Quantcast
Channel: Uutiset
Viewing all 949 articles
Browse latest View live

Tapahtumarikas Aalto Festival keräsi jälleen tuhansia osallistujia

0
0
Festivaali pyörähti käyntiin iloisissa tunnelmissa Kiasmassa 17. toukokuuta ja viimeisiä tapahtumia vietettiin toukokuun päättyessä.

Kahden viikon aikana nähtiin yli 60 tapahtuman voimin Aalto-yliopiston osaajien töitä eri puolilla pääkaupunkiseutua. Tänä keväänä toisen kerran järjestetyn Aalto Festivalin ohjelmisto sisälsi huikean kattauksen näyttelyitä, seminaareja ja luentoja eri aloilta, muoti- ja elokuvanäytöksiä sekä paljon muita tapahtumia.

Monen yhteistyökumppanin ja kahden korkeakoulun aikaansaama Designing Cellulose for the Future II -näyttely avautui festivaalin ensimmäisenä päivänä. Seminaaripäivät keräsivät muotoilusta ja materiaalitutkimuksesta kiinnostuneen yleisön Arabian Mediakeskus Lumeeseen. Luennot keskittyivät muun muassa tarkastelemaan monimuotoisia selluloosamateriaaleja, uusia sovelluksia tekstiili-, rakennus-, 3D tulostusalueilla sekä kierrätystalouden liiketoimintaideoita. (Kuva: Mikko Raskinen)

Mikko Raskinen

Aalto-yliopiston Global Impact näkyi festivaalissa useamman tapahtuman voimin. Festivaalin ensimmäisenä päivänä yleisö kerääntyi Kamppiin Laiturille kuuntelemaan Sustainable Global Technologies Studio -kurssin opiskelijoiden esityksiä ja keskusteluja oppimiskokemuksista ja projektin tuloksista. Kevään aikana opiskelijat matkustivat Meksikoon, Lesvokselle ja Ugandaan ratkomaan haastavia kehitystehtäviä. (Kuva: Taina Värri)

Taina Värri

Spring Steam 2016 kokosi visuaalisesta suunnittelusta kiinnostuneen yleisön Teurastamon Kellohalliin festivaalin ensimmäisellä viikolla. Nelipäiväisessä tapahtumassa yleisö pääsi osallistumaan graafisen alan työpajoihin ja vierailemaan myyjäisissä sekä tutustumaan visuaalisen viestinnän opiskelijoiden näyttelyyn. Aurinkoinen keli houkutteli Teurastamon Kellohalliin satoja kävijöitä päivittäin. (Kuva: Ari Toivonen)

Ari Toivonen

Tyytyväiset kurssilaiset ja innokkaat kuuntelijat kokoontuivat Sähköpaja-kurssin loppuseminaariin Sähkötekniikan korkeakouluun. Kevään 2016 projektiryhmiä oli kannustettu kokeilemaan rajoja ja asettamaan tavoitteet korkealle. Pajassa kasattiin muun muassa aurinkokennoilla kulkeva mars-kulkija, älypeili, midi-ohjattu akustinen kitara, Star Warsin kulttirobotti, mokamaster, aurinkoenergiaa hyödyntävä lentokone, piirilevyjyrsin ja vinyylilevynvaihtaja. (Kuva: Leena Ylä-Lyly)

Leena Ylä-Lyly

Poikkitieteellisen Product Development Project -kurssin loppunäytöksessä 22. toukokuuta nähtiin monia innovatiivisia ja yllätyksellisiä ratkaisuja yritysten antamiin tehtäviin. Design Factorylla nähtiin esimerkiksi Winemill-yritykselle kehitetty laite, jolla viinin alkoholipitoisuutta voidaan alentaa kätevästi koti- tai ravintolakeittiössä sekä Valtran uusin bioaikakauden traktorimalli, johon on sovitettu kaasukäytön vaatimat tankit. (Kuva: Mikko Raskinen)

Mikko Raskinen

Muodin pääaineen opiskelijoiden jokakeväinen muotinäytös veti Kaapelitehtaan Merikaapelihallin penkkirivit täyteen. Noin sata metrinen catwalk esitteli rohkeita ja värikkäitä luomuksia yli tuhatpäisen yleisön edessä. Ennen Näytöstä Turbiinisalin puolella Tekstiili16-näyttely avasi tekstiilisuunnittelun prosessit yleisölle. Ensimmäistä kertaa järjestetty näyttely esitteli Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun korkeatasoista ja laaja-alaista tekstiilisuunnittelun osaamista. (Kuva: Mikko Raskinen, Eeva Suorlahti)

Mikko Raskinen

Eeva Suorlahti

Festivalin päätti kolmipäiväinen mediataidefestivaali DASH’16, joka toi Helsingin Telakkarantaan liveperformansseja, installaatioita, prototyyppejä ja keskusteluja. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa ja sen ovat tuottivat Aalto-yliopiston New Media -maisteriopiskelijat. (Kuva: Ari Toivonen)

Ari Toivonen

Aalto Festival oli näkyvä osa myös Helsingin ydinkeskustaa. Aalto Festivalin iloinen maamerkki kohosi kahdeksi viikoksi Kolme Sepän aukiolle Stockmannin viereen. Opiskelijat jakoivat kaupunkipyörällä festivaalikatalogeja ja opastivat kaupunkilaisia ja turisteja tutustumaan yliopistofestivaalin ohjelmistoon. (Kuva: Mikko Raskinen)

Mikko Raskinen

Osa Aalto Festivalin tapahtumista on käynnissä vielä festivaaliajan päättymisen jälkeen. Esimerkiksi arkkitehtuurin laitoksen parhaista diplomitöistä koostuva näyttely jatkuu Otaniemessä kesäkuun loppuun ja muotoilun opiskelijoiden BOA-lopputyönäyttelyyn pääsee tutustumaan Arabian kampuksella kesäkuun puoliväliin. Tarkemmat aukioloajat ja kesän aikana avoinna olevat näyttelyt löytyvät festivaalin verkkosivuilta aaltofestival.fi

Aalto Festival järjestettiin 16.–31. toukokuuta lukuisissa paikoissa ympäri Helsinkiä ja Espoota. Festivaali esitteli Aalto-yliopiston opiskelijoiden, valmistuneiden ja akateemisten osaamista yli 60 tapahtumassa.

Mikko Raskinen


Dosentti Jussi Tuovinen European Academy of Sciences and Arts –akatemian jäseneksi

0
0
Jäsenet nimeää komitea, ja valitsee Akatemian senaatti henkilön tieteellisten ja yhteiskunnallisten saavutusten perusteella.

Tekniikan tohtori Jussi Tuovinen on tällä hetkellä dosenttina Sähkötekniikan korkeakoulussa. Akatemian jäsenyyttä hän pitää merkityksellisenä.

jussi_tuovinen.jpg– Arvostan suuresti tätä nimitystä, koska minulle vahva tieteellinen pohja on aina ollut erittäin tärkeä osa soveltavaakin tutkimusta ja kaupallista toimintaa. Koen, että hyvä tiede ja toisaalta kaupalliset sovellukset kulkevat hyvin käsi kädessä ja tukevat toisiaan. Mitä globaalimmassa yrittämisessä on mukana, sitä vahvempaa syvällisempää osaamista täytyy myös löytyä. Toisaalta ihmiskunnan hyvinvoinnin edistäminen teknologian inhimillistämisen avulla on myös lähellä sydäntäni, ja sitä juuri teemme tämän hetkisessä JoyHaptics-startupissamme.

Tuovinen on väitellyt sähkötekniikasta professori Antti Räisäsen johdolla 1991. Vuosina 1986-1991 Tuovinen toimi tutkimusinsinöörinä Radiotekniikan laboratoriossa. Vuosina 1991-1994 hän työskenteli Massachusettsin yliopistossa tohtoritutkijana.

Tuovinen oli perustamassa Aallon ja VTT:n yhteistä Euroopan Avaruusjärjestön erityisosaamiskeskusta MilliLabia 1996-2005, jonka johtajana hän myös toimi. Lisäksi hän on ollut Micronovan, Suomen kansallisen mikro- ja nanotekniikan alan tutkimusinfrastruktuurin, johtokunnan puheenjohtajana vuosina 2006-2013.

