Aalto-yliopistoon valittiin kevään 2015 korkeakoulujen yhteishaussa sekä erillishauissa yhteensä 1657 uutta opiskelijaa. Tarjotun opiskelupaikan otti vastaan 1527 opiskelijaa. Uusista opiskelijoista 288 aloittaa Insinööritieteiden korkeakoulussa, 389 Kauppakorkeakoulun Helsingin tai Mikkelin yksiköissä, 114 Kemian tekniikan korkeakoulussa, 260 Perustieteiden korkeakoulussa, 238 Sähkötekniikan korkeakoulussa ja 168 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa.

Lisäksi tammikuun lopussa päättyneessä maisteriohjelmien haussa opiskelupaikkaa tavoitteli 2240 hakijaa, joista 733 hyväksyttiin.
 

Tietotekniikka suosituin tekniikan hakukohteista
 

Tekniikan ja arkkitehtuurin opetusta tarjoaviin korkeakouluihin haki tänä vuonna yhteensä 3496 henkilöä. Hakijamäärä laski vuoteen 2014 verrattuna 4,2 prosenttia. Naisten osuus tekniikan alan uusista hyväksytyistä opiskelijoista on 25,4 prosenttia.

Tekniikan hakukohteista pisterajat nousivat korkeimmiksi arkkitehtuurin, tuotantotalouden, bioinformaatioteknologian, teknillisen fysiikan ja matematiikan sekä tietotekniikan hakukohteissa. Eniten hakijoita ohjelmista keräsi tietotekniikka, jonne haki DIA-valinnassa ensisijaisesti 382 henkilöä.
 

Kauppakorkeakouluun edelleen kova kilpailu
 

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Helsingin yksikköön pyrki kaiken kaikkiaan 3773 hakijaa. Hakijoista opiskelupaikan sai 8,9 prosenttia. Hakijoiden määrä pysyi viime vuoteen verrattuna lähes samana. Kolmatta kertaa opiskelupaikkaa tarjottiin myös valtakunnallisessa Talousguru-kilpailussa menestyneille. Tälläkin kertaa kaikki kolme tarjouksen saanutta tarttuivat tilaisuuteen ja aloittavat opintonsa tänä vuonna.

Aiemmin keväällä maisteritason valinnassa Kauppakorkeakouluun hyväksyttiin 261 hakijaa suorittamaan kauppatieteen maisterin tutkintoa. Paikkoja tavoitteli 548 hakijaa.

Kauppakorkeakoulun Mikkelin yksikön englanninkieliseen International Business -kandidaattiohjelmaan valittiin 82 uutta opiskelijaa suorittamaan englanninkielistä kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa (BScBA). Mikkelin yksikköön tuli yhteensä 858 hakemusta 72 eri maasta, eli hakijoista opiskelupaikan sai 9,6 prosenttia.

Mikkelin ohjelmaan on oma opiskelijavalinta. Vuonna 2015 ohjelmaan valitut opiskelijat saavat myös automaattisen opinto-oikeuden KTM-tutkintoon Kauppakorkeakoulun Helsingin yksikössä, jossa he voivat jatkaa opintojaan valmistuttuaan Mikkelin yksiköstä kauppatieteiden kandidaatiksi.
 

Taiteiden alan opintoihin hakeneista hyväksyttiin 7,2 prosenttia
 

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun haki yhteishaussa tänä vuonna yhteensä 2056 taiteiden alan opinnoista kiinnostunutta. Heistä 1549 hakijaa palautti myös ennakkotehtävät. Hakeneista 112 henkilöä eli 7,2 prosenttia hyväksyttiin suorittamaan taiteen kandidaatin tutkintoa. Naisten osuus uusista hyväksytyistä opiskelijoista taiteiden ja suunnittelun alalla on 69,6 prosenttia. Eniten hakemuksia tuli kuvataidekasvatuksen, graafisen suunnittelun ja muodin pääaineisiin. Hakijoiden määrä säilyi viime vuoteen verrattuna lähes ennallaan.

