Materiaaleja on tutkittu Aallossa eri näkökulmista jo pitkään, ja aiheen parissa työskentelee laaja joukko tutkijoita ja professoreja. Myös alan liiketoimintamahdollisuudet ovat suuret. Lehden pääartikkeleissa esitellään kolme yliopiston piiristä syntynyttä yritystä: luunpidennyshoitoa kehittävä Synoste sekä nanoteknologia-alan yritykset Canatu ja Picosun.

Canatun perustaja, professori Esko Kauppinen muistuttaa, että keksinnön saattaminen laboratoriosta kaupan hyllylle vie paljon aikaa. Häneltä kollegoineen se vaati kymmenen vuotta intensiivistä tutkimustyötä, ja mukana oli myös ripaus hyvää onnea.

Rehtori Tuula Teeri toteaa lehden Avauksia-tekstissä, että yliopiston strategia on tuottanut tulosta: ”Yliopisto-rankingit ja saavutuksemme kaikkein kilpailluimman rahoituksen hakemisessa kertovat kansainvälisen asemamme nopeasta vahvistumisesta. Olemme onnistuneet kehittämään ratkaisuja muuttuvan osaamistalouden haasteisiin. Aallon ympärille rakentunut ekosysteemi tuottaa tutkitusti puolet Suomen uusista yliopistolähtöisistä yrityksistä.” 

Tieteen akateemikko, kesällä eläkkeelle jäävä professori ja dekaani Risto Nieminen kertoo Oho-palstalla tutkimustyön kompastuskivistä.

Kuka-palstan alumnihaastattelussa Risto Siilasmaa, F-Securen ja Nokian hallituksen puheenjohtaja, toteaa olevansa ikuinen yrittäjä: ”Ennen kaikkea yrittäjyys on minusta vastuunkantoa; sitä, ettei sivuuteta ongelmia ja jätetä niitä muiden ratkottaviksi.”

Kolumnissa tapaamme Linda Liukkaan, joka puolestaan kertoo olevansa ”ainakin lastenkirjailija, kuvittaja, koodari ja toimitusjohtaja”, sillä hänen mielestään parhaiten oppii tekemällä. Ja eniten pääsee tekemään, kun ei määritä itseään liian tiukasti.

Kuvareportaasi Siellä näyttää, millaista on ”koodauksen maratonilla”, hackathon-tapahtumassa. Kulttuurialan hackathonissa ideoitiin avoimesta kulttuuridatasta uusia tuotteita, konsepteja, sovelluksia ja taideteoksia.

Magazine on saatavilla Aalto-yliopiston kampuksilla. Näköislehti on luettavissa issuu.com-sivustolla, ja artikkeleiden englanninkielisiä käännöksiä on osoitteessa aalto.fi/magazine.

Strategisen tutkimuksen neuvosto on 9.5.2016 valinnut neljätoista konsortiota tutkimusohjelmiin. Aalto-yliopisto koordinoi kolmea konsortiota: konsortion johtajat ovat professorit Olli Varis, Raine Mäntysalo ja Maarit Karppinen. Lisäksi Aalto on partnerina yhdessä konsortiossa, jossa mukana Aallosta on Research Fellow Sari Kujala.

Kolmetoista konsortiota aloittaa neljässä uudessa strategisen tutkimuksen ohjelmassa: Kaupungistuva yhteiskunta, Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat, Turvallisuus verkottuneessa maailmassa sekä Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat. Maarit Karppisen vetämä konsortio täydentää vuonna 2015 aloittaneen Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi -ohjelman kokonaisuutta. Konsortioiden rahoitukseen käytetään yhteensä 50,2 miljoonaa euroa vuosina 2016–2019.

Strategisen tutkimuksen neuvosto rahoittaa yhteiskunnallisesti merkittävää ja vaikuttavaa korkeatasoista tutkimusta. Konsortiot etsivät konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. Yhteistyö tiedontuottajien ja -hyödyntäjien välillä koko hankkeen ajan on tärkeää.

Teemat ja Aallon vetämät konsortiot

Turvallisuus verkottuneessa maailmassa

Failandiasta Winlandiaan: konsortion johtaja professori Olli Varis

Tervetuloa Failandiaan! Maahan, jossa ruoka- ja energiahuolto ei toimi ja yhteiskunnan turvallisuus on sirpaleina. Vai matkustaisitko mieluummin Winlandiaan, maahan jossa resilientit suunnittelu- ja päätöksentekoprosessit ovat estäneet tällaisen katastrofin toteutumisen? Tutkimushanke ’Failandiasta Winlandiaan’ tarjoaa skenaarioiden, päätösanalyysin ja yhteiskehittämisen avulla näkymän näihin molempiin tulevaisuuksiin. Hanke tarkastelee, miten veteen, ruokaan ja energiaan liittyvät muutospaineet ja shokit sekä niihin liittyvät poliittiset päätökset vaikuttavat Suomen kokonaisturvallisuuteen. Hankkeessa tutkitaan, kuinka mukautuvia järjestelmämme ja päätöksentekoprosessimme ovat tällaisiin riskeihin, sekä muotoilemme analyysin perusteella suosituksia ja ydinviestejä avainasemassa oleville päätöksentekijöille eri sektoreilla. Tutkimusta voi seurata Twitterissä https://twitter.com/Win_Failand ja somessa hashtagilla #WINland.

Konsortion partnerit:
Burkhard Aufferman, Turun yliopisto
Antti Tuomas Belinskij, Itä‐Suomen yliopisto
Outi Kuittinen, Demos Helsinki
Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus
Juha Mäkinen, Maanpuolustuskorkeakoulu
Sanna Syri, Aalto yliopisto
Veli‐Pekka Tynkkynen, Helsingin yliopisto
 

Kaupungistuva yhteiskunta

MALPE‐koordinaatiosta integroivaan visiointiin: konsortion johtaja professori Raine Mäntysalo

Suomen kaupunkiseuduille on kehitetty MALPE-toimintamallia pyrkimyksenä sovittaa yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen suunnittelunäkökulmia valtion ja kuntien yhteistyönä. Tästä mallista ponnistaen hanke pyrkii 1) kokoavaan käsitykseen Suomen kaupungistumisprosesseista ja kasautumisdynamiikoista - eurooppalaiseen kehitykseen vertaillen ja tarkastellen niiden kytkentöjä kestävyyteen, toimivuuteen ja elinvoimaisuuteen; 2) näkemyksellisyyteen epäselvyyksistä, jotka liittyvät poliittiseen toimijuuteen, tiedonhallintaan ja eri politiikkatoimien koordinaatioon nykyisessä MALPE-työssä sekä 3) kehittämään normatiivisia ratkaisukeinoja näihin kehityskulkuihin kiinnittymiseksi. Näitä tutkimuksellisia oivalluksia hyödyntäen hanke pyrkii 4) kytkemään laadullisesti uutta tietoa hallintosektoreiden ja -tasojen yhteiskoordinoinnissa ja 5) tuottamaan luovan yhteiskehittelyn menetelmin politiikka- ja suunnittelusuosituksia MALPE-työhön osallistuneille kaupunkiseuduille.

