaan. Pienen solukoon radioverkkoteknologia ja suuremmat taajuudet ovat edellytys tiedonsiirtokapasiteetin merkittävälle parannukselle.

”Kehitämme Aalto-yliopistossa älypylväiden vaatimia 5G-verkkoarkkitehtuurin uusia liiketoimintamalleja”, toteaa tietoverkkotekniikan professori Heikki Hämmäinen Aalto-yliopistosta.

Laajassa hankkeessa yhdistyvät älypylväiden, mini-tukiasemien ja 5G-verkon tekninen kehitys, uudenlaisen kaupunki-infran suunnittelu ja tehokkaan verkon mahdollistamat uudet sovellukset ja liiketoimintamallit.

”Tutkimme 5G-radioverkon piensolujen radiopeiton erityisvaatimuksia korkeilla taajuusalueilla”, sanoo sähkötekniikan professori Katsuyuki Haneda.

Kaupunkiympäristössä on lukuisia isoja haasteita, jotka liittyvät ihmisten turvallisuuteen, energia-tehokkuuteen, ilmanlaatuun, liikenteeseen ja asumiseen, joihin digitaalisuus voi tuoda merkittäviä ratkaisuja.

”Älypylvään käytännön toteutus ja suunnittelu tarjoavat aivan uudentyyppisen viitekehyksen yhdistää uusimpia lämmönsiirto- ja virtaussimulointimenetelmiä 3d-tulostettavien komponenttien testaukseen sekä lujuusanalyysiin”, toteaa energiatekniikka apulaisprofessori Ville Vuorinen.

LuxTurrim5G-hankkeessa on mukana yhdeksän yritystä ja kolme tutkimuslaitosta: Nokia Bell Labs, Sitowise, Exel Composites, Premix, Lammin Ikkunat ja Ovet, Vaisala, Teleste, Indagon, C2 Smart Light, VTT, Tampereen teknillinen yliopisto (TUT), Aalto-yliopisto ja hankkeen koordinaattorina Spinverse. Espoon kaupunki on hankkeessa mukana tukemassa älykkään kaupungin rakentamista

”Projektin tavoitteena on mahdollistaa taloudellisesti kannattava digitaalinen palveluliiketoiminta älykaupungiessa. Suuri datan välityskyky ja alusta uusille palveluille parantaa kaupunkilaisten elämää ja turvallisuutta sekä mahdollistaa osaltaan tulevaisuuden autonomisen liikenteen”, täsmentää hankkeen johtaja Juha Salmelin Nokia Bell Labsista.

”LuxTurrim5G -ekosysteemihankkeessa kehitettäviä 5G-teknologioita viedään myös uusille toimijoille, uusiin ympäristöihin ja uuden liiketoiminnan mahdollistajaksi”, sanoo Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen.

Lisätietoja LuxTurrim5G-hankkeesta:

Juha Salmelin, Nokia Bell Labs (hankkeen johtaja)
juha.salmelin@nokia-bell-labs.com
puh. 050 5223508

Markku Heino, Spinverse (hankkeen koordinaattori)
markku.heino@spinverse.com
puh. 040 7191221

Mika Klemettinen, Innovaatiorahoituskeskus Tekes           
mika.klemettinen@tekes.fi
puh. 050 5577647

Aalto-yliopisto:

Professori Heikki Hämmäinen, tietoverkkotekniikka
heikki.hammainen@aalto.fi
puh. 050 3841 696

Professori Katsuyuki Haneda, sähkötekniikka
katsuyuki.haneda@aalto.fi
puh. 050 4205 823

Apulaisprofessori Ville Vuorinen, energiatekniikka
ville.vuorinen@aalto.fi
puh. 040 5579 376

Nokia
Luomme teknologiaa, joka yhdistää koko maailman. Nokia Bell Labsin tutkimustyön ja innovoinnin vauhdittamana tarjoamme viestintäpalvelujen tarjoajille, viranomaisille, suuryrityksille ja kuluttajille toimialan kattavimman valikoiman tuotteita, palveluita sekä lisensointimahdollisuuksia. Luomme mullistavaa tulevaisuuden teknologiaa ihmisten muuttuviin tarpeisiin rakentamalla infrastruktuurin 5G-teknologialle ja esineiden internetille sekä kehittämällä uudenlaisia virtuaalitodellisuuden ja digitaalisen terveyden sovelluksia. www.nokia.com

Spinverse

Vuonna 2004 perustettu Spinverse on erikoistunut avointen innovatiivisten ekosysteemien kehittämiseen ja uusien nousevien teknologioiden kaupallistamiseen. Yritys on myös Pohjoismaiden johtava EU-rahoitusekspertti, jonka palveluksessa työskentelee yli 50 asiantuntijaa Suomessa ja ulkomailla. www.spinverse.com

Tekes

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija. www.tekes.fi

Aalto-yliopiston Tulevaisuus tehdään nyt -varainhankintakampanja on saanut lahjoituksina jo yli 21 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 käynnistyneen kampanjan tavoitteena on ollut kerätä 20 miljoonaa euroa sekä laajentaa Aallon tukijoiden joukkoa entisestään. Kampanja jatkuu kesäkuun 2017 loppuun asti.

