Kesätöitä löytyy useiden kurssien ja oppimisympäristöjen luomisesta ja kehittämisestä sekä IoT-tukiaseman kehittämisestä.
Tarkemmat kuvaukset tarjolla olevista tehtävistä löytyvät englanninkielisestä ilmoituksesta.
Health Capital Helsinki (HCH) on saanut merkittävän rahoituskokonaisuuden life science - ja terveysteknologia-alan kehittämiseen. Tavoitteena on tukea alan yritysten syntyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Rahoitettujen kahden hankkeen kokonaissuuruus on hieman yli miljoona euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö tukee kehittämistyötä noin puolella miljoonalla ja Hämeen ELY-keskus kahdellasadallatuhannella eurolla.
Vuoden 2017 alussa käynnistyneissä hankkeissa luodaan Suomeen räätälöity huipputason kehitysohjelma life science - ja terveysteknologia-alan tutkijoille ja startup-yrityksille. Kokonaisuuden keskeisenä tavoitteena on parantaa alan tutkijoiden, yrittäjien ja yritysten avainhenkilöiden valmiuksia rakentaa kansainvälisesti kilpailukykyistä, kasvavaa liiketoimintaa.
”Käynnistyneillä hankkeilla parannetaan life science- ja terveysteknologia-alan tutkijoiden ja startup-yritysten kaupallistamisosaamista ja vahvistetaan yritysten pääomasijoituskelpoisuutta ja kansainvälisiä verkostoja”, kuvailee Health Capital Helsingin Senior Business Advisor Pasi Sorvisto.
Kokonaisuuteen sisältyy pääosin työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama mentorointiprosessi ja kyvykkyyksien kehittämishanke (SPARK Finland), joka toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön, Health Capital Helsingin ja Tampereen yliopiston yhteisenä kehittämistyönä. Tässä hankkeessa kansainväliset asiantuntijat valmentavat tutkijoita ja kliinisen hoitotyön ammattilaisia ideoidensa kaupallistamiseen sekä hiovat osallistujien tuotekehitys- ja liiketoimintataitoja. Hankkeeseen on haettu mallia useista kansainvälisesti menestyneistä liiketoiminnan rakentamisen ohjelmista, muun muassa Stanfordin yliopiston kehittämästä SPARK-prosessimallista.
Pääosin ELY-keskuksen rahoittamassa, Uudellamaalla toteutettavassa toisessa hankkeessa puolestaan alkuvaiheen yritykset saavat kansainväliseltä asiantuntijaverkostolta toimialakohtaista neuvontaa ja tukea muun muassa liiketoimintamallinsa ja kansainvälisen yhteistyöverkostonsa kehittämiseen. Hanke koostuu Suomessa toteutettavista seminaari- ja koulutusosioista sekä käytännön valmennusjaksoista, jotka järjestetään Yhdysvalloissa ja Saksassa.
Terveysteknologia- ja life science -ala on Suomen johtava huipputeknologian ala, jonka vienti on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Uudellamaalla terveysteknologia, lääkeala ja life science -ala työllistävät tällä hetkellä yhteensä 12 000 henkilöä ja alojen kokonaisliikevaihto on noin 5,5 miljardia. Toistaiseksi kansainvälisiä kasvuyrityksiä on kuitenkin Suomessa melko vähän. Kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa menestyminen vaatii yrityksiltä kansainvälistä liiketoimintaosaamista ja markkinoiden ymmärtämistä.
”Nyt käynnistetyn kehitystyön tavoitteena on nostaa pääkaupunkiseutu ja Suomi Pohjois-Euroopan life science- ja terveysteknologia-alan tutkimuksen ja liiketoiminnan tärkeimmäksi keskukseksi sekä lisätä alan työpaikkoja ja kasvuyrityksiä koko maassa”, Helsingin elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kertoo. Kehitystyö tukee hallituksen terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kärkihankelinjauksia.
Health Capital Helsinki (HCH) on pääkaupunkiseudun life science- ja terveysteknologia-alojen tutkimuksen, osaamisen ja liiketoiminnan keskittymä, jonka ovat perustaneet Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja HUS. HCH toimii Helsinki Business Hubissa, joka on Helsingin seudun elinkeinoyhtiö ja edistää ulkomaisten yritysten sijoittumista sekä innovaatiovetoisten yritysten kasvua ja kehittymistä Helsingin seudulla.
Yhteensä lähes 200 opiskelijaa, kasvuyrittäjää ja yhteistyökumppania vastasi myöntävästi tupaantuliaiskutsuun Aalto Start-Up Centerin (ASUC) uusiin tiloihin Otaniemen Open Innovation Houseen tiistaina 31.1. Start-Up Center muutti tämän vuoden alussa moderneihin tiloihin Maarintie 6:een.
Syksyllä 2017 on edessä uusi muutto: silloin valmistuu Sähkötekniikan korkeakoulun entisten tilojen remontti osoitteessa Otakaari 5. Näihin tiloihin sijoittuu Aallon kasvuyrityskeskus, joka tullaan tuntemaan nimellä A Grid. Uudet tilat tarjoavat yrityksille ja yrityskiihdyttämöille kohtuuhintaisia toimistoja ja yhteistyö- ja tapahtumatiloja sekä puuhatiloja eli niin sanottuja maker’s space -tiloja. Lisäksi tiloista löytyy ravintola- ja kahvilapalveluita sekä talous- ja lakipalveluita.
”A GRIDin tavoitteena on kehittää tapoja, joilla myös yliopiston tutkimusinfrastruktuuria ja teknologiaa sekä niihin liittyvää osaamista voitaisiin avata yritysten käyttöön. 20-vuotissyntymäpäiväänsä tänä vuonna juhliva Aalto Start-Up Center on tässä aivan avainroolissa”, Start-Up Centerin projektijohtaja Marika Paakkala (kuvassa) kertoo. ”Etsimme pienyrityksiä pilottiin, joka tuo yhteen yritysten tarpeet ja yliopiston resurssit. Samalla kun startupit voisivat hyödyntää yliopiston teknologiaa ja infrastruktuuria, kuten protopajoja ja teollisen internetin osaamista, voimme vahvistaa Aalto-lähtöisen teknologian hyödyntämistä yhteiskunnassa”, hän jatkaa.
Parikymmentä kasvuyrittäjää hyödynsi tilaisuuden esitellä lyhyesti toimintaansa. Kasvuyritysten pitch-esitysten jälkeen Network Manager Claes Mikko Nilsen Suomen bisnesenkeliverkostosta (Finnish Business Angels Network, FiBAN) kertoi, että yhdistys pyrkii edistämään yksityishenkilöiden sijoitusten tekemistä listaamattomiin potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Tilaisuudessa esittäytyivät myös Aalto Start-Up Centerin pitkäaikaiset partnerit: Kalliolaw, Papula-Nevinpat ja Nordea Growth.
Aalto-1 -satelliitti -projektin vetäjältä, professori Jaan Praksilta kuultiin, että Suomi on siirtynyt avaruusaikaan.
”Suomen historian ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n laukaisu tapahtunee lähiviikkojen aikana. Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja muutamaa vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satoja uusia avaruusalan osaajia. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa startup-yritysten kasvuna”, hän kertoi.
Tupaantuliaisiin saapuneita, mahdollisia uusia kasvuyrittäjiä Marika Paakkala neuvoi kertomalla, että Start-Up Centerin verkkosivuilla on hakulomake, jonka täyttämällä ja lähettämällä uudet kasvuyrittäjät pääsevät kasvuyrittäjyyspolullaan alkuun.
”Kasvuhakuiset yrittäjät, joilla on innovatiivinen liikeidea ja vahva tahto menestyä, ovat tervetulleita Start-Up Centeriin. ASUC tarjoaa erinomaisen kasvualustan menestykseen tarjoamalla monipuoliset yrittäjyyden kehityspalvelut, korkealaatuista yritysneuvontaa, laajat asiantuntijaverkostot sekä modernit toimitilat”, Paakkala summasi.