Konsortion partnerit:

Simin Davoudi, Newcastle University
Juha Honkatukia, VTT Oy
Jouni Häkli, Tampereen yliopisto
Kati‐Jasmin Kosonen, Tampere City Region
Kimmo Lapintie, Aalto yliopisto
Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus
Petter Næss, Norwegian University of Life Sciences
Joseph Ravetz, University of Manchester
Maria Ritola, Demos Helsinki
Hannu Tervo, Jyväskylän yliopisto
Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto
 

Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi ‐ täydennyshaku

Korkean jalostusarvon materiaalit suljetussa raaka‐ainekierrossa: konsortion johtaja Maarit Karppinen

CloseLoop on kiertotalouden edelläkävijöiden muodostama hanke, jossa keskitytään korkean jalostusarvon teknologioiden suljettuihin materiaalikiertoihin. Tavoitteena on pienentää merkittävästi primääristen raaka-aineiden kulutusta ja edesauttaa hiilineutraaliin talouteen siirtymistä. ICT-, energia-, liikenne- ja hyvinvointisektoreilla kehitettävät tulevaisuuden teknologiat pohjautuvat usein erittäin monimutkaisiin hybridimateriaaleihin, joiden materiaalikierron sulkeminen vaatii uusia kiertotaloudellisia läpimurtoja. Monipuolisen konsortiomme vahvuuksia ovat ratkaisukeskeinen suljettujen materiaalikiertojen teknologiaosaaminen sekä uusien liiketoimintamallien ja kuluttajien käyttäytymisen syvällinen, tutkimuspohjainen ymmärrys. Haluamme tehdä korkean jalostusarvon teknologioiden kiertotalousosaamisesta yhden Suomen tulevaisuuden taloudellisista keihäänkärjistä ja hanke integroidaan politiikan ja kuluttajien päätöksentekoon laajan ja ihmiskeskeisen vuorovaikutussuunnitelmamme avulla.

Konsortion partnerit:
Erja Turunen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Jari Koskinen, Aalto-yliopisto
Minna Lammi, Helsingin yliopisto
Aalto mukana partnerina:
Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat
Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali‐ ja terveydenhuollon murroksessa
Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, konsortion johtaja
Tarja Heponiemi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Soile Juujärvi, Laurea ammattikorkeakoulu
Sari Kujala, Aalto-yliopisto
Vuokko Niiranen, Itä‐Suomen Yliopisto
Timo Sinervo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Aalto mukana partnerina
Osaavat työntekijät – menestyvät työmarkkinat

Osaavan työvoiman varmistaminen sosiaali‐ ja terveydenhuollon murroksessa

Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, konsortion johtaja
Tarja Heponiemi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Soile Juujärvi, Laurea ammattikorkeakoulu
Sari Kujala, Aalto-yliopisto
Vuokko Niiranen, Itä‐Suomen Yliopisto
Timo Sinervo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Aalto-1-satelliitti on nyt integroitu kiinnityssäiliön sisään. Kiinnityssäiliö asennetaan myöhemmin kantoraketin nokkaan. Kuva Jari Mäkinen.

Satelliittia on rakennettu ja testattu lähes viiden vuoden ajan Otaniemessä. Viimeiset testit tehdään vielä Hollannissa.

– Satelliitti on monimutkainen ja herkkä laite, joka on koottu puhdastilassa. Ennen Otaniemestä lähtöä Aalto-1-satelliitista poistettiin kosteus, ja se pakattiin erityisturvallisesti kuljetusta varten. Näin pystyimme varmistamaan, ettei satelliitin mukana lähde mitään ylimääräisiä aineita, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia satelliitille tai raketille, Aalto-yliopiston professori ja projektin vetäjä Jaan Praks kertoo.

Satelliitti integroitiin Hollannissa Innovative Solution in Space -yhtiön puhdastilassa kiinnityssäiliöön, jossa se kuljetetaan avaruuteen yhdessä muiden pienten satelliittien kanssa.  Aalto-1 tiimi, Antti Kestilä, Tuomas Tikka ja Nemanja Jovanović ovat paikan päällä Hollannissa, jossa he tekivät viimeiset tarkistukset satelliitin järjestelmille. Säiliö satelliitteineen kiinnitetään myöhemmin Yhdysvalloissa SHERPA- järjestelmään, joka mahdollistaa useiden satelliittien kuljettamisen samalla raketilla. SHERPA- järjestelmä ja sen kantamat kymmenet satelliitit liitetään Falcon-9-rakettiin myöhemmin kesä- tai heinäkuussa.

Falcon-9-raketin laukaisun on määrä tapahtua heinäkuussa, mutta viivästykset eivät ole tällä alalla epätavallisia.

– Työ ei pääty laukaisuun, sillä avaruuteen päästyään satelliitti aloittaa tieteelliset mittaukset. Missiota  ja mittauksia ohjataan Otaniemestä arviolta kahden vuoden ajan, Praks toteaa.

Aalto-1-tiimin Tuomas Tikka tekee viimeisiä tarkistuksia satelliitille ennen kuin se laitetaan kiinnityssäiliön sisään. Kuva Jari Mäkinen.

Nanosatelliitti on opiskelijoiden taidonnäyte

Aalto-1 on moderni CubeSat-standardin mukainen nanosatelliitti, joka sisältää suomalaista huipputekniikkaa. Satelliitin kyydissä on kolme tutkimuslaitetta: VTT:n rakentama spektrikamera, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin ja Ilmatieteen laitoksen kehittämä plasmajarru, joka perustuu sähköisen aurinkopurjeen ideaan ja tähtää avaruusromun vähentämiseen.

Projektissa on ollut mukana yhteensä yli 80 opiskelijaa, ja sen parissa on tehty kymmeniä diplomi- ja kanditöitä, useita konferenssijulkaisuja sekä tiedejulkaisuja. Opiskelijat ovat suunnitelleet satelliitin kokonaisuuden ja useita alijärjestelmiä, esimerkiksi radiot, rungon, antennit ja aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön. Satelliitin aivot, eli päätietokone, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta radiolinkin kautta Otaniemen maa-asemalle.

Seuraavana lähtövuoroa odottaa Aalto-2 -satelliitti. Myös Aalto-2 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012. Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle.

Lisätietoa:
professori, projektin vetäjä Jaan Praks
Aalto-yliopisto
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Tarkempaa tietoa hankkeesta ja materiaalia löytyy satelliitin verkkosivuilta (aalto1.fi)

Katso video: Satelliitin tarina (youtube.com)

Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyön lisäksi yhteistyössä ovat olleet mukana SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.

Satelliitin laukaisua tukevat SpaceSystems Finland ja Nokia sekä Turun yliopisto ja RUAG.

Kirjaston palvelut ovat yhteneväiset muiden kampuskirjastojen kanssa. Asiakaspalveluaika on ma-pe 12-15. Kirjaston tilat ovat käytettävissä lukukausien aikana ma-to 8-19.45 ja pe 8-17.45 sekä lukukausien ulkopuolella ma-pe 8-15.45. Henkilökunnalla jatkuu kulkukorttioikeus kirjastoon. Kirjaston henkilökunnan tavoittaa parhaiten käyttämällä yhteistä sähköpostiosoitetta tuta-library(at)aalto.fi.

Artikkelikopiot ja muun aineiston saa vaivattomasti käyttämällä Aalto-suorapalvelua https://web.lib.aalto.fi/fi/forms/aalto_suora_fin/

Kirjaston henkilökunta esittelee mielellään kirjaston tarjoamia palveluja.

Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirran ja Kööpenhaminan yliopiston tutkija Kasper Hornbækin julkaisu HCI Research as Problem-Solving palkittiin parhaana San Josessa järjestetyssä CHI-konferenssissa. Kyseessä on tärkein ihmisen ja tietokoneen väliseen vuorovaikutukseen keskittyvä konferenssi maailmassa.