Tuovinen on toiminut useiden kansainvälisten konferenssien puheenjohtajana. Hän on lisäksi kirjoittanut ja ollut mukana kirjoittamassa yli 200 tieteellistä julkaisua. Hän on tutkimuksessaan keskittynyt mm. millimetriaaltoteknologioihin, kvasioptiikkaan ja mikrosysteemeihin. Hän on myös ollut mukana käynnistämässä Planck-satelliittihanketta, joka keskittyy alkuräjähdyksen mittaamiseen.

Tällä hetkellä Tuovinen toimii toimitusjohtajana ja startup-yrittäjänä teknologiayrityksessä JoyHapticsissa. JoyHaptics keskittyy ratkaisuihin, jotka mahdollistavat ihmisten väliseen etäkosketukseen.

**

European Academy on of Sciences and Arts on 1700 jäsenen tiedeyhteisö, johon kuuluu omien alojensa huippututkijoita. Sen jäsenistä 29 on nobelisteja. Yhteisö on voittoa tavoittelematon. Akatemian toimintaa rahoittavat EU, Itävalta, julkiset virastot ja yksityiset sponsorit. Akatemia on ideologisesti ja poliittisesti riippumaton yhteisö. Suomesta Akatemiaan kuuluu 13 jäsentä. Aalto-yliopistosta mukana ovat Teuvo K. Kohonen ja Jussi Tuovinen.

European Academy of Science and Arts (euro-acad.eu)

Kati Hagrosista Aalto-yliopiston Chief Digital Officer

0
0
Hän vastaa yliopiston laajan digitalisaatiostrategian suunnittelusta ja muutosprosessin koordinoinnista sekä johtaa IT-palvelukokonaisuutta.

Kati Hagros, photo Wilma HurskainenDI, VTM Kati Hagros on nimitetty Aalto-yliopiston Chief Digital Officeriksi. Hän vastaa yliopiston laajan digitalisaatiostrategian suunnittelusta ja muutosprosessin koordinoinnista sekä johtaa IT-palvelukokonaisuutta. Kati Hagros aloittaa tehtävässään 18.8.2016 ja raportoi yliopiston rehtorille.

Kati Hagros on toiminut Kone Oyj:n kehitys- ja tietohallintojohtajana 2010–2015 ja sittemmin Koneen digitalisointistrategiasta vastaavana johtajana. Vuosina 1997–2010 hän toimi Nokia Oyj:ssä muun muassa laatujohtajana, Nokia Mobile Phonesin Aasian strategia-johtajana sekä eri rooleissa logistiikassa, sähköisessä liiketoiminnassa ja IT:ssä. Kati Hagros on Tokmanni Oyj:n, Siili Solutions Oyj:n ja Nixu Oyj:n hallitusten jäsen. Hän on toiminut myös Aalto-yliopiston tekniikan tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana. Hän on asunut ja työskennellyt Suomen lisäksi, Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Singaporessa.

Kati Hagros on palkittu vuoden CIO-palkinnolla Suomessa ja Pohjoismaissa vuonna 2014. Vastikään hänet valittiin 50 inspiroivimman naisen joukkoon tekniikan alalla Pohjoismaissa.

Aalto-yliopisto on digitalisaation suunnannäyttäjä

– Digitalisaatio koskee kaikkia toimialoja ja avaa valtavia mahdollisuuksia esimerkiksi tiedonvälityksessä, opetuksessa, teollisuudessa, terveydenhuollossa ja palveluissa. Aalto-yliopistossa ICT ja digitalisaatio muodostavat yli sadan professorin osaamiskeskittymän, ja tällä alalla meillä on todellista yhteiskunnallista muutosvoimaa, toteaa rehtori Tuula Teeri. – Oma vahva osaaminen antaa pohjan toimia suunnannäyttäjänä myös yliopiston toiminnan kokonaisvaltaisessa digitalisaatiossa, joka on lähivuosien keskeisimpiä tavoitteitamme. Olen todella iloinen, että saamme kansainvälisesti erittäin kokeneen, arvostetun ja näkemyksellisen Kati Hagrosin toteuttamaan tätä tehtävää, Teeri jatkaa.

– Digitalisaation hyödyntäminen vaatii paljon: toimivaa ICT:tä, kannattavaa palveluliiketoimintaa ja käyttäjiä houkuttelevaa muotoilua.  Aalto-yliopisto on ainutlaatuisessa asemassa maailmanlaajuisesti yhdistämään nämä osaamisalueet. Olen seurannut innostuneena oman yliopistoni poikkitieteellistä kehitystarinaa ja haluan nyt käyttää osaamistani digi-innovaatioiden luomiseen ja seuraavan sukupolven osaajien kehittämiseen. Uskon, että Aallon tutkijat ja opiskelijat voivat olla globaalisti eturintamassa ajamassa digitaalista murrosta, kommentoi Kati Hagros.

Lisätietoja:

Tuula Teeri, rehtori, Aalto-yliopisto
p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
president@aalto.fi

Kati Hagros
p. 040 582 8785, kati@hagros.com

Kuva: Wilma Hurskainen

Aalto-yliopisto sai laatuleiman

0
0
Kansainvälinen auditointiryhmä arvosti laatujärjestelmän toimivuutta.

Aalto-yliopisto on onnistunut kehittämään kokonaisvaltaisen ja hyvin toimivan laatujärjestelmän, joka on suunniteltu tukemaan yliopiston strategisia tavoitteita. Näin luonnehtii Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, joka toteutti Aalto-yliopistossa laatujärjestelmän auditoinnin. Karvi myönsi Aallolle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 13.6.2016 alkaen.

Aalto-yliopisto on hyvällä tiellä

Kansainvälinen auditointiryhmä näki Aallon vahvuutena edistyneen laatujärjestelmän, jonka valmisteluun ovat osallistuneet sekä Aalto-yhteisö että sidosryhmät.

– Auditointiryhmän mukaan Aalto-yliopiston kaikki kolme perustehtävää ovat hyvin tasapainossa. Yliopistojen yhdistymisprosessi on ollut menestyksekäs ja Aalto-yliopisto on nyt hyvällä tiellä, toteaa kansainvälisen auditointiryhmän puheenjohtaja Andrée Sursock.

Auditointiryhmä myös katsoi, että tutkintoon johtavan koulutuksen laadunhallinta on hyvin vakiintunutta.

– Kaiken kattava toiminnan korkea laatu on Aalto-yliopiston strategian ytimessä ja yksi kärkitavoitteistamme. Myös henkilöstömme on vahvasti mukana laatutyössä, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin hyväksymä auditointi merkitsee, että yliopiston laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnan kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia periaatteita ja suosituksia.


Lisätietoja:
Inkeri Ruuska, päällikkö, puh. 040 700 9742, inkeri.ruuska@aalto.fi

Auditointiraportti (pdf, karvi.fi)

Nordic Five Tech –yliopistoverkosto juhli 10-vuotista yhteistyötään

0
0
Pohjoismaisen verkoston juhlaseminaarissa Trondheimissa teemana oli yliopistojen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri summasi juhlapuheessaan Nordic Five Tech –verkoston konkreettisimmat saavutukset: 7 yhteistä maisteriohjelmaa, joita Pohjoismaiden neuvosto rahoittaa, yhteisen tohtoritietokannan julkaiseminen ja 45 maisteriohjelman vertaisarvioinnin toteuttaminen yhteistyöyliopistojen kesken.

Nordic Summit on Universities for Impact -päiville 7.-9.6. osallistui noin 80 vaikuttajaa teollisuudesta, julkiselta sektorilta ja yliopistoista. Seminaarin puheenvuorot ja case-tapaukset osoittivat selkeästi, että yliopistojen yhteistyö- ja innovaatioekosysteemillä on merkittävä vaikutus pohjoismaiseen kilpailukykyyn ja teollisuuden kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Yksi tilaisuuden pääpuhujista, Aalto-yliopiston professori Pirjo Ståhle, esitteli aineettoman pääoman kansainvälisiä vertailuja. Aineetonta pääomaa ovat mm. inhimillinen pääoma sekä rakenne- ja innovaatiopääoma. Investoimalla aineettomaan pääomaan kansakunta vaikuttaa omiin menestystekijöihinsä.

