Moni nuori miettii kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen, mistä löytyisi oma suunta koulun jälkeen. Lähteäkö opiskelemaan vai pitääkö välivuosi? Mikä olisi oikea ala ja millaisiin töihin opintojen jälkeen pääsee? Monilla on jonkinlainen käsitys vaikkapa lääkärin työstä, mutta millaisia töitä teknologia-alalla on? Mitä insinöörit tekevät?

Tähän kysymykseen pyrkii omalta osaltaan vastaamaan Tekniikan Akatemian järjestämä Teknoloikka-ohjelma, joka on suunnattu lukiosta valmistuneille nuorille. Teknoloikassa nuori pääsee neljän kuukauden palkalliseen harjoitteluun teknologia-alalle ja saa työpaikalta tuekseen oman mentorin, joka coachaa häntä harjoittelun ajan. Harjoittelujakso on aina syksyisin, syyskuusta joulukuuhun, jotta nuori ehtii hyvin mukaan seuraavan kevään opiskelupaikkahakuihin.

Teknoloikka järjestetään ensi syksynä jo kolmatta kertaa ja mukana on tälläkin kertaa Suomen eturivin työnantajia, myös Aalto-yliopisto. Työnantajien kokemukset Teknoloikasta ovat olleet myönteisiä ja moni jatkaa ohjelmassa vuosi toisensa jälkeen. Aalto-yliopiston Design Factoryn professori Kalevi Ekman on ollut Teknoloikassa mentorina alusta lähtien.

”Kokemuksemme Teknoloikasta ovat olleet valtavan positiivisia. Fiksut nuoret pystyvät vaikka mihin, eräskin Teknoloikka-harjoittelijamme suunnitteli RFID-lainausjärjestelmän, joka on yliopistossa käytössä tänäkin päivänä.”

Rauten Teknoloikka-mentori Marjo Tuominen on saanut Teknoloikka-harjoittelijastaan todellisen avun arkityöhön. ”Kun lähes 30 vuotta tekee jotakin työtä, putkikatsehan siihen syntyy. Harjoittelijat kyselevät jatkuvasti, miksi jokin asia tehdään näin, jolloin joutuu itsekin kyseenalaistamaan totuttuja toimintatapoja. Koko yritys hyötyy siitä, että ennakkoluulottomat nuoret tönivät ja herättelevät vanhoja tekijöitä”, Tuominen kertoo.

Tuominen suosittelee harjoittelijaa tarvitseville yrityksille lämpimästi Teknoloikkaan lähtemistä, mutta painottaa yrityksen todellista sitoutumista ohjelmaan. ”Harjoittelua ei tule nähdä vain yrityksen kannalta. Harjoitteluohjelman tehtävänä on valmistaa nuorta työelämään ja kasvattaa häntä yrityksen työtapoihin.”

Hyvin organisoitu ja helppo ohjelma työnantajalle

Teknoloikan hakuprosessi on työnantajille helppo, sillä Tekniikan Akatemia vastaa Teknoloikka-paikkojen markkinoinnista ja organisoi hakuprosessin. Työnantaja valitsee hakijoista sopivimmat ehdokkaat ja tekee lopulliset valinnat sekä työsopimukset. Varsinaisen harjoittelujakson aikana työantaja maksaa nuorelle palkkaa (minimipalkka on 1 200 euroa kuukaudessa) sekä järjestää nuorelle mentorin.

Tekniikan Akatemia valmentaa mentorit ja järjestää Teknoloikan aikana mentori- ja harjoittelijatapaamisia, joissa ohjelmassa mukana olevat jakavat kokemuksiaan ja oppivat toisiltaan.

Syksyn 2017 työnantajahaku nyt käynnissä

Ensi syksyn Teknoloikkaan haetaan nyt mukaan työnantajia. Sekä toimialat että tehtävät voivat olla hyvin monipuolisia teollisuudessa, palvelualoilla tai julkisella sektorilla. Löytyisikö sinun työpaikaltasi tilaa Teknoloikkaajalle ensi syksynä? Lue lisää Teknoloikasta ja mukana olleiden työnantajien kokemuksista: www.teknoloikka.fi

Lisätietoja Tekniikan Akatemiassa antaa Johanna Fräki: johanna.fraki@taf.fi, puh. +358 40 554 6604.

Aalto-yliopisto on Tekniikan Akatemian strateginen yhteistyökumppani. Aalto ja Tekniikan Akatemia pyrkivät yhteistyössä nostamaan esiin yhteiskunnallisia teemoja, jotka ovat merkityksellisiä molemmille. Teknoloikka on yksi yhteistyön muoto, jolla tehdään tunnetuksi teknologia-alan työ- ja uramahdollisuuksia nuorille.

Kehitetyn integroidun tukiasemalähettimen prototyyppi. Kuva: Aalto-yliopisto

Mobiililaitteiden määrä kasvaa vauhdilla, minkä vuoksi matkaviestinjärjestelmien yhden tukiaseman kattamaa peittoaluetta on tulevaisuudessa pienennettävä. Tämä pienentää tukiasemien kokoa, mutta kasvattaa niiden lukumäärää, jolloin tukiasemien hinta-, koko- ja tehonkulutusvaatimukset lähentyvät matkapuhelimien vaatimuksia.  

Aalto-yliopiston tutkijat ovat yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja Nokia Bell Labsin kanssa kehittäneet uudenlaisen 5G-radiolähettimen, jonka toimintaperiaate on mahdollisimman digitaalinen: signaali muutetaan analogiseen muotoon vasta lähettimen viimeisessä vahvistinasteessa. Puolijohdeprosessien kehitys on mahdollistanut, että signaali käsitellään radiolähettimessä digitaalisessa muodossa lähes antennille asti, missä se muunnetaan sähkömagneettiseksi säteilyksi. 

”Lähettimeen on kehitetty täysin uusi integroitu elektroniikkapiiri, joka mahdollistaa lähetettävän taajuuskaistan merkittävän kasvattamisen. Tämä lisää tukiasemien tiedonsiirtokapasiteettia jopa 20-kertaiseksi”, kertoo Aalto-yliopiston elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen professori Jussi Ryynänen.

”Kun 4G-lähettimien tiedonsiirtokaistanleveys on noin kaksikymmentä megahertsiä, on kehitetyllä digitaalisella 5G-lähettimellä mahdollista saavuttaa jopa neljänsadan megahertsin kaistanleveys.”

Joustavaa signaalin muokkausta

Monissa tukiasemissa joustavuus on toteutettu rinnakkaisilla lähettimillä, joita voidaan laittaa päälle tai pois tukiaseman sijainnista ja tarvittavasta tiedonsiirtokapasiteetista riippuen.

”Nyt kehitetty 5G-tukiasemalähetin tuo uusia mahdollisuuksia lähetettävän signaalin muokkaukseen ja ohjelmointiin. Lähetettävän signaalin laatua voidaan parantaa ja hyvin vapaasti valita taajuudet, joilla lähetin toimii ilman rinnakkaisia radiolähettimiä”, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston tietoliikennetekniikan professori Mikko Valkama.

Uusi lähetin mahdollistaa joustavan kantoaaltojen määrittelyn laajalla 400MHz:n taajuusalueella. Kuva: Aalto-yliopisto

Uuden sukupolven tukiasemissa operaattorit pystyvät valitsemaan parametreja säätämällä, miten ja mille laitteille he jakavat signaalia asemien kautta. Tähän asti kohdentaminen on tapahtunut kiinteällä taajuusalueella.

Aalto-yliopisto on kehittänyt tekniikkaa yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston ja Nokia Bell Labsin kanssa. Tutkimusprojektia ovat rahoittaneet TEKES ja Nokia. Tulokset julkaistiin helmikuun alussa Yhdysvalloissa International IEEE Solid-State Circuits -konferenssissa, jossa puolijohdeteollisuus ja akateeminen tutkimusyhteisö esittelevät parhaat tuloksensa integroitujen elektroniikkapiirien alalta.

