Tekniikan päivillä paneudutaan tänä syksynä digitaaliseen murrokseen: tiedon digitalisoitumisen myötä teknologia tulee jatkuvasti uusilla tavoilla ihmisten arkeen. Ohjelmassa pureudutaan erityisesti big dataan, eli suurten tietomassojen hallintaan ja hyödyntämiseen meistä jokaisen elämässä. Asiantuntijapuheenvuoroissa ja kokemuksellisissa työpajoissa kuullaan ja nähdään muun muassa, millaista on uusi digitaalinen terveysteknologia, miten älytalo huolehtii asukkaistaan ja miten pilvipalvelujen tietoturvaa voidaan parantaa.

Lapsille ja nuorille paljon ohjelmaa

Tekniikan päivät -tapahtuma on suunnattu kaikille ja kaikenikäisille. Tänä vuonna ohjelmassa on runsaasti tarjontaa erityisesti lapsille ja nuorille, jotka pääsevät kokeilemaan erilaisia teknologioita työpajoissa ja tiedenäytöksissä. Yleisö ja tieteen tekijät kohtaavat Tekniikan torilla, jossa tekniikkaan pääsee itse käsiksi. Tekniikan torilla on muun muassa:

Digivaalit 2015: miten tietotekniikkaa käytetään poliittisen osallistumisen tutkimukseen ja pohtimaan kanssamme omaa yhteiskunnallista kysymystäsi. Paikalla ovat vastaamassa Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITin sekä Viestinnän tutkimuskeskus CRC tutkijat sekä vaaleista kerätty iso aineistoklöntti.

Linkin koodikoulu, drop in -työpaja ja ohjelmointityöpaja: Linkki tarjoaa ohjelmoinnin drop in -työpajan sekä ohjelmointityöpajan, jossa koodataan erilaisia pelejä.

Lego-ohjelmointia: FLL on maailman suurin robottiohjelmointikilpailu. FLL-pelipöydällä pääset ohjelmoimaan, suunnittelemaan ja rakentamaan legorobotteja.

Etäläsnäolo kuulon ja näön avulla: Demoon on tallennettu luonnollisia ympäristöjä (konsertti, liikenne, sählymatsi) joka suunnan tallentavalla kameralla ja mikrofonilla. Laita kuulokkeet ja virtuaalilasit päähäsi ja olet paikan päällä äänekkäässä maisemassa – mutta ilman, että olet oikeasti paikalla. Demossa käytetty äänitekniikka on kehitetty Aalto-yliopistossa  — Directional Audio Coding (DirAC).

DeepBeat - koneoppiva rap-lyriikkageneraattori: tule tekemään oma rap-sanoituksesi DeepBeat-ohjelmalla.

Hal-potilassimulaattori: Hal, eli kavereiden kesken Hallikainen, on potilassimulaattori, johon pääsee tutustumaan mm. elvyttämisen ja elintoimintojen tarkastelun muodossa.

Aikuisten iltaohjelmana Tekniikan päivät tarjoaa ScienceSlam-tiedemittelön perjantaina 6.11. ScienceSlamissa tiede on hulvattoman hauskaa, sillä tieteentekijät esittelevät omaa tutkimustaan stand up -henkisesti baarimiljöössä. Esitystapa on vapaa – mutta takuulla viihdyttävä.

Puhujina asiantuntijoita Aalto-yliopistosta

Aalto-yliopiston asiantuntijat kertovat muun muassa satelliiteista, big datasta ja älytaloista. Tässä poimintoja ohjelmasta:

• Professori Kary Främling: Asukkaistaan huolehtivat älytalot Lue lisää
• Professori Jaan Praks: Tietoa Maasta pienillä satelliiteilla
• Professori Jukka K. Nurminen: Big Data ja energia
• Professori Samuel Kaski: Data-analyysillä yksilöllistettyä lääketiedettä
• Professori Martti Mäntylä: Intro Koneiden internet -sessiossa Lue lisää
• Tutkija Kai Kuikkaniemi: MyData – tietosi omassa hallussasi Lue lisää
• Professori Antti Oulasvirta: Voiko tietokone suunnitella mahtavia käyttöliittymiä?

Tekniikan päivien päätapahtumapaikkana oli tänä vuonna Tampere, jossa maksuton ja yleisölle avoin tiedetapahtuma järjestettiin 22.–24.10. Tekniikan päivät järjestää yhteistyössä Tekniikan Akatemia TAF:n kanssa: Aalto-yliopisto, Ammattikorkeakoulu Arcada, Helsingin yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto, Åbo Akademi.

Lue lisää Tekniikan päivistä ja tule tiedon valoon!

Suomella on monen muun länsimaan tavoin edessään iso haaste: ikääntyvä väestö tarvitsee yhä enemmän laadukasta ja eettistä hoitoa, kohtuullisilla kustannuksilla.

Yksi ratkaisu voi löytyä palveluroboteista, joita tutkitaan uudessa Suomen Akatemian rahoittamassa ROSE-tutkimushankkeessa.

– Jotta laadukkaat palvelut voidaan taata tulevaisuudessakin, meidän on selvitettävä, millaisia uusia mahdollisuuksia robottien kehitys tarjoaa terveydenhuoltoon ja hyvinvointipalveluihin, kiteyttää Aalto-yliopiston professori Ville Kyrki, hankkeen vastuullinen johtaja. Mukana työssä on hänen oman tutkimusryhmänsä lisäksi lukuisten eri alojen osaajia.

– Sairaanhoidon opiskelijat ja hoitotieteilijät Laurea AMK:sta, sosiologian ja etiikan osaajat Tampereen yliopistosta; Tampereen teknillisestä yliopistosta mukana on näköhavaintoihin erikoistunut tutkimusryhmä ja VTT:ltä tutkijoita sekä käyttöliittymän helppokäyttöisyyttä että etiikkaa kehittämässä, hän luettelee.

– Lisäksi teemme tiivistä yhteistyötä työntekijä- ja työnantajajärjestöjen sekä tietenkin asiakkaiden kanssa esimerkiksi palvelutaloissa. Palvelurobotteja tutkitaan Euroopassa monessa isossa hankkeessa, mutta ROSE on niitä harvoja, joissa kaikki kehitystyö lähtee käyttäjien tarpeista.