Helmikuun alussa alkaneen steAAAm it!- videokampanjan tavoitteena on osoittaa, kuinka tieteen, tekniikan, arkkitehtuurin, taiteiden ja matematiikan avulla on mahdollista rakentaa parempaa maailmaa ja löytää ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin.
Vuoden 2017 aikana julkaistaan joka torstai uusi steAAAm it!-video (science, technology, engineering, architecture, arts and mathematics) CESAER-järjestön Youtube-kanavalla. Videoita on yhteensä 51, yksi jokaisesta CESAER-verkostoon kuuluvasta jäsenyliopistosta.
Ensimmäisenä videona on TU Delftin time trial outfit for Tom Dumoulin (Olympian silver medallist cyclist). Seuraavaksi julkaistaan videot: TU Wien, KU Leuven, Aalborg University, ETH Zurich, Leibniz Universität Hannover ja Aalto-yliopisto.
Aalto-yliopistoa edustaa opiskelijaprojektina alkanut Nanomaji-vedenpuhdistussuodatin. Nanomaji on osoitus siitä, kuinka kaikkein haastavimpiinkin ongelmiin on mahdollista löytää yksinkertainen ratkaisu. Nanomaji-video on katsottavissa myös Aalto-yliopiston Youtube-kanavalla https://www.youtube.com/watch?v=DqDR1X0mlDI
Voi tilata steAAAm it!-videot sähköpostiisi kampanjasivuilla olevasta linkistä.
Pääministeri Juha Sipilä puhui tekoälyn mahdollisuuksista Suomelle 7. helmikuuta Säätytaloon koolle kutsumassaan seminaarissa. Pääministeri totesi, että tekoäly on yksi nopeimmin kasvavista globaaleista teknologioista. Sen vaikutukset tulevat olemaan valtavia. Pääministerin mielestä tarvitaan visio: Suomi haluaa olla tekoälyssä maailman ykkönen.
”Tilaisuudessa todettiin tekoälyn olevan niin tärkeä asia Suomelle, että siihen pitää tarttua heti ja sitoutua pitämään sitä keskeisessä roolissa yli hallitusohjelmakausien. Tekoälyn aiheuttama mullistus on jo menossa, ja tietoisuus siitä on alkanut levitä yhteiskunnassa. Siitä huolimatta, panelisti Risto Siilasmaan sanoin, kasvun nopeus tekoälyn kaltaisilla eksponentiaalisen kasvun aloilla tulee aina yllättämään meidät”, kertoo paneelissa mukana ollut tietotekniikan laitoksen professori Samuel Kaski.
Tekoäly on laaja alue, jossa tarvitaan erityisesti koneoppimista ja algoritmeja. Lähellä ovat myös datatiede ja tiedon louhinta. Näillä alueilla Suomella ja Aalto-yliopistolla on pitkät tutkimusperinteet ja vahva nykyinen tutkimus.
“Tutkimuksessa emme ole suinkaan peukaloita pyöritelleet, vaan tekoäly on aivan keskeinen aihe. Nyt kun valtion ja yritysten korkeimmalla tasolla on tietoisuus tekoälystä, Suomella on mahdollisuus saada asioita aikaan. Olemme valmiita tarttumaan haasteeseen omalta osaltamme”, tähdentää Kaski lopuksi.
Tekoälypaneeleihin osallistuivat Kasken lisäksi muiden muassa elinkeinoministeri Mika Lintilä, johtaja Matti Apunen (EVA), pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen (Opetushallitus), tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen (F-Secure), puheenjohtaja Antti Palola (STTK), SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, tutkimusjohtaja Anna Ronkainen (TrademarkNow), hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa (Nokia), toiminnanjohtaja Sari Stenfors (Augmented Leadership) ja toimitusjohtaja Harri Valpola (CuriousAI).
Kuva: Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia
Aalto-yliopisto ja yksi maailman johtavista kansainvälisistä puolustus- ja turvallisuusyhtiöstä, SAAB AB, ovat solmineet kymmenvuotisen yhteistyösopimuksen vahvistaakseen ja syventääkseen tutkimusyhteistyötään erityisesti pitkän aikavälin anturiteknologian tutkimuksessa. Aalto-yliopisto ja Saab ovat tehneet yhteistyötä jo pitkään, ja nyt solmittu sopimus vahvistaa sitä. Yhteistyön kokonaisarvo on noin 20 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana.
Yliopiston ja huipputeknologiayrityksen tutkimusyhteistyö on vuorovaikutusta, jossa teollisuuden haasteet luovat uusia, mielenkiintoisia tutkimuskysymyksiä ja yliopiston tutkimustulokset uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tulevaisuuden teknologioihin painottuvasta yhteistyöstä hyötyvät sekä molemmat osapuolet että yhteiskunta.
Saabin hallituksen puheenjohtaja Marcus Wallenberg ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri. Kuva: Mikko Raskinen
”Aallolle yhteistyö Saabin kanssa merkitsee alan tutkimuksen merkittävää vahvistamista ja tilaisuutta jakaa osaamista Saabin kanssa. Sopimuksen ansiosta Aalto-yliopisto pystyy laajentamaan ja syventämään alan tutkimustoimintaa, lisäämään monialaista yhteistyötä ja kouluttamaan uusia osaajia", sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.
Saab on yksi maailman voimakkaimmin tuotekehitykseen panostavista yhtiöistä. Yritys sijoittaa 25 % liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja se tunnetaan teollisuudessa teknillisen kehityksen edelläkävijänä. Saabilla on pitkä kokemus tutkimusyhteistyöstä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, ja yhteistyö yrityksen kanssa painottuu tulevaisuuden teknologioihin. Saabin kehitystoiminta kohdistuu erityisesti radiotekniikkaan ja signaalinkäsittelyyn, jotka ovat Aalto-yliopiston tutkimuksen vahvuusaloja.
Tutkimusyhteistyö keskittyy kognitiivisten järjestelmien ja mikroaalto- ja anturiteknologioiden kehittämiseen sekä hydroakustiikkaan. Painopiste on pitkän aikavälin anturiteknologian tutkimuksessa. Kymmenvuotisen sopimusajan kuluessa tutkimusyhteistyöhön on odotettavissa myös uusia tutkimusaiheita.
”Saab hakee yhteistyöstä Aalto-yliopiston kanssa antureiden ja viestintäjärjestelmien huipputason teknologista osaamista. Anturiteknologiamme on jo huipputasoa, mutta haluamme pysyä jatkuvasti kilpailun kärjessä ja odotamme yhteistyöltä uutta teknologiaa tuotekehityksemme tueksi. Laajasti katsottuna yhteistyömme vahvistaa suomalaista alan ekosysteemiä ja kansainvälistä näkyvyyttä", sanoo Saabin toimitusjohtaja Håkan Buskhe.
Aalto ja Saab tutkivat myös tiloihin ja infrastruktuuriin liittyviä yhteistyömahdollisuuksia Aallon kampuksella.
Aalto ja Saab ovat virallisia Suomi 100 -yhteistyökumppaneita.
Lisätietoja:
Teppo Heiskanen, kumppanuuksien ja yritysyhteistyön johtaja, Aalto-yliopisto
p. 050 363 3223, teppo.heiskanen@aalto.fi
Saab Press Centre
p. +46 (0)734 180 018, presscentre@saabgroup.com
Jan Lewenstam, Saabin viestintäpäällikkö Suomessa
p. 050 304 2627, jan.lewenstam@saabgroup.com
Aalto-yliopiston sijoitussalkun tuotto vuonna 2016 oli 6,1 % kulujen jälkeen. Vuonna 2015 salkun tuotto oli 3,4 %. Sijoitussalkun keskimääräinen vuosituotto toiminnan alusta lukien on ollut 5,1 %. Sijoitussalkun markkina-arvo oli 948 miljoonaa euroa (901 miljoonaa euroa 31.12.2015). Vuoden 2016 aikana sijoitussalkun kertyneestä reaalituotosta käytettiin 8 miljoonaa euroa yliopiston toiminnan rahoittamiseen.