Lisätietoja:

Professori Jussi Ryynänen
Aalto-yliopisto, elektroniikan ja nanotekniikan laitos
puh. 050 384 1720
jussi.ryynanen@aalto.fi

Tuija Pulkkinen

Suomea, kiinaa, englantia – Otakaari 3:n aulassa kuului maaliskuisena iltana iloinen monikielinen puheensorina. Terveysteknologia on globaali ja kasvava ala, ja Aalto-yliopiston terveysteknologiatalon (Health Technology Housen) avajaisissa olikin tupa täynnä väkeä.

”Mahtavaa nähdä täällä näin paljon eri alojen edustajia – kuvaahan se niin hyvin myös Aaltoa”, iloitsi vararehtori Tuija Pulkkinen.

”Oikeastaan terveysteknologiassa yhdistyvät kaikki meille tärkeät teemat: yrittäjyys, monialaisuus ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen”, hän kiteytti.

Avajaisten puheenjohtajana toimi neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksen professori Ari Koskelainen, joka on johtanut talon suunnittelutyötä.

Terveys- ja hyvinvointi on myös yksi Aallon painopistealueista, ja alan kehitystä on jo yli vuoden ajan tuettu tutkimusryhmien Aalto Health Platform -yhteisön avulla. Health Technology House tehostaa yhteistyötä entisestään kokoamalla valtaosan terveysteknologiaan liittyvää tutkimusta tekevistä aaltolaisista yhden katon alle. Joukossa on huippuosaajia muun muassa lääketieteellisestä tekniikasta, biofysiikasta, aivokuvantamisesta ja -stimulaatiosta, kognitiivisesta neurotieteestä ja signaalinkäsittelystä. Taloon keskitetään myös alan opetusta, ja tulevaisuudessa sinne on luvassa myös tiloja terveysteknologian yrityksille. Yhdessä tekemisestä syntyy uusia innovaatioita, joista hyötyvät niin ihmiset kuin Suomen talouskin.

”Terveysteknologia on meille ainutlaatuinen mahdollisuus – mutta siihen on tartuttava nopeasti”, korosti Aalto Health Platformin puheenjohtaja, professori Raimo Sepponen.

Datan merkitys kasvaa

Terveysteknologian edistysaskeleet vaativat paljon tutkimusta, joihin yrityksillä ei yksin aina ole mahdollisuutta. Kliininen yhteistyö on usein kriittistä, mutta yhteistyö muutenkin voi olla hyvin arvokasta myös suuryrityksille. 

Matti E. Lehtonen (keskellä) takanaan GE Healthcare Finlandin Aallolle lahjoittamia CARESCAPE B650 -potilasvalvontamonitoreja. GE Healthcare ja Aalto-yliopisto tekevät paljon yhteistyötä muun muassa opinnäytetöiden ja väitöskirjatutkimusten muodossa.  Tulevaisuudessa tavoitteena on entistä laajempi yhteistyö erityisesti data-analytiikan ja koneoppimisen alueilla.

”Jotta voimme toimia Suomessa, meidän on oltava kilpailukykyisiä, ja siksi yhteistyö partnerien, kuten Aallon, VTT:n ja Tekesin kanssa, on meille niin tärkeää”, painotti GE Healthcaren anestesia- ja ventilaatioliiketoiminnan vetäjä ja GE Healthcare Finlandin hallituksen puheenjohtaja Matti E. Lehtonen.

”Tulevaisuuden terveydenhuollossa pitää ratkaista isoja haasteita saatavuuden, laadun ja kustannusten suhteen. Siksi ei riitä, että teemme vain yhä parempia laitteita. Me kehitämme järjestelmiä, jotka hyödyntävät potilaista saatavaa dataa niin, että hoidon tarve pystytään ennakoimaan mahdollisimman aikaisin.”

Myös globaaleihin hammashoitoteknologian jättiläisiin kuuluvan suomalaisen Planmecan liiketoiminta muuttuu vauhdilla.

”Tulevaisuudessa suurimmat innovaatiot tulevat softasta”, selitti yrityksen Senior Vice President Tuomas Lokki.

”Meidänkin tuotekehitysinsinööreistämme jo 85 prosenttia työskentelee softan kehityksen parissa. Yhteistyö Aallon kanssa on meille tärkeää erityisesti kuvantamisen ja tekoälyn alueilla. Ja tietenkin haluamme täältä hyviä lahjakkuuksia. Terveysteknologian alalla alkaa olla jo pula osaajista, ja heitä kaivataan koko ajan lisää!”

Aalto Health Platform tuki tilaisuutta

• Health Platform on Aallon terveyden ja hyvinvoinnin alan professorien ja heidän tutkimusryhmiensä yhteisö, jonka toimisto sijaitsee Health Technology Housessa.
• Yhteisön jäseninä on 67 ryhmää 17:lta Aallon laitokselta, kaikista kuudesta korkeakoulusta.
• Health Platformin tehtävänä on edistää alansa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kehittämällä yhteistyötä sekä tutkimusryhmien välillä että ulkoisten kumppaneiden kanssa; pääkaupunkiseudulla osana Health Capital Helsinki -allianssia, ja lisäksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
• Health Platform kehittää terveyden ja hyvinvoinnin alueella myös yliopiston innovaatio- ja kasvuyrittäjyystukitoimintoja.
• Health Platform tarjoaa sidosryhmille yhden kontaktipisteen alan kuuteen osa-alueeseen Aallossa: alan laitteet, neurotiede, bio- ja kemian tekniikka, tietotekniikka, johtaminen ja prosessit sekä arkkitehtuuri ja suunnittelu.
• Health Platformin johdossa on Executive in Residence Markus Mäkelä
• Lisätietoa Aalto Health Platformista health.aalto.fi

Uudet vakinaistetut professorit yhteiskuvassa rehtori Tuula Teerin, vararehtori Tuija Pulkkisen ja vararehtori Eero Elorannan kanssa. Kuva Jaakko Kahilaniemi

Tenure track -urajärjestelmän kautta nimetyt vakituiset Associate- tai Full-tason professorit luennoivat omasta tutkimus- ja opetusalastaan 15. maaliskuuta. Videot ovat katsottavissa Aalto-yliopiston Youtube-kanavassa. Luennot ovat englanninkielisiä.

Ingmar Björkman
Johtamisen laitos, Kauppakorkeakoulu

Alexander Frey
Biotuotteiden ja biotekniikan laitos, Kemian tekniikan korkeakoulu

Katsuyuki Haneda
Elektroniikan ja nanotekniikan laitos, Sähkötekniikan korkeakoulu

Sampsa Hyysalo
Muotoilun laitos, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Ville Kyrki
Sähkötekniikan ja automaation laitos, Sähkötekniikan korkeakoulu

Teemu Leinonen
Median laitos, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Tuuli Mattelmäki
Muotoilun laitos, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Maarit Mäkelä
Muotoilun laitos, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Antti Oulasvirta
Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos, Sähkötekniikan korkeakoulu

Risto Rajala
Tuotantotalouden laitos, Perustieteiden korkeakoulu  

Hele Savin
Elektroniikan ja nanotekniikan laitos, Sähkötekniikan korkeakoulu

Stavros Tripakis
Tietotekniikan laitos, Perustieteiden korkeakoulu

Quan Zhou
Sähkötekniikan ja automaation laitos, Sähkötekniikan korkeakoulu

Yhteiskuva: Jaakko Kahilaniemi

Lue myös professorien haastattelut:

Risto Rajala - Palvelutalouden tutkijassa asuu maailmanparantaja

Maarit Mäkelä - Luokanopettajasta tuli luovuuden tutkija

Alexander Frey räätälöi hiivoista terveysmenojen taittajaa

Quan Zhou: Tutkija tarvitsee lapsen mielen ja rutkasti sisua

Aalto-yliopiston ja Xidianin yliopiston järjestämä tieteellinen IEEE-konferenssi vuonna 2015 houkutteli Helsinkiin lähes neljäsataa digitaalisen yhteiskunnan mahdollisuuksista ja haasteista kiinnostunutta asiantuntijaa.