"Olemme erittäin iloisia ja kiitollisia kaikista lahjoituksista. Toivomme lahjoitusinnon jatkuvan aktiivisena koko kesäkuun, eli kampanjan loppuun asti”, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. "Nämä lahjoitukset ja valtion niille antama vastinraha auttavat meitä pysymään mukana kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Yhdessä tekemällä ratkomme haasteita ja ponnistelemme entistä aktiivisemmin vahvemman Suomen puolesta."

Kampanjan viimeiset viikot ovat alkaneet. Valtion vastinraha on voimassa 30.6.2017 mennessä tehdyille lahjoituksille. Valtion täydentävä rahoitus voi moninkertaistaa yliopiston saamat lahjoitusvarat.

Kerro oma tarinasi

Aalto-yliopisto kutsuu nyt opiskelijoitaan, alumnejaan ja henkilöstöään mukaan Heart Campus -kampanjaan, jossa jokainen voi jakaa tarinoitaan ja kuviaan omasta sydämen kampuksestaan – on se sitten Arabiassa, Otaniemessä tai Töölössä – sekä näyttää tukensa uusille opiskelijapolville. Vielä siis ehtii liittyä mukaan tämän kampanjan lahjoittajaverkostoon.

Lue lisää:
Lisätietoa lahjoittamisesta (lahjoittaminen.aalto.fi)
Osallistu Heart Campus -kampanjaan (heart.aalto.fi)

Kuva: Aalto-yliopisto

Yritykset ja yritysten arvoketjut ovat maailman suurimpia veden käyttäjiä. Veden niukkuuden ja saastumisen kaltaiset globaalit vesikriisit aiheuttavat merkittäviä riskejä yritysten toiminnalle. Vesiriskit voivat liittyä veden saatavuuteen ja laatuun, yrityksen maineeseen tai tehottomaan ja epäoikeudenmukaiseen sääntelyyn, jotka kaikki lopulta vaikuttavat yritystoiminnan kannattavuuteen.

Vaikka Suomessa vesivarojen ja niiden hallinnan tila on pääsääntöisesti hyvä, suomalaisyritykset ja alihankkijoineen toimivat myös alueilla, joissa kärsitään erilaisista veteen liittyvistä ongelmista. Yrityksillä voi olla keskeinen rooli ja vastuu haasteiden ratkaisussa.

Aalto-yliopisto, Luonnonvarakeskus Luke, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja WWF Suomi ovat perustaneet vesivastuusitoumuksen osaksi Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta tukeakseen yritysten vesivastuutyötä.

Sitoumus haastaa suomalaisyritykset tunnistamaan vesiriskit niiden arvoketjuissa, huolehtimaan toimipaikkojen ja alihankkijoiden veden käytön kestävyydestä sekä kehittämään kestävää veden käyttöä ja hallintaa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

“Yritykset eivät voi ratkaista veden käytön ongelmia yksin. Sitoumuksen perustajat edistävät omassa toiminnassaan kestävää veden käyttöä ja hallintaa ja haluavat kannustaa yrityksiä niiden vesivastuutyössä ja parhaiden käytänteiden kehittämisessä,” sanoo Suvi Sojamo, tutkijatohtori Aalto-yliopistosta. ”Sitoumus on perustettu tukemaan yritysten vesivastuutyötä ja toivomme sen ympärille syntyvän yhteistyöverkoston sekä uusia tutkimus- ja kehityshankkeita."

Sojamo on väitellyt yritysten vesivastuullisuudesta ja ollut mukana kehittämässä alan ohjesääntöjä ja parhaita käytänteitä niin kansainvälisesti kuin Suomessa.

Lisätietoa:

Suvi Sojamo
Tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
suvi.sojamo@aalto.fi
+358 50 325 4415
 

Perinteisessä Sähköpajakurssin loppunäytöksessä opiskelijat esittelivät sähkötekniikan oppien soveltamista käytännössä. Ryhmät koostuvat pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Kurssin vetäjä Kimmo Silvonen kertoi kurssia esitellessään, että kaikissa töissä oli nyt keväällä käytetty mm. mikro-ohjaimia.