Aiemmin keväällä maisteritason valinnassa Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun hyväksyttiin 210 hakijaa suorittamaan taiteen maisterin tutkintoa. Paikkoja tavoitteli 1134 hakijaa. 

Jatko-opiskelijat Yury Antonov ja Tero Tikka mikro- ja nanotekniikan laitokselta ovat saaneet parhaan opiskelija-artikkeli palkinnon ECCTD2015 -konferenssissa Trondheimissa, Norjassa. Konferenssi virallisesta nimeltään, IEEE 22nd European conference on circuit theory and design, järjestettiin 24.–26. elokuuta.

Palkitun artikkelin nimi on All-Digital Phase-Locked Loop in 40 nm CMOS for 5.8 Gbps Serial Link Transmitter. Sen tekijät ovat jatko-opiskelijat Yury Antonov ja Tero Tikka sekä tutkija Kari Stadius ja professori Jussi Ryynänen.

Tutkimus käsittelee nopeaa dataväylää ja sen kehittämistä, siten että sen ympäristöön aiheuttamat häiriöt minimoituisivat.

Onnea!

Akustinen seura ry myönsi Akustiikkapäivillä Kuopiossa 2.9.2015 Matti Karjalaisen rahaston kannustuspalkinnon hyvästä opinnäytetyöstä kahdelle Aalto-yliopiston opiskelijalle, arkkitehti Nella Näverille ja tekniikan tohtori Juha Vilkamolle.

Näveri selvittää diplomityössään akustisten tilojen katsomoiden akustiikkaa. Hänen työnsä laaja-alainen kirjallisuusanalyysi, runsas kuvitus ja haastattelut antavat uutta tietoa katsomoiden nykytilasta sekä näkymiä tulevaisuuden katsomoiden suunnitteluun. Työ myös erinomaisesti valaisee arkkitehtien suunnittelun monimuotoisuutta ja suurten esitystilojen suunnittelun monimutkaisuutta.

Vilkamo tutkii väitöskirjassaan tehokkaita kaikulaitteita ja tilaäänentoistojärjestelmiä. Hänen tutkimuksensa tuloksia sovelletaan muun muassa Android-puhelimissa sekä uudessa MPEG-H -tilaäänistandardissa.

Akustinen seura jakaa Matti Karjalaisen rahaston kannustuspalkinnon joka toinen vuosi tärkeästä akustiikan alan edistämistyöstä Suomessa. Rahaston perusti jo edesmennyt ja maailmalla tunnettu Aalto-yliopiston akustiikan professori Matti Karjalainen 60-vuotissyntymäpäivänään vuonna 2006. Rahaston tarkoituksena on akustiikan alan edistäminen ja edelleen kehittäminen tukemalla siihen liittyvää opiskelua, jatko-opiskelua ja tutkimustyötä.

Lisätietoa:
Akustinen Seura ry www.akustinenseura.fi 
Puheenjohtaja professori Tapio Lokki (puheenjohtaja@akustinenseura.fi)
puh. 040 578 2486
tapio.lokki@aalto.fi

Palkitut opinnäytetyöt luettavissa:
Nella Näverin diplomityö
Juha Vilkamon väitöskirja

Tina Seelig on neurotieteiden tohtori, joka vauhdikkaiden urakäänteiden jälkeen päätyi ja jäi huippuyliopiston professoriksi ja yrittäjyysohjelman johtajaksi. Kysymys kuuluu, miksi?

– Minun intohimoni on auttaa nuoria näkemään mahdollisuutensa, hän kertoi joukolle Aalto Ventures Programin, Aallon korkeakoulujen ja opintopalvelujen järjestämään Inspire!-tapahtumaan kokoontuneita aaltolaisia. Viikon mittaan järjestettyjen luentojen ja Seeligin vetämien työpajojen tarkoitus oli pohtia, miten yrittäjyyden vaatimat taidot ja asenne saataisiin osaksi kaikkea opetusta jokaisessa Aallon korkeakoulussa.