Antti Oulasvirran tutkimus tähtää erityisesti käyttöliittymien käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Euroopan tiedeneuvosto (ERC) myönsi vuonna 2014 Oulasvirralle noin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant rahoituksen viideksi vuodeksi.

Lue myös: Professori Antti Oulasvirta parantaa käyttöliittymiä laskennallisen tieteen ja psykologian avulla

Professori, TkT Jouko Lampinen, 53, on nimitetty Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun dekaaniksi ja yliopiston johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa viisivuotisen kautensa 1.6.2016.

Lampisella on usean vuoden kokemus laitosjohtajan tehtävistä Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen laitokselta sekä sittemmin tietotekniikan laitokselta, jonka johtajana hän on toiminut vuodesta 2015. Lisäksi Lampinen on toiminut Perustieteiden korkeakoulun varadekaanina vuosina 2014–2015.

Lampinen on työskennellyt laskennallisen tekniikan professorina Aalto-yliopistossa ja sitä edeltäneessä Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1996. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt erityisesti monimutkaisten ilmiöiden tilastolliseen mallinnukseen, hahmontunnistukseen ja data-analyysiin.

– Perustieteiden korkeakoulu on Suomessa ainutlaatuinen keskittymä kansainvälistä huippututkimusta ja maamme teknologista kehitystä eteenpäin vievää vaikuttavuutta. Olen erittäin ylpeä saadessani palvella tätä yhteisöä ja otan tehtävän vastaan erittäin positiivisin ja tulevaisuuteen luottavaisin mielin, Lampinen sanoo.

– Jouko Lampisella on monipuolista johtamisosaamista akateemisesta maailmasta. Hän on tehnyt erinomaista työtä ollessaan yhdistämässä kolme Perustieteiden korkeakoulun laitosta yhdeksi suureksi tietotekniikan laitokseksi.Olen iloinen, että Jouko on mukana kehittämässä yliopistoa myös jatkossa, Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sanoo.

Dekaanin tehtävänä Aalto-yliopistossa on johtaa korkeakoulun toimintaa yliopiston linjausten puitteissa sekä osallistua Aalto-yliopiston pitkäjänteiseen kehittämiseen johtoryhmän jäsenenä. Dekaani vastaa korkeakoulun toiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja kansainvälisestä kilpailukyvystä, resurssien jaosta korkeakoulussa yliopiston toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa sekä tutkimus- ja opetushenkilöstön rekrytoinnista Aalto-yliopiston urajärjestelmien linjausten mukaisesti. Dekaani raportoi provostille.

Perustieteiden korkeakoulun nykyinen dekaani Risto Nieminen jää eläkkeelle professorin ja dekaanin tehtävästä 1.6.2016.

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto
Rehtori Tuula Teeri
p. 050 452 4690 (assistentti Hely Kilpeläinen)
president@aalto.fi

Aalto-yliopisto
Perustieteiden korkeakoulu
Professori Jouko Lampinen
p. 050 560 4827
jouko.lampinen@aalto.fi

Kuva: Aalto-yliopisto/Anni Hanén

Sopimuksen tarkoitus on vahvistaa Stora Enson ja johtavien akateemisten instituutioiden pitkäaikaista yhteistyötä tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisen kautta.

Stora Enso on allekirjoittanut sopimuksen strategisesta kumppanuudesta kolmen johtavan teknillisen yliopiston kanssa Suomessa ja Ruotsissa. Tarkoitus on vahvistaa Stora Enson ja johtavien akateemisten instituutioiden pitkäaikaista yhteistyötä tutkimuksen, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisen kautta.

Strateginen kumppanuus tulee näkymään konkreettisina yhteistyöprojekteina, jotka pohjautuvat Stora Enson ja yliopistojen johdon tiiviiseen keskusteluun. Tutkimusyhteistyön keskeiset osa-alueet ovat biopohjainen kemia, prosessiratkaisut, digitalisaatio, materiaalitekniikka ja design. 

– Sopimusten avulla on tarkoitus sitoa omia tutkimusresurssejamme lähemmäs näitä yliopistoja. Yhteistyö johtavien teknillisten yliopistojen kanssa tukee Stora Enson muutosta uusiutuvien materiaalien yhtiöksi sekä auttaa meitä vahvistamaan asemaamme innovaatioiden parissa, Stora Enson teknologiajohtaja Markus Mannström sanoo.

Kumppanuussopimusten avulla on tarkoitus kehittää myös Stora Enson sisäisiä osaamistarpeita sekä kasvattaa yliopistojen opiskelijarekrytointia.

– Teollisuudenalamme tarjoaa paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Jos pystymme tekemään metsäteollisuudesta entistä houkuttelevamman työpaikan, yhä useammat opiskelijat hakeutuvat teknisiin koulutusohjelmiin. Tästä hyötyvät kaikki mukana olevat osapuolet, Stora Enson henkilöstöjohtaja Lars Häggström sanoo.

Kumppanuussopimukset allekirjoitettiin Aalto-yliopiston, Chalmersin teknillisen korkeakoulun ja Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun kanssa äskettäin ja ne ovat voimassa toistaiseksi.
 

Aalto-yliopiston tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos on mukana RICHFIELDS-hankkeessa, jonka tavoitteena on tutkia Euroopassa päivittäin tehtäviä päätöksiä erilaisista ruokailutottumuksista. Aiemmin hyödyntämättömän big datan analyysi voi auttaa löytämään ratkaisuja ruokaan liittyviin ongelmiin kuten ylipainoisuuteen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Tietomassaa kerätään niin yksityishenkilöiltä, teollisuudesta kuin tutkimuksestakin.

– Meidän roolimme hankkeessa on kehittää alusta, joka kerää tietoa liikunnasta, unesta ja ravinnosta ja antaa tietojen pohjalta palautetta ja esittää vaihtoehtoisia, terveellisiä elämäntapavalintoja, tohtoritutkija Edward Mutafungwa tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselta kertoo.

Järjestelmä kerää kaiken mahdollisen terveyteen liittyvän tiedon käyttäjän mukana kulkevista laitteista, kuten puhelimeen asennetuista antureista, joita tutkitaan ja kehitetään Aalto-yliopistossa.

– RICHFIELDS-hankkeessa arvioidaan myös, mitä laitoksia, resursseja ja palveluja tarvitaan kun tutkitaan, mitä kuluttajat valitsevat syötäväksi ja miten ja miksi he tekevät kyseiset valinnat, toteaa Karin Zimmermann, RICHFIELDS-hankkeesta vastaava koordinaattori LEI Wageningen UR tutkimuslaitoksessa.

Toistaiseksi tarvittavat tiedot ovat hajallaan ja monia keskeisiä tietoja puuttuu, mikä vaikeuttaa ruokailutottumusten ymmärtämistä ja uusien menetelmien ja tuotteiden kehittämistä.

RICHFIELDS-hankkeessa tutkitaan myös mahdollisuutta rikastaa alustaa yhdistämällä olemassa olevia ja uusia tutkimusinfrastruktuureja, laboratorioita ja -laitoksia. Tulosten pohjalta laaditaan tekniset vaatimukset, joiden mukaan ruokailutottumuksistamme koskevaa tietoa kerätään, vertaillaan ja jaetaan.