Kyberturvallisuus, big data, pilvilaskenta, teollinen internet, 5G, tekoäly ja koneoppiminen ovat avainsanoja tieteellisessä IEEE-konferenssissa, jonka Aalto-yliopisto järjestää Helsingissä 21.–23. elokuuta. Konferenssi järjestetään yhtenä kolmen konferenssin kokonaisuutena.

Sadat alan tutkijat esittelevät viimeisintä tutkimustaan. Mukana ovat myös alan yritykset ja yritysten edustajat. Konferenssin yhteistyökumppanina toimiva Nokia odottaa konferenssin tuovan Suomeen huippututkijoita strategisilla fokusalueillaan 5G:ssä, esineiden internetissä sekä pilvipalveluissa. Nokia uskoo yhteistyön voimaan tulevaisuuden teknologioiden kehittämisessä, jotta ne vastaavat parhaimmalla mahdollisella tavalla yhteiskunnan tarpeisiin.

”Kumppanuutemme liittyy sisältöteemojen ja huipputiedemiesten vierailujen myötä useisiin tutkimus- ja rahoitusohjelmiin kuten 5thGear, Teollinen Internet ja Fiksu kaupunki, joiden avulla luomme muun muassa digitaalisen alustatalouden kautta valmiuksia digitalisoituvalle yhteiskunnalle ja kilpailukykyä suomalaisille yrityksille kansainvälisillä markkinoilla”, TEKESin ohjelmajohtaja Mika Klemettinen kertoo.

”Kaikki konferenssissa käsittelyssä olevat teemat ovat ajankohtaisia ja mahdollistavat digitalisaation kehityksen. Tekniikat ovat jo täällä ja kehittyvät hurjaa vauhtia tutkimuksen tason noustessa, kun myös Aasian maat tulevat vahvasti mukaan”, Aalto-yliopiston professori Raimo Kantola toteaa.

Sekä akateeminen maailma että yritykset ovat lämpimästi tervetulleita mukaan verkostoitumaan tai aktiiviksi osallistujiksi. Konferenssiin odotetaan 400 osallistujaa. Tarkempi ohjelma ja rekisteröityminen sekä konferenssin pääpuhujat ovat esittelyssä konferenssisivuilla.

Yhteydenotot ja lisätietoa konferenssista:
Professori Raimo Kantola
Aalto-yliopisto
puh 040 750 1636
raimo.kantola@aalto.fi  

Aalto-yliopisto järjestää Helsingissä tieteellisen IEEE-konferenssin 21.–23. elokuuta 2017. Konferenssi järjestetään yhtenä kolmen konferenssin kokonaisuutena. Konferenssit ovat 11th International Conference on Network and System Security (NSS-2017), 17th International Conference on Algorithms and Architectures for Parallel Processing (ICA3PP-2017) ja 17th IEEE International Conference on Computer and Information Technology (IEEE CIT-2017).

Rekrytointi käynnistyy huhtikuussa avoimella haulla. Sen lisäksi yhteistyökumppanina toimii korkeakoulusektorin johtava kansainvälinen rekrytoinnin asiantuntija Perret Laver.

Rekrytointia valmistelemaan nimetään hakukomitea, jota johtavat hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila ja varapuheenjohtaja Mikko Kosonen. Rekrytointiprosessista informoidaan tarkemmin huhtikuussa.

Hallitus vahvisti kokouksessaan myös rehtorin eronpyynnön hänen siirtyessään Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian (IVA) toimitusjohtajaksi. Tuula Teeri jättää rehtorin tehtävän 31.10.2017. Aalto-yliopiston johtosäännön mukaisesti rehtorin tehtäviä hoitaa siirtymäkauden ajan provosti Ilkka Niemelä.

Lisätietoja:

Anne Brunila
Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja
puh. 0400 813 952

Toiminnan painopisteinä olivat yliopiston tutkimusprofiilin kehittäminen, opintojen sujuvoittaminen, päätös sijoittua yhdelle pääkampukselle Otaniemeen ja talouden tasapainotussuunnitelman toteuttaminen.

Aalto-yliopiston uudistetut tutkinto-ohjelmat tuottavat hyvin työllistyviä ja haluttuja kansainvälisiä osaajia ja uudistajia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Vuoden 2016 aikana yliopistosta valmistui ennätyksellisen paljon kandidaatteja, maistereita ja tohtoreita. Kaikki opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat tutkintotavoitteet ylitettiin.

Yliopisto jatkoi tutkimusprofiilinsa uudistamista ja vahvistamista nimittämällä professoreita seitsemälle avaintutkimusalueelleen. Suomen Akatemia myönsi yhteensä 26 miljoonan euron rahoituksen Aalto-yliopiston tutkimusprofiilin vahvistamiseen, mikä on osoitus Aalto-yliopiston tutkimuksen laadusta. Vuonna 2016 yliopistossa julkaistiin 12 prosenttia edellisvuotta enemmän kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleita tieteellisissä aikakauslehdissä. Aalto-yliopiston julkaisuihin viitataan 54 prosenttia enemmän kuin samojen alojen julkaisuihin keskimäärin maailmassa.

Aalto-yliopisto sijoittuu tärkeimmillä tutkimusalueillaan maailman sadan parhaan kärkeen. Times Higher Education listasi Aalto-yliopiston sijalle 28 maailman nuorten yliopistojen joukossa. QS World Ranking -vertailussa Aallon taide ja muotoilu on maailmassa sijalla 13. Lisäksi Global Fashion School Rankings BOF arvioi Aalto-yliopiston muodin kandidaattiohjelman maailman kolmanneksi parhaimmaksi. Aalto EE ylsi vuonna 2016 Financial Timesin liikkeenjohdon koulutusta tarjoavien bisneskoulujen arvioinnissa (Financial Times Executive Education Ranking) maailmassa sijalle 45, ja kuuluu näin ollen liikkeenjohdon kouluttajien yhden prosentin kärkeen maailmassa.

Monialaisuus, yliopiston eri tieteenalojen syvä yhteistyö innovaatioiden synnyttämiseksi, on Aalto-yliopiston toimintatapa ja vahvuus. Esimerkki rajat ylittävistä toimintamuodoista on Aalto-yliopistossa kehitetty tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristö, Design Factory, joka on lyhyessä ajassa kasvanut kansainväliseksi kolmentoista Design Factoryn verkostoksi.

Aalto-yliopisto on yrittäjyyden edelläkävijä

Avoimissa kehittämisympäristöissä sekä yhdessä kumppanien kanssa tapahtuva tutkimus-, kehitys- ja opetustoiminta, kaikille opiskelijoille tarjottava yrittäjyyskoulutus sekä muu yritysyhteistyö ovat Aalto-yliopiston vakiintuneita toimintatapoja. Yliopiston yhteyteen on kasvanut kansallisesti merkittävä ja kansainvälisesti kilpailukykyinen innovaatioekosysteemi, joka yhdistää opiskelijat, tutkimuslaitokset, yritykset ja kansainvälisen tiedeyhteisön. Vuosittain Aalto-yhteisössä syntyy 70–100 uutta yritystä, ja Tekesin selvityksen mukaan puolet Suomen yliopistolähtöisistä yrityksistä on Aalto-yliopistosta lähtöisin.

Slush, joka on Aalto-yliopiston opiskelijoiden perustama teknologia- ja kasvuyritystapahtuma, on kasvanut ja kansainvälistynyt erityisesti Aasiassa. Slush on järjestetty muun muassa Tokiossa, Shanghaissa, Singaporessa, Pekingissä ja kymmenissä pienemmissä kaupungeissa.

