Protopaja-kurssilla opiskelijat pääsivät kesän aikana toteuttamaan prototyyppihankkeen alusta loppuun. Sähkötekniikan korkeakoulun järjestämän kesäkurssin tavoitteena oli, että opiskelijat oppivat, miten teollinen projekti suunnitellaan ja toteutetaan ryhmässä. Lisäksi tavoitteena oli, että opiskelijat saavat luovasti soveltaa oman alansa osaamista.

– Opiskelijoiden kurssilla toteuttamat projektit sisältävät ohjelmistokomponentin ja konkreettisen tuotteen, eli tavoitteena oli oppia elektroniikan, ohjelmoinnin ja tiedonsiirron yhdistämistä sekä datan keräämistä, analysointia, kertoo kurssin vastuuopettaja Sebastian Sonntag.

Kurssilla toteutettiin kahdeksan projektia. Jokaisella projektilla oli tilaajana asiakas, jonka vaatimusten mukaan projekti toteutettiin.

Sähköpyörätuoliprojektin tilaajana olivat Inkubion killan alumnit ja lopputuotteena tietokoneohjattava sähköpyörätuoli.

Pyörätuolille suunnitellut vaihtoehtoiset ohjaustavat perustuvat katseenseurantaan ja kallistusanturiin.

– Pyörätuolin ja tietokoneen välille toteutettiin rajapinta, joka mahdollistaa pyörätuolin ohjaamisen muilla keinoin kuin joystickilla, kertoi projektia toteuttamassa ollut Topi Hämäläinen.

Vaihtoehtoiset kokeelliset ohjaustavat perustuvat reaaliaikaiseen katseenseurantaan ja kallistusanturiin. Nämä ohjaustavat tuovat uudenlaisia liikkumismahdollisuuksia esimerkiksi halvaantuneille henkilöille, joilla ei ole mahdollista hyödyntää ohjaussauvaa ohjaamisessa. Tarkoitus on myös, että sähköpyörätuolin ohjauksen kehittämistä voidaan jatkaa myöhemmissä opiskelijaprojekteissa.

Panu Pellonpää oli mukana toteuttamassa satelliitin MPPT-sovellusta.

IoT-sovellusten kasvaessa myös älykkäiden sensoreiden tarve kasvaa. Tämä otettiin huomioon satelliitteja varten toteutetussa sovelluksessa. Yhteistyössä Reaktorin kanssa toteutettiin satelliitin Maximum Power Point Tracking (MPPT) –sovellus. Sovelluksen tarkoituksena on auttaa optimoimaan aurinkopaneeleista saatava teho. Projektissa tarvittiin erityisesti laajaa elektroniikan perusasioiden hallintaa.

Protopaja-kurssin työt esiteltiin Design Factorylla loppunäytöksessä 8. elokuuta. Lisätietoja Protopaja-kurssista ja mukana olleista projekteista. (protopaja.aalto.fi)

Henkilökohtaista mentorointia kokeneilta yrittäjiltä ja sijoittajilta, useiden tuhansien suuruinen apuraha, yhteisön tuki sekä katto pään päälle – Summer of Startups mahdollistaa alkuvaiheen kasvuyrityksille kaikkien aikojen kesän. Seitsemättä kertaa järjestettyyn suosittuun ohjelmaan haki tänä vuonna 101 kovatasoista tiimiä, joista 14 valittiin mukaan.

”Yhdeksän viikon kiihdyttämöohjelma tarjoaa uudelle yritykselle mahdollisuuden saada liiketoiminta käyntiin nopeimmalla mahdollisella tavalla”, sanoo Jesse Miettinen, Aalto Entrepreneurship Societyn eli Aaltoesin varapuheenjohtaja. Aaltoes on Aallon opiskelijoiden perustama yrittäjyyttä edistävä yhteisö.

FactoryFinder pitchauskilpailun voittoon

Summer of Startups kulminoitui elokuun alussa Demo Day -tapahtumaan, joka kokosi yli 400 katsojaa Otaniemeen seuraamaan kasvuyritysten pitchauskilpailua. Kilpailun voittajaksi valittiin neljän nuoren miehen perustama FactoryFinder, joka auttaa pieniä ja keskisuuria vaatebrändejä löytämään vastuullisesti toimivia tuottajia Vietnamista. Idean taustalla on halu vaikuttaa vastuullisen tehdastuotannon kehittymiseen.

”Uudet vapaakauppasopimukset USA:n, EU:n ja Vietnamin välillä tekevät tulevaisuudessa Vietnamissa valmistetuista tuotteista entistä kilpailukykyisempiä. Emme kuitenkaan tahdo Vietnamin joutuvan samalle polulle kuin naapurimaa Kiina, joka kamppailee massiivisesta teollisuudesta johtuvien ilmansaasteongelmien kanssa. Pyrimme vaikuttamaan oman tekemisen kautta siihen, mihin suuntaan tehdastuotanto kehittyy, ja siksi tuemme vain vastuullisesti toimivia tehtaita”, kertoo FactoryFinderin toimitusjohtaja, Aallossa maisteriopintoja suorittava Jesse Tran.

Yrityksen tarkoituksena on perustaa verkkopaikka, jossa tekstiilialan yritykset voivat käydä suoraan kauppaa tuottajien kanssa. Tuottajien tulee noudattaa Business Social Compliance Initiative -standardeja päästäkseen FactoryFinderin verkostoon. Vietnamissa istuva erillinen kuuden hengen tiimi vastaa suhteista tuotantolaitoksiin sekä laadunvalvonnasta.

FactoryFinderin perustajat Kien Bui, Niklas Siven, Jesse Tran ja Mikael Uusivuori.

Nopea kasvupotentiaali vakuutti

Vuoden alussa perustettu FactoryFinder vakuutti Summer of Startups -tuomariston liikevaihdon nopealla kertymisellä. ”Tuomarit uskoivat yrityksemme skaalautuvuuteen ja näkivät meissä eniten potentiaalia nopeaan kansainväliseen kasvuun”, yrityksen operatiivinen johtaja Mikael Uusivuori kertoo voiton perusteista. ”Toukokuussa lähdimme hankkimaan asiakkaita, ja tähän mennessä meillä on yli 20 brändiä Suomesta, Ruotsista, New Yorkista ja Los Angelesista.”

FactoryFinder on ollut myös Aalto-yliopiston oman Startup Center -yrityshautomon asiakas huhtikuusta saakka. ”Olemme olleet erittäin tyytyväisiä: olemme saaneet aina tarvittaessa tukea muun muassa Tekes-hakemukseen ja budjettilaskelmiin liittyen, suosituksia eri kiihdyttämöihin sekä yleisiä neuvoja alkuvaiheen yrityksen pyörittämiseen”, Uusivuori kertoo.

Summer of Startups järjestetään myös ensi vuonna.