Padi pyörillä

Mihin käyttäjät sitten palvelurobotteja tarvitsevat? Ville Kyrjestä tärkeä lähtökohta on se, ettei ihmistä ole tarkoitus korvata – eivätkä robotit siihen pystyisikään.

– Robotit päihittävät ihmisen shakissa ja tietokilpailussa, mutta ne ymmärtävät asioiden merkityksestä vain sen, mitä ihminen on niihin ohjelmoinut. Ja mietipä ihmisen kättä, miten valtavan monimutkainen ja hieno työkalu se on! Fyysisessä tekemisessä jo taaperoikäiset ovat monissa jutuissa niitä taitavampia.

Robotit päihittävät ihmisen shakissa ja tietokilpailussa, mutta ne ymmärtävät asioiden merkityksestä vain sen, mitä ihminen on niihin ohjelmoinut.

 Yksi ROSEssa tutkittava palvelurobotiikan mahdollisuus on etäläsnäolo. Jo nyt moni kotona asuva vanhus voi keskustella hoitajan kanssa puhelimen tai tietokoneen välityksellä. Robotin avulla hoitajan olisi mahdollista myös liikkua vanhuksen asunnossa ja saada näin kokonaiskuva tilanteesta.

– Yksinkertaisimmillaan se olisi vähän kuin padi pyörillä, Kyrki hymyilee.

– Nykyään kotihoidon työntekijöiden ajasta iso osa kuluu autossa istumiseen. Jos hoitaja voisikin käyttää tupla-ajan asiakkaan kanssa kommunikointiin, niin monessa tapauksessa se voisi olla arvokkaampi asia kuin fyysinen läsnäolo, hän uskoo.

Tarpeiden selvittämisen lisäksi ROSEssa tutkitaan ja kehitetään myös palvelurobottien tekniikkaa. Sen on oltava paitsi toimivaa myös helppokäyttöistä, sillä monella käyttäjällä on toimintarajoitteita: näkökyvyn heikkenemistä, vapinaa, käsien ja silmien yhteispelin ongelmia.

– Ensimmäisen vuoden aikana tarkoituksemme on nimenomaan kartoittaa tarpeita ja toiveita. Haluamme myös oikean tiedon avulla poistaa sekä niitä ylisuuria odotuksia että aiheettomia pelkoja, joita robotteihin liitetään, Kyrki painottaa.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto myönsi lokakuussa ROSE-hankkeelle 3,1 miljoonaa euroa ajalle 2015–2017. Hankkeen on tarkoitus jatkua vuoteen 2020 asti.

Lisätietoja:

Professori Ville Kyrki
Aalto-yliopisto
puh. 050 408 2035
ville.kyrki@aalto.fi

Lue myös: 13 miljoonaa strategisiin tutkimushankkeisiin

Aalto-yliopisto on noussut ensimmäistä kertaa 50 parhaan yliopiston joukkoon EU:n puiteohjelmarahoituksen hankkimisessa. Jos mukaan vertailuun otetaan yliopistojen lisäksi tutkimuslaitokset ja yritykset, Aalto on eniten Horizon 2020-rahoitusta saaneiden listalla sijalla 68. Kaikkiaan Aallolle myönnettiin kesäkuuhun 2015 mennessä eli vajaan vuoden aikana Horizon 2020 -puiteohjelmasta lähes 14 miljoonaa euroa.

Horizon 2020-puiteohjelmarahoitus koostuu konsortiorahoituksista sekä erittäin kilpaillusta ERC-rahoituksesta, jota myönnetään tieteellisiin läpimurtoihin tähtääville huippututkijoille. Aallossa ERC-rahoituksen on saanut Horizon 2020-ohjelmasta peräti neljä professoria: Pertti Hakonen, Antti Oulasvirta, Emma Master ja Jani Oksanen. Lisäksi Sebastiaan van Dijkenille myönnettiin ERC Proof of Concept -rahoitus aiemmin myönnetyn ERC-projektin tutkimustulosten kaupallistamiseen.

Nousu top 50:een ei tullut aivan yllätyksenä, sillä Aalto-yliopisto on viime vuosina jatkuvasti onnistunut kasvattamaan EU-tutkimusrahoituksen määrää.

– Olen erittäin iloinen professoriemme ja tutkijoidemme aktiivisuudesta ja menestyksestä Horizon 2020 -rahoitushauissa. Tulos on selkeä näyttö Aallossa tehtävän tutkimustyön korkeasta laadusta ja kansainvälisestä kilpailukyvystä. Se myös osoittaa, että meillä on hyvät mahdollisuudet edelleen laajentaa rahoituspohjaamme esimerkiksi kansainvälisen tutkimusrahoituksen osalta, korostaa Aalto-yliopiston provosti Ilkka Niemelä.

Parhaiten Horizon 2020 -rahoitusta hankkineiden yliopistojen listalla on edustajia vain kymmenestä Euroopan maasta. Isosta-Britanniasta listalle pääsi 16 yliopistoa, Hollannista 8 ja Saksasta 6. Suomesta kärkijoukossa on Aallon lisäksi Helsingin yliopisto.

Lisätietoja:

Provosti Ilkka Niemelä
puh. 050 511 3013
ilkka.niemela@aalto.fi

UK and Ireland gain in Horizon 2020 top 50 performers (University World News)
Pertti Hakoselle 2,4 miljoonan euron ERC Advanced -rahoitus (aalto.fi)
Emma Masterille ERC Consolidator grant (aalto.fi)
Antti Oulasvirralle 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant -rahoitus (aalto.fi)
Jani Oksaselle ERC Starting Grant ledien jäähtymisen tutkimiseen (aalto.fi)
Aallon ensimmäinen ERC Proof of Concept –rahoitus Sebastiaan van Dijkenille (aalto.fi)

Aalto-yliopisto ja ABB tiivistävät yhteistyötään tutkimuksen, opetuksen ja rekrytoinnin parissa. ABB:llä on jo 127 vuotta kestänyt yhteistyö Aalto-yliopiston ja sen edeltäjän Teknillisen korkeakoulun kanssa. Viisi vuotta sitten perustetussa Aalto-yliopistossa yhdistyvät tiede, taide, tekniikka ja talous.