Yliopisto sopeutti toimintaansa muuttuneeseen taloudelliseen tilanteeseen

Valtiontalouden säästöjen vuoksi yliopiston rahoitusta leikataan kumulatiivisesti arvioilta 136 miljoonaa euroa vuosien 2016–2018 aikana mukaan lukien kansallisen erityistehtävän rahoitus. Aalto-yliopisto laati talouden tasapainottamissuunnitelman, jonka avulla pyritään turvaamaan yliopiston strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä ydintoiminnan pitkäjänteiset toimintaedellytykset rahoituksen merkittävistä leikkauksista huolimatta.

Tasapainottamissuunnitelmassa yliopisto on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet erityisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen hankkimiselle. Lisäksi Aalto-yliopisto käyttää vastuullisesti sijoitustoimintansa tuottoja, tekee aktiivista varainhankintaa ja tavoittelee merkittäviä säästöjä tilakuluissa ja ostoissa.

Edellä mainituista toimenpiteistä huolimatta yliopisto joutui vähentämään myös henkilöstökulujaan. Vuoden 2016 tammikuussa päättyneiden yhteistoimintaneuvotteluiden lopputuloksena henkilöstön vähennystarve oli 316, joista 165 toteutetaan eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta ja 151 toteutetaan irtisanomisten kautta. Toimenpiteet toteutetaan vuosina 2016–2018.

Tilinpäätös alijäämäinen

Yliopiston pro forma -tuloslaskelman mukainen operatiivinen alijäämä oli 5 miljoonaa euroa (vuonna 2015 alijäämä oli 12 miljoonaa euroa). Operatiivisen toiminnan tuotot olivat 353 (372) miljoonaa euroa, josta 237 (254) miljoonaa euroa oli suoraan opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatua rahoitusta. Operatiivisen toiminnan kustannukset olivat 358 (385) miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut olivat 63 prosenttia ja tilakulut 18 prosenttia.

Sijoitustoiminnan ylijäämä oli 22 (30) miljoonaa euroa ja varainhankinnan ylijäämä 10 (1) miljoonaa euroa. Aalto-yliopiston tilikauden nettoylijäämä oli siten 16 (18) miljoonaa euroa. Yliopiston taseen loppusumma oli vuoden lopussa 1 545 (1 226) miljoonaa euroa.

Aalto-yliopistosta ja sen tytäryhtiöistä koostuvan Aalto-yliopistokonsernin nettoylijäämä oli 25 (29) miljoonaa euroa. Konsernin taseen loppusumma oli vuoden lopussa 1 607 (1 485) miljoonaa euroa.

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi vuoden 2016 tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen kokouksessaan 28.3.2017.

Aalto-yliopiston toimintakertomus ja tilinpäätös 2016 (pdf)
Aalto-yliopiston avainlukuja 2016 (aalto.fi)

Lisätietoja:
Ilkka Niemelä, provosti
puh. 050 511 3013, ilkka.niemela@aalto.fi

Marianna Bom, talousjohtaja
puh. 050 575 3762, marianna.bom@aalto.fi

Suomessa käynnistyy yhteensä neljä Trans-Atlantic Platform for the Social Sciences and Humanities -rahoitusohjelmassa rahoitettua projektia. Kyseessä on kansainvälinen EU-rahoitteinen tutkimusrahoittajien hanke. Suomen Akatemia osallistui rahoittajana hankkeen ensimmäiseen yhteishakuun teemasta Digging into Data Challenge. Rahoitusmuodon tavoitteena on lisätä Atlantin yli tapahtuvaa yhteistyötä ja saada näkyvyyttä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden vaikuttavuudelle.

”Aalto-yliopisto on mukana kahdessa rahoitusta saaneessa hankkeessa. Rahoitusmuoto on erittäin kilpailtu sekä paikallisesti että maailmalla”, tutkijatohtori Okko Räsänen signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselta kertoo.

Räsänen toimii lasten kielikokemusta tutkivan "Analyzing Child Language Experiences Around the World" -projektin vastuullisena johtajana Aallossa. Räsäsen ryhmä on osana suurempaa kansainvälistä poikkitieteellistä konsortiota jota koordinoi Manitoban yliopisto Kanadasta. Mukana on myös yliopistoja Isosta-Britanniasta (Imperial College London), Ranskasta (Ecole Normale Superieure), Argentiinasta (COCINET), Yhdysvalloista (Carnegie Mellon University sekä Duke University) sekä Toronton yliopisto Kanadasta.

”Tutkimusryhmämme rooli hankkeessa on kehittää puheteknologian työkaluja lasten kielikokemusten tutkimukseen eri kulttuureissa ja sosioekonomisissa ympäristöissä, sekä analysoida ja mallintaa kielen oppimista kerättyjen aineistojen pohjalta”, Räsänen sanoo.

Projektissa kielenoppimisen tutkijat ja puheteknologit ympäri maailman yhdistävät voimansa analysoidakseen nauhoituksia lasten kuulemasta puheesta. Tarkoituksena on hyödyntää uusia automaattisia menetelmiä puheaineistojen nimikoinnissa, sillä perinteinen käsin tehtävä nimikointi ei ole mahdollista suurille datamäärille, joita tarvitaan kielikokemusten laajamittaisessa ja systemaattisessa kartoittamisessa. Tavoitteena on analysoida lasten eri kulttuureissa ja kielissä kuuleman puheen määrää ja laatua, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää lasten kielenkehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri ympäristöissä.

Keski- ja renesanssiajan käsikirjoituksille yhteinen tietopankki

Aalto-yliopiston semanttisen laskennan tutkimusryhmä on mukana Mapping manuscript migrations -projektissa, jonka tavoitteena on luoda kansainvälinen linkitetyn datan palvelu keski- ja renessanssin ajan käsikirjoituksista. Käsikirjoitukset ovat vuosisatojen kuluessa vaihtaneet omistajia ja kulkeutuneet ympäri maailmaa eri kirjastoihin ja kokoelmiin. Palvelussa kuvataan käsikirjoitusten sisältöä, kulkeutumista ja omistusta. Näin haun ja tutkimuksen kohteena ovat myös ihmisten liikkuminen ja instituutioiden toiminta historiallisissa paikoissa ja ajassa.

”Keski- ja renessanssin ajan käsikirjoitukset ovat paljon tutkittuja ja rakastettuja Euroopan historiallista elämää ja kulttuuria koskevia todistuskappaleita. Hankkeessa mallinnetaan ja yhdistetään metatietoja noin 500 000 erillisestä kokoelmakohteesta eri avaintietokannoissa uusimpien teknologioiden avulla. Aalto-yliopiston osuus hankkeessa liittyy erityisesti teknisten ratkaisujen kehittämiseen”, professori Eero Hyvönen tietotekniikan laitokselta kertoo.

Hanketta johtaa Oxfordin yliopisto. Aalto-yliopiston lisäksi mukana ovat Pennsylvanian yliopiston kirjastot ja Pariisin historiallisten tekstien tutkimusinstituutti.

”Hanke laajentaa Oxfordin yliopiston kanssa tekemäämme yhteistyötä liittyen historiallisia käsikirjoituksia koskevaan linkitetyn datan verkkopalveluihin ja Digital Humanities -alan tutkimukseen. Yhteistyötä on tarkoitus tehdä myös Helsingin yliopiston uuden digitaalisten ihmistieteiden HELDIG-keskuksen kanssa, jonka piirissä on käynnistymässä erillinen keskiaikaisiin käsikirjoituksiin liittyvä iso ERC-tutkimushanke”, Hyvönen jatkaa.

Trans-Atlantic Platform for the Social Sciences and Humanities -hankkeen verkkosivut. 

Lisätietoa:

professori Eero Hyvönen
Aalto-yliopisto
eero.hyvonen@aalto.fi  
puh 050 3841 618

tutkijatohtori Okko Räsänen
Aalto-yliopisto
okko.rasanen@aalto.fi 
puh 050 4419 511

Hae mukaan ClimateLaunchPad-kilpailuun 20. huhtikuuta mennessä ja muuta ideasi globaaliksi liiketoiminnaksi!