–  Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja ovat maailman kärkiklusterissa sekä aineettoman pääoman tason että taloudellisen vaikutuksen osalta. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että yliopistojen yhteistyö teollisuuden kanssa vahvistaa merkittävästi innovaatiotoiminnan tuottavuutta. Kaikissa Pohjoismaissa yliopisto-yritysyhteistyön määrä on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut hieman laskusuunnassa. Investointien talousvaikutukset ovat tästä huolimatta vahvistuneet etenkin Tanskassa, mutta jonkin verran myös Ruotsissa ja Norjassa.

Lisäksi kansainväliset ranking-tilastot Nordic Five Tech –yliopistojen osalta osoittavat, että on mahdollista yhdistää akateeminen huippuosaaminen ja yhteistyö teollisuuden kanssa.     

Pohjoismaisen yliopistoverkoston voimalla vahvuutta yhteistyöhön

Nordic Five Tech on strateginen verkosto, johon kuuluu viisi johtavaa pohjoismaista tekniikan yliopistoa: Aalto-yliopisto, Ruotsista Chalmersin teknillinen korkeakoulu ja Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu (KTH), Tanskan teknillinen korkeakoulu (DTU) sekä Norjan teknis-luonnontieteellinen yliopisto (NTNU).

Tärkeimmiksi yhteistyömuodoiksi Nordic Five Tech –verkostossa ovat muodostuneet koulutusyhteistyö, opiskelija- ja tutkijaliikkuvuus, sekä yrittäjyys- ja innovaatioyhteistyön edistäminen erityisesti edellisten kautta.

Nordic Five Tech -verkoston kaksoistutkinto-ohjelmissa opiskelijat opiskelevat kahdessa jäsenyliopistossa ja saavat valmistuttuaan tutkintotodistuksen kummastakin. Noin 130 opiskelijaa eri maista osallistuu tällä hetkellä N5T-ohjelmiin. Visiona on myös tulevaisuudessa luoda mm. yhteinen laajennettu pohjoismainen kampus, jossa opiskelijoilla ja henkilökunnalla on mahdollisuus hyödyntää yhteistä infrastruktuuria, ja osallistua Nordic Five Tech –yliopistojen tapahtumiin.

Lisätietoja:

Nordic Five Tech (nordicfivetech.org)

Digitalisaation läpimurron monet mahdollisuudet

0
0
Kaikille avoin ja maksuton Internet Forum -yleisöluentosarja keskittyy digitalisaation ajankohtaisiin aiheisiin ja mahdollisuuksiin.

Digitalisaation läpimurto tuo mukanaan monia palvelu- ja liiketoimintamahdollisuuksia. Aalto-yliopisto järjestää syksyllä 2016 Internet Forum -yleisöluentosarjan aiheesta "Services, Information and Network Technology in the Digital Transition". Yhteensä kahdeksalla luennolla paneudutaan digitalisaation mahdollisuuksiin eri näkökulmista.

– Digitalisaation kehittäminen on yksi Aalto-yliopiston tutkimuksen ja opetuksen avainalueista. Yleisöluentosarja on hyvä mahdollisuus sekä akateemiselle että teollisuuden asiantuntijoille keskustella ajankohtaisista aiheista, Aalto-yliopiston Professor of Practice Jarno Limnéll toteaa.

Jokaista luentoa on mahdollisuus seurata myös live-lähetyksenä ja tallenteet luennoista ovat katseltavissa luentojen jälkeen.

Ensimmäinen luento järjestetään 20. syyskuuta kello 17.15 alkaen Otaniemessä. Katso luentosarjan koko ohjelma tapahtumasivulta.

Ohjelma tarkentuu alkusyksyn aikana. Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Tervetuloa!


Lisätiedot:

Professor of Practice Jarno Limnéll
040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
Twitter: @JarnoLim

 

Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

 

Kiinnostaako C-ohjelmointi – ilmoittaudu verkkokurssille

0
0
Jos kesäsuunnitelmasi ovat vielä avoinna, nyt on mahdollisuus opiskella koodaustaitoja kaikille avoimella C-ohjelmoinnin verkkokurssilla.

Kuva: Aki-Pekka Sinikoski

Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksella suunniteltu C-ohjelmoinnin MOOC-verkkokurssi (Massive Open Online Course) on avattu yhteistyössä Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen kanssa. Kesän aikana suoritettava verkkokurssi perehtyy C-ohjelmointikieleen sen alkeista lähtien.

– Kurssi sopii kenelle tahansa ohjelmoinnista kiinnostuneelle, eikä edellytä syvällisiä pohjatietoja. Kurssin suorittaa vuosittain noin 400 Aalto-yliopiston opiskelijaa ja Sähkötekniikan korkeakoulussa kurssi on koettu välttämättömäksi. Esimerkiksi lukionsa päättäville tämä on hyvä tilaisuus perehtyä yliopisto-opintoihin, yliopistonlehtori Pasi Sarolahti toteaa.

C-ohjelmointi poikkeaa monista muista ohjelmointikielistä siten, että se on lähemmin tekemisissä tietokonejärjestelmän kanssa. C-kielen avulla on toteutettu esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmä, useat tietoliikennetoteutukset sekä monet teollisen internetin myötä yleistyvät sulautetut järjestelmät. Lisäksi yhteiskunnan palveluiden digitalisoitumisen myötä ohjelmisto-osaaminen on työelämässä yhä tärkeämpää, kun suuri osa uusista työpaikoista syntyy ohjelmistokehityksen ympärille.

– Tietokoneohjelmistojen peruskäsitteiden ymmärtäminen on jo lähes kansalaistaito monella alalla, Sarolahti muistuttaa.

Kurssimateriaali ja tehtävät ovat sekä suomeksi että englanniksi. Kurssin ensimmäisessä vaiheessa käydään lyhyesti läpi ohjelmoinnin perusrakenteet, jossa opiskelijat tutustuvat C-ohjelmoinnin alkeisiin ja käsitteisiin. Kurssi on jo avoinna ja opiskelun voi aloittaa heti. Kurssin suoritusaikaa on 31. elokuuta saakka.

Lisätietoa kurssista sekä sen aloittamiseen tarvittavista toimenpiteistä löytyy kurssin sivuilta.

Aallon opiskelijoiden tulisi ensisijaisesti suorittaa C-ohjelmoinnin kesäkurssi (ELEC-A7100), joka löytyy sekä Oodista että MyCourses -palvelusta.

Team Aalto semifinaaliin IEEE:n kansainvälisessä opiskelijoiden suunnittelukilpailussa

0
0
Vuosittain järjestettävässä kilpailussa Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijaryhmät ovat menestyneet erittäin hyvin.

Team Aalto -joukkueen kilpailuvideo selvittää työn ajatuksen yksityiskohtaisesti.

Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijaryhmä, jonka projektityötä on alustettu radiotieteen ja -tekniikan laitoksen Antennas workshop -kurssilla, on jälleen päässyt maailmanlaajuisessa IEEE:n opiskelijasuunnittelukilpailussa semifinaaliin. Vuosittain järjestettävässä kilpailussa Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijaryhmät ovat menestyneet erittäin hyvin. Semifinaalipaikka on nyt kolmas perättäinen. Edellisinä vuosina sijoitukset olivat finaalissa toinen ja kolmas, ja toiveet voitosta ovat tänä vuonna korkealla.

– Tämä kertoo meidän todella kovasta tasosta ja erityisesti erinomaisista opiskelijoista vuodesta toiseen. Edellisvuosien menestys motivoi uusia opiskelijoita tavoittelemaan vielä parempaa onnistumista, Antennas workshop -kurssin vastuuopettaja, yliopistonlehtori Jari Holopainen toteaa.