”Kaikki idea- tai alkuvaiheessa olevat, opiskelijoiden tai vastavalmistuneiden perustamat kasvuyritykset ovat tervetulleita hakemaan mukaan”, Miettinen kehottaa. ”Menetkö kesätöihin vai perustatko sittenkin oman yrityksen?”

Uusien kandidaattiopiskelijoiden syksy alkaa orientaatioviikolla elo-syyskuun vaihteessa. Orientaatioviikko tutustuttaa tulokkaat opiskeluun ja opiskelijaelämään Aallossa.

Opiskelijamäärältään suurin ala on tekniikka, jonka kandidaattiohjelmissa aloittaa yli 1000 uutta opiskelijaa. Kauppatieteiden kandidaattitason opinnot aloittaa yli 400 opiskelijaa ja taiteen alan opinnot noin 120 opiskelijaa.

Lisäksi Aallossa aloittaa yli 1000 sellaista maisteriopiskelijaa, jotka ovat suorittaneet kandidaatin tutkintonsa muualla kuin Aalto-yliopistossa. Heistä yli 500 aloittaa tekniikan alan opinnot, yli 200 kauppatieteiden opinnot ja yli 200 taiteen alan opinnot.

Otaniemi on monialainen kotikampus suurimmalle osalle opiskelijoita. Siellä opiskelevat kaikki teekkarit, kauppatieteiden kandiopiskelijat sekä yli 60 % taiteen alan maisteriopiskelijoista. Muita kampuksia ovat Arabia ja Töölö sekä Mikkeli, jossa toimii kauppatieteiden englanninkielinen kandidaattiohjelma.

Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi myös uudet kansainväliset opiskelijat. Maisteriohjelmissamme noin 57 % uusista opiskelijoista on muun maan kuin Suomen kansalaisia: Edustettuina ovat mm. Kiina, Vietnam, Pakistan, Intia, Venäjä, USA, Iran, Etelä-Korea ja Meksiko. Vaihto-opiskelijoita saapuu Aaltoon tänä syksynä noin 350. He tulevat yli 30 eri maasta.

Tietoa opiskeluiden aloittamisesta löydät Into-portaalista.

Aalto-yliopiston kuulumisia voit seurata muun muassa some-kanavissamme:

Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan laitoksella vierailevana professorina aloittanut Eija Tanskanen vetää Suomen Akatemian ReSoLVE-huippuyksikköön kuuluvaa MAGNETIC tiimiä. Tiimi tutkii Auringossa tapahtuvia myrskyjä ja niiden magneettisia vaikutuksia Maassa.

– ReSoLVE keskittyy Auringon pitkäaikaisen toiminnan vaikutuksiin. Tutkimme erityisesti, miten aurinkomyrskyt ovat vaihdelleet menneisyydessä ja miten ne vaihtelisivat tulevaisuudessa. Tämä on tärkeää tietoa, sillä aurinkomyrskyistä aiheutuva hiukkaspurkaus näkyy magneettisina häiriöinä satelliittien toiminnassa, avaruusasemalla sekä maan päällä sähköverkoissa ja maakaasuputkissa, Tanskanen toteaa.

Aurinkomyrskyistä aiheutuneet muuntajahäiriöt ja niistä seuraavat sähkökatkot eivät ole yleistyneet, mutta niitä on havaittu ja erityisesti lentoliikenteessä säteilyvaikutukset tiedetään napalennoilla. Lentojen uudelleen reitittäminen aurinkomyrskyjen vaikutusten johdosta on jo rutiininomaista. Suomessa aurinkomyrskyistä on tehty kansallinen riskiarvio. Onko magneettisten häiriöiden uhkaa syytä pelätä?

– Pelkääminen on turhaa, mutta varautua kannattaa. Olemme menossa kohti heikommin tunnettuja Auringon aktiivisuuden aikoja. Tutkimustyömme on osoittanut, että Auringon aktiivisuus ei ole arvioitavissa pelkästään auringonpilkkujen lukumäärän perusteella.

Uteliaisuus vei tutkijaksi

Tanskanen päätyi tutkijaksi, kun ei saanut kysymyksiinsä riittäviä vastauksia.

– Uteliaisuus on vienyt minua aina eteenpäin. Tunne on edelleen sama, mitä alkuaikoina. Tuntuu että avoimia kiinnostavia kysymyksiä löytyy aina lisää, hän naurahtaa.

Tutkijan työn yhtenä motivaatiotekijänä hän pitää kansainvälistä keskustelua ja yhteistyötä. Ilmatieteen laitokselta vierailevaksi professoriksi Aaltoon siirtynyt Tanskanen on hankkinut kokemusta muun muassa NASA:n Goddardin avaruustutkimuskeskuksesta kolmen vuoden ajan sekä Bergenin yliopistosta, jossa tutki ja opetti lähes kuuden vuoden ajan.

– Suomessa tehdään loistavaa avaruusfysiikkaa, mutta silti pidän ulkomaan komennuksilla saamaani kokemusta erittäin tärkeänä. Käyn edelleen aktiivisesti opettamassa erilaisilla kesä- ja talvikursseilla, muun muassa Huippuvuorilla kerran vuodessa.

Tanskasella on myös opettajankoulutus ja hän pitää opetusta tärkeänä osana alan kehitykselle. Hän peräänkuuluttaa uusia opetusmenetelmiä ja uudenlaisia kursseja myös avaruusfysiikan alalla.

– Uskon, että Aalto on hyvä paikka uusille tutkimuksen ja opetuksen avauksille.

Mitä neuvoja antaisit tuleville opiskelijoille?

– Sanoisin, että yrittämättä ei opi. Kannatan myös avoimuutta uusille tutkimussuunnille ja korostan vielä kerran kansainvälisen kokemuksen ja yhteistyön merkitystä.

Kuva: Lasse Lecklin

Metsähovin sijainti Kirkkonummen Kylmälässä on tarkoin mietitty, sillä tähtitieteellistä huippututkimusta ei saa häiritä radiohäiriöillä. Tästä syystä ennen astumista suoja-alueelle vierailijoita pyydetään sulkemaan kaikki elektroniset laitteet. Sunnuntaina 28. elokuuta osana Kirkkonummi-päivää järjestettävä esittelykierros on mahdollisuus nähdä avaruus lähempänä kuin koskaan.

Metsähovin johtaja Joni Tammi, mitä Metsähovissa tutkitaan?
Metsähovissa tutkitaan Auringon aktiivisuutta, maapallon pyörimistä ja aktiivisia galakseja. Metsähovin päätutkimuslaite on 14-metrinen radioteleskooppi, joka on käytössä kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Yhtäjaksoisia radiohavaintoja aktiivisista galakseista ja Auringosta on tehty jo 1980-luvulta saakka, mikä on kansainvälisessä mittakaavassa ennätyksellisen pitkään. Avoimien ovien päivänä radioteleskoopin toimintaa ei pysäytetä, vaan osa tutkimushenkilöstöstä jatkaa havaintotyötä.