Vuoden 2016 lopussa sijoitussalkusta oli 51 % korkosijoituksissa, 48 % osakesijoituksissa ja 1 % hajauttavissa strategioissa. Osakesijoitusten osuus laski hieman vuoden aikana. Korkosijoitukset tuottivat 4,8 %, osakesijoitukset 7,8 % ja hajauttavat strategiat -0,9 %. Tuottoon vaikuttivat parhaiten pohjoisamerikkalaiset osakkeet ja kehittyvien markkinoiden lainat.
Sijoitusmarkkinoilla riskilliset omaisuuslajit heikkenivät voimakkaasti heti vuoden ensimmäisten viikkojen aikana erityisesti globaaliin kasvuun ja Kiinan valuuttapolitiikkaan liittyvien huolien myötä. Valtaosa alkuvuoden kurssilaskusta kuitenkin palautui huhtikuun puoliväliin mennessä. Sekä Britannian EU-kansanäänestys että Yhdysvaltain presidentinvaalit lisäsivät markkinaheiluntaa, mutta markkinareaktio kääntyi nopeasti positiiviseksi. Vuoden jälkipuoliskolla myös talousluvut paranivat laajalti ja taantumahuolet hälvenivät. Vuosi päättyi vahvan osaketuoton saattelemana.
Aalto-yliopiston sijoitustoiminnan tarkoituksena on tuoda lisärahoitusta korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Pääoman tuottojen muodostama lisärahoitus edistää yliopiston taloudellista itsenäisyyttä ja parantaa yliopiston mahdollisuutta kohdistaa resursseja strategisille painopistealueille. Tulevina vuosina pääoman tuotoilla on tavoitteena kattaa noin 5 % yliopiston vuosittaisesta toimintabudjetista.
Lisätietoja:
Sijoitusjohtaja Kati Eriksson
Aalto-yliopisto
puh. 040 563 6110
kati.eriksson@aalto.fi
Aalto-yliopisto järjesti Accenturen kanssa talvella 2016–2017 monitieteisen kurssin, jossa 26 poikkitieteellistä ja kansainvälistä opiskelijatiimiä ratkoivat Apotti-hankkeen, Patentti- ja rekisterihallituksen, Poliisihallituksen, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, sisäministeriön ja Suomen tullin digitalisaatiohaasteita. Organisaatiot haastoivat opiskelijat kehittämään ratkaisuja, jotka helpottavat asiointia ja lisäävät verkko- ja mobiilipalveluiden käyttöä.
9.2.2017 järjestetyssä Suomi100 – Digitaalinen Supervalta -tilaisuudessa kurssin viisi parasta opiskelijatiimiä pääsi esittämään ratkaisunsa. Accenturen isännöimään tilaisuuteen osallistui noin 200 valtionhallinnon asiantuntijaa ja pääpuhujana oli kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen. Tiimien pitch-esitysten jälkeen arvovaltainen tuomaristo, johon kuuluivat sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, PRH:n pääjohtaja Antti Riivari, Tullin varajohtaja Jarkko Saksa, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki Puolustusvoimista, johtaja Hannu Välimäki Apotti-hankkeesta, professori Timo Saarinen Aalto-yliopistosta ja Managing Director Marko Rauhala Accenturelta, valitsi voittajakonseptiksi Apotti-hankkeelle suunnitellun Ilona-palvelun.
Älykkäällä ja personoidulla apujärjestelmällä Ilonalla voidaan parantaa omaishoitajien elämänlaatua. Ilona auttaa omaishoitajia heidän päivittäisessä elämässään yhdistämällä omaishoitajat niin julkisiin kuin yksityisiin palveluntarjoajiin. Sovellus ymmärtää tavallista puhetta, kerää ja analysoi tietoa ja auttaa omaishoitajaa esimerkiksi ehdottamalla hänelle aktiviteetteja ja järjestämällä sijaishoitajia.
Voittajatiimiin kuuluivat Krista Naumanen ja Niklas Syyli Kauppakorkeakoulusta, Ahti Kalervo ja Maria Corina Sibinescu Perustieteiden korkeakoulusta ja Fekete Gyöngyi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. He opiskelevat tieto- ja palvelujohtamisen (ISM), koneoppimisen ja tiedonlouhinnan (Macadamia), käyttäjälähtöisen tuotekehityksen (SSE/UCD) sekä Collaborative and Industrial Designin (CoID) opinto-ohjelmissa.
"Kurssilla oli mielestäni parasta aidon sosiaalityön haasteen ratkaiseminen. Meidän tiimimme motivaatio sekä työn merkityksellisyys koostuivat pitkälti siitä, että meille annettiin haastava ongelma, jonka ratkaisemalla voimme oikeasti parantaa omaishoitajien elämänlaatua", summaa kurssin antia ISM-opiskelija Krista Naumanen.
Apotti-hankkeesta valmentajan roolissa mukana olleen ekosysteemiasiantuntija Ilkka Tiaisen mukaan Ilona tukee erinomaisesti omaishoitajien jaksamista ja on ratkaisuna tekoälysovellus, joka tuntee omaishoitajan päivittäiset rutiinit ja kiinnostuksen kohteet. Teknisesti Ilona on yhdistelmä turvajärjestelmää, luonnollisen kielen käsittelyä ja kognitiivista järjestelmää.
”Kuin yhdestä suusta me ohjaajat ihmettelimme opiskelijoiden tasoa: osaamista, nopeutta ja kykyä parantaa tekemistä koko ajan. Oli ilo työskennellä näiden opiskelijatiimien kanssa. Toivomme, että yhteistyö jatkuu ja saamme tästä kaikkia osapuolia hyödyttävän yhteistyötavan Apotti-ekosysteemiin”, Ilkka Tiainen sanoo.
#pshack100-kurssille osallistui yhteensä 94 Aallon opiskelijaa yliopiston viidestä eri korkeakoulusta ja lisäksi 18 Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa. Kurssiin kuului luentoja, tiivistä ryhmätyöskentelyä, ekskursioita ja opiskelijoiden valmentamista. Valmentajia olivat niin Accenturen ja Fjordin asiantuntijat, aaltolaiset kuin julkisen sektorin organisaatioiden edustajat. Marraskuussa järjestetty 24 tunnin hackathon-tapahtuma oli keskeinen osa kurssia.
”Kaikki tiimit suoriutuivat vaativasta kurssikokonaisuudesta loistavasti. On hienoa, että pystymme tarjoamaan Aallon opiskelijoille uusia oppimismuotoja ja samalla tuottamaan käytännön kannalta relevantteja ratkaisuja”, tiivistää kurssin vastuuopettajana toiminut vanhempi yliopistonlehtori Johanna Bragge Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelutalouden laitokselta.
Tilaisuuden lähestyessä loppuaan johtaja Marko Rauhala Accenturelta vahvisti, että seuraava julkisen sektorin hackathon-kurssi järjestetään vielä loppuvuodesta 2017.
”Digitalisaation myötä työskentelyn tapa on muuttunut ja prosessit on mietitty uudelleen puhtaalta pöydältä organisoituen palveluiden ympärille. Organisaatiot ovat aidosti verkottuneet tekemään yhteistyötä palveluiden tuottamiseksi. Yhdessä tehden myös innovaatiosykli on kiihtynyt”, hän sanoi.