ClimateLaunchPad pyrkii vauhdittamaan innovaatioita, jotka mahdollistavat vähähiilisen tulevaisuuden. Kilpailussa etsitään cleantech-huippuosaajia ja autetaan heitä kasvattamaan ideoitaan globaaliksi liiketoiminnaksi. Tavoitteena on luoda cleantech-osaajille mahdollisuuksia vastata ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin.

Kilpailuun voivat hakea aikaisen vaiheen cleantech-yrittäjät, tutkijat ja opiskelijat, joilla on vihreä liikeidea. Hakijat voivat tulla myös Aalto-yliopiston ulkopuolelta. Idea voi liittyä esimerkiksi energiaan, ruokaan, liikkumiseen tai asumiseen. Tärkeintä on, että idealla on potentiaalisesti merkittävä ilmastovaikutus.

Vuonna 2014 ClimateLaunchPad järjestettiin ensimmäistä kertaa seitsemässä maassa. Sen jälkeen kilpailu on kasvanut räjähdysmäisesti ja nyt, kolme vuotta myöhemmin, ClimateLaunchPad järjestetään 34 maassa ja siitä on kasvanut maailman suurin vihreiden liikeideoiden kilpailu leviten myös Euroopan ulkopuolelle.

Suomessa ClimateLaunchPad 2017 lähtee liikkeelle toukokuussa intensiivisellä bootcampilla ja sitä seuraavilla valmennuksilla. Kesäkuussa tiimit kilpailevat Suomen finaalissa asiantuntijatuomariston edessä, minkä jälkeen lokakuussa kolmelle parhaalle tiimille kustannetaan matkat Kyproksella järjestettävään loppukilpailuun.

Lisätietoja ja hakulomakkeen löydät osoitteesta http://climatelaunchpad.org.
Kilpailun hakuaika päättyy 20. huhtikuuta.

ClimateLaunchPad on osaa EU:n rahoittamaa innovaatio-ohjelmaa, EIT Climate-KICiä, johon Aalto-yliopisto liittyi kumppanina vuonna 2015. Kilpailun koordinoi Suomessa Impact Iglu.

Lisätietoja:
Sini Olkanen
sini.olkanen@aalto.fi
http://impactiglu.org/climatelaunchpad/

Tarinat kerrotaan sanoin ja kuvin. Ne liittyvät eri tavoin Aalto-yliopistoon tai sen edeltäjiin ja ulottuvat 1800-luvulta tulevaisuuteen. Aikajanalla julkaistaan myös videoita. Ensimmäisessä kerrotaan professori Gustaf Kompasta, joka toimi kemian opettajana ja tutkijana lähes viidenkymmenen vuoden ajan.

Ehdota tarinaa

Pyydämme sinun panostasi Aallon tarinaan. Tutustu Muutoksentekijöihin (gamechangers.aalto.fi) ja lähetä sivulla olevan ehdota-painikkeen kautta oma tarinasi Aallon menneisyydestä tai sen tulevaisuudesta. Samalla tavalla voit lähettää muiston, joka liittyy suoraan jo julkaistuun tapahtumaan.

Muutoksentekijät-sovellusta kehitetään jatkuvasti, muun muassa mobiililaitteille sopivaksi. Fyysinen aikajana on nähtävissä yliopiston Kandidaattikeskuksessa, Otakaari 1, Espoo.

Muutoksentekijät on yksi Aalto-yliopiston noin kahdestakymmenestä Suomi 100 -hankkeesta (aalto.fi/suomi100).

#suomi100  #aalto

Lisätietoja:

Tatu Pohjola
projektipäällikkö, Suomi 100
Aalto-yliopisto, viestintä
p. 050 576 0125, tatu.pohjola@aalto.fi

Kaksi Aalto-yliopiston hanketta on saanut rahoitusta kilpailuun perustuvasta HEI ICI ‑ohjelmasta (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument), korkeakoulujen kansainvälisestä kehitysyhteistyöohjelmasta, jonka rahoittaa ulkoministeriö. Kolmivuotisten hankkeiden tavoitteena on energiatehokkuuden ja ongelmalähtöisen oppimisen kehittäminen Afrikassa. Rahoituksen saavat hankkeista vastaavat Aalto Global Impact 700 000 euroa sekä sähkötekniikan ja automaation laitos 606 000 euroa.

Ongelmalähtöisen oppimisen vahvistaminen Itä-Afrikan yliopistoissa

Aalto Global Impact (AGI) ‑organisaation HEI ICI -hankkeissa keskitytään ongelmalähtöisen oppimisen vahvistamiseen Itä-Afrikan yliopistoissa (PBL East Africa). Hanke on yhteinen aloite Nairobin yliopiston (Kenia), Makereren yliopiston (Uganda) ja Dar es Salaamin yliopiston (Tansania) kanssa, ja siihen kuuluu myös useita kumppaneita Aalto-yliopiston monialaisilta projektikursseilta.

”Ongelmalähtöinen oppiminen on jo kumppaniyliopistojen vakiintunut strateginen prioriteetti. Nyt tarvitaan kuitenkin konkreettista toimintaa uusien opetusmenetelmien soveltamiseksi ja opiskelijalähtöisen, ennakoivan ajattelutavan edistämiseksi”, toteaa AGI:n päällikkö Riina Subra.

Kukin afrikkalainen kumppaniyliopisto vastaa hankkeesta paikallisella tasolla. PBL East Africa ‑hanke toimii koealustana, jossa kukin kumppaniyliopisto voi testata, valita ja viimeistellä parhaan tavan toteuttaa PBL-koulutusta ja sisällyttää sen jatkuvaan opetukseensa ja opetusohjelmaansa.

Kokeiluun kuuluu noin 10 opiskelijahaastetta, joihin osallistuu yli 100 opiskelijaa ja yli 30 jäsentä itäafrikkalaisista laitoksista monialaisten PBL-kurssien opettajina tai seminaarien osallistujina. Tämän lisäksi saadut kokemukset ja opiskelijahankkeiden tulokset jaetaan laajemmalle yleisölle.

Energiatehokkaiden valaistusjärjestelmien kehittäminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa

Kestävän kehityksen mukaista energiatehokasta valaistusta ja uusiutuvaa energiaa koskevan koulutuksen ja tutkimuksen edistämisestä (EARLI) vastaa sähkötekniikan ja automaation laitos, ja kumppaneina toimivat Dar es Salaamin yliopisto (Tansania), Eduardo Mondlane ‑yliopisto (Mosambik) ja Addis Abeban yliopisto (Etiopia).

”Valaistukseen kuluu eniten sähköä kehitysmaissa, ja kansallinen sähkönkulutus valaistukseen voi olla jopa yli 80 prosenttia kaikesta sähköntuotannosta”, tutkija Pramod Bhusal sähkötekniikan ja automaation laitokselta selittää.

”Sähkön kysyntä Tansaniassa, Mosambikissa ja Etiopiassa kasvaa nopeasti, mutta tuotanto ei ole pysynyt mukana kysynnän tahdissa”, hän jatkaa.

Hankkeen yleisenä tavoitteena on auttaa Tansanian, Mosambikin ja Etiopian korkeakouluja tarjoamaan opetusta, jolla edistetään kestävää sosioekonomista kehitystä. Ensin määritellään energiatehokkuuteen liittyvät tarpeet ja mahdollisuudet, jotta voidaan kehittää uusia, innovatiivisia kursseja ja perustaa kumppaniyliopistoihin valaistuslaboratorio. Hankkeessa pyritään myös levittämään tietoa energiatehokkaasta valaistuksesta teollisuudelle, julkiselle sektorille ja yhteiskunnalle.