– RICHFIELDS-hankkeessa sidosryhmiä pyydetään keskustelemaan tietojen omistusoikeuksista, yksityisyydestä, tekijänoikeuksista, etiikasta ja hallintorakenteesta sekä laatimaan säännöt kuluttajatietoalustalle, Zimmermann toteaa. 

RICHFIELDS-hanketta koordinoi LEI Wageningen UR. Hankkeessa on mukana 16 kumppania 12 maasta, ja niillä on osaamista ravitsemuksen, sosiologian, tiedonhallinnan, tieto- ja viestintätekniikan, liike-elämän, kuluttajatutkimuksen ja elintarvikkeiden jalostuksen alalta. Tarkoituksena on tukea tulevia strategioita kansanterveyden edistämiseksi. EU:n Horisontti 2020 ohjelmassa korostetaan maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurin tarvetta, ja siitä rahoitetaan RICHFIELDS-hanketta vuonna 2015.

Lisätietoa osoitteessa: www.richfields.eu

Yhteystiedot:
tutkijatohtori Jose Costa-Requena
Aalto-yliopisto
puh 050 577 0142
jose.costa@aalto.fi

tutkijatohtori Edward Mutafungwa
Aalto-yliopisto
puh 050 4355 673
edward.mutafungwa@aalto.fi

Hankkeen koordinaattori:
Karin Zimmermann, BSc, RM
LEI Wageningen UR
karin.zimmermann@wur.nl

Www, avoin lähdekoodi, eettinen kantasolututkimus, sininen ja valkoinen led-valo, kustannustehokas aurinkoenergia, uudentyyppiset biomateriaalit keinokudoksina ja tiedon tallennustiheyden mullistanut spintroniikka. Nämä kaikki ovat innovaatioita, jotka on aiemmin palkittu suomalaisella Millennium-teknologiapalkinnolla.

Tekniikan Akatemia julkistaa voittajan tiistaina 24. toukokuuta klo 14 alkavassa tilaisuudessa Helsingin yliopiston juhlasalissa. Julkistustilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä Millennium.fi-sivustolla. Tilaisuus on englanninkielinen.

Aalto-yliopisto mukana Millennium-teknologiapalkinnossa

Joka toinen vuosi jaettava miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinto on yksi maailman suurimmista tiede- ja teknologiapalkinnoista.

Millennium-teknologiapalkinnon saajat valitsee riippumattoman Tekniikan Akatemia -säätiön hallitus nimekkään kansainvälisen palkintolautakunnan suositusten pohjalta. Palkintolautakunnan jäsenenä Aalto-yliopistosta on akateemikko Riitta Hari. Aalto-yliopisto on Tekniikan Akatemia -säätiön strateginen kumppani.

Voittajan luento ja paneelikeskustelu innovaatioista 25.5.

Aalto-yliopisto on mukana myös Millennium Talks -oheistapahtumissa, joihin alumnit ja yleisö ovat lämpimästi tervetulleita:

What does it take to become an innovator? -paneelikeskustelussa keskiviikkona 25. toukokuuta klo 15 alkaen pohditaan, mitä tarvitaan innovaatioiden syntyyn. Näkökulmia ja ratkaisuja tarjoavat asiantuntijat tieteen ja teknologian huipulta ja koulutus- ja innovaatiopolitiikan ytimestä. Keskustelua Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa moderoi professori Marja Makarow.

Paneelikeskustelun jälkeen voittaja kertoo työstään ja palkitusta innovaatiostaan Studia Generalia -yleisöluennolla Kauppakorkeakoulussa samana päivänä kello 17.30 alkaen. Tilaisuuden moderoijana toimii professori Howy Jacobs.

Katso tarkat tiedot tapahtumista tapahtumakalenterista.

P.s. Lapsille ja nuorille järjestetään MillenniumX-tapahtuma viikonloppuna 20.–22.5. Kaapelitehtaalla Helsingissä. Aalto-yliopistosta mukana on muun muassa vetyauto ja LEGO-robotti. Lisäksi luvassa syötäviä molekyylejä ja koodaamisen saloja!

Maailman arvostetuimmassa, Financial Times -lehden vuosittaisessa globaalissa vertailussa Aalto EE on edelleen ainut suomalainen toimija viidenkymmenen parhaan joukossa. Pohjoismaiden parhainta oli asiakkaiden arvion mukaan avointen ohjelmien uusien taitojen oppiminen ja niiden soveltaminen omaan työhön sekä uudenlainen ajattelu.

Aalto EE:n kokonaissijoitus parani kahdella sijalla tällä kertaa erityisesti liikkeenjohdon avointen valmennusohjelmien vaikuttavuuden ja asiakaskokemuksen ansiosta. Tyytyväisyys on nähtävissä myös Aalto EE:lle suoraan tulevasta asiakaspalautteesta. Esimerkiksi AaltoJOKO®-ohjelman käynyt RAY:n lakiasiainjohtaja Mari Mustakoski kertoo kokemuksestaan seuraavaa:

‒ Sain konkreettisia keinoja ideointiprosesseihin, tiimin innostamiseen ja sparraamiseen, sekä uusia eväitä omaan työhöni johtajana.

Aalto EE:n avoimien valmennusohjelmien osallistujat arvostivat ennen kaikkea uusien taitojen oppimista, niiden sovellettavuutta sekä uudenlaisen ajattelutavan omaksumista. Näillä kriteereillä Aalto EE olikin pohjoismaiden paras. Tästäkin hyvä esimerkki on juuri Mustakoski, joka otti yksikössään käyttöön luovan prosessin, jolla lakitiimi teki omaa karttaa toiminnan kehittämisen tueksi. Financial Timesin vertailussa arviot valmennusten aikana syntyvien verkostojen merkityksestä ja ohjelman jälkeisestä tuesta vahvistuivat Aalto EE:n kohdalla entisestään.

Viime vuosien tapaan Financial Timesin vertailussa nousi myös esiin Aalto EE:n avointen ja yrityskohtaisesti räätälöityjen ohjelmien osallistujien kansainvälisyys sekä globaali partneriverkosto, johon kuuluu mm. vertailussa kahdeksatta sijaa pitäväespanjalainen ESADE. Aalto EE:n verkosto on vahvistunut entisestään 16. sijan saavuttaneen Chicago Boothin kanssa käynnistetyn yhteistyön myötä.

Sijoitus kertoo korkeasta laadusta

Aalto EE toteutti vuonna 2015 yhteensä noin 80 yrityksille ja yhteisöille räätälöityä valmennusohjelmaa. Avoimet johdon ohjelmat tavoittivat puolestaan noin 2200 johtamisen ammattilaista. Yhtiön sijoittuminen jälleen maailman kärkijoukkoon on asiakkaille takuu siitä, että sisällöt, menetelmät ja valmentajat ovat korkeinta kansainvälistä tasoa.

‒ Olemme onnistuneet vakuuttamaan asiakkaamme valmennuksellisen otteen hyödyistä ja ylivoimaisesta panos-tuotossuhteesta myös vaikeassa suhdannetilanteessa. Kilpailu on kiristynyt ja kiristyy yhä, ja todelliset haastajamme tulevat yhä useammin manner-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Luotan nousujohteisen kehityksen jatkuvan oman pitkäjänteisen työmme ja huippukouluista koostuvan yhteistyöverkostomme voimin, kertoo Pekka Mattila, Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto-yliopiston Professor of Practice.

Liiketoimintaympäristön muutokset ja niistä johtuvat osaamistarpeet olivat keskiössä myös LähiTapiola-ryhmän ohjelmissa.