Lisätietoja:
Johanna Bragge
Vanhempi yliopistonlehtori
p. 040 530 1032
johanna.bragge@aalto.fi
Projektin verkkosivut: https://nordic-events.accenture.com/hackathon/#/
Kurssin MyCourses-sivut (mycourses.aalto.fi)
Edellinen uutinen kurssista (23.1.2017, aalto.fi)
Seuraa Twitter-keskustelua ja osallistu siihen: #pshack100 #digisupervalta #aalto #suomi100
Mikä Apotti? Apotti on muutoshanke, jossa kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja otetaan käyttöön alueellisesti yhtenäinen sote-tietojärjestelmä. Apotissa ovat mukana Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS), Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen. Myös muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen. Tuusula ja Kerava ovat jo tehneet päätöksen hankkeeseen liittymisestä. Apotin ensimmäinen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2018 lopulla Vantaalla ja HUSin Peijaksen sairaalassa. www.apotti.fi
Rakennuksissa käytettävät tekniset järjestelmät, esimerkiksi valaistus-, jäähdytys- ja turvajärjestelmät, ovat pitkään olleet suljettuja ratkaisuja. Nämä ratkaisut ovat useimmiten perustuneet laitetoimittajien omiin tietojärjestelmiin. Älykkäiden rakennusten projektissa kehitetään talotekniikan ja kiinteistöjen esineiden internetin avoimia rajapintoja.
”Eri järjestelmien väliset integraatiot ovat pitkälti olleet erikseen räätälöityjä ratkaisuja. Tästä syystä, ne ovat olleet kalliita toteuttaa”, kertoo projektin vetäjä, Aalto-yliopiston älyrakennusten Professor of Practice Heikki Ihasalo.
Yksi projektin tavoitteista on saada jaettua tietoa sujuvasti eri järjestelmien kesken. Toistaiseksi tiedon laajempaa hyödyntämistä vaikeuttaa se, että eri järjestelmistä saatavaa tietoa ei kuvata yhtenäisellä tavalla. Tieto joudutaan linkittämään aina erikseen eri järjestelmien välillä.
”Jotta tulevaisuudessa pystytään tehokkaasti ja edullisesti keräämään tietoa eri järjestelmistä ja jakamaan sitä niiden välillä, tarvitaan yhteisiä rajapintoja ja tiedon merkityksen kuvausmenetelmiä”, Ihasalo painottaa.
Kiinteistöihin on tulossa enenevässä määrin esineiden internetiin liitettyjä laitteita ja uusien järjestelmien määrä kasvaa. Avoimuutta eri järjestelmien välillä tarvitaan, jotta ne palvelevat rakennusalan yrityksiä ja kuluttajaa arkipäivässä.
”Järjestelmien avoimuudessa on tapahtunut kehitystä viime aikoina esimerkiksi antureiden ja laitteiden välillä. Avoimuus järjestelmätason integraatiossa on kuitenkin vasta alkupolulla. ”
Yhteiset rajapinnat ja kuvausmenetelmät mahdollistavat rakennettujen ympäristöjen tiedonhallinnan lisäksi ratkaisuja ja palveluja, joiden avulla voidaan parantaa kiinteistöjen toiminnallisuuksia, sisäilmaa ja energiatehokkuutta. Tilojen käyttäjille tämä näkyy vaivattomana arkena ja terveyttä ja hyvinvointia tukevana ympäristönä. Esimerkiksi toimiston käyttäjä saa tietoa vapaista neuvotteluhuoneista ja ravintolan jonon pituudesta tai hän pystyy vaivattomasti säätämään työpisteensä lämpötilaa ja valaistustasoa.
Hanke on osa laajempaa hallituksen KIRA-digi-kärkihanketta, jonka tarkoituksena on vauhdittaa kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota. Projektissa ovat mukana Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun Smart buildings and services -tutkimusryhmä, Granlund Oy, Helsingin kaupunki, Helvar Oy, Senaatti-kiinteistöt ja Tieto Oyj. Projekti valmistuu syksyllä 2017.
Lisätietoja:
Heikki Ihasalo
puh. 040 8209 623
heikki.ihasalo@aalto.fi
Aalto-yliopiston Professor of Practice Jarno Limnéll ja Jyväskylän yliopiston Professor of Practice Martti Lehto sekä tutkijat Eeva Innola, Jouni Pöyhönen, Tarja Rusi ja Mirva Salminen ovat selvittäneet Suomen kyberturvallisuuden nykytilaa, tavoitetilaa ja tarvittavia toimenpiteitä tavoitetilan saavuttamiseksi. Tutkimus oli osa valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
Tutkimushankkeen tavoitteena on ollut selvittää kokonaisvaltaisesti, kuinka vuoden 2013 kyberturvallisuusstrategiassa asetettu tavoite ”Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kyberuhkiin varautumisessa ja niiden aiheuttamien häiriötilanteiden hallinnassa” on saavutettu ja millainen Suomen kyberturvallisuuden tavoitetilan tulisi olla vuonna 2020.
Tutkijat sanovat, että kyberturvallisuuden kehittäminen tulee nähdä digitalisaation mahdollistajana. Suomella on hyvät mahdollisuudet profiloitua kybertoimintaympäristön osalta turvalliseksi ja luotettavaksi, mikä lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. On tärkeää, että turvallisuusympäristöä uhkineen ja mahdollisuuksineen tarkastellaan kokonaisuutena kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.
Tiedote ja raportti luettavissa kokonaisuudessaan Valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla (vnk.fi).
Lisätietoa:
Professor of Practice Jarno Limnéll
Aalto-yliopisto
p. 040 527 6173
Aalto-yliopistossa on Suomen juhlavuoden kunniaksi valmistettu piistä juhlavuoden virallisen logon mukainen rakenne. Nanotekniikan tohtori Nikolai Chekurov teki rakenteen Micronovan puhdastiloissa Espoon Otaniemessä. Menetelmänä hän käytti kohdistetun ionisuihkun ja kryögeenisen syväetsauksen yhdistelmää, jossa kohdetta pommitetaan ensin raskailla ioneilla ja sen jälkeen syövytetään ICP-RIE:llä, eli induktiivisesti kytketyllä plasmareaktiivisella ionietsauksella.
Samalla menetelmällä on aikaisemmin tehty maailman pienin Aalto-maljakko, johon mahtui 0.1 femtolitraa. Kyseessä ei ole standardimenetelmä, vaan sitä on kehitetty professori Ilkka TIttosen johtamassa Micro and Quantum Systems-tutkimusryhmässä useissa eri väitöstutkimuksissa.
”Menetelmä toimii niin, että tasaisen piikiekon pinnalle kirjoitetaan ensin ohuelti gallium-ioneja halutun kuvion, tässä tapauksessa siis juhlavuoden logon, mukaisesti. Sen jälkeen kiekkoa syövytetään kaasulla, jolloin ne kohdat, joissa on galliumia, jäävät jäljelle ja alueet, joissa sitä ei ole, syöpyvät pois paljastaen kirjoitetun kuvion. Mitä kauemmin syövytystä jatketaan, sen korkeampi rakenteesta tulee”, Chekurov selittää.
Juhlavuoden logosta olisi menetelmällä voitu tehdä pienempikin, mutta Chekurov ja hänen kollegansa halusivat saada aikaan lähes virheettömän ja täsmälleen alkuperäisen logon designin muotoisen kappaleen. Sadasosamillimetrin kokoinen logo on niin pieni, että sen erottaa juuri ja juuri valomikroskoopilla. Kolmiulotteisen rakenteen ihailuun tarvitaan jo elektronimikroskooppia, sillä logon pienimmät rakenteet ovat alle mikrometrin, eli millimetrin tuhannesosan, kokoisia.
”Samalla valmistusmenetelmällä on toki paljon myös käytännön sovelluskohteita. Sillä voidaan valmistaa hyvin erilaisia mikrorakenteita, joita voidaan käyttää muun muassa fotoniikassa ja vaikka pienten nestemäärien mittaamisessa tai mekaanisina mikroantureina”, Ilkka Tittonen kertoo.