Lisätietoja:

Pramod Bhusal, tutkija
sähkötekniikan ja automaation laitos
puh 050 3160 991
pramod.bhusal@aalto.fi

Riina Subra, Senior Manager
Aalto Global Impact
puh 050 4066 251
riina.subra@aalto.fi

 

Joka toinen vuosi jaettava miljoonan euron arvoinen Millennium-teknologiapalkinto on yksi maailman suurimmista innovaatiopalkinnoista. Palkinto voidaan myöntää teknologiselle läpimurtoinnovaatiolle, joka auttaa ratkaisemaan ihmiskunnan suuria haasteita kestävällä tavalla. Seuraavan palkinnon voittaja julkistetaan 22.5.2018. Palkintolautakunnan puheenjohtaja on professori Päivi Törmä Aalto-yliopistosta.

Ehdokkaita palkinnon saajiksi voivat esittää yliopistot, tutkimuslaitokset, akatemiat ja yritykset maailmanlaajuisesti. Palkinto on avoin kaikille maailman kansalaisille ja kaikille teknologian alueille lukuun ottamatta sotateknologiaa. Saajaksi voi ehdottaa joko yksittäistä henkilöä tai tutkijaryhmää. Voittajainnovaatiolla tulee olla näyttöä käytännön sovelluksista ja potentiaalia saada aikaan uutta tutkimusta.

Millennium-teknologiapalkinnon aiemmat voittajat tulevat monilta aloilta, lääketieteen teknologiasta bioteknologiaan ja kestävästä energiasta informaatioteknologiaan asti. He ovat alansa johtavia tutkijoita ja innovaattoreita uransa huipulla. Kaksi aiemmista voittajista on palkittu myös Nobel-palkinnolla, Shuji Nakamura sinisen ja valkoisen LED-valon kehittämisestä ja Shinya Yamanaka eettisestä kantasolututkimuksesta. Viimeisimmän palkinnon sai vuonna 2016 Frances Arnold, joka on kehittänyt uuden tavan valmistaa proteiineja suunnatun evoluution avulla. Arnoldin innovaatiota käytetään nyt laajasti mm. polttoaineiden, paperituotteiden, lääkkeiden, tekstiilien ja maataloustuotteiden valmistuksessa.

Palkinnon saajaehdokkaat arvioi palkintolautakunta, jonka jäsenet ovat johtavia tutkijoita ja innovaattoreita eri tieteenaloilta ja eri maista. Keskeinen arviointikriteeri on se, että innovaatio on osoittautunut hyödylliseksi ihmiskunnalle ja tukee kestävää kasvua. Perusteellisen arviointiprosessin jälkeen palkintolautakunta tekee ehdotuksen voittajasta Tekniikan Akatemian hallitukselle, joka valitsee voittajan.

Nimeämiset ja lisätiedot

• Yksityiskohtaiset nimeämiskriteerit ja nimeämisdokumentit (millenniumprize.fi)
• Nimeämisdokumentit toimitetaan englanniksi Tekniikan Akatemian verkkosivujen kautta 31.7.2017 mennessä.
• Tarkemmat ohjeet ja tiedustelut: Juha Ylä-Jääski, toimitusjohtaja, Tekniikan Akatemia, 040 903 0606, juha.yla-jaaski@taf.fi

Millennium-teknologiapalkinnon yhteistyökumppanit

Johtavat suomalaisyritykset sekä valtiolliset ja akateemiset toimijat tukevat Millennium-teknologiapalkintoa. Aalto-yliopisto on Tekniikan Akatemian strateginen kumppani. Palkinnon yrityskumppaneita ovat FIM, Neste, Nokia and Outotec.

Lähes 20 Aalto-yliopiston alumnia, joista noin kaksi kolmasosaa edusti kauppatieteitä ja loput tekniikan aloja, kokoontui 29. maaliskuuta Nordean pääkonttoriin Tukholmassa. 

Casper von Koskull

Kauppakorkeakoulun alumni ja Nordean konsernijohtaja Casper von Koskull avasi tapahtuman esittämällä ajatuksia herättäviä näkemyksiään "geopoliittisesta taantumasta" ja muista globaaleista muutostrendeistä. Hän kertoi myös, mitä hänen mielestään olisi tehtävä digitalisoinnin omaksumiseksi pankkialalla ja sen ulkopuolella, huomioiden myös yhteistyön ja kilpailun startup-yritysten kanssa.

Kauppakorkeakoulun dekaani professori Ingmar Björkman kertoi Aalto-yliopiston ja kauppakorkeakoulun kehityksestä. Alumnit olivat iloisia kuullessaan mm. positiivisesta opiskelijapalautteesta ja tutkimuksen tasosta. Dekaani Ingmar Björkman kertoi myös Aalto-yliopiston ympärille kehittyneestä startup-ekosysteemistä.

Dean Ingmar Björkman

Startup Sauna -yhteisön vetäjä ja Aalto-yliopiston yrittäjyyttä edistävä opiskelija Kasper Suomalainen kertoi lopuksi inspiroivan tarinansa Aalto-yliopiston opiskelijavetoisesta yrittäjyysyhteisöstä, Startuplifers-ohjelmasta, Startup Sauna -yhteisöstä ja Slush-tapahtumasta. Alumnit antoivat myönteistä palautetta opiskelijoiden kannustamiseksi yrittäjyyteen.

Kaikki esitykset herättivät vilkasta keskustelua, joka jatkui vielä illan virallisen ohjelman jälkeen.

Tukholman tapahtuma oli jatkoa dekaanin samantapaisille tapaamisille New Yorkissa, Stanfordin yliopiston kampuksella ja Lontoon kaupungissa.

Tapahtumien tarkoituksena on kasvattaa Aalto-yliopiston alumniyhteisöä myös Suomen ulkopuolella. Yhteisön toivotaan tukevan yliopistoa eri tavoin tulevaisuudessa.

Aalto-yliopiston alumniverkostossa on jo yli 40 000 alumnia yli 80 maassa. Voit liittyä verkostoon ilmaiseksi osoitteessa alumninet.aalto.fi.  

Lisätietoja:
Jonna Söderholm, päällikkö, External Relations, Kauppakorkeakoulu
jonna.soderholm@aalto.fi

Hakijoita kauppatieteiden, taiteiden ja tekniikan aloille oli yhteensä 2781. Hakijamäärä laski edellisvuoteen verrattuna n. 17 %. Maisteriopintoihin hyväksyttiin 1033 hakijaa.

Hakijoista 50,7 %:lla oli suomalainen korkeakoulututkinto. Ulkomaisella korkeakoulututkinnolla hakeneita oli aiempien vuosien tapaan eniten Kiinasta, Intiasta, Pakistanista, Isosta-Britanniasta ja Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan hakemuksia saapui 87 eri maasta.

Syksyllä 2017 englanninkielisessä koulutuksessa opintonsa aloittavilta EU- ja ETA-jäsenmaiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta peritään lukuvuosimaksu. Hyväksytyistä 37,4 % on muiden kuin EU-/ETA-maiden kansalaisia.

Kauppatieteen alalla hakijamäärä laski n. 13 %. Suurin osa hakijoista haki suomalaisen korkeakoulututkinnon perusteella. 23,6 % hakijoista haki ulkomailla suoritetun korkeakoulututkinnon perusteella. Suosituimmat hakukohteet olivat Yritysjuridiikka, Information and Service Management, sekä Management and International Business.

Taiteiden alalla hakijamäärä laski 12,3 %. Suomalaisen korkeakoulututkinnon perusteella haki 42,7 % hakijoista. 44,6 % hakijoista haki ulkomaisella korkeakoulututkinnolla, kärkimaita olivat Kiina, Iso-Britannia ja Yhdysvallat. Suosituimmat hakukohteet olivat Product and Spatial Design ja Collaborative and Industrial Design.

Tekniikan alalla hakijamäärä laski n. 21 %. Aiempien vuosien tapaan eniten hakijoita oli suomalaisten korkeakoulujen lisäksi Pakistanista, Intiasta ja Kiinasta. Ulkomaisella korkeakoulututkinnolla haki 56,4 % hakijoista. Suosituimmiksi hakukohteiksi nousivat Computer, Communication and Information Sciences –ohjelman pääaineet Computer Science ja Machine Learning and Data Mining, arkkitehtuurin maisteriohjelma sekä Mechanical Engineering.