Kilpailun finaali järjestetään 26. kesäkuuta alkaen Puerto Ricossa, Yhdysvalloissa. Kilpailun aihe liittyy merkittävään ja ajankohtaiseen murrokseen esineiden internetin (Internet of Things) kehityksessä. Ryhmä kehitti energiaa keräävän laitteen, joka vastaanottaa ympäristössä olevia radioaaltoja ja muuntaa radioaallon energian tasavirtaenergiaksi. Toteutus on erinomainen ja on suorituskyvyltään jopa parempi kuin muutama vastaavanlainen kaupallinen ratkaisu.

Yksi korkeakoulun tutkimuksen painopistealueista on mikro- ja nanotekniikka ja siihen liittyvä sensorien kehitys. Kilpailujoukkueen mentori ja Antennas workshop -kurssin toinen vastuuopettaja on langattomien sensorien tutkimustyötä vetävä professori Ville Viikari.

team_aalto_elecwww.jpg

Team Aallon jäsenet ovat nano- ja radiotieteen maisteriohjelman opiskelijat TkK Mikko Leino ja TkK Henri Partanen sekä elektroniikan ja sähkötekniikan kandidaattiohjelman opiskelijat Niko Lindvall ja Rasmus Luomaniemi.

Lisätietoa kilpailusta.

 


Tutkijoiden kehittämä pinta saa öljypisarat ohjautumaan itsestään

0
0
Aallon tutkijat kehittivät uuden tavan käsitellä pintoja niin, että öljypisarat liikkuvat niillä itsestään haluttuun suuntaan vaakatasossa.

Öljypisara siirtyy itsestään putoamiskohdasta haluttuun paikkaan mikrokokoisten viivojen ohjaamana. Videon tekijät: Ville Jokinen, Visa Noronen, Sebastian Röder

Pinnoille tehdään uurteita, jotka ovat kymmenesosan ihmisen hiuksen paksuudesta. Kun öljypisara tippuu pinnalle, pisara liukuu säteittäisten uurteiden määrittämään suuntaan. Pinnan kehittäminen avaa uusia mahdollisuuksia nesteiden siirtämiseen sähköttömästi sekä laitteiden suojaamiseen saastuttavilta öljypisaroilta.

– Me kehitimme pintoja, jotka pystyvät siirtämään öljypisaroita pintajännityksen avulla. Kaikki pisarat, jotka tippuvat minne tahansa pintakuvioinnin alueelle, siirtyvät itsestään hyvin tarkasti kuvioinnin keskelle, kertoo tutkijatohtori Ville Jokinen.

– Vaikka pintojen käsittely on jo mahdollistanut vesipisaroiden hallinnan, öljypisaroiden ohjaaminen on pysynyt haasteena, koska öljyn pintajännitys on niin pieni, selittää tutkijatohtori Xuelin Tian.

Uudet pinnat pystyvät liikuttelemaan myös muita matalan pintajännityksen nesteitä öljyn lisäksi. Niillä liikkuvat niin vesi, viini kuin puhdas etanolikin. Nesteiden liikuttelua haluttuun suuntaan pintajännitysvoimien avulla tapahtuu myös luonnossa. Ilmiö on tuttu esimerkiksi kaktuksen piikeistä ja aavikon kuoriaisista. Tutkijoiden mielessä on useita mahdollisia sovelluskohteita teollisuudessa.

– Ilmiötä voisi hyödyntää muun muassa suojaamaan laitteiden tärkeimpiä ja herkimpiä alueita. Voimme saada esimerkiksi päälle pudonneet haitalliset öljypisarat liikkumaan pois laitteiden tärkeiltä ja herkiltä alueilta. Näin voidaan pitää esimerkiksi mustesuihkutulostuksen laatu korkeampana, sanoo professori Robin Ras.

Artikkeli: Juan Li, Qi Hang Qin, Ali Shah, Robin H. A. Ras, Xuelin Tian, Ville Jokinen: Oil droplet self-transportation on oleophobic surfaces. Science Advances 2016. DOI 10.1126/sciadv.1600148

Linkki artikkeliin (advances.sciencemag.org)

Yhteystiedot:

Tutkijatohtori Ville Jokinen
Aalto-yliopisto
Puh. 040 587 0425
ville.jokinen@aalto.fi

Professori Robin Ras
Aalto-yliopisto
Puh. 050 432 6633
robin.ras@aalto.fi
http://physics.aalto.fi/smw

 

Haluatko lisätä teoreettista ymmärrystäsi organisaatioiden johtamisesta?

0
0
Organisaatiot, tietotyö ja johtajuus -opintokokonaisuus alkaa syksyllä Avoimessa yliopistossa.

Aalto-yliopiston Avoimen yliopiston tarjontaan sisältyy syksyllä 2016 ”uusi-vanha” sivuopintokokonaisuus Organisaatiot, tietotyö ja johtajuus. Tämä viiden kurssin suomeksi opetettava kokonaisuus korvaa Avoimen yliopiston tarjonnassa pitkään olleen Muutosjohtamisen kokonaisuuden.

– Aallon edeltäjäkorkeakoulujen avoimissa yliopisto-opinnoissa on opetettu johtamista jo 1990-luvulta lähtien. Itse opetin edellisen kerran Avoimessa yliopistossa vuosina 1996–2003. Vuosituhannen vaihteessa kursseista koottiin muutosjohtamisen opintokokonaisuus, jota on nyt päivitetty ja uudistettu. Kurssien teemat säilyvät samoina, mutta opintokokonaisuuden nimen muutoksella halutaan viestiä opetuksen kehityksestä. Kurssit ovat olleet pidettyjä ja opiskelijat ovat kokeneet sisällöt merkityksellisiksi, kertoo uuden opintokokonaisuuden taustoista projektitutkija Jouni Virtaharju, joka vastaa kolmesta kokonaisuuteen kuuluvasta kurssista.

Työorganisaatioiden piirteiden ja toiminnan tarkastelua ihmistieteellisistä näkökulmista

Elämme yhteiskunnassa, joka on päivä päivältä yhä organisoidumpi. Kuulumme kaikki useisiin organisaatioihin ja lisäksi kohtaamme jatkuvasti lukuisia muita organisaatioita asiakkaan tai kuluttajan rooleissa. Organisaatioissa tehtävä työ on muuttunut tieto- ja palvelutyöksi ja entistä yleisempää on aineettomien tuotteiden ja palveluiden tuottaminen palveluntarjoajien ja kuluttajien yhteistoimintana.

– Organisaatiot, tietotyö ja johtajuus -opintokokonaisuus valmentaa opiskelijaa tähän kehitykseen liittyvien yhteiskunnallisten, organisatoristen ja yksilöllisten ilmiöiden ymmärtämiseen. Kursseilta saa valmiuksia ja välineitä organisaatioiden suunnitteluun, organisaatioiden muutospyrkimysten johtamiseen, henkilöstöhallintaan, organisaatioiden kehittämiseen ja henkilökohtaisen organisaatio- ja esimiesymmärryksen parantamiseen, Virtaharju avaa kurssien sisältöjä.

Ei vain parhaiden käytäntöjen esittelyä, vaan syvällistä opetusta organisaatioista monenlaisille opiskelijoille

Virtaharjun mukaan opintokokonaisuus ei jää työelämän 'parhaiden käytäntöjen' esittelyksi, vaan se tarjoaa opiskelijoille syvällistä ymmärrystä organisaatioiden luonteesta, niiden kehittämisestä ja johtajuudesta. Opiskelemaan ovat erittäin tervetulleita opiskelijat monilta eri taustoilta, joskin perustiedot yliopistotason johtamisen opinnoista olisi hyvä hallita jo entuudestaan. Kurssit tarjoavat mahdollisuuden päästä vertaamaan omia käsityksiään ja kokemuksiaan opettajien ja vertaisopiskelijoiden kokemusmaailmaan. Samalla oppii myös itsestään.