Lisätietoja:
Professori Ilkka Tittonen
Aalto-yliopisto
Micro and Quantum Systems -tutkimusryhmä
p. 040 543 7564
ilkka.tittonen@aalto.fi
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri on ilmoittanut jättävänsä rehtorin tehtävän siirtyäkseen Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian (Kungl. Ingenjörsvetenskapsakademien, IVA) toimitusjohtajaksi todennäköisesti loppusyksystä. Aalto-yliopistosäätiön hallitus käynnistää hakuprosessin uuden rehtorin valitsemiseksi.
"Haluan jo tässä vaiheessa kiittää Tuula Teeriä hänen merkittävästä panoksestaan Aalto-yliopiston kehittämisessä ja onnitella uudesta tehtävästä IVA:ssa. Hänen johdollaan tiede, taide, tekniikka ja talous on saatu yhdistettyä monialaiseksi yliopistoksi, jolla on vahva identiteetti ja hyvä kansainvälinen maine", sanoo Aalto-yliopistosäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila.
"Tuula Teerin kaudella Aalto-yliopiston perustamiseen liittyneet suuret hankkeet on saatu vakiinnutettua ja yliopiston yhteinen kampus on hyvää vauhtia rakentumassa Otaniemeen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Haemme nyt seuraajaa Tuula Teerille Aalto-yliopiston strategian toteuttajana", jatkaa Anne Brunila.
"Aalto-yliopiston rakentaminen on ollut erittäin kunnianhimoinen projekti ja poikkeuksellisen mielenkiintoinen työ. Tulin Aalto-yliopistoon lähes kahdeksan vuotta sitten luotsaamaan yliopiston rakentamista. Olemme toteuttaneet mittavan muutostyön ja tehneet lujasti töitä tutkimuksen laadun nostamiseksi. Sekä akateemiset tuloksemme että yhteiskunnallinen vaikuttavuutemme ovat parantuneet merkittävästi. Olen vakuuttunut siitä, että suunta tulevaisuuteen on selvä", Tuula Teeri sanoo.
"Tuleva työni IVA:n johdossa on näköalapaikka, jossa voin hyödyntää tähän asti oppimani. Jatkan vielä jonkin aikaa työtäni Aalto-yliopistossa, mutta haluan kuitenkin jo tässä vaiheessa lämpimästi kiittää koko Aalto-yhteisöä sekä yliopistosäätiön hallitusta rakentavasta ja innostavasta yhteistyöstä", Tuula Teeri toteaa.
Lisätiedot:
Anne Brunila
hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopisto
puh. +358 400 813 952
Tuula Teeri
rehtori
Aalto-yliopisto
yhteydenotot assistentti Hely Kilpeläisen kautta, puh. +358 50 452 4690
Suomen Kulttuurirahasto jakoi eilisessä vuosijuhlassaan 25 miljoonaa euroa tieteen ja taiteen edistämiseen. Aalto-yliopistoon myönnettiin 35 apurahaa, yhteensä yli 600 000 euroa. Suurin osa apurahoista myönnettiin väitöskirjatyöhön.
Lisäksi Aalto-yliopiston arkkitehtuurin perusteiden ja teorian professori Jenni Reuterille myönnettiin 30 000 euron arvoinen suurpalkinto merkittävästä kulttuuriteosta. Reuter sai palkinnon ”kulttuurirajat ylittävästä empatiasta ja ihmisen kokoisesta arkkitehtuurista”. Arkkitehtitoimisto Hollmén, Reuter ja Sandmanin osakkaana hän on johtanut muun muassa lukuisia kehitysmaahankkeita, jotka vähentävät köyhyyttä, tarjoavat suojaa tarvitseville sekä osallistavat paikallista yhteisöä. Palkinnon perustelujen mukaan Reuter herättää yhteiskuntamme ajattelemaan arkkitehtuuria keinona tasa-arvoistaa maailmaa, eikä syventää kahtiajakoa. Reuter oli yksi kolmesta suurpalkinnon saajasta.
Lue lisää:
Suomen Kulttuurirahaston apurahat Aalto-yliopiston yhteydessä toimiville (pdf)
Kulttuurirahasto jakoi 25 miljoonaa euroa tieteeseen ja taiteeseen (skr.fi)
Ilmoittaudu mukaan kesäkauden 2017 kursseille 5.4.2017 klo 12.00 alkaen! Opiskelijat otetaan kullekin kurssille ilmoittautumisjärjestyksessä, jollei kurssin tiedoissa ole toisin mainittu. Opintomaksu on 15 € / op. Kurssikuvaukset, aikataulut, ym. tiedot ovat kesän opintotarjonta -sivulla.
Uusia kursseja kesän tarjonnassa ovat mm.
Tutkijat hyödynsivät Micronovan puhdastiloja sekä erityisesti galliumnitridin valmistamiseen tarkoitettua reaktoria. Kuvassa on kuuden tuuman alustakidekiekko MOVPE-reaktorissa ennen kiteenvalmistusta. Kuva: Aalto-yliopisto / Jori Lemettinen
Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet yhteistyössä Okmetic Oy:n ja puolalaisen ITME:n kanssa puolijohdeteollisuudessa erilaisten mikroelektroniikan komponenttien alustana käytetyn SOI-kiekon (Silicon On Insulator) soveltamista galliumnitridi-kiteiden valmistusalustaksi. Tutkijat vertailivat SOI-kiekon ominaisuuksia puolijohdekiteiden valmistuksessa yleisemmin käytössä olevaan piikiekkoon. Okmetic valmistaa korkean suorituskyvyn piikiekkojen lisäksi myös SOI-kiekkoja, joissa kahden piikerroksen välissä on piidioksidi-eristekerros. SOI-tekniikan tavoitteena on parantaa kiekon kapasitiivisia ja eristäviä ominaisuuksia.
”Käytimme standardisoitua valmistusmallia, kun vertailimme kiekkojen ominaisuuksia. SOI-kiekolla saimme valmistettua parempaa kidelaatua kuin piikiekolla. Lisäksi SOI-kiekossa oleva eristävä kerros parantaa läpilyöntikestävyyttä eli mahdollistaa selvästi korkeampien jännitteiden käytön tehoelektroniikassa. Samoin radioelektroniikassa häiriöt vähenevät, kun signaali ei pääse kytkeytymään häviöllisesti tai toisiin komponentteihin” tohtorikoulutettava Jori Lemettinen Elektroniikan ja nanotekniikan laitokselta kertoo.
”Galliumnitridi-pohjaiset (GaN) komponentit ovat yleistymässä teho- ja radioelektroniikan sovelluksissa. GaN-sovellusten suorituskykyä voidaan parantaa, kun puolijohdekiteiden valmistusalustana käytetään SOI-kiekkoa”, akatemiatutkija Sami Suihkonen lisää.
Galliumnitridin valmistaminen piikerroksen päälle on haasteellista. Standardisoidussa valmistusmallissa (MOVPE) käytettävillä yhdistepuolijohdemateriaaleilla alumiininitridillä, alumiinigalliumnitridillä ja galliumnitridillä on erilaiset lämpölaajenemiskertoimet ja hilavakiot kuin piikiekolla. Nämä erot ominaisuuksissa rajoittavat saavutettavaa kidelaatua ja valmistetun kerroksen suurinta mahdollista paksuutta.
”Tutkimus osoitti, että SOI-kiekon kerrosrakenne voi joustaa galliumnitridi-kerroksen valmistuksen aikana ja siten vähentää kidevirheitä sekä jännitystä”, Lemettinen toteaa.