– Tavoitteemme on auttaa ABB:tä yhä kiristyvillä markkinoilla tuomalla entistä vahvemmin esiin mahdollisuudet, joita Aalto-yliopiston poikkitieteellisyys ja innovatiivinen lähestymistapa tarjoavat, Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jyri Hämäläinen toteaa.

Keskinäisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen vahvistamista pohdittiin yhteisessä työpajassa lokakuussa. Yhteisymmärrys oli selkeä – rakennetaan jo olemassa olevien vahvuuksien päälle.

Designista kilpailuetu

Yhdeksi tulevaisuuden visioksi ja kilpailueduksi todettiin designin ja palvelumuotoilun kehittäminen. Aalto-yliopiston Design Factoryn toiminta on jo laajentunut ympäri maailman ja osa niistä sijaitsee lähellä ABB:n tehtaita. Tutkimusprojekteissa kannattaakin jatkossa hyödyntää jo olemassa olevaa verkostoa ja saada kerättyä tuote- ja palvelukehityksen tutkimustietoa suoraan paikallisilta toimijoilta.

– Päivän anti oli loistava ja palvelumuotoilun kehittämistä pohtiva ryhmämme oli oikein idearikas. Tästä jatkamme yhteistyön kehittelyä, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun alumni- ja yrityssuhteista vastaava Ilona Törmikoski lupaa.

Yritykset mukaan koulutusohjelmien kehitystyöhön

ABB työllistää vuosittain lähes 1000 kesäharjoittelijaa, joista Helsingissä noin 450. Tämän lisäksi yhteistyötä tehdään paljon diplomitöissä. Keskusteluissa koulutusyhteistyöstä pohdittiinkin, miten ABB:n diplomityönohjaajilta saataisiin kerättyä arvokasta palautetta koulutusohjelmien kehittämisen tarpeisiin.

– Tavoitteemme on kasvattaa diplomi-insinöörejä työelämän tarpeisiin, Sähkötekniikan korkeakoulun varadekaani Keijo Nikoskinen muistuttaa ja ehdottaa jatkossa koulutusohjelmien palaute- ja kehittämisseminaarin suunnittelua.
 

uutinen 22.1.2015: Aalto-yliopisto ja ABB solmivat kumppanuussopimuksen

Aalto-yliopisto aloittaa yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat koko henkilöstöä professoreita lukuun ottamatta. Tavoitteena on sopeuttaa yliopiston toimintaa heikentyneessä taloustilanteessa siten, että opetuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tulevaisuus voidaan turvata pitkällä aikavälillä.

- Aalto-yliopistossa on sen alkuvuosina toteutettu mittavia muutoksia ja tuloksemme ovat kehittyneet erittäin hyvin. Tämä on vaatinut henkilöstöltämme paljon työtä ja asiantuntemusta. Hyvistä tuloksista huolimatta yliopiston taloudellinen tilanne on todella tiukka, koska Suomen hallitus on päättänyt leikata yliopistojen rahoitusta merkittävästi, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.

Valtio leikkaa Aalto-yliopiston rahoitusta noin 66 miljoonalla eurolla vuoden 2018 loppuun mennessä. Leikkaukset koostuvat mm. opetus- ja kulttuuriministeriön yliopistolle jakaman rahoituksen sekä Tekesin rahoituksen leikkauksista.

- Olemme jo aiemmin keskittäneet resurssejamme tutkimukseen ja opetukseen sekä tehostaneet toimintaamme. Valitettavasti tehdyt säästötoimenpiteet eivät vielä riitä. Merkittävä osa tulevista säästöistä pyritään toteuttamaan tila- ja hankintakustannuksista, mutta ikävä kyllä arvioimme, että emme voi välttyä henkilöstöön kohdistuvilta säästötoimenpiteiltä, Tuula Teeri sanoo.

Yliopisto pyrkii tasapainottamaan talouttaan lisäämällä rahoitusta muista lähteistä ja vähentämällä kustannuksia. Lisärahoitusta pyritään hankkimaan muun muassa lisäämällä kilpailtua tutkimusrahoitusta ja käyttämällä sijoitustoiminnan tuottoja. Säästötarpeeksi arvioidaan 37 miljoonaa euroa, josta yli puolet pyritään saavuttamaan tila- ja hankintakustannuksia vähentämällä.  Henkilöstökuluihin kohdistuu arviolta noin 17 miljoonan euron säästötarve.

Neuvottelujen piirissä on noin 4 100 henkilöä eli koko henkilöstö professoreita lukuun ottamatta. Aalto-yliopistossa työskentelee yhteensä noin 4 600 henkeä. Alustavien arvioiden mukaan mahdollinen vähennystarve on enintään 350 henkilöä.

- Tilanne on henkilöstöllemme raskas, mutta meidän on tärkeää huolehtia ydintoimintamme edellytyksistä rahoituksen vähentyessä. Tavoitteemme on, että nyt esitetyillä toimenpiteillä saamme tehdyksi meihin nyt kohdistuvia leikkauksia vastaavat säästöt eikä muihin säästötoimenpiteisiin olisi tarvetta, Tuula Teeri toteaa.

Lisätietoja ja median yhteydenotot Aalto-yliopiston viestinnän kautta: viestinnän asiantuntija Eeva Lehtinen, puh. 050 321 7034, eeva.lehtinen@aalto.fi

Radiotekniikan maisteriopiskelijat suunnittelevat Antennas workshop-kurssillaan yhteistyössä sisäpaikanninpalveluita tuottavan firman, Quupan, kanssa tilastoivan antennin jääkiekkoon.

Kiekkoon asennetaan antenni, jossa hyödynnetään Quupan järjestelmää. Järjestelmä kerää tilastoa pelin aikana. Kiekon sijainti mitataan tällä järjestelmällä, ja mittausta varten kiekon sisään täytyy asentaa Bluetooth-radiolähetin, joka tarvitsee antennin. Tämä antenni suunnitellaan kurssilla.

– Idea kurssiin lähti sidosryhmätapaamisesta. Juttelin Quupan toimitusjohtajan, Kimmo Kalliolan, kanssa, olisiko heidän yritykselleen mahdollista suunnitella yhdessä opiskelijoiden kanssa jonkinlaista tuotetta, kertoi kurssin opettaja, yliopistonlehtori, Jari Holopainen.