‒ Asiakkaiden kasvaviin odotuksiin, digitaalisuuteen ja markkinamuutoksiin vastaaminen vaatii myös jatkuvaa johtamisosaamisen kehittämistä, kertovat pääjohtaja Erkki Moisander ja HR-johtaja Sari Kuusela.

HKScanille tehdyssä ohjelmassa tuetaan puolestaan yrityksen kulttuurin muutosta sekä yhtenäisen yrityskulttuurin vahvistamista.

‒ Yksi Aalto EE:n vahvuuksista on asiakkaan kuuntelu. Ohjelma on meidän näköisemme, sanoo Sari Suono, Executive Vice President HR, HKScan.

Lisätietoja:

Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja, professori (Professor of Practice)
Aalto University Executive Education Oy
Puhelin: 040 738 7221
pekka.mattila@aaltoee.fi
 

Aalto University Executive Education Oy

Aalto University Executive Education tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja (Aalto EE) ja asiantuntijoiden täydennyskoulutusta (Aalto PRO) sekä palveluita yrittäjyyden kehittämiseksi (Aalto ENT). Monipuolisessa kokonaisuudessa yhdistyvät käytännön osaaminen ja Aalto-yliopiston uusin tutkimustieto. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta. Suomen ja Singaporen lisäksi Aalto EE tarjoaa ohjelmia Puolassa, Ruotsissa, Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Kiinassa, Indonesiassa, Iranissa sekä Baltiassa ja Venäjällä. Aalto University Executive Educationilla on kolme arvostettua laatuleimaa eli akkreditointia: AACSB, AMBA ja EQUIS. Se kuuluu näin ollen maailman instituutioista koostuvaan 0,5 prosentin parhaimmistoon.

Aalto-yliopiston varainhankintakampanja tempaisee 23.5. soittamalla yhden iltapäivän ja illan aikana kuudellesadalle alumnille eli yliopistosta vuosien varrella valmistuneelle. Soitot käynnistävät #AlumniHaaste-kampanjan, jossa tavoitteena on aktivoida alumnit mukaan yliopiston tulevaisuuden rakentamiseen.

Linda Liukas osallistuu kampanjaan soittamalla Aalto-yliopiston alumneille. Kuva Mikko Raskinen.

Soittajiksi on lupautunut innokas joukko Aalto-yliopiston opiskelijoita ja alumneja, kampanjan tukiryhmän jäseniä sekä varainhankinnan henkilöstöä. Puheluissa kerrotaan Aalto-yliopiston kuulumisista ja tapahtumista, kiitetään alumneja aiemmasta tuesta ja esitellään mahdollisuuksia lahjoittaa yliopistolle.

- Suuri kiitos puhelinurakasta kuuluu Annamaija Hutrin vetämälle upealle opiskelijaporukalle, jota ilman tämä hanke ei olisi onnistunut. Kampanjan tukiryhmän Linda Liukkaan ja Miki Kuusen sekä IMPROVment Oy:n Jani Turkun panos on ollut meille erityisen arvokasta, Aalto-yliopiston varainhankinnan lahjoittajasuhteista vastaava Nora Rahnasto kiittelee.

Kauppakorkeakoulu ja Helsingin kauppatieteiden ylioppilaat (KY) osallistuvat kampanjaan 24.5. soittamalla illan aikana noin 400 puhelua entisille KY:n hallituksen jäsenille ja työntekijöille.

#AlumniHaaste-kampanja jatkuu uusilla tempauksilla syksyllä ja ensi vuoden keväällä.

Aalto-yliopiston varainhankintakampanjan tavoitteena on saada lahjoituksina 20 miljoonaa euroa ensi vuoden kesäkuuhun mennessä. Valtion vastainraha voi moninkertaistaa lahjoituksen arvon. Lisätietoja lahjoittamisesta: lahjoittaminen.aalto.fi.

Opiskelijat ja alumnit AlumniWeekend -seminaarissa lokakuussa 2015.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa valitaan ensimmäistä kertaa Vuoden alumni. Vuoden alumnin valitsee korkeakoulun dekaani ja valinta julkaistaan Alumni-Student Weekend 2016 -seminaarissa 29. lokakuuta.

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun Vuoden alumnin 2016 tunnustus myönnetään alumnille, joka on

• tehnyt sähkötekniikan alalla uraauurtavaa tai erinomaista työtä
• tehnyt näkyväksi korkeakoulun, yhteiskunnan ja alumnien vuorovaikutusta
• toiminut yhteiskunnallisena vaikuttajana
• valmistunut diplomi-insinööriksi tai tekniikan lisensiaatiksi tai tekniikan tai filosofian tohtoriksi
• valmistunut joko Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta tai TKK:n Elektroniikan ja automaation tiedekunnasta tai sähköosastolta

Vuoden alumnin toivotaan osallistuvan aktiivisesti erilaisiin Aalto-yliopiston opiskelijoille ja alumneille suunnattuihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Ehdotuksen voi tehdä korkeakoulun opiskelija, laitokset, erillis- ja palveluyksiköt, henkilökunta, alumni, kilta tai opiskelijoiden ainejärjestö.
Lähetä ehdotuksesi vuoden 2016 alumniksi 15.9.2016 mennessä täyttämällä tämä lomake.

Lisätietoa Vuoden alumnin valinnasta:
Seppo Saastamoinen
alumni- ja yrityssuhdevastaava
seppo.saastamoinen@aalto.fi
p. 050 365 3706

Jyri Hämäläinen
Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani
jyri.hamalainen@aalto.fi
p. 050 316 0975

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinnassa osa hakijoista hyväksytään diplomi-insinööritutkintoon johtaviin hakukohteisiin ilman valintakokeita alkupistevalinnan perusteella. Hyväksytyille on postitettu hyväksymiskirjeet 25.5. Åbo Akademin hakijoita lukuun ottamatta hakijoille on teknisestä virheestä johtuen lähetetty tieto hyväksymisestä väärään hakukohteeseen, esimerkiksi osalle tietotekniikkaan hakeneille postitettiin virheellisesti tieto hyväksymisestä maisema-arkkitehtuurin hakuvaihtoehtoon.

Virhe johtui tulostuksen ja postituksen teknisen ratkaisun toimittajasta ja oli puhtaasti tekninen. Itse hyväksymisprosessissa ei ole tapahtunut virheitä.

Oikeat tiedot sisältävät kirjeet lähetetään asianomaisille perjantaina 27.5.2016.

– Olemme todella pahoillamme tämän teknisen virheen aiheuttamasta hämmennyksestä ja mielipahasta. Teemme kaikkemme, että kaikki hakijat saavat oikeat tiedot mahdollisimman nopeasti. Vastaamme mielellämme kaikkiin mahdollisiin asiaa koskeviin kysymyksiin, sanoo Hanne Christensen, DIA-yhteisvalinnan koordinaattori ja DIA-työryhmän ja -ohjausryhmän sihteeri.

Lisätiedot:
Hanne Christensen, asiantuntija, DIA-työryhmän ja ohjausryhmän sihteeri, puh. 050 3841 798
Hakijat voivat kysyä lisätietoja ensimmäisen DI-hakutoiveensa yliopistosta.