Oikealla on elektronimikroskooppikuva valmistetun kerrosrakenteen poikkileikkauksesta. Ylhäältä alaspäin MOVPE:lla valmistetut yhdistepuolijohdekerrokset, komponenttipii-kerros, piidioksidi-eristekerros ja SOI-kiekon pohjana toimiva piikiekko. Kuva: Aalto-yliopisto / Jori Lemettinen
GaN eli galliumnitridi-pohjaisia komponentteja käytetään yleisesti sinisissä ja valkoisissa ledeissä. Tehoelektroniikan sovelluksissa erityisesti GaN-diodit ja -transistorit ovat herättäneet kiinnostusta esimerkiksi taajuusmuuttajissa tai sähköautoissa. Radioelektroniikan sovelluksissa 5G-verkkojen tukiasemien uskotaan käyttävän tulevaisuudessa GaN-pohjaisia tehovahvistimia. Elektroniikan sovelluksissa GaN-transistori tarjoaa matalan resistanssin ja mahdollistaa korkeat taajuudet sekä tehotiheydet.
Artikkeli on hyväksytty julkaistavaksi Semiconductor Science and Technology -lehdessä.
Linkki artikkeliin.
Lisätietoa:
Jori Lemettinen
Aalto-yliopisto
jori.lemettinen@aalto.fi
puh 040 5723 087
akatemiatutkija Sami Suihkonen
Aalto-yliopisto
sami.suihkonen@aalto.fi
puh 050 3618 657
Tutkijan ura oli Quan Zhoulle luonnollinen valinta. Kuva Anni Hanén.
Alani on mikro- ja nanorobotiikka, eli kehittämäni laitteet liikuttavat asioita, jotka ovat niin pieniä, että ankarallakin tirkistelyllä ne voi juuri ja juuri nähdä pieninä pisteinä. Työ on haastavaa – mutta samalla valtavan hauskaa.
Mikrorobotiikka on tärkeä, jopa mullistava, tekijä monissa käytännön sovelluksissa. Yksi niistä on mikroskooppisten pienten, esimerkiksi optisissa systeemeissä ja mikroelektroniikassa, tarvittavien komponenttien valmistus. Toinen merkittävä sovellusala on bioteknologia; mikrorobotiikkaa voidaan käyttää esimerkiksi liikuttamaan soluja tai viemään niihin partikkeleita, kuten lääkeaineita.
Miten sinusta tuli tutkija?
Olen aina pitänyt kriittisestä ajattelusta. Kasvuympäristölläni oli varmasti myös iso merkitys: äitini oli langattoman televiestinnän professori, isäni matemaatikko ja setäni virtausmekaniikan professori. Tutkiminen tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta – siskonikin työskentelee professorina Harvardin yliopistossa.
Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?
Yksi niistä oli, kun koordinoimani tutkimushanke valittiin ensimmäisenä EU:n taloudellisen toipumisen edistämisohjelmaan. Toinen koitti, kun teimme läpimurron esineiden liikuttelussa musiikin avulla ja saimme työmme Nature Communications -tiedejulkaisuun. Samantyylisiä akustisia kokeita on tehty yli kahden sadan vuoden ajan, mutta me löysimme melko kaoottisesta ilmiöstä johdonmukaisuuksia ja teimme ennätyksen siinä, miten montaa itsenäistä liikettä voidaan hallita yhden äänilähteen avulla.
Mitkä ovat tutkijan tärkeimmät ominaisuudet?
Niitä on kaksi: uteliaisuus ja sisukkuus. Tutkijalla pitää olla lapsen mieli; kyky nähdä asioita, jotka muilta jäävät huomaamatta. Sisua tarvitaan, jotta uskaltaa pitää kiinni omista ideoistaan ja viedä niitä eteenpäin.
Mitä odotat tulevaisuudelta?
Tulevaisuus näyttää valoisalta ja odotan sitä innolla. Vakinainen professuuri antaa minulle uudenlaista vapautta viedä tutkimustani uusille, monitieteellisille alueille. Haluaisin tuoda lisää automaatiota fysiikan ja biologian tutkimukseen niin, että niiden laatu ja nopeus paranisivat. Olen myös avoin uusille, hulluillekin, ideoille – kunhan ne ovat merkittäviä tieteen tai sen sovellusten näkökulmasta.
Lisää Quan Zhousta Aalto People -palvelussa
Quan Zhou ja muut Aalto-yliopiston uudet vakinaistetut professorit kertovat tutkimuksestaan monialaisessa iltapäivässä 15. maaliskuuta klo 14.15 alkaen. Tervetuloa!
Katso luentojen ohjelma täältä
Aalto-1 (kuvassa oikealla) ja Aalto-2 yhteiskuvassa Otaniemessä valmiina matkaan. Kuva: Antti Kestilä / Aalto-yliopisto
Otaniemessä opiskelijavoimin suunniteltu ja rakennettu Aalto-2-satelliitti odottaa valmiina laukaisua Yhdysvalloissa Cape Canaveralin laukaisukeskuksessa Cygnus-avaruusrahtialuksen sisällä. Rahtialus laukaistaan 20. maaliskuuta Atlas V -kantoraketilla Maata kiertävälle Kansainväliselle avaruusasemalle, mistä astronautit vapauttavat sen lentämään itsenäisesti myöhemmin.
Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Missioon osallistuu kymmeniä eri puolilla maailmaa rakennettuja satelliitteja. Koska Aalto-2 on osa suurempaa kokonaisuutta, se rekisteröidään Belgiaan lupakäytäntöjen helpottamiseksi muiden projektiin osallistuvien satelliittien tapaan.
”Rahtialuksen matka avaruusasemalle kestää noin kolme vuorokautta, ja satelliitti vapautetaan asemalta avaruuteen muutaman kuukauden sisällä rahdin saapumisesta. Tarkka päivämäärä Aalto-2:n vapauttamiselle vahvistuu vasta myöhemmin, koska satelliittien lähetykset tehdään aseman muiden toimien ohessa”, professori, projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.
Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.
”Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa”, Aallon tohtorikoulutettava ja Reaktor Space Labin yksi perustaja Tuomas Tikka kertoo.
Aalto-2-satelliitin lähettämä tieto vastaanotetaan maa-asemalla Otaniemessä.
”Aalto-2-satelliitin kiertorata on lähellä päiväntasaajaa, minkä vuoksi satelliittiin voidaan olla yhteydessä Otaniemestä vain ajoittain. Missiossa on käytössä useita maa-asemia”, Tikka kertoo.
Samalla maa-asemalla valmistaudutaan olemaan yhteydessä myös Aalto-1-satelliittiin, joka pääsee näillä näkymin matkaan muutaman kuukauden kuluessa ja tulee kulkemaan suoraan Suomen päältä. Aalto-yliopisto allekirjoitti Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisusopimuksen jo keväällä 2015. Tämän jälkeen Aalto-1-satelliittia kuljettavan SpaceX-yhtiön Falcon 9 -kantoraketin lennon aikataulut ovat viivästyneet useaan kertaan eri syistä johtuen.
”Erityisen epävarmassa asemassa ovat olleet pienet missiot, kuten monimutkainen SHERPA yhteislaukaisu, jolle ei edelleenkään ole saatu kiinteätä paikkaa laukaisuaikataulussa. Tästä syystä olemme jatkaneet taustalla neuvotteluja laukaisuvälittäjämme Innovative Solutions in Spacen kanssa vaihtoehtoisista laukaisijoista. Nyt viimein olemme löytäneet ratkaisun ja Aalto-1:n laukaisu toteutuu intialaisella PSLV-kantoraketilla toivottavasti jo muutaman kuukauden kuluessa. Näin ollen Aalto-1 saattaa ennättää avaruuteen omalle kiertoradalle ennen Aalto-2-satelliitin vapautusta”, Praks kertoo.
Aalto-1 kuljetetaan kuukauden kuluessa Intiaan Alankomaista, missä se on ollut odottamassa matkaa laukaisuvälittäjä Innovative Solutions in Spacen puhdastiloissa. Laukaisu tapahtuu Intian eteläkärjen länsipuolella Andhra Pradeshin maakunnassa Sriharikotassa olevalta Satish Dhawanin avaruuskeskuksesta.