Kurssi käynnistyi syyskuussa ja se toteutetaan tässä muodossaan ensimmäistä kertaa.

– Kurssilla ei ole valmiiksi olemassa oikeita vastauksia, vaan opiskelijoille annetaan erilaisia aiheita työstettäviksi. Opiskelijat itse määrittelevät, mikä on ongelma ja erilaisia hyviä vastauksia yritetään etsiä yhdessä, Holopainen kertoi kurssin tavoitteesta.

Tilastoja keräävä kiekko parantaa asiakaskokemusta

Quuppa on yhdeksän henkeä työllistävä yritys, joka suunnittelee reaaliaikaisia paikanninsysteemejä sisätiloihin. Paikantaminen tarjoaa tarkkaa dataa eri urheilulajeista. Tarkkuus saavutetaan laadukkailla algoritmeillä.

Quupan toimitusjohtaja Kimmo Kalliolla esitteli sisäpaikanninpalvelua, joka tilastoi pelin suorituksia.

Toimitusjohtaja Kimmo Kalliola, joka itsekin valmistunut Sähkötekniikan korkeakoulusta, Radiotieteen ja -tekniikan laitokselta, kertoi, että heillä on prototyyppejä vastaavasta tuotteesta olemassa. Toistaiseksi olemassa olevat prototyypit kiekosta mittaavilla antureilla eivät kuitenkaan ole valmiita massatuotantoon.

– Etsimme todellista ratkaisua tähän ongelmaan, sillä palveluitamme käytetään paljon urheilun tilastoimisessa. Tällä hetkellä pystymme sijoittamaan pelaajien olkasuojiin anturin, jonka avulla saamme kerättyä dataa pelistä. Data olisi tietenkin tarkempaa ja pystyisi palvelemaan asiakkaitamme paremmin, jos saisimme sitä pelaajien lisäksi myös itse kiekosta, Kalliola summasi tehtävän.

Kun dataa pelistä on tarjolla enemmän, pystytään peliä tilastoivan kiekon avulla rikastuttamaan sekä pelaaja- että katsojakokemusta.

Ratkaisua alettiin työstää innokkaasti

Aloitusluennon päätteeksi opiskelijat pohtivat pienryhmissä tehtävää. Hyviä huomioita tuli paljon.

Esimerkiksi seuraavia asioita pohdittiin: Miten antennin sijoittaminen kiekon sisälle, vaikuttaa sen liikkumiseen jäällä? Mikä on yksittäisen antennin käyttöikä – eli miten se kestää pelin tiimellyksessä? Ja pystyisikö kiekon materiaalia antennin ympärillä korvaamaan jollain vastaavanlaisella, joka jäljittelee aidon kiekon materiaalia, jotta se toimisi parhaalla mahdollisella tavalla?

Jääkiekkojoukkue Kalpan lahjoittamilla kiekoilla voidaan testata, mikä ratkaisu toimii parhaiten. Kuvassa kurssin opettaja, yliopistonlehtori Jari Holopainen.

Haastavaksi ratkaisun löytämisen tekee mm. se, että miten kiekon sisälle laitettu antenni saadaan toimimaan sen kumimateriaalin läpi.  Sisäpaikantaminen tulee myös olla sellainen, että se pysyy nopeasti liikkuvan jääkiekon vauhdissa: Ottelussa kiekko voi kovimmissa laukauksissa mennä yli 170 km/h -vauhdilla. Lisäksi jääkiekkoon on ylipäätään sen pienen koon vuoksi hankala sijoittaa antennia.

Näihin kaikkiin kysymyksiin yritetään löytää vastaus kurssin edetessä. Loppuratkaisut esitellään joulukuussa päätösseminaarissa.

Teksti ja kuvat: Annika Artimo

Katso myös:

Antennas workshop -kurssista (mycourses.aalto.fi)

Quuppa (quuppa.com)

Loppuunmyyty kasvuyrittäjyystapahtuma Slush käynnistyy huomenna 11. marraskuuta. Aalto-yliopisto on mukana kaksipäiväisessä tapahtumassa partnerina ja esittelemässä monipuolista yrittäjyyttä edistävää toimintaansa.

Aalto-yliopiston ympärille syntyneestä innovaatioekosysteemistä ponnistaa vuosittain 70–100 uutta yritystä. Slushissa voi Aallon omalla ständillä tutustua yli 40 yrityksen tarinaan sekä yliopiston lukuisiin toimijoihin, jotka tekevät pitkäjänteistä ja rohkeaa työtä yrittäjyyden tukemiseksi.

”Yrittäjyyden tukeminen ja yrittäjähenkisyyden kehittäminen ovat Aallon keskeisiä tavoitteita, ja opiskelijoillemme oman yrityksen perustamisesta onkin tullut jo vetovoimainen uravaihtoehto”, sanoo vararehtori Tuija Pulkkinen.

Slushissa on myös mukana useita Aalto-lähtöisiä yrityksiä, kuten mikrosatelliittipalvelua kehittävä ICEYE sekä Beddit, jonka unimittari pääsi tänä syksynä Apple-kaupan kansainväliseen jakeluun, ensimmäisenä suomalaisena teknologiatuotteena. 

Lue myös:

Myyttien murtajat Miki Kuusi ja Atte Hujanen: Ilman Aallon rohkaisevaa kulttuuria ei olisi Slushiakaan
Yrittäjyystoimijat Aallossa
Slush (slush.org)

Kuva: Aalto-yliopisto/Mikko Raskinen

– Case-kilpailu on hieno mahdollisuus päästä soveltamaan ja kehittämään omaa osaamistaan sekä luoda kontakteja yritysmaailmaan, opetuksen kehittämisen asiantuntija Christa Uusi-Rauva kertoo.

Case-kilpailussa mukaan valittu yritys esittelee jonkin todellisen ongelman omasta liiketoiminnastaan, ja opiskelijatiimit kehittävät siihen erilaisia ratkaisuja. Kukin tiimi esittelee omat ratkaisunsa yrityksen edustajista ja muista asiantuntijoista koostuvalle tuomaristolle ja saa niistä palautetta.