Lopputuotoksina yleisölle esiteltiin mm. Arduinolla ohjelmoituja kitaraefektejä, bluetoothilla toimiva auto, 3D-ledinäyttö, koripallopeli, tuulitunneli ja Quadrokopteri.
 

Quadrokopteri

Quadrokopteri pääsi liikkeelle Arduinon ja 3D-tulostettujen osien avulla. ”Aina kun mukaan lisää jotain uutta, tulee mutkia matkaan”, oli kaksikko Bruce Clayhills ja Tomas Saaristola havainnut projektin edetessä. Periaatteessa kaikki koneen osat olivat jossain matkan varrella hajonneet, mutta lopputilaisuudessa esitetyssä videossa kone lensi ja ohjautui mallikkaasti.
 

Bluetooth-auto

Auto oli mallinnettu alusta loppuun itse, ja sen osat laserleikattu. Ohjaimen koodauksessa oli käytetty ArduinoNanoa, joka lähetti ohjaustiedot autoon. Autoa olivat rakentamassa Olavi Korhonen, Risto Koverola, Vesa-Pekka Palmu ja Sami Rahkola.
 

3D-ledinäyttö

Ryhmä sai mallia ja inspiraatiota ledinäytön tekemiseen Youtube-videoita katsomalla. Esimerkiksi piirilevyt piirrettiin itse, mutta tilattiin valmiina ja tämän jälkeen uunitettiin itse. Tässä lopputyössä animaatiot heijastettiin ledinäytölle. Projektissa mukana olivat Jaakob Lidauer, Joakim Lyyski, Vili Ojala ja Kalle Petäjäaho.

Oppimisen iloa jo vuodesta 2013

Kevään sähköpajakurssilaisten lopputyöt esiteltiin yleisölle loppunäytöksessä maanantaina 22. toukokuuta. Kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syyslukukaudella ja loppunäytös kokoaa yhteen yleisön ja opiskelijat Otaniemeen Sähkötekniikan korkeakoulun tiloihin.

Sähköpajakurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2013. Kurssi on koettu innostavaksi ja motivoivaksi, ja siellä on koettu olevan hyvä ja kannustava ilmapiiri. Kurssilla halutaan opettaa käytännössä, mihin teoriaa tarvitaan. Se on saanut kiitettävää palautetta niin opiskelijoita kuin korkeakoulun ulkopuolisiltakin tahoilta. Kurssi on suunnattu pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta mukaan tulee vuosittain lisää innokkaita osallistujia kaikista Aalto-yliopiston korkeakouluista.

Kuvat: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Tietoliikenne- ja ICT-alan klusteri Celtic-Plus palkitsi Barcelonassa järjestetyssä tapahtumassa viisi poikkeuksellisen menestyksekästä eurooppalaista yhteistyöhanketta. Verkkoteknologian Excellence Award for Network Technologies –palkinnon sai Nokian vetämä SIGMONA-projekti, jossa Aallon tutkijoiden kehittämillä ratkaisuilla on ollut suuri merkitys.

Projektissa kehitettiin ohjelmisto-ohjatun liikkuvan liikenteen verkon tekniikkaa, jonka ajatuksena on erottaa ohjaustoiminnot datavirtojen välityksestä. Näin ohjaustoimintoja voidaan suorittaa datakeskuksissa ja välitystoiminnot voidaan pitää mahdollisimman yksinkertaisina, jolloin molempia voidaan skaalata asiakastarpeeseen täsmällisemmin kuin nykytekniikassa ja ohjausta voidaan keskittää. Keskittäminen tekee mahdolliseksi uudenlaiset verkkoalgoritmit ja politiikat, joiden ansiosta on mahdollista käsitellä koko verkkoa tai suuria käyttäjäjoukkoja samalla tavalla tai sitten käyttäjiä hyvin yksilöllisesti.

SIGMONAn kehittämä ohjelmisto-ohjatun verkon periaate on omaksuttu 5G-mobiiliverkon perustaksi, ja tuloksia käytetään suoraan esimerkiksi TAKE5- ja 5G@II-projekteissa. Esimerkkinä Aallon tuloksista ovat ohjelmisto-ohjattu mobiiliverkon niin sanottu Core, joka muun muassa hallitsee laitteiden ja käyttäjien liikkuvuutta ja pääsyä Internetiin sekä aivan uudenlainen vuorovaikutteinen palomuuritekniikka, jolla voidaan suojata esimerkiksi 5G-verkon tai IoT-verkon laitteita tietomurroilta uudella tavalla.