Kuinka kauas avaruuteen Metsähovin tutkimuslaitteilla on mahdollista nähdä?
Kirkkaalla säällä yötaivaallamme on nähtävissä paljain silmin oman galaksimme Linnunrata ja hyvillä silmillä jopa kahden miljoonan valovuoden päässä oleva Andromedan naapurigalaksi. Sen sijaan tutkittavat aktiiviset galaksit ovat äärimmäisen kaukaisia kohteita. Valolta, ja samalla myös havaitsemaltamme radiosäteilyltä, on kestänyt miljardeja valovuosia päästä tänne meille. Radiosäteily on äärimmäisen heikkoa, minkä vuoksi sen havaitsemiseen tarvitaan valtavia radioteleskooppeja ja häiriötön ympäristö.

Miksi maapallon pyörimistä tutkitaan?
Maapallon pyöriminen tarkoittaa meidän yön ja päivän vaihtumista. Metsähovi on mukana mittauksissa, joissa kymmenet radioteleskoopit ympäri maailmaa määrittävät äärimmäisen tarkasti maapallon pyörimisen nopeutta ja suuntaa. Mittauksissa todettuun erittäin hitaaseen hidastumiseen vaikuttaa eniten Kuu sekä suuret maanjäristykset ja jopa Suomessa näkyvä maan nouseminen jääkauden jäljiltä. Vaikutukset ovat mikroskooppisia, mutta pitkällä aikavälillä ne näkyvät tarkimmissa mittauksissa. Hidastumista kompensoidaan lisäämällä karkaussekunteja tarpeen mukaan, viimeksi reilu vuosi sitten.

Miltä tulevaisuus näyttää avaruudessa?
Maan päältä avaruutta katseleva ihminen näkee saman kuin esivanhempansa sata, tuhat tai miljoona vuotta sitten ja samat tähdet ja tähtikuviot näkyvät tulevaisuudessakin. Kaukoputkilla, radioteleskoopeilla ja satelliiteilla näemme nyt enemmän ja kauemmaksi kuin vielä vähän aikaa sitten osasimme edes kuvitella. Lähiavaruus tulee meille yhä tutummaksi, kun ihmisen lähettämät luotaimet tutkivat naapuriplaneettoja ja yhä kehittyneemmät satelliitit maapalloa planeettana. Avaruustutkimuksessa onkin avautumassa uusia mahdollisuuksia ja tarpeita, kun nanosatelliitit ovat yleistyneet. Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1 odottaa parhaillaan laukaisua avaruuteen. Metsähovi on aiemmin ollut mukana useissa suurissa avaruustutkimusprojekteissa sekä tekniikan että havaintojen kautta. Selvitämme parhaillaan nanosatelliiteilla tehtävän tutkimuksen tukemista pienemmillä radioteleskoopeillamme. Avaruudesta kiinnostuneille opiskelijoille löytyy mielenkiintoisia tutkimus- ja kehityskohteita monelta suunnalta oli sitten kiinnostunut avaruustekniikasta, tähtitieteestä, laiterakennuksesta tai melkein mistä tahansa.

Lisätietoa ja ohjeet Metsähovin avoimien ovien päivästä 28.8.
tapahtumasivulta www.metsahovi.fi/avoimetovet  

Yhteystiedot:
Metsähovin johtaja Joni Tammi
puhelin: 029 442 4858 (arkisin klo 9–16)
metsahovi@aalto.fi  

metsahovi.aalto.fi
www.facebook.com/metsahovi

Aalto Science Institute (AScI) -yksikkö järjesti keväällä 2016 haun, jossa etsittiin aloitteita Perustieteiden ja Sähkötekniikan korkeakoulujen yhteisiksi tutkimusohjelmiksi, tavoitteena vahvistaa korkeakoulujen tutkimusyhteistyötä ja tukea niiden tutkimusvahvuuksien pitkän aikavälin uudistumista. Kahdestatoista saapuneesta ohjelmaesityksestä korkeakoulujen dekaanit valitsivat rahoitettaviksi seuraavat:

• Three dimensional computational methods in electromagnetics (koord. Anouar Belahcen/ELEC, Antti Hannukainen/SCI)
• Characterisation of superhydrophobic surfaces (koord. Robin Ras/SCI, Quan Zhou/ELEC)
• Diffusion driven charge transport (koord. Markku Sopanen/ELEC, Jukka Tulkki/SCI)

Kullekin ohjelmalle tullaan osoittamaan korkeakoulujen yhteisesti myöntämää rahoitusta 50 000 €/vuosi, ajalle 1.9.2016-31.8.2019. Ohjelmat raportoivat AScI-yksikön ohjausryhmälle, ja AScI avustaa niiden käytännön koordinointityössä. Ohjelmat järjestävät yhteisen avaustilaisuuden myöhemmin syksyllä, alustavasti torstaina 24.11. klo 13-16, AScIn tiloissa TUAS 3161.

Puhelimen antennit on sijoitettu ylä- ja alareunaan, minkä vuoksi puhelimen kosketusnäyttö ei peitä koko puhelinta. Kehitetyn menetelmän avulla antennit tarvitsevat vähemmän tilaa, jolloin puhelimen näytöstä voidaan tehdä suurempi ja puhelimen muotoilu on vapaampaa.

Aalto-yliopiston radiotieteen- ja tekniikan tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jonka ansiosta antennien käytössä siirrytään analogisesta digitaaliseen maailmaan. Nykyisin käytössä olevat antennit perustuvat pääosin puoli vuosisataa vanhaan tekniikkaan.

– Perinteisesti yksi antenni toimii yhdellä tai muutamalla taajuudella. Nyt voimme hyödyntää kehittynyttä digitaalielektroniikkaa ja yhdistää useita pieniä antennielementtejä toimimaan yhtenä antennina, joka saadaan digitaalisesti toimimaan millä tahansa taajuudella. Tällöin esimerkiksi monet älypuhelimen sovellukset, kuten GPS, Bluetooth ja Wi-Fi eivät enää tarvitse omia antennejaan vaan kaikki puhelimen tiedonsiirto voi tapahtua yhden, digitaalisesti ohjattavan antennin kautta. Tämä helpottaa osaltaan puhelimen suunnittelua ja mahdollistaa suuremman kosketusnäytön puhelimen kokoon suhteutettuna, koska antenneille ei tarvita yhtä paljon tilaa, tohtorikoulutettava Jari-Matti Hannula toteaa.

Uuden antennin avulla on myös mahdollista saavuttaa seuraavan sukupolven matkaviestintälaitteille asetettu tiedonsiirtonopeustavoite, joka on 100–1000-kertainen nykyiseen verrattuna. Lisäksi akun kesto paranee, kun uudella menetelmällä saavutetaan aiempaa korkeampi hyötysuhde.