– Osa opiskelijoista tulee kursseille varmastikin käytännön intressien ohjaamana. Heillä on töissä saattanut olla ongelma, jonka syyt ja seuraukset eivät ole täysin auenneet. Kurssit avaavat heille, miksi ja miten ihmiset käyttäytyvät organisaatioissa niin kuin käyttäytyvät. Vastaukset eivät useinkaan ole tarkkoja, vaan yliopisto-opinnot auttavat heitä laittamaan asioita laajempaan perspektiiviin. Osa opiskelijoista on varmasti myös tutkinto-opiskelijoita, joista osalla kokemus johtamisesta ja työelämästä on vielä varsin vähäistä. Tällöin heillekin valkenee, että johtaminen on sittenkin ennen kaikkea arkista ja tavallista, joskin haastavaa, puuhaa, Virtaharju kertoo.

Lisätietoja opintokokonaisuudesta (avoin.aalto.fi)

Avoin yliopisto järjestää kaikille avoimia kauppatieteellisen, taiteiden sekä tekniikan alan opintoja. Tutustu tarjontaan ja ilmoittaudu mukaan!

 

Sähkötekniikan ja automaation professuuri nimetään Walter Ahlström -professuuriksi

0
0
Professuuria hoitaa professori Matti Lehtonen.

professori Matti Lehtonen

Aalto-yliopisto nimeää Sähkötekniikan korkeakoulun sähkötekniikan ja automaation laitoksen professuurin Walter Ahlström -professuuriksi kunnioittaakseen Walter Ahlströmin elämäntyötä. Professuuri vahvistaa Walter Ahlströmin säätiön ja Aalto-yliopiston pitkäaikaista yhteistyötä sekä yhteisiä tavoitteita maamme teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseksi. Professuuria hoitaa sähkötekniikan professori Matti Lehtonen.

Lehtonen on ansioitunut sähkövoimajärjestelmien tutkija. Energiajärjestelmät ovat historiansa suurimmassa murroksessa sitten höyrykoneen keksimisen. Muutoksen taustalla on pyrkimys hiilivapaaseen ja kestävään energiantuotantoon ja -käyttöön. Tämä tarkoittaa erilaisten aurinkoon ja tuuleen perustuvien tuotantomuotojen yleistymistä, energiavarastojen laajaa hyödyntämistä sekä sähkön kasvavaa käyttöä liikenteessä.

– Uusiutuvien energialähteiden käytön myötä sähköjärjestelmien on tulevaisuudessa pystyttävä integroimaan suuri määrä vaihtelevaa tuotantoa ilman että käyttövarmuus heikkenee. Koska sähköjärjestelmässä tuotannon ja kulutuksen on oltava koko ajan tasapainossa, tässä riittää haastetta, Lehtonen toteaa.

Lehtonen toivoo, että alalle tulee uusia huippuosaajia kehittämään sähköjärjestelmien tutkimusta ja ratkomaan tutkimusalan tulevia haasteita.

– Sähkömarkkinat eivät tällä hetkellä toimi riittävän markkinaehtoisesti eikä kysynnän ja tuotannon joustavuus toimi. Kestäviä ratkaisuja on haettava esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntämällä, Lehtonen jatkaa.

Sekä Walter Ahlströmin säätiön että Aalto-yliopiston tavoitteena on tukea entistä paremmin nuorten lahjakkaiden tutkijoiden uraa.

– Edelläkäyvät energiaratkaisut on yksi tutkimuksemme avainalueista. Alan murros vaatii tutkimusosaamista ja uusia alan huippuosaajia. Vastaamme haasteeseen perustamalla uuden energiajärjestelmiin keskittyvän maisteriohjelman, Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kertoo. 

– Säätiö tukee suomalaista teknologiaosaamista erityisesti niillä aloilla, joilla on edessään vahva tulevaisuus ja kasvavat markkinat. Professori Lehtosen tausta, ammatillinen kokemus sekä asiantuntemus sähkötekniikan alalla tukevat ajatustamme, professori Markku Wilenius, Walter Ahlströmin säätiön hallituksen puheenjohtaja sanoo.


Vuorineuvos Walter Ahlström (1875–1931) oli A. Ahlström osakeyhtiön pitkäaikainen pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Walter Ahlström ymmärsi varhain tutkimus- ja kehitystyön merkityksen maamme teollisuuden kilpailukyvylle ja mm. perusti vuonna 1926 säätiön tukemaan tiedettä puunjalostusteollisuuden, sähkötekniikan, voimatalouden ja metalliteollisuuden aloilla. Tietoa säätiöstä www.walterahlstrom.fi.

Akustiikkatutkija löysi selityksen revontulien äänille

0
0
Äänet syntyvät, kun tyynellä säällä muodostuvan alailmakehän sulkukerroksen varaukset purkautuvat magneettimyrskyn vaikutuksesta.

Inversiohypoteesisuomiweb.png

Uuden inversiohypoteesin mukaan poksahdukset ja räsähdykset syntyvät, kun revontuliin liittyvä magneettimyrsky aktivoi inversiokerrokseksi kutsuttuun ilmakehän sulkukerrokseen kertyneet sähkövaraukset ja saa ne purkautumaan. Kuva Unto K. Laine

Vuonna 2012 Aalto-yliopiston professori Unto K. Laineen vetämä tutkijaryhmä osoitti revontulien äänten syntyvän lähellä maanpintaa, noin 70 metrin korkeudessa. Nyt Laine on löytänyt selityksen äänten syntymekanismille yhdistämällä tekemiään mittauksia Ilmatieteen laitoksen lämpötilaprofiileihin. Uuden inversiohypoteesin mukaan poksahdukset ja räsähdykset syntyvät, kun revontuliin liittyvä magneettimyrsky aktivoi inversiokerrokseksi kutsuttuun ilmakehän sulkukerrokseen kertyneet sähkövaraukset ja saa ne purkautumaan.

– Yleensähän lämpötila laskee ylöspäin mentäessä. Kovalla pakkasella ja yleensäkin kirkkaalla säällä kovin kylmyys on illan ja yön aikana kuitenkin lähellä maanpintaa, minkä jälkeen lämpötila alkaa nousta. Tyynenä iltana päivän aikana lämmennyt ilma ei sekoitu vaan nousee ylös kohti kylmempää kerrosta, josta se ei pääse läpi – kuten eivät myöskään sen mukana maanpinnalta kulkeutuvat negatiiviset varaukset, Unto K. Laine kuvailee kerroksen syntyä.

– Sulkukerroksen yläpuolelle kertyy vastaavasti positiivisia varauksia. Lopulta magneettimyrsky saa nämä varaukset purkautumaan, jolloin syntyy mittauksissa näkyviä magneettipulsseja ja räsähdysten ja pamausten kaltaisia ääniä, nykyisin emeritusprofessorina tutkimustaan tekevä Laine selittää.

Kansi kylän yllä

Unto K. Laine teki tutkimuksen perustan muodostavat äänitykset 17.–18. maaliskuuta 2013, jolloin Etelä-Suomessakin saatiin ihailla poikkeuksellisen upeita revontulia.

– Äänitin Fiskarsissa 20 asteen pakkasessa satoja äänitapahtumia, joista olen poiminut 60 voimakkainta tapahtumaa, jotka syntyivät juuri mittauspaikan yläpuolella. Niitä edeltäneet magneettipulssit osoittivat äänilähteen sijainneen noin 75 metrin korkeudessa. Samana yönä Ilmatieteen laitos teki omia mittauksiaan, jotka todistivat inversiokerroksen sijainneen samassa korkeudessa, missä äänetkin syntyivät. Myös korrelaatio magneettipulssien voimakkuuden ja äänenvoimakkuuden välillä oli hyvin vahva.

Laineen mukaan inversiohypoteesi selittää hyvin myös sen, miksi revontuulien äänistä on tehty havaintoja vain tyynellä säällä.

– Pienikin tuuli estää inversiokerroksen syntymisen, jolloin ääniäkään ei synny, hän kiteyttää ja kertoo törmänneensä inversioon jo pikkupoikana Pohjanmaalla.

– Talvella tyynellä säällä kaikista mökeistä nousi savu viivasuoraan ylös, pysähtyi yhtäkkiä ja alkoi sitten levitä vaakasuoraan kanneksi kylän ylle, hän muistelee.

Laine korostaa, ettei hypoteesi sulje pois muita mekanismeja. Se selittää kuitenkin ensimmäistä kertaa kaikki kolme revontulien ääniin liittynyttä epävarmuutta.