Aalto-yliopisto
Hakijapalvelut
hakijapalvelut@aalto.fi
Neuvontapuhelinnumero: 02944 29290

Diplomi-insinööri-, arkkitehti- ja maisema-arkkitehtikoulutusten yhteisvalinnassa (DIA) ovat mukana seuraavat yliopistot: Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi.

www.dia.fi

Aalto-1-nanosatelliitissa käytetään melko tavanomaisia elektroniikkakomponentteja, joita ei ole erityisesti suunniteltu kestämään avaruussäteilyä. Luotettavuustasoa voidaan kuitenkin nostaa esimerkiksi hyvällä ohjelmistoarkkitehtuurilla, jossa on huomioitu ympäristön aiheuttamat mahdolliset virhetilanteet.

– Tietotekniikan opiskelija Joonas Javanainen teki erinomaista työtä, ja analysoi diplomityössään ansiokkaasti Aalto-1 -satelliitin ohjelmistoa ja sen vikamekanismeja. Satelliitin ohjelmisto hyödyntää Linux-järjestelmää, ja ohjelmistonkin ovat suunnitelleet ja toteuttaneet Aalto-yliopiston opiskelijat, kertoo Aalto-1 -nanosatelliitista vastaava professori Jaan Praks.

– Avaruussäteilyn ansiosta yksittäinen bitti voi vaihtua tietokoneen jossain osassa. Virheet aiheutuvat ympäristöstä ja niitä tulee joka tapauksessa – vaikka ohjelmointi olisi ollut täydellistä, Joonas Javanainen selittää.

Vaikka bitti vaihtuisi säteilyn takia, se ei välttämättä vaikuta satelliitin toimintaan, mutta pahimmassa tapauksessa se voi aiheuttaa laskentavirheitä tai kaataa ohjelmiston. Toisaalta säteily voi aiheuttaa myös pysyviä vaurioita laitteiston toimintaan.

Vahtikoiramekanismit lisäävät luotettavuutta

Satelliitissa käytetään useita vahtikoiramekanismeja, jotka valvovat järjestelmän eri osia ja voivat esimerkiksi käynnistää satelliitin uudelleen ongelmatilanteissa. Myös maa-aseman kanssa kommunikointia vahditaan, ja satelliitti osaa automaattisesti vaihtaa käytettävää radiota, jos maa-asemasta ei ole kuulunut mitään pitkään aikaan.

– Luotettavuutta voidaan parantaa menetelmillä, joilla pyritään havaitsemaan bittivirheitä. Esimerkiksi maa-asemalta tuleva komento voi bittivirheiden takia korruptoitua matkalla, mutta järjestelmä voi havaita tämän ja pyytää maa-asemaa lähettämään komennon uudestaan, täsmentää Javanainen.

Tärkeimmät satelliitin osat on kahdennettu, eli laitteita on kaksi kappaletta, joista vain toinen kerrallaan on käytössä. Laitteen rikkoontuessa voidaan käyttää varalla olevaa laitetta. Fyysisesti nanosatelliitin ohjelmistoon ei pääse enää käsiksi laukaisun jälkeen. Ohjelmistoa voidaan toki vielä päivittää radiolinkin kautta, mutta satelliitin pitää pääsääntöisesti pärjätä itse.

– Ennen laukaisua pitää valmistautua haasteisiin ja bittien vaihtumisiin, ja siinä tulee löytää kultainen keskilinja, sopiva valmistautumisen taso. Mitä monimutkaisempia ohjelmistoista tulee, sitä enemmän saatetaan aiheuttaa lisää ongelmia ja sitä kalliimpi nanosatelliitista myös tulee, pohtii Javanainen.

– Javanaisen diplomityö on myös erinomainen esimerkki yhteistyöstä, jota eri alojen opiskelijat ovat satelliittiprojektissa tehneet. Avaruuslaitteen rakentaminen vaatii hyvin monen alan osaamista, kertoo Praks lopuksi.

Aalto-1 on pienikokoinen tutkimussatelliitti, ensimmäinen Suomessa, ja sillä on tieteellisiä tavoitteita. Aalto-1 laukaistaan avaruuteen viimeisen arvion mukaan heinäkuussa 2016. Aalto-1 vie avaruuteen kolme huippulaitetta, jotka ovat rakentaneet Aalto-yliopiston yhteistyökumppanit. Nanosatelliittia on ollut rakentamassa iso ja vaihtuva tiimi, ohjelmistopuolella on ollut töissä yhteensä kymmenisen henkeä kandi-, diplomi- ja erikoistöiden puitteissa. Ennen diplomityön aloittamista Javanainen opiskeli satelliittia ja sen toimintaa muutaman kuukauden.

Lisätietoja:

Professori Jaan Praks
Aalto-1-hankkeen johtaja
Radiotieteen ja -tekniikan laitos
p. 050 420 5847
jaan.praks@aalto.fi

Professori Keijo Heljanko
Tietotekniikan laitos
p. 050 430 0771
keijo.heljanko@aalto.fi

Lisätietoa Aalto-1-opiskelijasatelliittiprojektista

Joonas Javanaisen diplomityö

Tyytyväiset kurssilaiset ja innokkaat kuuntelijat kokoontuivat jälleen jo perinteeksi muodostuneen Sähköpaja-kurssin loppuseminaariin Sähkötekniikan korkeakouluun. Kevään 2016 ryhmät olivat saaneet aikaan huikeita projektitöitä. Inspiraation lähteenä oli useimmilla ollut jokin harrastus tai esimerkiksi Star Wars.

Keväällä 2016 pajalla oli kannustettu erityisesti kokeilemaan rajoja ja asettamaan tavoitteet todella korkealle.

– Tämä näkyi kaikissa 40 projektissa, sillä monella aika loppui kesken eivätkä he ehtineet toteuttamaan kaikkia visioitaan. Monella työ projektin parissa jatkuu edelleen, vaikka kurssi on jo päättynyt, kurssin vetäjä Kimmo Silvonen kertoo.

Pajassa kasattiin tällä kertaa muun muassa aurinkokennoilla kulkeva mars-kulkija, älypeili, midi-ohjattu akustinen kitara, Star Warsin kulttirobotti, mokamaster, aurinkoenergiaa hyödyntävä lentokone, piirilevyjyrsin, vinyylilevynvaihtaja ja paljon muuta.

Pajan töitä esillä jo kuudennen kerran

Kevään 2016 sähköpajakurssilaisten lopputyöt olivat esillä yleisölle torstaina 26. toukokuuta. Kurssi järjestetään kaksi kertaa vuodessa kevät- ja syyslukukaudella ja seminaari kokoaa yhteen yleisön ja opiskelijat Otaniemeen Sähkötekniikan korkeakoulun tiloihin.

Sähköpaja-kurssi järjestettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2013. Kurssi on koettu innostavaksi ja motivoivaksi, ja siellä on koettu olevan hyvä ja kannustava ilmapiiri. Kurssin tavoitteena on nähdä käytännössä, mihin teoriaa tarvitaan ja se on saanut kiitettävää palautetta niin opiskelijoita kuin korkeakoulun ulkopuolisiltakin tahoilta. Kurssi on suunnattu pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoille, mutta mukaan tulee vuosi vuodelta lisää innokkaita osallistujia kaikista Aalto-yliopiston korkeakouluista.

Live-video loppuseminaarista on katseltavissa Sähkötekniikan korkeakoulun Facebook-sivulla.