Antennin ohjaus vaatii uuttaa tekniikkaa

Uuden menetelmän ansiosta antennista voidaan tehdä entistä laajakaistaisempi, mikä johtaa suurempaan tiedonsiirtonopeuteen ja parempaan kuuluvuuteen. Antenneissa voidaan myös luopua analogiakomponenteista, joiden avulla perinteiset antennit viritetään toimimaan halutulla taajuudella. Tämä helpottaa antennisuunnittelua ja mahdollistaa aiempaa pienikokoisemmat ja säteilyhyötysuhteeltaan tehokkaammat antennit.

Perinteisellä tekniikalla suunnitelluissa antenneissa on mahdollista saavuttaa joko laaja taajuuskaista tai korkea hyötysuhde, mutta ei molempia samanaikaisesti. Antennien säteilyhyötysuhde on viime aikoina mennyt huonompaan suuntaan, sillä matkapuhelimien käyttämä taajuuskaista on jatkuvasti kasvanut. Huono säteilyhyötysuhde johtaa lyhyeen kantamaan, jota verkko-operaattorit puolestaan joutuvat kompensoimaan tiheämmällä tukiasemaverkolla. Energiaa menee hukkaan sekä puhelimessa että tukiasemassa. Lisäksi tiheän verkon rakentaminen on kallista.

Radiotekniikan professori Ville Viikari uskoo uuden menetelmän mullistavan viidennen sukupolven matkapuhelimet ja pitävän Suomen edelleen yhtenä johtavana maana matkapuhelinantennien kehityksessä. Esimerkiksi Radiotieteen- ja tekniikan laitoksella 2000-luvun alussa kehitetty antennityyppi on vallitseva nykyisissä puhelimissa. Nyt on aika luoda ratkaisut uuden sukupolven laitteille.

– Seuraava askel kehitystyössä on käynnissä, kun testit viidennen sukupolven puhelinlaitteessa on aloitettu yhdessä Huawein kanssa. Kehitämme myös Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa digitaalielektroniikkaa antennin ohjausta varten, Viikari toteaa.

Artikkeli menetelmän periaatteista on julkaistu lehdessä IEEE Antennas and Wireless Propagation Letters. Linkki artikkeliin.

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto

Professori Ville Viikari
puh 050 413 5458
ville.viikari@aalto.fi

Tohtorikoulutettava Jari-Matti Hannula
puh 050 467 7042
jari-matti.hannula@aalto.fi

Digitalisaatio mullistaa parhaillaan suomalaista teollisuutta, elinkeinoelämää ja yhteiskuntaa. Aallon Digi Platformin vetäjä ja professori Yrjö Neuvo muistuttaa, että digitalisaation kehitys on ollut käynnissä jo vuosikymmenien ajan. Muutosvauhti on edelleen kova, eikä peruutusvaihdetta ole.

– Tällä hetkellä olemme käännekohdassa, jossa uudet palvelut ja tuotteet tulevat markkinoille. Kilpailukykymme riippuu suuresti siitä, miten osaamme hyödyntää edelleen jatkuvaa digikumousta ketterästi ja laaja-alaisesti sekä elinkeinoelämän että julkisen sektorin puolella. Sanoisin, että digitalisaation kehittäminen on tärkein työkalu, jonka avulla voimme vastata ihmiskunnan globaaleihin haasteisiin kuten energian kulutukseen, ilmastonmuutokseen, väestönkasvuun ja kaupungistumiseen, hän toteaa.

Digitalisaation muutos etenee nopeasti, ja vielä emme tiedä, mitä kaikkea se sisältää. Asiaa ratkoo Aallossa yhteensä yli 100 professoria ja digitalisaatio on yksi Aallon neljästä tutkimuksen vahvuusalueista.

– Olemme saaneet hienoja tutkimustuloksia muun muassa data-analytiikan, tietoturvan ja teollisen internetin osalta. Digitalisaation parissa on myös paljon tapahtumia opiskelijoille, kuten keväisin järjestettävä Mechatronics Circus, jossa yhdistyy sekä tietotekniikka että konetekniikka.

Make it Digital -seminaari 18. elokuuta kokosi yhteen 300 digitalisaation asiantuntijaa. Näytteilleasettajien joukossa oli sekä Aallon tutkimusryhmiä että start-up yrityksiä keskustelemassa kehityksestä.

Aallon Digi Platform on yhteistyöalusta, joka tuo osaajat yhteen Aallossa ja Aallon ulkopuolella.

– Autamme löytämään Aallosta digipuolen asiantuntijoita ja järjestämme monenlaisia tilaisuuksia, joihin ulkopuoliset ovat tervetulleita. Elokuussa järjestämäämme Make it Digital -seminaariin osallistui yhteensä 300 henkilöä. Keskustelufoorumit jatkuvat syksyllä, kun avoin yleisöluentosarja Internet Forum käynnistyy 20. syyskuuta ja ensimmäiset digiaamiaiset lähestyvät, Neuvo kertoo.

Lisätietoa:
Professori Yrjö Neuvo
puh 040 0740 300
yrjo.neuvo@aalto.fi

Lisätietoa tapahtumista digi.aalto.fi

Tuula Teeriä ja Milja Asikaista huolestutti se, että vaikka modernit yhteiskunnat rakentuvat ja niiden pitääkin rakentua tiedolle, niin tiedolla sellaisenaan ja yhteiskunnallisen kehityksen perustana tuntuu olevan yhä vähemmän arvoa. Sekä yleinen mielipide että päätöksentekijät välittävät yhä vähemmän tiedosta tai asioiden todellisesta tilasta.  

Yliopistojen olemassaolon perusta on kriittisten ajattelijoiden sukupolvien kouluttaminen - ajattelijoiden, jotka ovat riittävän rohkeita ja itsevarmoja puolustaakseen tietoyhteiskuntaa. Yhteiskunta tarvitsee kriittisiä ajattelijoita ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin: ”Yliopistojen velvollisuus on turvata tietoyhteiskunta, kehittää uutta tietoa ja vaatia päätöksenteon perustuvan tietoon”, sanoo Tuula Teeri. Milja Asikainen lisää: ”Yliopistojen pitäisi ottaa myötäilyn sijaan nykyistä vahvempi rooli julkisen keskustelun ohjaamisessa.”

Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi tulevaisuudessa yliopistotutkimuksen ja -koulutuksen vaikuttavuutta entistä laajemmin. Tuula Teeri kommentoi: ”Saamme yli puolet ydintoimintojemme rahoituksesta ministeriöltä. Lain mukaan näitä ydintoimintoja ovat tutkimus, koulutus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. On kriittistä Suomen menestykselle, että ansaitsemme ministeriön rahoituksen kaikkien tehtäviemme toteutukseen asianmukaisin perustein.”