Kansainvälisten yhteistutkinto-ohjelmien hakijamäärät eivät sisälly näihin lukuihin.

Opiskelijavalinnan tulokset (aalto.fi)

Tilastoja hakemisesta (aalto.fi)

Sirontakaavioita käytetään yleisesti monilla tieteen ulkopuolisillakin aloilla, kun pyritään kuvaamaan visuaalisesti kahden muuttujan välistä suhdetta. Kuitenkin vain harvat käyttäjät ovat ymmärtäneet ihmisten havainto- ja käsityskyvyn vaikutuksen siihen, miten sirontakaavioita tulkitaan. Sirontakaavioiden oletusmallit kuvaavat myös tietoa usein huonosti, ja mallin manuaalinen hienosäätö on hankalaa.

Tutkijat ovat äskettäin keksineet algoritmisen lähestymistavan, jonka avulla voidaan automaattisesti parantaa sirontakaavioita hyödyntämällä ihmisten havaitsemia malleja ja mittoja.

"Sirontakaavion suunnittelua voidaan pitää onnistuneena, kun ihmiset kykenevät tehokkaasti purkamaan sirontakaavioon alun perin graafisesti koodatun viestin. Huonot mallit saattavat sen sijaan vääristää halutun viestin", kertoo tutkijatohtori Luana Micallef.

Automaattiset ja optimoidut sirontakaaviomallit

Tutkijoiden kehittämä optimoija voi ennakoida käyttäjien tapaa reagoida tiettyyn malliin. Ihmisten havaintokykyyn liittyy lukuisia ominaisuuksia ja rajoituksia, joita visualisoinnissa olisi vastaavasti hyödynnettävä, jotta viesti välittyisi lukijalle tehokkaasti.

"Tiedon omistajana et välttämättä tiedä, kuinka muut havaitsevat sirontakaavion, ja suuria tietokokonaisuuksia on myös vaikea visualisoida. Uuden algoritmisen menetelmämme avulla voimme optimoida sirontakaavion mitä tahansa käyttäjän edellyttämää tieto- ja analysointitehtävää varten", kertoo professori Antti Oulasvirta.

Jokaisella sirontakaavion osatekijällä, kuten koolla, läpinäkyvyydellä, tunnisteiden väreillä tai kuvion kuvasuhteella, on väliä. Osatekijöillä on huomattava vaikutus havaittuihin korrelaatioihin, poikkeamiin ja luokkiin.

"Vaikka olisit visualisoinnin asiantuntija, automatisoitu malli auttaa säästämään aikaa erityisesti hyvin suurten tietokokonaisuuksien yhteydessä. Säästynyt aika voidaan käyttää visuaalisten mallien tulkintaan vaivalloisten parametriasetusten korjailun sijasta", kertoo tutkijatohtori Gregorio Palmas.

"Tämä on vasta alkua. Olemme keskellä muutosvaihetta, jossa automatisoimme tiedon analysointia, koska datan määrä on niin huomattava. Tiedon vuorovaikutteiset analysointimenetelmät, kuten sirontakaaviot, palvelevat meitä jatkossakin hyvin, mutta niiden tehokkuutta voidaan parantaa täydentämällä niitä jonkinasteisella koneälyllä", kertoo professori Tino Weinkauf.

Uuden algoritmisen lähestymistavan tehokkuus korostui erityisesti tehtävän suorittamiseen kuluneessa ajassa. Luana Micallefin, Gregorio Palmasin, Antti Oulasvirran ja Tino Weinkaufin mukaan jopa ne käyttäjät, jotka eivät ole visualisointisuunnittelun asiantuntijoita, voivat optimoijan avulla tuottaa tehokkaita sirontakaavioita. Tällaisten algoritmisten menetelmien ansiosta voidaan ei-toivottujen väärinymmärrysten määrää vähentää tulevaisuudessa.

Lisätietoja:

Antti Oulasvirta
Professori
Aalto-yliopisto
antti.oulasvirta@aalto.fi
puh. 050 3841561

Artikkeli: Micallef, L., Palmas, G., Oulasvirta, A. & Weinkauf, T. (2017), Towards Perceptual Optimization of the Visual Design of Scatterplots, IEEE Transactions on Visualization and Computer Graphics 23(6) : 1–12.

Projektin sivu (englanniksi)

Langattomien antennien ja antureiden pääkonferenssi, EuCAP 2017 (European Conference on Antennas and Propagation) järjestettiin Pariisissa 19–24.3.2017. Konferenssin järjestelyitä tukivat IEEE, IET, IEEE-APS, URSI, AMTA, ISAP ja EuMA.

Usman Tahir Virk, Sinh Nguyen ja professori Katsuyuki Haneda saivat konferenssissa palkinnon parhaasta opiskelijapaperista. Palkitun artikkelin nimi on "Multi-Frequency Power Angular Spectrum Comparison for an Indoor Environment", jossa tutkitaan taajuusriippuvuutta alle ja yli 6 GHz:n taajuuksilla.

Professori Katsuyuki Hanedan vetämä tutkimusryhmä on yksi maailman johtavista tutkimusryhmistä 5G radiokanavan mallinnuksessa.

”On suuri kunnia olla mukana professori Hanedan tutkimusryhmässä. Olemme tohtorikoulutukseni aikana saaneet jo kaksi kertaa palkinnon parhaasta opiskelijapaperista”, Usman Virk sanoo.

Lisätietoa tutkimusryhmästä.

Cape Canaveralin laukaisualusta 41 kuvattuna 20. maaliskuuta 2017. Atlas V -kantoraketti Cygnus nokassaan on hallin sisällä. Siellä on myös Aalto-2. Kuva: Jari Mäkinen

Aalto-yliopistossa opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin avaruuskeskuksessa. Satelliitti pakattiin Atlas 5 -kantoraketin nokassa olevan Cygnus-rahtialuksen sisälle jo muutamia viikkoja sitten. Laukaisu Floridassa on siirtynyt useaan kertaan, viimeksi hydraulisten häiriöiden takia laukaisujärjestelmissä.

Onnistuneen Falcon 9 -raketin laukaisun jälkeen seuraavaksi on vuorossa Atlas 5 -raketti. Uudeksi laukaisupäiväksi on ilmoitettu tiistai 18. huhtikuuta. Näillä näkymin laukaisu tapahtuu Suomen aikaan illalla, jolloin Kansainvälinen avaruusasema lentää Cape Canaveralin laukaisualustan yli.

”Hyviä uutisia Floridasta. Toivottavasti laukaisu onnistuu pääsiäisen jälkeen, mutta varaudumme edelleen mahdollisiin muutamien päivien viivästyksiin. Laukaisussa tärkeintä on varmistaa, että rahtialus pääsee turvallisesti avaruusasemalle”, professori ja satelliittiprojektin johtaja Jaan Praks toteaa.

Cygnus-rahtialus laukaistaan Atlas 5 -kantoraketilla ja se telakoituu Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle noin kolmen päivän kuluttua laukaisusta. Astronautit vapauttavat rahtina saapuneet piensatelliitit omalle kiertoradalle noin kuukauden kuluessa.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.

Laukaisun ajankohtaista tilannetta voi seurata Nasan sivuilta.

Lisätietoa Aalto-satelliiteista (spacecraft.aalto.fi)

Uutinen 6.3.2017: Aalto-satelliittien laukaisut lähestyvät

Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin vetäjä
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi  
p. 050 420 5847

QB50 project has received funding from TEKES and the European Union’s Seventh Framework Programme for Research and Technological Development under grant agreement no [284427]. This publication reflects the views only of the authors, and the European Union cannot be held responsible for any use which maybe made of the information contained therein.