Lukuvuosimaksut koskevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevia kandidaatti- ja maisteriopiskelijoilta, jotka saavat opiskeluoikeuden 1.8.2017 tai sen jälkeen alkavaan vieraskieliseen tutkintokoulutukseen. Yliopiston rehtorin allekirjoittaman päätöksen mukaan englanninkielisessä kandidaattitutkintoon johtavassa International Business BScBA-koulutusohjelmassa lukuvuosimaksu on 12 000 euroa ja maisteritutkintoon johtavissa ohjelmissa 15 000 euroa lukuvuodessa. Aallossa on reilu viisikymmentä maisteriohjelmaa, joiden opetuskieli on englanti sekä yksi englanninkielinen kandidaattiohjelma.

Lukuvuosimaksujen käyttöönotto perustuu yliopistolain muutokseen, joka astui voimaan 1.1.2016. Muutoksen myötä lukuvuosimaksut ovat pakollisia EU-/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille, jotka osallistuvat muuhun kuin suomen- tai ruotsinkieliseen tutkintokoulutukseen kandidaatti- ja maisteriohjelmissa. Maksujen periminen on pakollista viimeistään syksystä 2017 alkaen.

Lukuvuosimaksuista saadut rahat käytetään opetuksen ja oppimispalveluiden kehittämiseen, opettajien koulutukseen sekä apurahajärjestelmän rakentamiseen ja ylläpitoon. Lisäksi osa lukuvuosimaksutulosta kanavoidaan apurahoina takaisin opiskelijoille. Lukuvuosimaksujen taso tarkistetaan vuosittain. Mahdolliset tarkistukset koskevat muutoksen jälkeen opintonsa aloittavia.

Lukuvuosimaksuihin liittyvä apurahajärjestelmä

Lukuvuosimaksujen käyttöönoton lisäksi uudistetussa yliopistolaissa edellytetään, että yliopistolla on apurahaohjelma maksulliseen tutkinto-ohjelmaan osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi. Aallossa apuraha muodostuu lukuvuosimaksun maksuhuojennuksesta (waiver). Apurahapäätökset tehdään ohjelmiin valittujen opiskelijoiden akateemisen arvioinnin perusteella. Apurahajärjestelmän yksityiskohdista päätetään myöhemmin. Aaltoon rakennetaan myös kannustinapurahajärjestelmä, joka palkitsee opintojen etenemisestä.

Lisätietoja:

Lukuvuosimaksut ja apurahat

Eija Zitting, oppimispalveluiden päällikkö
eija.zitting@aalto.fi
p. 050 364 7778

Yhtenä arvoista Cumucorella on haasteiden ratkaiseminen siten, että pyritään löytämään innovatiivisia verkkoratkaisuja perinteisten sijaan. Cumucoren tuottaman palvelun avulla operaattorit pystyvät tarjoamaan parempaa ja yksilöllisempää palvelua asiakkaille. Tämä tarkoittaa sitä, että mobiiliverkko toimii asiakkaan näkökulmasta sujuvammin ja paremmin.  

–  Tarjoamassamme palvelussa operaattorit pystyvät erottamaan raskaan liikenteen kontrolliliikenteestä. Myyntilausemme on ”from bit pipes to service providers”, ja siltä pohjalta olemme palveluamme kehittäneet, kertoo Cumucoren toimitusjohtaja Jose Costa Requena.

Cumucoren tuotteen avulla operaattorit pystyvät myös saamaan kattavamman kokonaiskuvan verkosta, kun nämä liikenteen lähteet pystytään erottamaan toisistaan. Kontrolliliikenne varmistaa sen, että paketit löytävät oikean osoitteen ja että käyttäjillä on pääsy oikeisiin palveluihin. Cumucoren tarkoituksena on tehdä core-, eli ydinverkosta virtuaalinen: Verkko skaalautuu paremmin, ja vrituaalisuus vähentää tilanteita, missä käyttäjä ei pääse verkkoon ruuhkan takia.  Lisäksi virtuaalisuuden myötä pystytään hyödyntämään verkon kapasiteettia tehokkaammin, mikä tarkoittaa operaattorin näkökulmasta energia- ja muita kustannussäästöjä.

Cumucoren on perustanut ryhmä aaltolaisia, joista neljä on tällä hetkellä Sähkötekniikan korkeakoulussa tutkijoina. Tiimiin kuuluvat toimitusjohtaja Jose Costa Requena, teknologiajohtaja Jesus Llorente Santos, operatiivinen johtaja Vicent Ferrer Guasch , talousjohtaja Heikki Kokkinen ja varatoimitusjohtaja, markkinoinnista vastaava Nan Zhang.

Tiimistä Requenalla ja Kokkisella on myös aiempaa kokemusta startupin perustamisesta ja onnistuneesta exitistä.

Oma bisnesmalli hiotaan kirkkaaksi Startup Saunassa

Startup Saunassa tekeminen on koko viiden viikon ajan intensiivistä. Omaa bisnestä kehitetään yhdessä muiden tiimien, oman porukan ja yritysmaailmasta tulevien mentorien kanssa.

– Yksi parhaita puolia on ehdottomasti ollut tapaamiset coachien kanssa. He auttavat näkemään oman tuotteen markkina- ja markkinointinäkökulman ja kiteyttämään oman bisnesstrategian, Zhang sanoo.

Viiden viikon mittaiseen Startup Sauna -kiihdyttämöohjelmaan osallistuu entistä kansainvälisempi alkuvaiheen yritysten joukko. Vuonna 2010 perustetusta saunasta on tähän mennessä lähtenyt maailmalle 173 yritystä, jotka ovat nostaneet yhteensä 88 miljoonaa USD:tä ulkopuolista rahoitusta. Tänä vuonna ohjelmaan saapuneista yli 700 hakemuksesta, mukaan valittiin 2 %:a hakeneista. Suomesta mukaan pääsi kolme yritystä.

Cumucore (cumucore.com)
Startup Sauna (startupsauna.com)

Lisätietoja:

Nan Zhang
nan.zhang@cumucore.com

***
Startup Sauna on vuonna 2010 perustettu kiihdyttämöohjelma Pohjois- ja Itä-Euroopan lupaavimmille uusille kasvuyrityksille. Ohjelmaa järjestetään kaksi kertaa vuodessa Aalto-yliopiston kampusalueella. Toiminnan taustalla on Startup-säätiö, ja toimintaa on ollut tukemassa Aalto-yliopisto sekä mm. Teknologiateollisuus, Sitra ja Tekes.

Maailman kulttuurineuvosto, World Cultural Council (WCC), on myöntänyt Jose Vasconcelos World Award of Education -palkinnon Aalto-yliopiston koneensuunnitteluopin professorille ja Design Factoryn perustajalle Kalevi Ekmanille.

Palkinto annetaan tunnustuksena Ekmanin yliopistokoulutukseen tuomasta kansainvälisyydestä ja inhimillisestä lähestymistavasta sekä hänen visionäärisistä ja inspiroivista ideoistaan, joiden ansiosta opiskelijat, tutkijat ja yritykset yhteen tuovasta Design Factory -konseptista on tullut merkittävä opetus- ja oppimisalusta. Ekman on ansioitunut niin mentorina kuin opettajana, edistänyt monitieteellistä ja -kulttuurista yhteistyötä sekä tehnyt 20 vuoden ajan uraauurtavaa työtä yrittäjyyteen kannustavien, ryhmätyötä tukevien ja opiskelijoita sitouttavien opiskelumenetelmien kehittämisessä.

Yhdessä opiskelijoiden kanssa olemme parhaimmillaan saavuttaneet enemmän kuin mistä olen osannut edes unelmoida.