Aalto-yliopisto on onnistunut hyvin luomaan arvoa tutkimuksella ja koulutuksella kehittäessään innovaatioekosysteemiä. Yli puolet Suomen yliopistolähtöisistä yrityksistä on syntynyt Aalto-yliopistossa, ja Aallon opiskelijayhteisön luoma laajasti tunnettu Slush on muuttanut merkittävästi suomalaisten asennetta yrittäjyyteen. Yliopistoyhteistyö tuo huomattavan lisäarvon myös yrityksille.

Tulevaisuuden työnantajat tarvitsevat yliopistosta valmistuvien taitoja

Tuula Teeri muistutti myös yliopiston toisesta tehtävästä eli siitä, että yliopistosta valmistuvilla opiskelijoilla on tulevaisuuden työnantajien tarvitsemia taitoja. Aalto-yliopistossa koulutetaan tulevaisuuden tekijöitä, tavoitteena laadukas alakohtainen osaaminen täydennettynä taiteella, luovuudella, monialaisella yhteistyöllä ja yrittäjyydellä. ”Koulutus, jossa voi vaikuttaa omaan opinto-ohjelmaansa, antaa myös keinot muuttaa maailmaa. Olen varma, että tämä lisää yliopiston vaikuttavuutta ja koulutuksemme merkityksellisyyttä”, hän sanoo.

Milja Asikaisen mielestä myös opintojen ohessa työskentely ja aktiivisuus opiskelijaorganisaatioissa opettavat tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja, kuten tiimityötä, sosiaalisia taitoja, ryhmän- ja projektijohtamista.

Tuula Teerin keskeiset teesit: Poliitikkojen on kiinnostuttava keskustelun avaamisesta asiantuntijoiden kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Kun kilpaillaan globaalisti, päätöksenteossa on myös syytä kuunnella neuvoja maailmalta. Tarvitaan kotimaista keskustelua, joka luo rohkeaa kuvaa tulevaisuudesta ja toimii samalla tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän pitkän ajan kehityksen perustana. Tarvitaan myös visio ja sen toteuttamiseksi suunnitelma, joka kantaa yli hallitusten ja hallitusohjelmien.

Milja Asikaisen keskeiset teesit: Yliopistot ovat elintärkeitä maailman ongelmien ratkaisemiseksi. Aalto-yhteisö on osaltaan vastuussa siitä, että sivistystä ja tiedettä arvostetaan riittävästi. On tärkeää saada myös opiskelijat kiinnostumaan yhteiskunnasta.

Valtiovallan tervehdyksen lukuvuoden avajaisiin toi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Rehtori Tuula Teeri nimitti Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun professorin Juha Varton Aalto-professoriksi tunnustuksena merkittävistä ansioistaan kuvataidekasvatuksen tutkimuksessa ja opetuksessa sekä hänen uraauurtavasta työstään ihmistieteiden metodologian, estetiikan ja filosofian aloilla.  Professori Varto piti tilaisuudessa Aalto-esitelmän aiheesta ”Monitieteellisestä poikkitieteelliseen”.  

Avajaisissa jaettiin myös tunnustuspalkintoja yliopiston henkilöstölle. Vuoden 2016 Aalto-teosta palkittiin kansainvälisten asioiden päällikkö Mari-Anna Suurmunne, vararehtori Hannu Seristö ja professori Turkka Keinonen.  Palkinto myönnettiin heidän taitavasta toiminnastaan muotoilun ja innovaatiotoiminnan kansainvälisen instituutin Shanghai International College of Design and Innovationin (D&I) perustamiseksi.

Avajaisissa jaettiin myös palkinto vuoden 2016 menestyksen mahdollistajalle. Palkinnon sai Aalto-yliopiston sijoitustiimi – sijoitusjohtaja Kati Eriksson sekä salkunhoitajat Iivo Paukkeri ja Lauri Ehanti. Palkinnon perusteluissa todettiin, että sijoitustiimi on osoittanut korkeaa ammattitaitoa ja vastuullisuutta työssään ja se perustaa toimintansa tutkittuun tietoon.

Lisätietoja:

Tuula Teeri, rehtori, Aalto-yliopisto
p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
president@aalto.fi

Milja Asikainen, AYY:n puheenjohtaja
p. 050 520 9420
milja.asikainen@ayy.fi

Arduino-opas tarjoaa perustiedot ja -taidot tehdä yksinkertaisia kojeita Arduino-ympäristössä.

Arduino tutuksi -materiaali: luma.aalto.fi/fi/materials/

Oppimateriaali on tehty Opetus ja kulttuuriministeriön rahoittaman LUMA-Suomi kehittämisohjelman puiteohjelmassa (2014-2019) - Teknologiakasvatus: Ohjelmointi, robotiikka ja tietoyhteiskunta. LUMA-keskus Aallon kehittämishanke on ”Ohjelmointia Arduinolla”.

Materiaali sopii peruskoulujen sekä lukioiden käyttöön. 

Materiaalia on kehitetty LUMA-keskus Aallon järjestämien opettajien täydennyskoulutusten ja peruskoulujen ja lukioiden opiskelijoille järjestettyjen kurssien yhteydessä. Materiaalin on laatinut hankkeen yhteistyökoulun, Olarin koulun fysiikan ja kemian lehtori Kyösti Blinnikka.

Katso myös uutinen: Tunnustusta Lumarts-aktiiville

Video: Quan Zhou

Aalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet läpimurron onnistumalla liikuttelemaan hallitusti useita esineitä värähtelevän levyn päällä, yhden ainoan äänilähteen avulla. Soittamalla tarkkaan valittuja säveliä tutkijat pystyvät samanaikaisesti liikuttamaan esineitä valitsemiinsa eri suuntiin ja näin esimerkiksi kirjoittamaan eri kirjaimista koostuvia sanoja levyn päälle laitetuilla metallipaloilla.

Jo vuonna 1878 akustiikan isänä pidetty Ernst Chladni teki ensimmäiset kokeet, joissa hän liikutteli hiekkaa värähtelevällä levyllä. Chladni huomasi, että kun levy värähteli tietyllä taajuudella, esineet liikkuivat kohti taajuuden määrittämiä kohtia, solmuviivoja. Tähän asti vallitseva käsitys on ollut, että esineiden liike levyllä on ollut sattumanvaraista, ennen kuin esineet ovat saavuttaneet solmuviivojen paikan.

Tämä on varmaankin maailmanennätys siinä, kuinka monta itsenäistä liikettä voidaan hallita yhden äänilähteen avulla.