– Vaihdoin urallani työpaikkaa parin vuoden välein. Stanfordissa olen ollut jo yli 15 vuotta, sillä huomasin, että mikään ei ole yhtä inspiroivaa. Se, mitä teemme, on tärkeää paitsi nuorille myös koko maailmalle, Seelig kiteytti.

Yhteisön voima

Seeligin Stanfordissa johtamaan Stanford Technology Ventures Programiin kuuluu kolme yrittäjyysohjelmaa, jotka on räätälöity kandidaatti-, maisteri- tai tohtoriopintoja suorittavien opiskelijoiden tarpeisiin. Yhteistä kaikille on tehokas pienryhmäopetus ja tiivis yhteistyö yritysten ja ohjelmassa opiskelleiden alumnien kanssa.

– He ovat meille mieletön resurssi ja todella aktiivisesti toiminnassamme mukana. Tänäkin vuonna kandidaattitason Mayfield Fellows Programin opiskelijoista jokainen sai viisi omaa, eri aloja edustavaa huippuluokan mentoria. Esimerkiksi Twitterin perustajat tapasivat meillä, Tina Seelig kertoi hymyillen.

Seeligille yrittäjyys on kuin palapeli, joka koostuu kolmesta osasta: tiedoista, taidoista ja asenteesta.

– Tutkimus on todella tärkeää, hän painotti.

– Tohtoriohjelmassa opiskelijat huomaavat, että heidän laboratoriossa hankkimansa analyyttiset kyvyt ovat kovaa valuuttaa yrityselämän ongelmien ratkaisemisessa. Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä, vaan meidän pitää opettaa myös taitoja: viestintää, johtamista ja neuvottelutaitoja. Lopulta tulee asenne; yrittäjyyden vaatima mielentila. Siihen kuuluu luovuuden lisäksi valmius kestää pettymyksiä ja oppia niistä. Minä sanon aina, että virheet ovat oikeastaan arvokasta dataa, jota ilman ei tule menestystäkään.

Luovuutta haastamaan

Seeligin alustuksen jälkeen vuorossa olivat työpajat. Stanfordin inspiroima Aalto Ventures Program tarjoaa jo Aallon maisteriopiskelijoille mahdollisuuden sivuainekokonaisuuteen sekä kaikille opiskelijoille avoimia kursseja, mutta miten yrittäjyys saataisiin sulautettua kaikkeen yliopiston opetukseen?

– Yrittäjyys vaatii luovuutta, emmekä me haasta opiskelijoita tarpeeksi, vaan annamme heille liikaa valmiiksi pureskeltuja ongelmia, Sähkötekniikan korkeakoulun varedekaani Keijo Nikoskinen tiivisti ryhmänsä ajatukset.

Professori Jaan Praksin ryhmässä pohdittiin, miten yrittäjyydestä jo innostuneita opiskelijoita voitaisiin auttaa eteenpäin. Yksi tärkeimmistä askelista ja suurimmista haasteista oli ryhmän mukaan teollisuuden ja alumnien kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen.

– Kaikki yritykset haluavat insinöörejä yrittäjätaidoilla, Tina Seelig kannusti.

– Yrittäjyys on myös niukkuuden pakottamaa luovuutta; sitä, että tekee mahdottoman pienillä resursseilla enemmän, kuin kukaan kuvittelisi olevan mahdollista.

Lisätietoja Tina Seeligistä täältä

Lisätietoja Aalto-yliopiston yrittäjyysohjelmasta Aalto Ventures Programista täältä

Kehitteillä oleva uusi teknologia-alusta mahdollistaa entistä kehittyneemmän yksityisyyden suojan mobiililaitteisiin. Samalla mekanismilla voidaan jakaa laitteissa olevaa dataa nopeasti ja helposti. Uutta teknologiaa kehitetään Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa.