– Syntymekanismin lisäksi se auttaa ymmärtämään sen, miten voimme kuulla jotain, joka visuaalisesti tapahtuu 80–100 kilometrin korkeudessa. Inversiokerroshypoteesi antaa vastauksen myös siihen, miksi äänihavainnot on tehty lähes yhtä aikaa näköhavainnon kanssa: 75 metrin korkeudesta ääni saapuu ihmiskorvaan jo noin 0,2 sekunnin kuluttua.

Auroral Acoustics project – a progress report with a new hypothesis -tutkimusta esiteltiin 22. kesäkuuta Baltic-Nordic Acoustic Meeting -konferenssissa Tukholmassa.

Lisätietoja:

Emeritusprofessori Unto K. Laine
unto.laine@aalto.fi
Auroral Acoustics -hankkeen sivut

Lue myös: Revontulien äänet syntyvät lähellä maanpintaa

Aalto-1:n laukaisu siirtyy marraskuulle

0
0
Satelliittia kuljettavan Falcon 9 -raketin lennon aikataulua on muutettu myöhästyneiden laukaisujen vuoksi.

Suomen historian ensimmäisen satelliitin laukaisu viivästyy arvioidusta kesä-heinäkuusta loppusyksyyn. SpaceX -yhtiö on ilmoittanut laukaisuajankohdaksi syys-marraskuun välisen ajan.

Aalto-1 on ollut jo pitkään valmiina lähtöön. Se toimitettiin toukokuussa Hollannin Delftiin ja integroitiin Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön. Satelliitti odottaa kiinnityssäiliössä kuljetusta kohti laukaisupaikkaa Yhdysvaltojen länsirannikolla sijaitsevaa Vandenbergin tukikohtaa. Kiinnityssäiliö kiinnitetään myöhemmin laukaisupaikalla SHERPA- järjestelmään, joka mahdollistaa useiden satelliittien kuljettamisen samalla raketilla.

– Vaikka viivästykset eivät ole tällä alla epätavallisia, tämä on kaikin puolin harmillinen asia. Satelliittia ei ole suunniteltu olemaan toimettomassa tilassa lähes puolen vuoden ajan. Todennäköisesti matkaamme kesän jälkeen vielä kertaalleen Hollantiin varmistamaan satelliitin järjestelmien toimintavalmiuden, projektin vastuullinen vetäjä, professori Jaan Praks kertoo.

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardin mukainen nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyydissä on kolme tutkimuslaitetta: VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

Aalto-1 lähetetään noin 600 kilometrin korkeudessa olevalle maapallon napojen kautta kulkevalle radalle yhdysvaltalaisen SpaceX -yhtiön osittain uudelleenkäytettävällä Falcon 9 -raketilla. Suurin osa Falcon 9:n laukaisuista tapahtuu muille kuin tällaisille naparadoille, joten Aalto-1:n siirtäminen toiselle aiemmalle lennolle ei ole mahdollista.

Tuleva laukaisu on historiallinen, sillä samalla kyydillä avaruuteen viedään ennätykselliset 80 pientä nanosatelliittia.

Aalto-1 tiimin kesä on kiireinen, sillä Otaniemessä sijaitseva maa-asema siirretään uuteen paikkaan kampuksella. Samalla muun muassa antennijärjestelmän toimivuutta parannellaan. Uudistettu maa-asema otetaan käyttöön heinäkuussa. Maa-asema tukee Aalto-1-, Aalto-2- sekä myös Suomi 100 -satelliittien missiota.

Lisätietoa:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
puh. 050 420 5847

Tarkempaa tietoa hankkeesta ja materiaalia löytyy satelliitin verkkosivuilta (aalto1.fi)
Katso video: Satelliitin tarina (youtube.com)

Aalto-1 on suunniteltu ja rakennettu Espoon Otaniemessä. Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Satelliitin laukaisua tukevat Aalto-yliopiston lisäksi SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

 

Tutkijat toteuttaneet kapeakaistaisen esineiden internet -järjestelmän prototyypin

0
0
Kyseessä on yksi ensimmäisistä GSM-kanavien uudelleenkäytön mahdollistavista NB-IoT-järjestelmän versioista.

Sähkötekniikan korkeakoulun tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen tutkijat ovat toteuttaneet menestyksekkäästi NB-IoT-nimisen kapeakaistaisen esineiden internet -järjestelmän prototyypin. Kyseessä on LTE-verkon (Long Term Evolution) kapeakaistainen versio, jolla pyritään kommunikaatiosovelluksiin, jotka ovat tiedonsiirtonopeudeltaan alhaisia ja joiden moduulikohtaiset kustannukset ovat edullisia, akku pitkäkestoinen ja kattavuus laaja.  LTE-verkon etuna on se, että verkko on jo käytössä ja NB-IoT-laitteet voivat siirtää dataa operaattorin normaalin LTE-liikenteen sisällä.

Aalto-yliopiston tutkijoiden ohjelmistoradiopohjainen NB-IoT-järjestelmä on yksi ensimmäisistä GSM-kanavien uudelleenkäyttöön soveltuvista toteutuksista. Tässä toteutuksessa on kyse NB-IoT-järjestelmän GSM-kantoaaltotaajuusversion fyysisestä kerroksesta.

NB-Iot-testausta Otaniemessä, Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto-yliopisto

NB-IoT-järjestelmän toteuttamisessa käytetään Ubuntu Linux –käyttöjärjestelmää, joka hyödyntää ohjelmistoradiota (SDR). Aalto-yliopiston järjestelmätoteutus mahdollistaa mm. verkon virtualisoinnin.

–  Tämä avaa mahdollisuuksia uudenlaisille sovelluksille, joissa kolmannet osapuolet voivat hyödyntää NB-IoT-järjestelmää, esimerkiksi automaatioteollisuuden tuotteissa, sanoo tutkimushankkeen professori Riku Jäntti.

Otaniemen kampuksella on kokeiltu Aalto-NB-IoT-järjestelmällä lämpötila-, kosteus- ja paineantureiden keräämän tiedon siirtymistä anturista tukiasemaan. NB-IoT voidaan ottaa käyttöön vapautuvilla GSM-kantoaaltotaajuuksilla, LTE-taajuuksien suojakaistoilla tai käyttämällä osaa operaattorin LTE-taajuusalueesta. Aalto-yliopisto on kokeillut järjestelmää 630 MHz -kaistalla, mutta se voidaan helposti konfiguroida 900 MHz GSM -kaistalle.

NB-IoT-järjestelmää ollaan parhaillaan standardoimassa kolmannen sukupolven matkaviestinnän kehittämisen yhteistyöhankkeen (3GPP) puitteissa. Ensimmäiset määritykset viimeistellään kesällä 2016. Tutkijat ovat kehittäneet järjestelmää yhtäaikaisesti 3GPP-standardoimisprosessin etenemisen kanssa.

NB-IoT-järjestelmän toteutus tehtiin osittain Take-5-hankkeita rahoittavien EIT Digital HII-ACTIVE -ohjelman ja Suomen valtion innovaatiorahoituskeskuksen TEKESin tuella.

Katso video prototyypin kokeilusta (youtube.com)

Lisätietoja:

Professori Riku Jäntti
Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen johtaja, Aalto-yliopisto
riku.jantti@aalto.fi

Katso myös:

Take-5-hanke (5gtnf.fi)
EIT Digital HII Active (eitdigital.eu)

Aalto-yliopistoon haki 9 606 kevään yhteishaussa

0
0
Korkeakoulujen valtakunnallisen yhteishaun tulokset on julkaistu Opintopolku-palvelussa.

Korkeakoulujen valtakunnallisen yhteishaun tulokset on julkaistu 1.7.2016 Opintopolku-palvelussa. Hakijat voivat tarkistaa oman valintatilanteensa kirjautumalla Oma Opintopolku -palveluun osoitteessa www.opintopolku.fi.