– Olen tavattoman mielissäni siitä, että tunnustus kohdistuu nimenomaan oppimiseen ja opiskelijoiden kanssa tehtävään työhön. Itselleni professorin työhön liittyy usein riittämättömyyden tunne ja epävarmuus, mutta yhdessä opiskelijoiden kanssa olemme parhaimmillaan saavuttaneet enemmän kuin mistä olen osannut edes unelmoida, Ekman kiittelee.

– Ehdottomasti tämä tunnustus kuuluu koko Design Factoryn mielettömän upealle jengille, joka on paras, hauskin ja rankin työyhteisö, missä olen koskaan ollut. Aalto-yliopisto on panostanut paljon opetukseen ja oppimiseen, ja olen todella ylpeä siitä, että tämä tunnustus osui meille, ”Eetuna” tunnettu Ekman lisää.

Jo viidessä maanosassa

Otaniemestä maailmalle levinneessä Design Factory -verkostossa on tällä hetkellä jo kymmenen tuotekehityksen tutkimus- ja oppimisympäristöä, viidessä eri maanosassa.

Otaniemen Design Factorylla pidetään vuosittain noin 40 Aalto-yliopiston kurssia, joihin osallistuu noin 1500 opiskelijaa. Design Factorylla käy vuodessa noin 10 000 ihmistä Suomesta ja ulkomailta, ja siellä on vieraillut satoja opettajia ja useita valtionpäämiehiä. Design Factoryn toimintaa on myös käsitelty lukuisissa tieteellisissä julkaisuissa, graduissa ja väitöskirjoissa.

Tämän vuoden Maailman kulttuurineuvoston (WCC) 33. palkintoseremonia järjestetään perjantaina 14. lokakuuta Riiassa, Latviassa. Seremonia pidetään Riian teknillisen yliopiston (RTU) 154-vuotisjuhlan ja yliopiston tieteellisen konferenssin yhteydessä Latvian kansalliskirjastossa.

Tieteen Albert Einstein World Award of Science -palkinnon Maailman kulttuurineuvosto (WCC) myönsi tänä vuonna yhdysvaltalaiselle matemaatikolle ja fyysikolle, professori Edward Wittenille.

Lisätietoja:

Professori Kalevi Ekman
p. 050 555 3566
kalevi.ekman@aalto.fi

Aalto Design Factoryn verkkosivut

Video Kalevi Ekman kertoo Design Factoryn ideasta

Video Kalevi Ekmanin haastattelu Design Factoryssä 2014 järjestetyssä Product Design Galassa

Aalto-yliopiston paransi sijoituksiaan entisestään Taloustutkimuksen tekemässä korkeakoulujen imagotutkimuksessa. Yliopistoja arvioineeseen kyselyyn vastasi lähes 900 alle 30-vuotiasta suomalaista. Vastanneiden mukaan Aalto-yliopisto tunnetaan parhaiten Suomen yliopistoista, ja Aalto nousi myös kokonaisarvosanaltaan Suomen ykköseksi.

Tasokas opetus ja arvostettu tutkinto

Korkeakoulujen imagoa selvitettiin kymmenen väittämän avulla, joiden sopivuutta yliopistoon vastaajat arvioivat.

Mielikuvat olivat aiempaa myönteisempiä ja Aalto-yliopisto ylsi kärkikaksikkoon yhdeksässä imagotekijässä.  Ensimmäisellä sijalla Aalto oli seitsemässä tutkitussa asiassa, kun vuosi sitten ykkössijoja oli kuusi: Maine opiskelupaikkana on hyvä, tutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla, opetus on tasokasta, yliopisto on edelläkävijä ja erottuu edukseen muista korkeakouluista, yliopisto näkyy myönteisesti mediassa ja on hyvin esillä sosiaalisessa mediassa. Aalto oli toisella sijalla kahdessa väittämässä: koulutusalat ovat kiinnostavia ja tarjoaa joustavia verkko-opiskelumahdollisuuksia.

Verkko tärkeä tiedon kanava

Selvityksessä saatiin tietoa myös nuorten koulutukseen liittyvistä tietolähteistä. Yleisimmin käytetään oppilaitoksen www-sivuja sekä tehdään koulutusalaan ja oppilaitokseen liittyviä hakuja. Kahden viimeksi mainitun merkitys tietolähteenä on kasvanut viime vuosina voimakkaimmin. Useimmin haettava tieto liittyy opetustarjontaan, pääsyvaatimuksiin, koulutusaloihin ja hakuohjeisiin.

Paikkatiedon merkitys on kasvamassa digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Matthias Petschke puhui mm. siitä, mikä on tilanne satelliittipaikannukseen liittyvien teknologioiden kehittämisessä. Alan tutkimus on keskeistä, jotta palveluja ja toimintaa voidaan digitalisoida muun muassa liikennesektorilla.

Petschken vetämän Galileo-järjestelmän kehittäminen on Euroopan Unionin ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) yhteinen hanke eurooppalaisen satelliittipaikannusjärjestelmän (GNSS, Global Navigation Satellite System) luomiseksi. Galileo-järjestelmän on tarkoitus on tarjota EU-maille muista valtioista riippumatonta paikannuspalvelua. Palvelu on avoin ja sen avulla pystytään hyödyntämään hyvin tarkasti paikkatietoa.

–  Palvelu on ehdoton esimerkiksi julkisille instituutioille. EU-jäsenmaat voivat hyödyntää paikanninjärjestelmää esimerkiksi poliisitoiminnassa, tai muussa pelastustoiminnassa,

Viranomaiskäyttöön Galileo tarjoaa korkean luotettavuuden PRS (Public Regulated Service) -palvelua. Järjestelmä toimii nykyisin hankalimmissakin paikoissa, esimerkiksi merellä tai vuoristossa. Galileoon pohjautuvan satelliittipaikannusjärjestelmän avulla sijainninmääritykseen menee 10 minuuttia entisen kahden tunnin sijaan. Tämä palvelu on yksi Galileo-järjestelmän tärkeimmistä.

Kädet savessa paikanninjärjestelmän kehittämistä

Petschken mukaan kehityksen ja siinä mukana pysymisen mahdollistavat käyttäjälähtöinen käyttöpolitiikka ja käyttäjälähtöinen kehittäminen yhdessä EU:n jäsenmaiden kanssa. Galileon täytyy olla adaptiivinen GNSS-ympäristö.

– Huomisen haasteena on erityisesti kilpailtu kansainvälinen ympäristö satelliittipaikannuksen alalla. Galileon täytyy tulevaisuudessakin olla toimiva, luotettava ja tehokas järjestelmä.

Mitä palveluita se tulevaisuudessa voisi tarjota? Esimerkiksi yksityiset operaattorit ovat olleet kiinnostuneita sen potentiaalisesti tulevaisuudessa tarjoamasta maksullisesta tarkkuuspaikannuksesta.

Galileo-järjestelmä tulee käsittämään kaiken kaikkiaan 30 satelliittia kolmella ratatasolla. Galileo-satelliitit tulevat lähettämään signaaleja samoilla taajuuksilla kuin GPS-satelliitit, mutta käyttämään eri kooditekniikoita. Galileo-järjestelmän arvioidaan olevan toiminnassa vuosien 2018–2020 välillä.

**
Navigation for the Future –seminaarissa 31. toukokuuta esiteltiin uusinta tutkimustietoa navigaatioteknologian alalta.

Katso tilaisuuden ohjelma ja puhujien ppt-esitykset