Ensimmäistä kertaa järjestettyyn Aalto Crossroads case -tapahtumaan osallistui yhteensä 28 opiskelijaa niin Insinööritieteiden korkeakoulusta, Kauppakorkeakoulusta, Perustieteiden korkeakoulusta, Sähkötekniikan korkeakoulusta kuin Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Poikkitieteellisen kilpailun tavoitteena oli sekä edistää Aalto-henkeä ja eri korkeakoulujen opiskelijoiden välistä yhteistyötä että oppia uusia tapoja lähestyä ongelmanratkaisua. Kisaa varten opiskelijoiden oli mahdollista muodostaa itse oma neljän hengen tiimi tai ilmoittautua itsekseen, jolloin Christa Uusi-Rauva muodosti tiimin. Kussakin tiimissä oli opiskelijoita vähintään kahdesta Aallon koulusta.

Opiskelijoille kehuja konkreettisista ehdotuksista ja erinomaisista esiintymistaidoista

Case-yrityksenä, joka paljastettiin vasta tapahtuman alussa, oli Posti. Voittajajoukkueeseen kuuluivat Riikka Iivanainen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta ja Janni Lindgren, Henri Blomster ja Johannes Peltonen Kauppakorkeakoulusta. Tiimi oli työstänyt Postin liiketoimintaa ajatuksella ”Kaikki suoraan kotiin”. Tiimi ehdotti, että Posti laajentaisi liiketoimintaansa kuljettamalla koteihin kerran päivässä kaiken tarpeellisen, ei vain laskuja, lehtiä ja mainoksia. Tiimi analysoi sitä, miten Posti voisi liiketoiminnassaan huomioida nykyistä paremmin väestön ikääntymisen ja miten päivittäistavaroiden ja apteekin tuotteiden toimitukset kotioville toisivat ihmisten elämään helppoutta, jota he arvostavat.

– Kiitän voittajatiimiä likimain konsulttitason ongelmanratkaisusta. Monet ehdotukset olivat konkreettisia ja itse asiassa osaa ideoista jo työstetäänkin organisaatiossamme, Sami Finne, Vice President, Strategy & New Business Development Postista, sanoi.

– Palkintona erinomaisesta työstä kutsumme teidät lounaalle Postin pääkonttoriin ja tapaamaan logistiikan johtoryhmäämme. Samalla pääsette tutustumaan uusiin varastotiloihimme. Myös kesätyömahdollisuuksista voimme keskustella, jos haluaisitte päästä työstämään business-caseja hieman pidemmällä aikajänteellä, Sami Finne jatkoi.

Voittajajoukkueen valitsivat tuomaristo, johon kuuluivat Postia edustaneiden Sami Finnen, Jouko Lehtosen, Senior Development Manager, ja Ville Vuorisalon, Head of Contract Logistics, lisäksi rahoituksen professori Markku Kaustia, logistiikan Professor of Practice Katariina Kemppainen ja Innovation Managementin Professor of Practice Erkki Ormala Kauppakorkeakoulusta sekä Professor of Practice Esko Penttinen Service Factorysta.
 

Lisätietoja:
Christa Uusi-Rauva
Asiantuntija, oppimisen kehittäminen
p. 040 3538 328
christa.uusi-rauva@aalto.fi

Loppuunmyydyn Slushin 15 000 vierasta täyttivät Messukeskuksen keskiviikkona, ja ensimmäistä kertaa partnerina tapahtumaan osallistuneen Aallon ständillä riittikin tungosta. Erityisen paljon kiinnostusta herättivät yliopistosta ponnistaneet startupit. Esittäytymässä olivat muun muassa tuudittavaa vauvanpatjaa valmistava Familings ja kaverien väliseen kulunjakoon ja velkojen hallintaan mobiilisovelluksen kehittänyt Scrooge.

Ständillä esittäytyvät myös Aallon monet yrittäjyystoimijat, kuten Aalto Ventures Program.

Aalto-yliopiston ympärille syntyneestä innovaatioekosysteemistä ponnistaa vuosittain 70–100 uutta yritystä. Tänään torstaina Aallon ständillä ovat mukana esimerkiksi uudenlainen muodin markkinapaikka Stylewhile, digitaalisten ratkaisujen pelillistämiseen erikoistunut Richen sekä mikrosatelliittipalvelua tuottava, tutkimusprojektista alkunsa saanut ICEYE.

Lue myös: Myyttien murtajat Miki Kuusi ja Atte Hujanen: Ilman Aallon rohkaisevaa kulttuuria ei olisi Slushiakaan
Yrittäjyystoimijat Aallossa

Avaruusteknologian startup Iceye Oy on varmistanut 2, 5 miljoonan rahoituksen kaupallisen palvelunsa käynnistämiseen.

Yhtiö kehittää mikrosatelliitteihin perustuvaa palvelua, jolla voidaan tarjota lähes reaaliaikaista tietoa avaruudesta. Kilpailuedun tarjoaa Iceyen kehittämä tutka, jolla kuvaa voidaan tuottaa myös pimeässä ja sääolosuhteista riippumatta. Tällä hetkellä teknologiaa ja palvelua on demonstroitu lentokoneesta kuvaamalla. Seuraava askel on ensimmäisen satelliitin valmistus ja laukaisu, jolla tietopalvelu saadaan kattamaan koko maapallo. Ensimmäistä laukaisua suunnitellaan vuodeksi 2017.

– Valtiot ja avaruusjärjestöt käyttävät jo tutkasatelliitteja tiedonkeruuseen sotilas- ja tutkimustarkoituksiin. Me haluamme tuoda teknologian kaupallisesti kannattavalle hintatasolle ja kaikkien saataville, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Rafal Modrzewski.

– Tarjoamallamme tiedolla esimerkiksi laivat voivat liikkua tehokkaammin ja turvallisemmin. Sen avulla voidaan valvoa laitonta kalastusta tai luvattomia öljypäästöjä ja antaa tukea katastrofitilanteissa kuten myrskytuhojen tai tulvavesien kartoittamisessa.

Kurssiprojektista kansainvälisyyteen

Iceyen sai alkunsa Aalto-yliopiston kurssiprojektina 2012. Jo samana vuonna tiimi sai ensimmäisen rahoituksensa Aalto Center for Entrepreneurshipiltä, ja 2013–2014 tiimi kehitti Aallossa teknologian prototyypin Tekesin TUTL-ohjelmasta saadulla rahoituksella. Spin-off-yritys aloitti toimintansa 2015. Nyt yrityksessä työskentelee 15 henkeä, ja uusia osaajia haetaan ympäri maailmaa.