Huhtikuun alussa päättyneessä valtakunnallisessa yhteishaussa Aalto-yliopiston tekniikan hakukohteisiin haki 6192 henkilöä. Kauppatieteiden kandidaattiohjelmaan haki 3668 henkilöä ja International Business -kandidaattiohjelmaan 846 henkilöä. Taiteiden alalla hakijoita oli 2109. Sama henkilö on voinut hakea usealle eri alalle ja useaan hakukohteeseen. Yhteensä eri hakijoita kaikkiin Aalto-yliopiston hakukohteisiin oli 9606. Vastaava hakijoiden lukumäärä vuonna 2015 oli 9893.

Vuoden 2016 valinnoissa Aallon kandidaattiohjelmissa on kaiken kaikkiaan 1540 aloituspaikkaa.  Valtakunnallisessa Opintopolku-palvelussa tehtävä sijoitteluajo tuo jokaiselle hakijalle yhden opiskelupaikan. Sijoitteluajo kattaa kaikki yhteishaun hakukohteet yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, ja se päättyy 15.8. Tämän vuoksi lopullinen hyväksyttyjen uusien opiskelijoiden määrä on selvillä vasta sitten, kun kaikki paikat on vastaanotettu.

Kaikki yhteishaussa hakeneet opiskelijat saavat tiedon valinnan tuloksesta Oma Opintopolku -palvelun lisäksi myös tuloskirjeestä, jonka Opetushallitus lähettää hakijoille sähköpostitse.

Lisätietoa Aalto-yliopiston uusille opiskelijoille löytyy Into-sivustolta. (into.aalto.fi)

Lisätietoja:
Milla Vaisto-Oinonen
ulkoisten asiakkaiden palvelujen päällikkö
puh. 050 362 8880


Team Aalto sijoittui toiseksi IEEE:n kansainvälisessä opiskelijoiden suunnittelukilpailussa

0
0
Kilpailun voittajat valittiin artikkelin, esittelyvideon ja konferenssissa järjestetyn esittelytilaisuuden perusteella.

Onnea Niko Lindvall (vas.), Mikko Leino, Rasmus Luomaniemi ja Henri Partanen.

Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijaryhmä, jonka projektityötä on alustettu radiotieteen ja -tekniikan laitoksen Antennas workshop -kurssilla, on sijoittunut toiseksi maailmanlaajuisessa IEEE:n opiskelijasuunnittelukilpailussa.

Yhteensä 47 joukkueesta valittiin kuusi joukkuetta semifinaaliin alustavien kilpailusuunnitelmien perusteella. Finaalikierrokset järjestettiin 26. kesäkuuta alkaen Puerto Ricossa, Yhdysvalloissa. Kilpailun voittajat valittiin kilpailutyöstä kirjoitetun artikkelin, esittelyvideon ja konferenssissa järjestetyn esittelytilaisuuden perusteella.

Team Aallon jäsenet nano- ja radiotieteen maisteriohjelman opiskelijat TkK Mikko Leino ja TkK Henri Partanen sekä elektroniikan ja sähkötekniikan kandidaattiohjelman opiskelijat Niko Lindvall ja Rasmus Luomaniemi totesivat, että osallistuminen oli hieno ja opettavainen kokemus monellakin tavalla.

– Pääsimme hyödyntämään kursseilla opittuja asioita käytännössä. Lisäksi tutustuimme muihin kilpailuun osallistuneisiin joukkueisiin ja heidän töihinsä sekä pääsimme luomaan akateemisia kontakteja, Rasmus kertoo.

Vuosittain järjestettävässä kilpailussa Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijaryhmät ovat menestyneet erittäin hyvin. Semifinaalipaikka oli jo kolmas perättäinen. Edellisinä vuosina sijoitukset olivat finaalissa toinen ja kolmas.

– Tämä kertoo meidän todella kovasta tasosta ja erityisesti erinomaisista opiskelijoista vuodesta toiseen. Edellisvuosien menestys motivoi uusia opiskelijoita tavoittelemaan vielä parempaa onnistumista, Antennas workshop -kurssin vastuuopettaja, yliopistonlehtori Jari Holopainen toteaa.

Kilpailun aihe liittyy merkittävään ja ajankohtaiseen murrokseen esineiden internetin (Internet of Things) kehityksessä. Ryhmä kehitti energiaa keräävän laitteen, joka vastaanottaa ympäristössä olevia radioaaltoja ja muuntaa radioaallon energian tasavirtaenergiaksi. Toteutus on erinomainen ja on suorituskyvyltään jopa parempi kuin muutama vastaavanlainen kaupallinen ratkaisu.

Katso video ryhmän kilpailutyöstä tästä.

teamaalto1.jpg

Yksi korkeakoulun tutkimuksen painopistealueista on mikro- ja nanotekniikka ja siihen liittyvä sensorien kehitys. Kilpailujoukkueen mentori ja Antennas workshop -kurssin toinen vastuuopettaja on langattomien sensorien tutkimustyötä vetävä professori Ville Viikari.

 

Lukiolaiset suorittivat LUMAssa soveltavan fysiikan kesälukiokurssin

0
0
Kurssilla mm. tehtiin oppilastöitä, perehdyttiin ohjelmoinnin perusteisiin ja vierailtiin Aallon tutkimuslaboratorioissa.

Kurssilla opittiin paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita. Palaute oli positiivista.

”Oli mielenkiintoista päästä ohjelmoimaan eri virtapiirejä, vaikka ajattelin aluksi, että ohjelmointi olisi hieman tylsää, muttei se olekaan. Yksinkertaisenkin ohjelman toimimaan saaminen oli hienoa. Myös idea, että voisi lähettää viestin kahvinkeittimeen, joka alkaisi keittämään sen jälkeen kahvia, oli erikoinen.

Robotiikkalaboratoriossa käytyäni oivalsin robotiikan mahdollisuudet. Vaikka se on vielä kehittelyasteella, tulevaisuudessa se voi olla merkittävä apu. En olisi voinut ajatella, että robotti pystyy oppimaan näyttämisen perusteella esimerkiksi puun höyläämistä. Erikoista toisessa robotissa oli sen interaktiivisuus. Se katsoi muita ihmisiä, liikkui ja osasi nousta ylös mahaltaan, mikä oli yllättävää. Lisäksi oli mielenkiintoista kuulla siitä, miten robotti voisi opettaa toista robottia osoittelemalla ja nimeämällä tavaroita. Osoittamisen robotti ymmärtäisi viittaukseksi vektorin suuntaisen suoran ja kappaleen lävistyspisteeseen, mikä oli päivän teoreettinen annos.”

Tarkemmat tiedot vuoden 2016 kurssista

Katso video kurssista:

Ilmoittautuminen syksyn promootioon on avattu!

0
0
Ilmoittautuminen loppuu 15. syyskuuta.

Juhlallinen promootioakti alkaa kello 13:15 Otaniemessä, Otakaari 1, Aalto-salissa. Kutsuvieraiden toivotaan olevan paikoillaan viimeistään kello 13:00. Päivätilaisuus on kaikille maksuton. Promootion iltajuhlaa, illallisia ja tanssiaisia, vietetään kello 18:30 alkaen (ohjelma alkaa klo 19) Helsingissä Tapahtumakeskus Telakalla, Henry Fordin katu 6. Illalliskortin hinta promovoitavalle tohtorille ja hänen seuralaiselleen on 100 euroa/henkilö.

Ilmoittautumiset pyydämme tekemään viimeistään torstaina 15.9.2016 tapahtuman ilmoittautumisjärjestelmän kautta. Illalliskortit maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Ota yhteyttä osoitteeseen aalto.promootio@tapahtumaan.fi tai pirjo.torkkola@aalto.fi, mikäli joudut myöhemmin peruuttamaan osallistumisesi tai muuttamaan ilmoittautumista koskevia tietoja. Huomioithan, että osallistumismaksu palautetaan vain, jos peruutus tehdään ennen 22.9.2016.

Aalto-2-satelliitti on valmis avaruuteen

0
0
Satelliitin suunnittelussa ja rakentamisessa on hyödynnetty Aalto-1:n tekniikkaa ja saatua kokemusta.