Vuonna 2010 alkanut Aalto-1 -projekti ja kaksi vuotta myöhemmin käynnistynyt Aalto-2 -projekti ovat kuuden vuoden aikana kouluttaneet satakunta uutta avaruusalan osaajaa. Vaikutus näkyy jo nyt muun muassa avaruusalan startup-yritysten kasvuna.
”Suomi siirtyy avaruusaikaan monella tapaa. Voimme jo puhua opiskelijoiden käynnistämästä Aallon avaruusohjelmasta, jossa on tilaa luovuudelle ja ideoille. Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on huomannut avaruustekniikan uuden aallon Suomessa ja perustaa tänne avaruusosaamisesta ammentavan BIC-yrityshautomon vauhdittamaan innovaatioiden nousua”, Praks sanoo.
Lisätietoa satelliittiprojekteista (spacecraft.aalto.fi)
Lisätietoa Aalto-1 satelliitin laukaisusta (aalto1.fi)
Lisätietoa:
Jaan Praks
professori, projektin vetäjä
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
p. 050 420 5847
Tuomas Tikka
CEO, Reaktor Space Lab
Aalto-2 tohtorikoulutettava
tuomas.tikka@reaktor.fi
p. 050 436 9119
QS World University Rankingin vuoden 2017 alakohtaiset vertailut julkaistiin 8.3. Aalto-yliopisto arvioitiin maailman 13. parhaaksi yliopistoksi alalla Art & Design.
- Tämä uutinen on mahtava tunnustus asiasta, jonka jo tiedämme: yhteisössämme tehdään merkittäviä asioita, niin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa kuin koko yliopistossa. Kova työ näkyy uraauurtavassa tutkimuksessamme, palkituissa projekteissamme, inspiroivissa opiskelijoissamme ja laadukkaassa taiteellisessa toiminnassa, sanoo Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaani Anna Valtonen.
Sadan parhaan yliopiston joukkoon maailmassa pääsi myös kaksi muuta alaa: Architecture/Built Environment sekä Business & Management Studies.
Aloilla Accounting & Finance, Civil & Structural Engineering, Electrical & Electronic Engineering ja Materials Science Aalto-yliopisto sijoittui luokkaan 101-150. Sijoilla 151-200 olivat alat Computer Science & Information Systems, Chemical Engineering sekä Mechanical, Aeronautical & Manufacturing Engineering.
Alakohtainen QS-ranking painottaa arvioinneissaan sekä yliopiston mainetta akateemisen maailman ja työnantajien keskuudessa että tutkimusjulkaisuja ja niiden keräämiä viittauksia. Näiden osatekijöiden merkitys tuloksessa vaihtelee eri aloilla.
QS World University Ranking vertailee myös yliopistoja kokonaisuudessaan. Tämä ranking julkaistaan syksyisin. Viime syyskuussa Aalto-yliopisto oli QS:n yleisranking-listalla sijalla 133.
Lue lisää QS-rankingista (topuniversities.com)
Ajatus lisättyä todellisuutta hyödyntävästä kiipeilyseinästä syntyi viitisen vuotta sitten Raine Kajastilan työskennellessä post doc -tutkijana Aalto-yliopistossa pelitutkimuksen parissa. Intohimo kiipeilyyn innosti tutkimaan, miten teknologian avulla voi motivoida ihmisiä liikkumaan.
Lisättyä todellisuutta hyödyntävä kiipeilyseinä, Augmented Climbing Wall, tekee projektorin avulla kiipeilyseinästä ison interaktiivisen kosketusnäytön, jolle voi luoda kiipeilyreittejä ja pelata erilaisia yksin- tai kaksinpelejä. Toteutuksessa on hyödynnetty ihmisen ja tietokoneen välisen vuorovaikutuksen menetelmiä. Kun pelit viedään tietokoneen näytöltä paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat ja urheilevat, he saavat pelaamisesta viihteen lisäksi tehokasta liikuntaa.
”Kiipeilyseinä on kokonaisuus, jossa pelillisyys ja fyysisyys yhdessä muodostavat sopivan haasteen”, Kajastila kertoo.
Liiketoiminnan kannalta tuotteen skaalautuvuus on tärkeää.
”Kiipeilyseinä tuntuu vetoavan niin kokeneisiin kiipeilijöihin kuin nuoriin pelaajiin. Liikuntakeskuksista on tullut palautetta, että lapset ja nuoret tykkäävät sovelluksesta aivan valtavasti”, Kajastila iloitsee.
Tutkimuksesta lähtenyt idea on johtanut paitsi menestystuotteeksi myös yritykseksi. Kajastilan perustaman Valo Motionin kehittämiä lisätyn todellisuuden kiipeilyseiniä on lukuisissa kiipeilykeskuksissa ja sisäliikuntapuistoissa eri puolilla maailmaa.
Tekesin rahoituksen saamisella oli ratkaiseva rooli kiipeilyseinän kaupallistamisessa ja saamisessa kansainvälisille markkinoille. Toinen onnenpotku oli esittelyvideon lataaminen internetiin syyskuussa 2016.
"Kiinnostusta kiipeilyseinään oli jo kertynyt esittelyistä useissa eri tapahtumissa, mutta video antoi lopullisen sysäyksen tuotteen kysynnälle. Syyskuun jälkeen pelin esittelyvideota Facebookissa on katsottu 29 miljoonaa kertaa, ja järjestelmää on tilattu kymmeniä ympäri maailmaa”, Kajastila kertoo.
Valo Motion on jo kolmas Kajastilan perustama yritys. Väitöskirjatyönsä välissä Kajastila oli pari vuotta pyörittämässä tutkimusalueeseensa liittyviä yrityksiä, joista toisen liiketoiminta myytiin Facebookille. Kajastila palasi tekemään väitöskirjansa loppuun ja jatkoi post doc -tutkijana professori Perttu Hämäläisen ryhmässä.
Liikunnan motivointi pelien ja teknologian avulla on ollut Perttu Hämäläisen ja hänen tutkimusryhmänsä missiona jo pitkään.
”Kiipeilyseinän kohdalla motivoimme ihmisiä liikkumaan ja samalla opetamme heille uusia taitoja täysin uudella ja interaktiivisella tavalla. Kaupallistamisen keinoin voimme vaikuttaa yhteiskuntaan enemmän kuin vain julkaisemalla tutkimusartikkeleita”, sanoo Kajastilan tunnustuksesta iloitseva Hämäläinen.
Kajastilan mukaan tutkimusta ja yritystoimintaa on haastavaa yhdistää täyspainoisesti samanaikaisesti, mutta niissä on toisiaan ruokkivia elementtejä.
”Molempia voi tehdä omista lähtökohdistaan: tutkia kiinnostavia aiheita ja toteuttaa hyviä tuotteita ja sovelluksia. Hyvää ideaa kannattaa lähteä kokeilemaan, ja Aallossa siihen saa tukea.”
Lisättyä todellisuutta hyödyntävä kiipeilyseinä tekee kiipeilyseinästä ison interaktiivisen kosketusnäytön, jolle voi luoda kiipeilyreittejä ja pelata erilaisia yksin- tai kaksinpelejä. Kuva Augmented Climbing.
Vuoden nuori tutkijayrittäjä on 5 000 euron tunnustus, joka myönnetään tutkimukseen perustuvaa yritystoimintaa synnyttäneelle tutkijalle. Palkinnon jakaa KAUTE-säätiön Akateemisen yrittäjyyden rahasto. Vuonna 2015 Tutkijayrittäjä -palkinnon voitti Nyhtökauran keksijä Reetta Kivelä.
Aalto-yliopiston kumppanuuspalveluiden järjestämän naistenpäivän alumniseminaarin aiheena oli tänä vuonna oppiminen. Tilaisuus keräsi Harald Herlin -oppimiskeskukseen 150 Aallon alumnia kuulemaan opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen ja panelistien ajatuksia oppimisesta.