– Esimerkiksi radiotekniikan alalla moni parhaista osaajista on kuitenkin nimenomaan Suomessa, ja siksi pysymme rahoituskierroksen jälkeenkin Otaniemessä, sanoo rahoitusjohtaja Pekka Laurila.

2,5 miljoonan euron pääomasijoituskierroksessa ovat mukana yhdysvaltalaiset True Ventures ja Founder.org, sekä suomalainen Lifeline Ventures. Tekes antaa rahoitukselle 1,7 miljoonan lisävivun tuotekehityslainan muodossa Arktiset Meret -ohjelmassa.

Aikaisemmin syyskuussa yritys sai tuotekehitykseensä myös merkittävän rahoituksen Euroopan komission Horisontti 2020 -puiteohjelman avaruusteknologiaohjelmassa.

Lisätietoja:

Pekka Laurila
Puh. 045 676 2488
pekka.laurila@iceye.fi

Lue myös:

Kauppalehti: Iceye on yksi 16 suomalaisyrityksestä, joilla on kovin Piilaakso-potentiaali

LinkedIn-profiilit viilattiin huippuun ja ansioluettelot tiivistettiin alle minuutin videoklipeiksi.

Taloustilanteesta huolimatta teknoyritysten rekrytointitarve on kova. Marraskuun alussa Otahallin täyttänyt TalentIT-rekrytointitapahtuma keräsi kokoon ennätyksellisesti yli 80 IT-alan näytteillesettajaa, innovaatio- ja teknologiatoimijaa.

Valtaosa messuille osallistuneista yrityksistä kertoi, että avoinna on kolmesta jopa yli kymmeneen vakituista työpaikkaa. Yritykset uskovat, että tilanne pysyy samankaltaisena myös seuraavan puolen vuoden aikana.

Aallon nuoriin IT-osaajiin luotetaan

TalentIT:n projektipäällikkö Riitta Kontio arvioi, että kumppanuuspalveluiden järjestämässä tapahtumassa vieraili yhteensä 2700 opiskelijaa, alumnia tai IT-alasta kiinnostunutta ammattilaista.

– Näytteilleasettajat ovat olleet tyytyväisiä Aallon tekniikan alan opiskelijoiden koulutus- ja osaamistaustaan. Tapahtuman tavoite täyttyi, sillä saatoimme messujen aikana yhteen useita IT-työnantajia ja nuoria osaajia harjoittelupaikkojen ja diplomitöiden muodossa.

Työelämävalmennusta ajan vaatimalla otteella

Messuhalliin rakennetulla TalentIT Career Forumilla opiskelijat saivat IT-yritysten rekrytointispesialisteilta henkilökohtaista ohjausta työhaastatteluun, CV:n ja LinkedIn-profiilien työstämiseen ja esimerkiksi videohakemuksen tekemiseen. Neuvonta-ajat varattiin nopeasti loppuun.

– Yrityksiltä tuleva viesti on, että kun hakijajoukko kasvaa, videohakemukset auttavat yksittäisiä työntekijöitä nousemaan esiin. Tänä päivänä omaa osaamistaan kannattaa markkinoida myös some-kanavien kautta ja tässä kehityksessä Kumppanuuspalveluiden järjestämät tapahtumat ja palvelut antavat merkittävää tukea, Kontio linjaa.

Katso tunnelmia TalentIT 2015 -messuista:
https://twitter.com/talentitfair
talentit.aalto.fi

Puolustusvoimain komentaja on myöntänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta sotilasansiomitalin tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksen professori Jukka Mannerille. Mitalin luovutti prikaatikenraali Ilkka Korkiamäki keskiviikkona 11. marraskuuta Anssi Kärkkäisen väitöstilaisuudessa.

Sotilasansiomitali myönnettiin professori Jukka Mannerille Puolustusvoimien hyväksi tehdystä erityisen ansiokkaasta työstä.

Sotilasansiomitali myönnettiin vuonna 2015 yhteensä 169 henkilölle.

Energiatekniikan laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty TkT Risto Kosonen. Professuurin ala on LVI-tekniikka. Kososen tutkimusaluetta ovat rakennusten sisäympäristö: ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät sekä niiden energiatehokkuus.

Energiatekniikan laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin tehtävään (Full Professor) on nimitetty TkT Sanna Syri. Professuurin ala on energiatekniikka ja -talous. Syrin tutkimusaluetta ovat energiatalous, ilmastonmuutoksen hillintä energiajärjestelmissä, EU:n energia- ja ilmastopolitiikka ja sähkömarkkinat.

Maankäyttötieteiden laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty MMT Miina Rautiainen. Professuurin ala on kaukokartoitus.

Rakennustekniikan laitokselle Insinööritieteiden korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty Dr. Gerhard Fink. Professuurin ala on puurakenteet.

Johtamisen laitokselle Kauppakorkeakouluun apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty PhD Myrto Chliova. Professuurin ala on yrittäjyys.

Markkinoinnin laitokselle Kauppakorkeakouluun apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty Dr. Kristina Wittkowski. Professuurin ala on markkinointi, erityisesti jakamistalous ja arvon yhteiskehittely (value co-creation).

Biotekniikan ja kemian tekniikan laitokselle Kemian tekniikan korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty PhD N. Raveendran Shijun. Professuurin ala on katalyysi (catalysis science and technology).

Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitokselle Sähkötekniikan korkeakouluun apulaisprofessorin määräaikaiseen tehtävään (Assistant Professor) on nimitetty PhD Stephan Sigg. Professuurin ala on sähkötekniikka, erityisesti tietoverkkotekniikan, -turvallisuuden ja -talouden tutkimusalueella.

Arkkitehtuurin laitokselle Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) on nimitetty arkkitehti Jenni Reuter. Professuurin ala on arkkitehtuurin perusteet ja teoria (architectural principles and theory).

Lisätietoja professoreista:

Aalto People: https://people.aalto.fi/index.html

Kilpailtu, tutkimuksen laadun perusteella myönnettävä EU-rahoitus on yliopistoille merkittävä mahdollisuus, ja Aalto-yliopistossa sen määrä on ollut pitkään kasvussa.

Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n seitsemännestä puiteohjelmasta FP7:stä vuosina 2007–2013 myönnettyjen, tieteellisiin läpimurtoihin tähtääville tutkijoille tarkoitettujen ERC-rahoitusten saajana Aalto oli sijalla 55., ja sijoitus parani selvästi ohjelman loppua kohden.

Uudessa Horizon 2020 -puiteohjelmassa Aalto on jo noussut 50 eniten rahoitusta saaneen yliopiston joukkoon.  Aallosta ERC Starting Grantin ovat saaneet Horizon 2020 -ohjelmasta tietotekniikan käytettävyyttä kehittävä professori Antti Oulasvirta ja ledien jäähtymistä tutkiva professori Jani Oksanen, ERC Consolidator Grantin proteiinien ja entsyymien hyödyntämistä luonnonvarojen muokkauksessa tutkiva professori Emma Master ja ERC Advanced Grantin ultramatalien lämpötilojen tekniikoita kvanttisysteemien etsimisessä ja luomisessa hyödyntävä professori Pertti Hakonen. Lisäksi Sebastiaan van Dijkenille myönnettiin ERC Proof of Concept -rahoitus aiemmin myönnetyn ERC-projektin tutkimustulosten kaupallistamiseen.

– Lämpimät onnittelut rahoituksen saaneille. Moni aaltolainen hakija pääsi myös kilpailussa aivan loppumetreille, vaikka eivät yltäneetkään rahoitettujen joukkoon. Haastatteluun pääseminen on iso tunnustus tutkimuksen korkeasta tasosta ja ennakoi hyvää menestystä jatkossa, sanoo Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Tuija Pulkkinen.

Aallon osuus Suomeen myönnetystä ERC-rahoituksesta on merkittävä. Horizon 2020 -ohjelmasta on Suomeen myönnetty tähän mennessä kahdeksan ERC Starting Grantia, kolme ERC Consolidator Grantia ja kaksi ERC Advanced Grantia. ERC-rahoitusten lisäksi Horizon 2020 -puiteohjelmarahoitus koostuu konsortiorahoituksista. Kaikkiaan Aallolle myönnettiin vuoden 2014 hauista 17 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Hankepalveluiden päällikkö Mari Pietikäinen
Aalto-yliopisto
Puh. 050 4300345
mari.pietikainen@aalto.fi

Pertti Hakoselle 2,4 miljoonan euron ERC Advanced -rahoitus (aalto.fi)
Emma Masterille ERC Consolidator grant (aalto.fi)
Antti Oulasvirralle 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant -rahoitus (aalto.fi)
Jani Oksaselle ERC Starting Grant ledien jäähtymisen tutkimiseen (aalto.fi)
Aallon ensimmäinen ERC Proof of Concept –rahoitus Sebastiaan van Dijkenille (aalto.fi)

Taneli Riihonen väitöstilaisuudessa 4.7.2014 Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun S1-salissa Espoon Otaniemessä.

Tekniikan alan järjestöt palkitsivat vuoden parhaat alansa opinnäytetutkimukset 19. marraskuuta Helsingissä. Taneli Riihosen väitöstyössä esitetty oivallus voi osoittautua maailmanlaajuisesti satojen miljardien arvoiseksi ratkaisuksi ruuhkautuvien radiotaajuuksien tiedonvälityskyvyn ongelmaan.

Taneli Riihonen väitteli 4.7.2014 Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa. Palkittu väitöskirja on uraauurtava, ja se on herättänyt suurta kansainvälistä kiinnostusta. Riihonen osoitti, että seuraavan sukupolven 5G-verkon välityskyky voidaan lähes tuplata. Radiotaajuuksien ruuhkautuessa Riihosen tutkimustulokset voivat osoittautua maailmanlaajuisesti jopa satojen miljardien eurojen arvoisiksi. Riihosen esittämä full-duplex-tiedonsiirto on uusi lupaava konsepti, joka on herättänyt kansainvälisesti paljon kiinnostusta, mutta jota ei ole juurikaan tutkittu aiemmin.

Riihonen teki väitöskirjansa Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitokselle. Työn valvojana toimi professori Risto Wichman ja ohjaajana akatemiatutkija Stefan Werner. Tällä hetkellä Riihonen on vierailevana tutkijana Columbian yliopistossa New Yorkissa.

Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF palkitsevat alansa parhaan väitöskirjan ja diplomityön vuosittain. Väitöskirjapalkinnon arvo on 7 500 euroa.

Lisätietoja palkitusta väitöskirjasta:
Taneli Riihonen
taneli.riihonen@iki.fi
+358 50 3481 881
Riihosen väitöskirjan tiivistelmä

Tekniikan akateemiset TEK on tekniikan alalla työskentelevien yliopistokoulutettujen etu- ja palvelujärjestö. Noin 73 000 jäsenellään TEK on Akavan toiseksi suurin jäsenliitto. Tekniska Föreningen i Finland (TFiF) edustaa ruotsinkielisiä diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja.

Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta kertoi Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa uraauurtavasta tutkimustyöstään ihmisen ja teknologian rajapinnassa. Kuva: Teknologiateollisuus

- Toivomme, että esimerkkimme kannustaa myös muita osallistumaan yliopistojen varainhankintaan ja tätä kautta edistämään koulutuksen laadun ja tutkimuksen tason nostoa. Lahjoituksella haluamme tukea erityisesti yliopistojen profiloitumista, erikoistumista ja keskinäistä yhteistyötä, Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen sanoo.

- Kiitämme Teknologiateollisuutta lahjoituksesta, joka auttaa meitä kouluttamaan tulevaisuudessakin osaajia, joilla on kykyä ja näkemystä muuttaa maailmaa, sanoo Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri.
- Jo nyt näemme, että tutkijoidemme monialainen työ esimerkiksi digitalisaation ja terveysteknologian aloilla on synnyttänyt uutta tietoa ja innovaatioita. Teknologiateollisuuden lahjoituksen avulla voimme jatkossakin olla rakentamassa menestyvää teollisuutta, vahvempaa Suomea ja parempaa maailmaa.