– Me osoitimme että liike on ennustettavaa myös solmuviivojen ulkopuolella. Kun esineiden ei tarvitse olla solmuviivalla, voimme paljon vapaammin hallita liikettä. Onnistuimme hallitsemaan samanaikaisesti ja silti toisistaan erillisesti jopa kuutta esinettä, vaikka käytimme vain yhtä äänilähdettä. Olemme hyvin innoissamme tuloksista – tämä on varmaankin maailmanennätys siinä, kuinka monta itsenäistä liikettä voidaan hallita yhden äänilähteen avulla, sanoo professori Quan Zhou.

Vesipisaroita, siemeniä ja makeisia

Tutkijat laittoivat ohjattavat esineet värähtelylevyn päälle ja kuvasivat niitä videokameran avulla. Tietokone totesi esineiden sijainnin ja valitsi soitettavan sävelen sen mukaan, mikä todennäköisemmin liikutti eri kohteita haluttuihin suuntiin. Sävelen soittamisen jälkeen tietokone tunnisti kohteen uuden sijainnin ja valitsi haluttujen liikesuuntien mukaan seuraavan sävelen. Tätä toistettiin niin kauan, että liikuteltavat kohteet saavuttivat reittinsä päätepisteen. Perättäiset sävelet muodostivat musiikin kaltaisen äänien ketjun.

Tutkijat liikuttelevat useita esineitä samanaikaisesti metallilevyllä soittamalla tarkasti valittuja säveliä. Kuva: Quan Zhou

Uudella menetelmällä on liikuteltu pieniä esineitä, kuten elektroniikkakomponentteja, vesipisaroita, kasvien siemeniä, makeisia ja metallikappaleita.

– Sovelluskohteita voisivat mielestämme olla mikroelekroniikkasirujen liikuttelu ja lajittelu, lääkepartikkeleiden syöttö farmaseuttisiin sovelluksiin sekä pienten nestemäärien käsittely laboratoriosiruissa, sanoo Zhou.

– Ajatusta voi soveltaa myös muille alueille, jossa värinä on osa ilmiötä. Tällä tekniikalla pitäisi olla mahdollista liikutella esimerkiksi veden pinnalla kelluvia esineitä aaltojen avulla.

Artikkeli: Quan Zhou, Veikko Sariola, Kourosh Latifi, Ville Liimatainen: Controlling the motion of multiple objects on a Chladni plate. Nature Communications. DOI: 10.1038/ncomms12764

Lisätietoja:
Professori Quan Zhou
Aalto-yliopisto
puh. 040 855 0311
quan.zhou@aalto.fi

Sähkötekniikan ja automaation laitoksen tutkijoiden artikkeli on palkittu parhaana ICEM-konferenssissa Lausannessa. ICEM on merkittävin sähkökoneita käsittelevä tieteellinen konferenssi, joka järjestetään joka toinen vuosi. Konferenssissa oli 433 paperia 46 eri maasta.

Palkitun artikkelin nimi on ”Sensorless self-commissioning of synchronous reluctance motors at standstill”. Sen tekijät ovat Marko Hinkkanen, Paolo Pescetto, Eemeli Mölsä, Seppo E. Saarakkala, Gianmario Pellegrino ja Radu Bojoi. Artikkeli on kirjoitettu yhteistyössä Politecnico di Torinon tutkijoiden kanssa.

Onnittelut!

Uuden sukupolven multimediateknologioiden ja -sovellusten asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteisö ACM Special Interest Group on Multimedia (SIGMM) on myöntänyt Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa väitelleelle Varun Singhille kunniamaininnan tämän väitöskirjasta Protocols and Algorithms for Adaptive Multimedia Systems.

Väitöskirjassaan Singh kehitti ja esitti estotilan ohjausalgoritmeja ja signalointiprotokollia, joita käytetään interaktiivisessa multimediaviestinnässä. Palkintokomitea piti erityisen vaikuttavana työn teoreettista ja kokeellista perusteellisuutta sekä Singhin panosta sen soveltamiseksi käytäntöön. Hyvä osoitus tästä on Singhin perustama Callstats.io-yritys, joka kerää tietoa nettipuheluissa käytettävistä WebRTC-yhteyksistä ja auttaa asiakkaitaan hyödyntämään keräämäänsä dataa yhteyksien parantamiseen.

Lue lisää SIGMM:n sivuilta

Ohjelmoinnista on vauhdilla tulossa kansalaistaito, jonka periaatteiden ymmärtämisestä on hyötyä monella alalla. Aalto-yliopisto järjestääkin jo kolmatta kertaa ohjelmoinnin MOOCin, eli avoimen massiivisen verkkokurssin, joka tarjoaa kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden perehtyä ohjelmointiin ja samalla moderniin ja monipuoliseen Scala-ohjelmointikieleen. Kurssi seuraa Aalto-yliopiston tietotekniikan koulutusohjelman ensimmäisen vuoden ohjelmointikurssia, joten sen kautta pääsee myös kurkistamaan yliopisto-opintoihin.

”Kurssi on saanut aiempina vuosina loistavaa palautetta. Osallistujat ovat kiitelleet positiivista ja rentoa henkeä, opiskelumuotoa ja innostavaa sisältöä. Käytämme kurssilla oikeita ohjelmointiympäristöjä, ja siltä saakin vahvan pohjan ohjelmointiin ja uusien asioiden oppimiseen”, kertoo yliopisto-opettaja Otto Seppälä.

Kurssille osallistuminen ei vaadi aikaisempaa ohjelmointikokemusta, ja se järjestetään suomeksi.

Kurssille osallistuminen ei vaadi aikaisempaa ohjelmointikokemusta, ja se järjestetään suomeksi. Kurssilaiset voivat tenttimällä saada kurssista myös yliopiston suoritusmerkinnän. Vaikka kurssi onkin jo ehtinyt käynnistyä, mukaan ehtii, kunhan toimii välittömästi. Lisätietoa kurssista löydät osoitteesta http://mooc.aalto.fi/ohjelmointi/index2016.html

Tervetuloa!

Puheteknologian kansainvälinen pääkonferenssi Interspeech järjestettiin San Franciscossa 8-12.9.2016. Järjestävänä organisaationa on ISCA (International Speech Communication Association). Konferenssissa pidettiin noin 800 esitystä, jotka olivat läpäisseet full-paper-arvion. Vertaisarvion hyväksymisprosentti oli n. 50 %. Konferenssissa palkittiin "Interspeech 2016 Best Student Paper Award" -palkinnolla kolme artikkelia.

Yksi palkituista oli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitoksen julkaisu "GlottDNN - A full-band glottal vocoder for statistical parametric speech synthesis", joka tehtiin yhteistyössä Edinburghin yliopiston kanssa. Tekijät ovat Manu Airaksinen, Bajibabu Bollepalli, Lauri Juvela, Zhizheng Wu, Simon King, Paavo Alku.

Onnea!