Aalto-2 lähtövalmiina Otaniemessä. Kuva: Tuomas Tikka

Suomen historian ensimmäinen opiskelijavoimin toteutettu Aalto-1-satelliitti saa jatkoa, kun Aalto-2 on nyt valmis avaruuteen. Aalto-2-satelliitin rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

– Projektissa on jatkokehitetty Aalto-1-projektissa kehitettyä tekniikkaa ja tietotaitoa. Aalto-1 ja Aalto-2 ovat Aallon uuden avaruustekniikan sukupolven osaamisen taidonnäyte, projektin vastuullinen vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks iloitsee.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-missioon, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista. Projektiin osallistuu yhteensä 50 nanosatelliittia, jotka laukaistaan satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle. Kiertoradalla satelliitit levittäytyvät nopeasti laajalle alueelle ja tippuvat alle puolessa vuodessa ilmakehään, jossa ne palavat ilmanvastuksen voimasta.

– Aalto-2 kantaa mukanaan Oslon yliopistossa kehitettyä multi-Needle Langmuir Probe (mNLP) hyötykuormaa plasman ominaisuuksien mittaamiseen. Tiimimme tärkein tavoite on osoittaa Aalto-yliopistossa suunniteltu ja rakennettu satelliittialustamme toimintakelpoiseksi avaruuden haastavissa olosuhteissa, Aalto-2-satelliitin projekti- ja laatupäällikkö Tuomas Tikka kertoo.

Laukaisu loppuvuodesta

Satelliitin monivaiheinen matka Espoon Otaniemestä kiertoradalle alkaa ensi viikolla, kun se toimitetaan Hollannin Delftiin Innovative Solutions in Space puhdastilaan. Puhdastilassa satelliittiin tehdään vielä viimeiset tarkastukset ja se kiinnitetään Nanoracks laukaisusovittimeen. Sieltä sen matka jatkuu Yhdysvaltojen itärannikolle odottamaan Orbital ATK:n Antares raketin ja Cygnus rahtialuksen laukaisua kansainväliselle ISS:n avaruusasemalle. Arvioitu laukaisu on loppuvuodesta 2016.

– Rahdin saavuttua kansainväliselle avaruusasemalle laukaisusovitin asennetaan astronauttien toimesta robottikäteen, jonka avulla satelliitit irrotetaan turvallisesti sopiville kiertoradoilleen. Mikäli aseman astronautit kuvaavat irrotusta, näemme Aalto-2-satelliitin vielä kerran sen jälkeen, kun asennamme sen ensi viikolla laukaisusovittimen sisään, Tikka kertoo.

Satelliitin suunnitteluun ja rakentamiseen on osallistunut kymmeniä opiskelijoita Aalto-yliopiston eri laitoksilta. Integroinnin laukaisusovittimeen Hollannissa suorittavat Aalto-2-satelliitin projekti- ja laatupäällikkö Tuomas Tikka, systeemi-insinööri Nemanja Jovanovic ja systeemisuunnittelija Janne Kuhno. Aalto-2-projektia rahoittavat Tekes ja Aalto-yliopisto.

Lisätietoa:
Aalto-2-satelliitin projekti- ja laatupäällikkö Tuomas Tikka
tuomas.tikka@aalto.fi
puh 050 436 9119

apulaisprofessori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
jaan.praks@aalto.fi
puh 050 420 5847

www.aalto1.fi
 

Systeemitutkija tekee elämästä helpompaa

0
0
Professori Yu Xiaon ja hänen kollegoidensa ansiosta eksyminen lentokentillä ja kauppakeskuksissa voi olla pian historiaa.

Yu_Xiao_Aalto_University_photo_by_Lasse_Lecklin_www2.jpg

Yu Xiao aloitti Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun apulaisprofessorina kesäkuussa. Kuva Lasse Lecklin

Professori Yu Xiao, mitä tutkit ja miksi?

Alani on systeemitutkimus. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa, että tunnistamme arkisia ongelmia, yritämme löytää niiden ratkaisemiseen tarvittavat palat ja koota sitten paloista fiksun kokonaisuuden, joka on käyttäjien kannalta mahdollisimman toimiva.

Tällä hetkellä tutkimukseni keskittyy crowdsensingiin, jossa dataa – oli sitä kerätty ihmisistä, sensoreista tai vaikka älypuhelimista – hyödynnetään yhteisten ongelmien ratkaisussa. Tuoreimmassa tutkimuksessani paneudun siihen, miten kuvia ja muuta älypuhelimista saatavaa sensoridataa voitaisiin käyttää sisätiloja kuvaavien karttojen ja niihin soveltuvien navigointijärjestelmien luomisessa automaattisesti. Ulkotiloissa niiden käyttö on jo arkipäivää, mutta entä kun saavumme vieraalle lentokentälle tai yritämme löytää valtavasta ostoskeskuksesta ravintolan? Haluan työni kautta mahdollistaa ihmisille parempia palveluita.

Miten päädyit tutkijaksi?

En haaveillut tutkijan ammatista vaan ajauduin tielle sattumalta. Tein tietojenkäsittelytieteen kandi- ja maisteriopinnot Kiinassa, ja valmistumiseni jälkeen sain hyvän työtarjouksen Microsoftilta. Sitten lopputyöni ohjaaja soitti ja kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään ulkomaille. Epäröin hetken, mutta sitten tajusin, että yrityksen valitseminen merkitsisi valmiiksi suunnitellun urapolun kulkemista. Siksi lähdin Aalto-yliopistoon suorittamaan jatko-opintoja. Huomasin nopeasti nauttivana tutkimuksesta; uuden löytämisestä ja siitä, ettei työtä aloittaessa koskaan tiedä, mihin lopulta päätyy. Uskon, että moni nuori on kuin minä – siksi tutkijan uralle kannattaa antaa tilaisuus!

Mitkä ovat olleet urasi kohokohdat?

Kohokohtia mieluummin puhun käännekohdista. Ensimmäinen koitti väitöskirjan jälkeen, kun olin Carnegie Mellon Universityssä vierailevana tutkijana. Olin tehnyt jatko-opintoni langattoman mobiiliviestinnän energiatehokkuudesta, eli käytännössä yrittänyt saada kännyköiden akuista pitkäkestoisempia. Tunsin, että halusin mennä pidemmälle; katsoa, miten pilvilaskentaa ja mobiilia tietojenkäsittelyä voisi yhdistää. Vuoden aikana sain paitsi vahvan pohjan systeemitutkimukseen myös kyvyn ajatella yksittäisiä ongelmia suurempia asioita – visioida sellaista, jota ei vielä ole olemassakaan.

Toinen iso muutos on se, että tutkimukseni matka osaksi ihmisten elämää on lyhentynyt selvästi, mikä on todella motivoivaa. Saimme vastikään professori Antti Ylä-Jääsken kanssa Tekesin TUTL-rahoituksen sisäpaikannusjärjestelmien ja -karttapalvelujen kehittämiseen.

Mikä on tutkijan tärkein ominaisuus?

Minun tutkimuksessani kyky tulkita dataa ja muuttaa se edelleen toimiviksi palveluiksi. Moniosaaminen on myös tärkeää – en ole esimerkiksi koneälyekspertti, mutta minun on pystyttävä omaksumaan sen ydinasiat nopeasti. Ja tutkijan pitää aina olla valmis laittamaan itsensä likoon.

Mitä haluat välittää opiskelijoillesi?

Kun tein työharjoittelua Intelillä, mentorini sanoi minulle, että pelkkä oppiminen ei riitä vaan pitää myös ymmärtää, miksi asiat tehdään tietyllä lailla ja tietyllä hetkellä. Se oli mainio opetus, jonka haluaisin myös opiskelijoideni sisäistävän.

Mitä odotat tulevaisuudelta?

Aloitin Aallon apulaisprofessorina kesäkuussa, joten ensimmäinen tehtäväni on oman tutkimusryhmän kokoaminen. Tulevaisuudessa toivon työni hyödyttävän yhteisöä ja tekevän ihmisten elämästä helpompaa.

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Yu Xiao
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu, tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos
yu.xiao@aalto.fi

Viewing all 949 articles
Browse latest View live