Paneelissa keskustelivat professori, varadekaani Teemu Leinonen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta, Aalto Online Learning -projektipäällikkö, dosentti Tomi Kauppinen Perustieteiden korkeakoulusta, hiljattain Kauppakorkeakoulusta valmistunut alumni Minna Rissanen sekä oppimisen kehittämiseen pelien kautta erikoistuneen Lightneer-yrityksen toimitusjohtaja Lauri Järvilehto.
Suomi on kärjessä lähes kaikissa oppimista käsittelevissä vertailuissa. Maailmalla osaamisentaso kuitenkin nousee kovaa vauhtia. Suomi on edelleen osaamisen huippumaita, mutta kehityksen suunta on väärä.
”Meillä on paljon hyvää. Esimerkiksi julkishallintomme on tehokasta ja aikuiskoulutuksessa menestymme hyvin, joskin siihen osallistuvat eniten ne, joilla on jo hyvä työmarkkina-asema. Myös tasalaatuinen korkeakoulujärjestelmämme on hyvä asia. Meillä ei ole yhtään niin hyvää yliopistoa kuin Yhdysvalloissa tai Iso-Britanniassa, mutta toisaalta meillä ei ole heikkojakaan yliopistoja. PISA-sijoituksemme on edelleen kiitettävä, mutta esimerkiksi matematiikan osaaminen on heikentynyt”, Anita Lehikoinen kertoi.
Anita Lehikoisen mukaan korkeasti koulutettujen osuus Suomen väestöstä on kasvanut vuosina 1991‒2015, mutta muut maat menevät meistä ohi. Suomessa korkeakoulutettujen osuus näyttää myös kääntyneen laskuun. Esimerkiksi Kiina panostaa koulutukseen ja tutkimukseen ja meneekin Suomen ohi korkeakoulutettujen prosentuaalisella määrällä väestöstä. Kiinalaiset opiskelijat myös palaavat kotimaahansa valmistuttuaan, mistä Kiina hyötyy.
”Vain korkean osaamisen työpaikat lisääntyvät, keskitason suorittavien työpaikkojen kasvun varaan ei kannata laskea, niiden osuus pienenee kaikkialla. Vähemmän ammattiosaamista vaativat tehtävät korvataan robotiikalla, sen sijaan asiantuntijatehtävät, jotka vaativat luovaa ongelmanratkaisua, eivät hoidu muuten kuin ihmisten tekeminä. Kyseessä on iso yhteiskunnallinen muutos”, Lehikoinen sanoi.
”Koulutuksella on merkitystä: ilman riittävää koulutusta, ei tahdo saada kiinni työelämästä. Satsaammekin toisen asteen koulutukseen, jotta se vastaisi mahdollisimman hyvin työmarkkinatarpeita. Aiemmin oli huolta, koulutammeko liikaa korkea-asteen ihmisiä, mutta näin ei ole. Suomessa ei ole ylikoulutusta. Tutkinnot ja tehtävien vastaavuus kohtaavat. Mitä korkeampi tutkinto, sitä paremmin ihmiset selviävät lamavaiheista.”
”Tulevaisuudessa ihmisten on tärkeää vahvistaa vuorovaikutus- ja matemaattisia taitojaan. Osaaminen koostuu siitä, mitä tiedämme ja ymmärrämme, miten osaamme tietoa hyödyntää ja miten osallistumme ympäröivään yhteiskuntaan. Niin monialaisuus kuin luovuus, kriittinen ajattelu ja uteliaisuus korostuvat. Aallossa tehdään loistavaa työtä, mistä alumnitkin voivat olla iloisia”, Lehikoinen sanoi.
Panelistit pohtivat oppimista eri näkökulmista. Vuorovaikutus, monimuotoisuus ja innostus korostuivat pohdinnoissa, kun paneelia moderoinut alumnimme, Suomen lukiolaisten liiton pääsihteeri, DI Saara Hyrkkö, kysyi panelisteilta, miten opitaan parhaiten.
Lauri Järvilehdon mukaan oppimisen riemu löytyy hakemalla sitä, minkä itse kokee mielenkiintoisena.
”Kun löytää omat kiinnostuksenkohteensa, innostuminen on helppoa. Ja jos opettaja on aidosti innostunut aiheestaan, opiskelijatkin innostuvat. Opettajien pitäisikin orientoitua innostuneeseen otteeseen aiheestaan. Järvilehto muistutti myös, miten pikkulapsiin on ”sisäänkoodattuna” kiinnostus oppimiseen; taaperot tökkivät pistorasioita ja kaikkea, mihin suinkin yltävät. Mihin tämä kiinnostus katoaa, Järvilehto kysyi.”
”Valmius jatkuvaan oppimiseen on keskeistä”, painotti Anita Lehikoinen. ”Oppimiseen kuuluu luovuus, inhimillisyys, kriittisyys sekä oppimisen ilo ja riemu. Uudet oppimisen tavat, kuten pelit, ovat tärkeitä.” Lauri Järvilehdon mukaan rekrytoitaessakaan tärkeintä ei ole, kuka osaa eniten, vaan kuka on valmis oppimaan lisää.
Teemu Leinonen mainitsi esimerkkeinä hyvästä oppimisympäristöstä metsän, saunan ja Aalto-yliopiston uuden oppimiskeskuksen, jossa naistenpäivän seminaari järjestettiin. Tomi Kauppinen pohti verkko-opetuksen kehittämistä ja sitä, kasvattaako se eroa opettajan ja oppilaan välillä. Hänen mukaansa verkko-opetuksella on ehdottomasti sijansa, mutta myös ihmisten kokoaminen yhteen jakamaan asioita on tärkeää.
Minna Rissanen jatkoi esittämällä toiveen, että massaluennot voisi katsoa verkosta ja että luentosaliin keräännyttäisiin silloin, kun vuorovaikutus on asioiden oppimisessa keskeistä. Anita Lehikoisen mukaan Suomessa on alle seitsemän opiskelijaa yhtä opettajaa kohden eli suhdeluvunkin valossa mahdollisuuksia opettajan ja opiskelijoiden väliseen vuorovaikutukseen on. Ja mikä tärkeintä: sosiaalinen oppimisyhteisö opettaa vähintään yhtä paljon kuin opettaja.
”Monenlaisia opetusmuotoja tarvitaan”, sanoi Teemu Leinonen. Esimerkkinä toimivasta opetusmuodosta hän kertoi seuraavan: opiskelijat saavat tehtäväksi katsoa kotona dokumenttiohjelman ja kirjata ylös, mikä siinä oli hyvää ja mikä ei auennut. Tämän jälkeen luennolla keskustellaan ohjelmasta kasvotusten. Luokkahuoneessa on neljä tuolia, joille istuvat vuorotellen ne, jotka haluavat osallistua keskusteluun. Leinosen mukaan opetuksessa olisi tärkeää, että heti ensimmäisenä vuonna opiskelijat pääsisivät konkreettisesti tekemään asioita. Heti ensimmäisenä päivänä pitäisi päästä laboratorioihin ja studioihin.
Tomi Kauppinen piti tärkeänä valmentavaa otetta. ”Oppimisessa kukin sekä valmentaa toista että on itse valmennettavana. Työpajat ovat hyviä tällaiseen. Opiskelijoiden pitäisi myös aina kuin suinkin muistaa kysyä ”miksi?”. Kysymällä oppii yleensä hyvin”, hän sanoi.
Anita Lehikoinen toi vielä keskusteluun senkin näkökulman, että kaikkien ei tarvitse olla ”niin älyttömän ulospäinsuuntautuneita”. Vuorovaikutustaitojakin voi harjaannuttaa ilman, että itseään tarvitsee muuksi muuttaa.