Five Winners at Celtic-Plus Awards 2017 in Barcelona

Mitä jos suuri yleisö saisi päättää, mitä ongelmia tieteellä tulevaisuudessa ratkaistaan?

Helsinki Challenge on tiedepohjainen ideakilpailu, jossa tutkijat kehittävät ratkaisuja globaaleihin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja väestön ikääntymiseen. Kilpailuun osallistuvat kaksikymmentä tutkijatiimiä pyrkivät voittamaan yleisön puolelleen viiden minuutin puheilla kesäkuun pitch-illoissa. Eniten ääniä saanut tiimi saa jatkaa mukana marraskuussa päättyvässä kilpailussa, jonka palkintona on 375 000 euroa.

Aalto-yliopistolla vahva edustus ehdolla finaaliin

"Aalto-yliopiston keskeinen tavoite on tuottaa uraauurtavaa tietoa ja teknologiaa, joiden avulla voimme tarjota ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin. Siksi olenkin erityisen iloinen vahvasta kahdeksan tiimin edustuksestamme Helsinki Challenge -ideakilpailun semifinaalissa. Kaikki mukaan äänestämään Aallon joukkuetta finaaliin", toivoo Aalto- yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.

Aalto-vetoiset semifinalistitiimit Helsinki Challenge -tiedekilpailussa ovat:

• Catalyst Supreme develops catalyst materials that would make the chemical industry cleaner and the world more sustainable
• F-Factor wants to change the way cities are developed.
• HeatStock wants to develop a material that stores heat for a long time.
• Ioncell is developing a new type of cellulose fiber made out of Finnish wood.
• Pro Fibers wants to put forests to good use instead of clearing them for arable land.
• Reconfigure Mobility wants to create a network of experts who will solve the challenges of sustainable mobility.
• Senior Cognitive Booster wants to reduce the cognitive decline that we face as we age.
• Wave Farmers – Our sensing device would help sustain a healthy soil ecosystem

Loput finalisteista valitsee kansainvälinen tuomaristo

Helsinki Challengen loput finaalipaikat ratkeavat 19. kesäkuuta, jolloin kilpailun tuomaristo valitsee yleisön suosikin lisäksi kuusi tiimiä syksyn finaaliin. Tuomaristoon kuuluvat muun muassa Manchesterin yliopiston systeemisten innovaatioiden ja kestävän kehityksen professori Frank Geels ja virolainen poliittisen vaikuttamisen asiantuntija Andreas Kaju. Tuomariston puheenjohtajana toimii Crisis Management Initiativen (CMI) toiminnanjohtaja Tuija Talvitie.

"Uskon, että suomalaisella tieteellä voidaan muuttaa maailmaa. Koko kilpailun ytimessä ovat tiedepohjaisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Näistä näkökulmista myös monialainen tuomaristomme tulee arvioimaan tiimien esittämiä ratkaisuja. Jännittävää nähdä, miten yleisön antamat äänet osuvat yhteen tuomariston päätösten kanssa", Talvitie sanoo.

Helsinki Challenge -semifinalistit kilpailevat suorasta finaalipaikasta 6. ja 7. kesäkuuta Helsinki Challenge Semifinal Pitch Night -tilaisuuksissa klo 18 Helsingin yliopiston Päärakennuksen juhlasalissa. Tilaisuudet ovat englanninkielisiä, niihin on vapaa pääsy ja niitä voi seurata myös suoran striimin välityksellä. Tilaisuuksien aikana eniten ääniä saanut tiimi julkistetaan 7. kesäkuuta klo 20.

Tervetuloa!

#suomi100  #aalto  #helsinkichallenge

Lisätietoja:

• Helsinki Challenge Semifinal Pitch Night -ohjelma (challenge.helsinki.fi)
• Tutustu tiimien ideoihin (challenge.helsinki.fi)
• Tutustu kilpailun finalistit valitsevaan tuomaristoon (challenge.helsinki.fi)
   

Helsinki Challenge on tammikuussa alkanut ja marraskuussa 2017 päättyvä ideakilpailu ja kiihdyttämöohjelma, jossa tutkijaryhmät kehittävät tiedepohjaisia ratkaisuja, joilla ihmiskunta pääsee kohti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Kilpailussa tiimejä auttavat asiantuntijat, päättäjät sekä teollisuuden ja liike-elämän edustajat. Voittosumma on 375 000 euroa.

Helsinki Challenge toteutetaan suomalaisten yliopistojen yhteistyönä ja on osa Suomi 100
-juhlavuoden ohjelmaa. Helsingin yliopiston kanssa kilpailun järjestävät Aalto-yliopisto, Hanken Svenska Handelshögskolan, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Taideyliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.