Tekniikan tohtori Matti A. Ranta osallistuu Aalto-yliopiston tekniikan koulujen promootioon riemutohtorina 7. lokakuuta. Riemutohtorin arvonimen voi saada henkilö, jonka valmistumisesta tohtoriksi on kulunut vähintään 50 vuotta.

Ranta väitteli tammikuussa 1965 ja osallistui tohtoripromootioon ensimmäistä kertaa viisikymmentä vuotta sitten, vuonna 1966.

”Urho Kekkonen promovoitiin samassa tilaisuudessa kunniatohtoriksi”, Ranta kertoo.

Ranta on vuosikymmenten varrella ollut laajasti mukana Teknillisen korkeakoulun hallinnossa. Hän aloitti mekaniikan professorina vuonna 1970 ja toimi sittemmin muun muassa vararehtorina vuosina 1976–1979, yleisen osaston johtajana 1970- ja -80-luvuilla sekä matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen johtajana 1980- ja -90-luvuilla. Lisäksi hän on osallistunut lukuisten tieteellisten järjestöjen ja toimikuntien työhön.

”En ole mikään ihmeellinen tiedemies, mutta olen ollut monessa mukana.”

Opintonsa Ranta aloitti vuonna 1954 koneinsinööriosaston lentokoneenrakennuksen linjalla. Hän asui Otaniemen teekkarikylässä ja matkusti joka päivä Hietalahden torille, jossa Teknillinen korkeakoulu silloin vielä sijaitsi.

Juosten sillan yli, kuntoillen kellarissa

Hietalahden torin ja Otaniemen välisistä matkoista Rannalle on jäänyt mieleen etenkin Lauttasaaren vanhan sillan yli juokseminen.  Kun silta aikoinaan todettiin huonokuntoiseksi, piti sen yli ajavien bussien matkustajamäärää rajoittaa. Liikunnallista Rantaa tämä ei pahemmin haitannut:

”Luentojen loputtua Otaniemeen matkaavissa busseissa oli ruuhkaa. Poliisi pysäytti bussit Salmisaaren puolella ja heitti ylimääräiset matkustajat ulos. Jäin aina bussin etuosaan, ja kun poliisi pysäytti bussin, hyppäsin ulos ja juoksin sillan yli Lauttasaaren puolelle. Siellä sitten odotin bussia ja kiipesin takaisin kyytiin.”

Urheilu on ollut paitsi Rannalle paitsi tärkeä osa elämää, myös tutkimuksen lähde – hän on muun muassa tutkinut urheilumekaniikkaa ja mallintanut urheilusuorituksia.

1970-luvulla Ranta perusti Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen kellariin ”Matin voimalaboratorion”, jossa alkoi nostella painoja. Pian voimalaboratoriosta kehkeytyi koko henkilökunnan kuntosali.  

”Kun vuonna 1970 kannoin painot kellariin, sata kiloa meni ihan kevyesti kerralla. Mutta kun vuonna 1996 eläkkeelle jäädessäni kannoin niitä ylös, en jaksanut enää nostaa kuin 30–40 kiloa kerrallaan”, Ranta vitsailee.

”Promootioon kannattaa osallistua”

Rannalla on promootioista pitkä kokemus, sillä hän toimi promootion juhlamenojen ohjaajana vuosina 1978–1993. Vuonna 1994 Ranta toimi itse promoottorina.

”Kannattaa ehdottomasti osallistua promootioon, siitä jää ikuinen muisto.”

Hienoin hetki promootiossa on Rannan mielestä tohtorin hattujen päähän laittaminen. Tulevia promovoitavia hän haluaa muistuttaa tilanteeseen liittyvästä etikettisäännöstä:

”Kun promoottori asettaa tohtorinhatun promovoitavan päähän, hatun asentoa ei saa ruveta estradilla itse korjailemaan. Jos hattu istuu päässä huonosti, kävelkää takaisin riviin ja korjatkaa sitten vaivihkaa.”

Riemutohtorin titteliä Ranta pitää hienona kunnianosoituksena. Monena vuonna riemutohtoriksi sopivan henkilön löytäminen ei kuitenkaan ole ollut mikään itsestään selvyys, Ranta kertoo.  

”Useimmiten asianosainen on ollut väitellessään kolmenkymmenen ikävuoden tienoilla. Se tietää sitä, että asianosainen on 80 vuotta ja rapiat, kun hänen promootiostaan on kulunut vaaditut 50 vuotta. Monesti asianosainen on ollut niin huonossa kunnossa, ettei ole voinut osallistua promootioon.”

Matti A. Rannan tapauksessa tällaista ongelmaa ei ole. 84-vuotias Ranta on ollut eläkkeellä kaksikymmentä vuotta, mutta hänellä on yhä työpöytä Otaniemessä.

”Pyrin tekemään julkaisuja, jos nyt ei kerran vuodessa, niin ainakin parin vuoden välein.”

Tekniikan korkeakoulujen 24. juhlallinen tohtoripromootio on 7.10.2016. Promootiossa, joka perinteiseen tapaan pidetään Otakaari 1:n Aalto-salissa, promovoidaan vuoden 2014 promootion jälkeen valmistuneiden tohtoreiden lisäksi kunniatohtoreita. promootio.aalto.fi

Uusi verkkopalvelu research.aalto.fi näyttää ajantasaisen ja kattavan tiedon Aalto-yliopiston tutkimuksesta, julkaisuista, taiteellisesta toiminnasta, aktiviteeteista ja infrastruktuureista

Tietoja voi selata esimerkiksi henkilön profiilin kautta, tieteenaloittain tai organisaation perusteella. Tietojärjestelmässä on noin 3 500 akateemista henkilöä ja 94 000 yksittäistä aktiviteettia tai tuotosta.

Järjestelmä toimii linkkinä yliopiston avoimeen julkaisuarkistoon. Sen kautta pääsee lukemaan avoimesti saatavilla olevia tutkimusjulkaisuja ja lataamaan väitöskirjoja verkkoversioina.

Palvelun kautta on myöhemmin myös mahdollisuus selailla yliopiston avoimia tutkimusaineistoja ja etsiä avoimesti käytettävissä olevia infrastruktuureja.

Tutustu palveluun

Sähkötekniikan ja automaation laitoksella Professor of Practice -tehtävässä 29. elokuuta aloittaneen Heikki Ihasalon tutkimusaluetta on rakennusautomaatio, joka painottuu älykkäiden rakennusten teknologioihin. Aalto-yliopistossa tekniikan tohtoriksi vuonna 2012 väitellyt Ihasalo työskentelee tällä hetkellä myös johtavana asiantuntijana talotekniikka-alan suunnittelu-, konsultointi- ja ohjelmistoyrityksessä Granlundilla. Aikaisemmin hän on vetänyt konsulttiryhmää, joka on keskittynyt kiinteistöjen energian hallintaan ja tehokkuuden parantamiseen.