Aalto-yliopisto on viides maailmassa vuoden 2000 jälkeen perustettujen yliopistojen joukossa tuoreessa ranking-listauksessa. Times Higher Education Young University Rankings 2017 -vertailussa on mukana kaikkiaan 200 alle 50-vuotiasta maailman kärkiyliopistoa. Kaikista alle 50-vuotiaista Aalto on sijalla 27 ja nuorimpien joukossa siis sijalla viisi.

Nuorten yliopistojen rankingissä arvioidaan yliopistojen tutkimusta, opetusta, julkaisuja, kansainvälisyyttä ja yritysyhteistyötä.

Times Higher Education julkaisee useita ranking-listoja. Laajemmassa THE World University Rankingissa on arvioitu 1000 kärkiyliopistoa ympäri maailman, ja tässä vertailussa Aalto-yliopisto sijoittui viime syksynä välille 201–250. Nyt julkaistu nuorten yliopistojen ranking on laadittu samaa aineistoa käyttäen mutta hieman erilaisin painotuksin, esimerkiksi yliopiston tunnettuudella on pienempi paino.

Lue lisää:
Times Higher Education Young University Rankings 2017
Young University Rankings 2017: growth factors and future prospects
 

Aalto Festival valtaa jälleen pääkaupunkiseudun toukokuun ajaksi. Yleisöllä on mahdollisuus kokea yliopiston korkeakoulujen eri alojen tilaisuuksia, näyttelyitä, luentoja ja gaaloja – tavoittelemme festivaaleille yhteensä sataa eri tapahtumaa.

"Olen todella ylpeä festivaalista, ja tänä vuonna on ollut erityisen hienoa nähdä kuinka vahvalla panoksella kaikki korkeakoulumme ovat osallistuneet siihen monenlaisilla tapahtumilla, kuten esimerkiksi monitieteellinen ja innovatiivinen Sensual Mathematics -näyttely (8.5.) ja tuotekehityksen alalla jo legendaarinen Product Design Gala -päivä (19.5.)", kertoo taiteiden ja luovien käytäntöjen kokonaisuudesta vastaava vararehtori Anna Valtonen.

"Lisäksi kaikkien aikojen ensimmäinen Sähkötekniikan korkeakoulun residenssitaiteilija esittäytyy toukokuussa Aalto Festivalin aikana. Tämä onkin hieno tilaisuus astua ulos omalta mukavuusalueelta ja kokeilla jotain uutta", kehottaa Anna Valtonen.

Aalto Open Air on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) ensimmäistä kertaa järjestämä tapahtuma, jossa esiintyvät Boston Promenade, Don Johnson Big Band, Toot Toot ja Ruudolf & Karri Koira. Konsertti järjestetään yhdessä April Jazzin kanssa.

Musiikin lisäksi Aalto Open Air -iltaan sisältyy työpajoja, elokuvaesityksiä, galleriakävely sekä uudessa Harald Herlin -oppimiskeskuksessa järjestettäviä demoja ja esittelyjä. Tapahtumassa voi tutustua myös muihin Aalto Festivalin tapahtumiin ja nauttia ruokarekkojen tarjonnasta.

Tämän vuoden Aalto Festivalin tarjontaan voi sukeltaa mobiilisovelluksen avulla, joka on ladattavissa 19. huhtikuuta lähtien. Sovellus esittelee toukokuun kaikki tapahtumat ja tarjoaa lisätietoa muun muassa muotoilun laitoksen vuosittaisesta muotinäytöksestä (17.5.), TOKYOn kevätmyyjäisistä (20.5.), Sähköpaja-kurssin näytöksestä (22.5.), Visualizing Knowledge -seminaarista (29.5.) ja monista muista erilaisista taide- ja tiedetapahtumista.

"On todella vaikeaa poimia mukaan kaikkea yliopistossamme tehtävää hienoa työtä, ja jotta voisimme esitellä kaiken, festivaalin olisi jatkuttava ympäri vuoden. Mutta toivomme, että tämän kerran vuodessa kuukauden kestävän katsauksen ansiosta yleisöllä on tilaisuus nähdä yliopistomme parhaimmistoa", sanoo Anna Valtonen.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan AYY:n järjestää Aalto Open Air -tapahtuman Otaniemessä Alvarin aukiolla 19. huhtikuuta klo 16–22.

Aalto Festival järjestetään 2.–31.5.2017.

#aaltofestival  #aaltoopenair  #suomi100

Lisätietoja:

Eeva Mäkinen, koordinaattori
eeva.makinen@aalto.fi, puh. 050 367 6425

aaltofestival.fi-verkkosivut
19.4. alkaen lataamalla mobiilisovellus "Aalto Festival" Android- tai iOS -laitteille
Aalto-yliopisto ja Suomi 100 -hankkeet (aalto.fi/suomi100)

Otakaari 5:ssä sijaitseva suurjännitehalli on siirtynyt 1.4.2017 alkaen Fortumin käyttöön. Vuonna 1969 käyttöönotetulla suurjännitehallilla on ollut suuri merkitys sähkövoimatekniikan kehityksessä Suomessa.

”Halli rakennettiin Suomen kantaverkon 420 kV tarpeisiin ja sen suoritusarvot riittävät vielä pitkälle nähtävissä olevaan tulevaisuuteen”, Aalto-yliopiston sähkötekniikan professori Matti Lehtonen muistuttaa.

Lehtonen toivotti Fortumin lämpimästi tervetulleeksi Otaniemen kampukselle tulosyksikön kehityspäivillä keskiviikkona 5. huhtikuuta. Suurjännitehallin tiloihin oli tutustumassa yhteensä lähes sata työntekijää asiantuntijoista asentajiin.

”Siirrymme yliopiston omistamiin tiloihin Otaniemeen Myyrmäen sähkölaboratoriosta. Suurjännitehalli tulee Fortumin testaustoimintakäyttöön sekä muita tiloja asiantuntijapalveluidemme kunnonvalvonta sekä koestus- ja koestustoiminnan käyttöön. Myyrmäestä siirtyy myös mitta- ja koestuslaitteita Otaniemeen”, tuotepäällikkö Olli Lindgren Fortumista kertoo.

Yhteistyö tiivistyy

Suomessa sähkövoimatekniikan kehitys on edennyt sähköyhtiöiden, sähkötekniikan valmistajien sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tiiviissä yhteistyössä jo vuosikymmenien ajan. Sekä Aalto-yliopistossa että Fortumissa yhteistyön toivotaan syventyvän edelleen.

”Tänä päivänä sähköenergiajärjestelmät ovat historiansa ehkä suurimman murroksen edessä. Samaan tapaan kuin jo suurjännitehallin rakennusvuosina olemme tilanteessa, jossa uutta tietoa tarvitaan enemmän kuin aikoihin ja pioneeriosaamiselle on kysyntää”, Lehtonen muistuttaa.

Aalto-yliopiston suurjännitetekniikan opetus jatkuu normaalisti suurjännitehallissa.

”Toimintamme Otaniemessä on liiketoimintalähtöistä, mutta ehdottomasti hyödynnämme uuden sijaintimme opiskelijoiden keskuudessa. Toivon, että toimintamme kiinnostaa opiskelijoita ja voimme tuoda heitä vahvemmin mukaan myös raskaaseen teollisuuteen. Yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö auttaa kouluttamaan osaavia insinöörejä teollisuuden tarpeisiin myös tulevaisuudessa”, Lindgren sanoo.

Fortumin käyttöön tulevat tilat Otaniemessä valmistuvat lopulliseen kuntoon syksyn 2017 aikana.

Fortum on johtava puhtaan energian yhtiö, joka toimittaa asiakkailleen sähköä, lämpöä ja jäähdytystä sekä älykkäitä ratkaisuja resurssitehokkuuden parantamiseen. Haluamme edistää asiakkaidemme ja yhteiskunnan kanssa muutosta kohti puhtaampaa maailmaa. Palveluksessamme on noin 8 000 ammattilaista Pohjoismaissa, Baltian maissa, Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Sähköntuotannostamme 62 % on CO2-päästötöntä. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli 3,6 miljardia euroa. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. www.fortum.com/fi