Aalto-yliopiston avaruustekniikan emeritusprofessori Martti Hallikainen kuuluu Global Precipitation Measurement Post-Launch Team’iin, jolle NASA myönsi Group Achievement Award -palkinnon kesäkuussa 2015. Perusteena oli se, että ryhmän todettiin ylittäneen monipuolisesti GPM-satelliittimissioon kohdistuneet odotukset. Tämä Yhdysvaltojen ilmailu- ja avaruushallinnon (NASA) palkinto voidaan myöntää ryhmälle, jonka saavutukset merkittävästi  myötävaikuttavat NASAn satelliittimission onnistumiseen.

Global Precipitation Measurement (GPM) on kansainvälinen satelliittimissio, jonka pääpartnerit ovat NASA ja Japanin avaruusjärjestö JAXA.  GPM Core Observatory -satelliitti laukaistiin 27.2.2014 ja sen edistykselliset mikroaaltoinstrumentit tuottavat maailmanlaajuisesti kolmen tunnin välein entistä monipuolisempia havaintoja vesi- ja lumisateesta. Martti Hallikaisen johtama Aalto-yliopiston tutkimusryhmä osallistui tutkamittausten korjausalgoritmien kehittämiseen talvisadannan osalta.

Marja-Terttu Tanttisen rahaston Naiset ja tekniikka 2015 –palkinto myönnettiin Etu-Töölön lukion opettajille Suvi Helajalle, Anna Maria Mäkelälle ja Hanna Ylä-Mellalle ja heidän projektilleen: Tiedetutoroinnilla intoa, iloa, oppia ja oivallusta! Päätöksen teki 16.11.2015 Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulun dekaani Jyri Hämäläinen. Palkinnon suuruus on 1000€.

Palkinnon perustelut olivat:

”Tiedetutorointi on hyvä jo kokeiltu toimintamalli, jolla on vaikutusta siihen, että nuoret saadaan kiinnostumaan tieteestä. Etu-Töölön lukiossa on tehty hyvää työtä, jota toivotaan jatkettavaksi ja laajennettavaksi myös muihin lukioihin.”

Tiedetutorit ovat lukiolaisia, jotka toimivat opettajina ja assistentteina matematiikan, kemian ja fysiikan tunneilla. Lisäksi he ovat osallistuneet mm. kokeellisten tiedetuntien suunnitteluun ja toteutukseen. Tutorit ovat mm. käyneet paikkatietokantaluennolla Luova-verkkolehdessä ilmestyneen Dynamiitit-ohjelman esittelyn innoittamana, ja kertoneet oppimastaan maantiedon kurssilla.

Apurahatoimikunta antoi myös kunniamaininnat kahdelle muulle hakemukselle:

Metropolian opiskelijoiden Sanna Alikosken ja Hanna Vannesluoman ehdotukselle ”Tytöt tekniikkaan käytännön kautta” ja Laajalahden alakoulun oppilaan Pinja Paloheimon ja Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavan Aura Paloheimon ehdotukselle Supersankariboxi-tyttöjen tekniikkatapaaminen.

Naiset ja tekniikka –palkinto 2015

****
Naiset ja tekniikka –palkinto jaetaan Marja-Terttu Tanttisen rahastosta, jonka tuotto käytetään lahjoittajan toiveiden mukaisesti kannustamaan tyttöjen ja naisten hakeutumista tekniikan aloille. Ehdokkaita palkinnon saajaksi voivat olla hankkeet tai ideat, jotka innostavat tyttöjä ja naisia luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan alojen opiskeluun. Päätöksen palkinnon saajasta tekee Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun dekaani. Palkinto jaettiin nyt kahdeksatta kertaa, ja sen suuruus on 1000 euroa.

Hakuaika Aalto-yliopiston maisteriohjelmiin alkaa tiistaina 1.12.2015. Kaikki yliopiston korkeakoulut ovat uudistaneet maisteriohjelmansa ja vuonna 2016 tarjolla on 71 hakukohdetta kauppatieteen, taiteen ja tekniikan aloilla. Valtaosa maisteriohjelmista on englanninkielisiä. Hakuaika päättyy 15.1.2016 kello 15.00. Lisätietoa hakukohteista ja hakemisen ohjeistus löytyvät nettisivuiltamme /www.aalto.fi/fi/studies/.

Syksyllä 2016 alkavaan koulutukseen haettaessa on käytössä hakemuksen käsittelymaksu. Maksu kerätään kaikilta hakijoilta, jotka ovat suorittaneet hakukelpoisuuden antavan tutkinnon EU/ETA-alueen tai Sveitsin ulkopuolella. Hakemuksen käsittelymaksun kerää Opetushallitus (OPH). Lisätietoa: https://opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/yhteishaku/korkeakoulujen-yhteishaku/hakemuksen-kasittelymaksu/

Lisätietoa hakemisesta: /www.aalto.fi/fi/studies/admissions/ sekä hakijapalvelut@aalto.fi

Hakuaika Nordic Master -ohjelmiin järjestetään 1.12.2015-15.1.2016. Lisätietoa kansainvälisiin yhteistyöohjelmiin hakemisesta löytyy verkkosivultamme http://www.aalto.fi/fi/studies/admissions/international_double_degree_programmes/.

Aalto-yliopiston Matriisilaskennan MOOC-kurssi järjestetään ensimmäisen kerran tammikuussa 2016. Verkkokurssi vastaa sisällöltään Aallon ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijoiden matriisilaskennan kurssia.

Termi MOOC tulee sanoista "Massive Open Online Course", ja tarkoittaa kaikille avointa ilmaista verkkokurssia. MOOC-kursseilla on yleensä paljon suorittajia, vapaa osallistuminen ja opiskelu ja harjoitusten suorittaminen tapahtuu verkossa. Kurssimaista MOOCissa on, että se voidaan suorittaa noudattamalla kurssin järjestäjän asettamaa aikataulua. Tällöin kurssin suorittajat voivat keskustella ja opiskella yhdessä. Toki kurssin suorittaminen onnistuu myös täysin omaan tahtiin.

Matriisilaskennan MOOC ei edellytä aiempia matematiikan yliopisto-opintoja, vaan kurssin esitiedoiksi riittävät lukion pitkän matematiikan vektorilaskennan kurssi MAA5 tai vastaavat tiedot.

Katso tarkemmat tiedot mm. kurssille osallistumisesta (math.aalto.fi)