Digitalisaatio uudistaa myös tilojen energiaratkaisut

Suomen hallitus on käynnistänyt Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -kärkihankkeen (KIRA-digi), jonka tavoitteena on vauhdittaa kiinteistö- ja rakennusalan uudistumista. Hanke kattaa koko rakennetun ympäristön. Digitalisaation tuoma murros näkyy monissa asioissa ja muun muassa Internet of Things ja big data ovat uudistamassa tekemisen tapaa vauhdilla, myös perinteisenä pidetyllä kiinteistöalalla.

”Nettikauppa muuttaa kauppapaikkoja, työ muuttuu enemmän mobiiliksi, opetus osallistavammaksi. Tämä kaikki muuttaa tilaratkaisuja, mikä taas vuorostaan vaikuttaa moneen asiaan, esimerkiksi tilojen energiaratkaisuihin.”

Ihasalo haluaa työssään painottaa erityisesti käyttäjälähtöisyyttä. Tutkimuksen keskiössä on palvelun tai tuotteen lopullinen käyttäjä.

Käyttäjälähtöisyys on tärkeää, jotta palvelut saadaan toimiviksi ja sellaisiksi, että ihmiset pystyvät hyödyntämään tekniikkaa helposti omassa arjessaan.

Pilotointeja jo olemassa olevilla älyteknologioilla

Työelämäprofessuuri älykkään rakentamisen alalla on uusi, ja suunta tutkimukselle on pikkuhiljaa muodostumassa - kansainvälisestikin.

Tavoitteena Aallossa on aloittaa konkreettisista pilotoinneista, joissa hyödynnetään olemassa olevia teknologioita: Mitä kaikkea nyt jo kehitettyjen älytekniikoiden avulla on mahdollista toteuttaa. Näitä hyödyntämällä saataisiin myös rakennettua konkreettinen testialusta, jota yritykset voisivat hyödyntää. Yhteistyöstä kiinnostuneita organisaatioita on lukuisia niin laitevalmistajien, urakoitsijoiden kuin kiinteistönomistajienkin suunnalta.

Ihasalo itse asuu ”aivan tavallisessa talossa”, siksi hänestä olisikin kiinnostavaa saada osallistettua työhönsä mukaan myös sellaiset edelläkävijät, jotka ovat itse rakentaneet erilaisia älyratkaisuja omiin koteihinsa. Heidän konkreettisista kokemuksistaan olisi varmasti hyötyä alan tutkimukselle.

Kuva: Aino Huovio           

Aalto-yliopistossa keskustellaan juuri nyt digitalisaatiosta ja sen mahdollisuuksista. Internet Forum -yleisöluentosarja käynnistyi Otaniemessä 20. syyskuuta.

”Digitalisaatio on nyt ja seuraavien vuosien aikana isoin megatrendi. Tässä kahdeksan luennon luentosarjassa keskitymme erityisesti erilaisiin digitalisaation mahdollisuuksiin”, Professor of Practice Jarno Limnéll toteaa luennon alussa.

Elias Pöyry visioi mahdollisuuksista, mitä uusia palveluja seuraavien vuosien digitaalinen kehitys luo.

”Digitalisaatio on mahdollistaja. Kaikki megatrendit ovat osa digitalisaatiota ja avain ratkaista ongelmia”, hän sanoo.

Maas Global yrityksen toimitusjohtaja ja Mobility as a Service eli MaaSin keksijä Sampo Hietanen herätteli yleisön pohtimaan oman auton tarvetta.

”Liikenteestä tulee palvelu. Käyttäjälähtöistä ajattelua tarvitaan. Yksinkertainen riittää, kunhan se helpottaa elämää.”

Idea liikenteen palveluista syntyi hänellä jo kymmenen vuotta sitten. Hän esitteli ensimmäisen kerran ideansa yleisölle Aalto-yliopistossa.

Luennot livenä ja tallenteena verkossa

Seuraava luento on tiistaina 27. syyskuuta aiheesta digitaaliset palvelut terveysalalla. Jokaista luentoa on mahdollisuus seurata myös live-lähetyksenä ja tallenteet luennoista ovat katseltavissa luentojen jälkeen. Luentotallenteet ja linkit livelähetykseen löytyvät tapahtumasivulta.

Twitterissä on käytössä aihetunniste #aaltodigi. Tervetuloa mukaan!

Lisätietoa:
Professor of Practice Jarno Limnéll
040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Twitter: @JarnoLim

WebRTC-teknologialla tehtyjen ääni- ja videopuhelujen laatua analysoiva Callstats.io on kerännyt A-rahoituskierroksella 3 miljoonan dollarin, eli noin 2,7 miljoonan euron rahoituksen.

WebRTC on HTML-standardin osaksi tulossa oleva teknologia, joka mahdollistaa multimediapuhelut verkkoselaimissa ilman lisäosien asentamista. Callstats.io analysoi WebRTC-teknologialla tehtyjen ääni ja videopuheluiden laatua ja auttaa asiakkaitaan käyttämään dataa puheluiden laadun parantamiseen.

Videot muodostavat jo valtaosan verkkoliikenteestä, ja me ennustamme liikenteen lisääntyvän entisestään liveviestinnän ja -striimauksen ansiosta.

”Uskomme yli 20 000 yrityksen ottavan WebRTC:n käyttöön tulevina vuosina. Videot muodostavat jo valtaosan verkkoliikenteestä, ja me ennustamme liikenteen lisääntyvän entisestään liveviestinnän ja -striimauksen ansiosta”, kuvailee yhtiön toimitusjohtaja, Aalto-yliopistosta 2015 tohtoriksi väitellyt Varun Singh, jonka väitöskirja ja standardointityö toimivat pohjana Callstats.io:n teknologialle.

Singhin lisäksi yrityksen perustajiin kuuluvat myös Aallossa yli kymmenen vuotta professorina toiminut, 90-luvulta asti tietoliikenteen standardisoinnin parissa työskennellyt Jörg Ott, Aallossa verkkoteknologian tietoturvallisuudesta väitöskirjaa valmisteleva Marcin Nagy sekä Aallosta maisteriopintojaan viimeistelevä Shaohong Li. Sekä Nagyn että Lin maisterintöissä ja muussa tutkimustyössä kerättyä tietotaitoa on hyödynnetty Callstats.io:n teknologian kehittämisessä.

Callstats.io käyttää sijoituksen tuotekehityksen sekä markkinoinnin ja myynnin vahvistamiseen. WebRTC-teknologian kehittyminen arvioidaan kasvattavan räjähdysmäisesti kommunikaatiopalveluiden käyttöä ja niiden analyysin tarvetta, ja yritys tavoitteleekin nopeaa kansainvälistä kasvua.

Lisätietoja:

Growth Hacker Lasse Lumiaho
p. 0400 492 307
lasse@callstats.io