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyöprojektissa tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää mobiililaitteissa olevaa dataa ilman tukiasemia ja palvelimia. Koska ihmiset kantavat taskuissaan suuria määriä hyödynnettävissä olevaa dataa, mutta perusteknologia tiedon hyödyntämiseen puuttuu, professori Jussi Kangasharju Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta ja Aalto-yliopiston professori Jörg Ott pohtivat, voiko tätä dataa hyödyntää paikallisesti ja millaisella tehokkuudella.

Tutkimusprojektista käytettävä nimi TaskuDataVarkaat viittaa englanninkieliseen termiin digitaalisesta tiedonkaappauksesta Picking Digital Pockets.

Jussi Kangasharju kertoo lisää aiheesta Tietysti.fi-videoblogissa:
https://www.youtube.com/watch?v=FgJppapoQOU&feature=youtu.be

Lähde: Suomen Akatemian tiedote

PQED koostuu ilmaisinelementtejä epäpuhtauksilta suojaavasta Brewster-ikkunasta (vas.), säädettävistä palkeista ja itse ilmaisinkammiosta. Mittausepävarmuuden pienentämiseksi entisestään ikkuna poistettiin mittausten aikana ja ilmaisinta suojattiin epäpuhtauksilta typpihuuhtelun avulla.

Aalto-yliopiston ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkijat ovat onnistuneet kehittämään menetelmän, jolla ledien valotehon mittaamisen virhemarginaali pienenee tulevaisuudessa nykyisestä noin viidestä prosentista yhteen prosenttiin. Tulokset julkaistiin juuri arvostetussa Light: Science & Applications -lehdessä.

­– Tähän asti fotometriassa, eli ihmissilmän havaitseman valon mittaamisessa, on käytetty yleisesti hehkulamppupohjaisia ratkaisuja, selittää Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Tomi Pulli.

– Testi-ilmaisimet, joita valaisinvalmistajat käyttävät kalibroimaan omia laitteitaan, on tehty ja kalibroitu hehkulamppuja varten, mikä aiheuttaa virheitä, kun mitataan ledien tehoa. Me käytimme tutkimuksessa ledilamppua, jonka spektri on hyvin määritelty, ja yhdessä VTT:n sekä eurooppalaisten partnereiden kanssa kehittämäämme PQED-ilmaisinta, jonka spektrinen vaste voidaan laskea erittäin tarkasti.  Tämän takia hehkulamppupohjaisissa sovelluksissa käytettäviä ongelmallisia optisia suodattimia ei tarvittu. Juuri ledin spektrin tarkka määrittäminen ja analyysi oli tutkimuksen haastavin ja ratkaisevin osuus, hän paljastaa.

Tohtorikoulutettavat Timo Dönsberg (takana) ja Tomi Pulli mittaavat ledien valotehoa.

Pisteestä palloon

Pullin ja hänen tutkijakollegoidensa mittauksissa käyttämä ilmaisin mittaa ledien valotehon hyvin pieneltä alueelta. Tutkimusta vetäneen professori Erkki Ikosen mukaan seuraava askel on siirtyä mittauksiin, joissa jäljitellään oikeita valaistusolosuhteita.

– Ledeistähän lähtee valoa joka suuntaan. Siksi tehon mittaukseen tarvitaan integroiduksi palloksi kutsuttua laitetta, joka huomioi eri suunnista tulevaa valoa, hän tarkentaa ja muistuttaa, että ledeillä on hehku- ja loisteputkiin verrattuna vasta lyhyt historia. Siksi niiden todellisesta tehosta ja pitkäikäisyydestä on vasta vähän tietoa. Valotehokkuuden mahdollisimman tarkka selvittäminen onkin olennaista, jotta markkinoille voidaan tuoda ne lamput, jotka muuttavat mahdollisimman suuren osan sähköenergiasta ihmissilmälle hyödylliseksi valoksi.

– Toistaiseksi ledien osuus on globaalisti vain kymmenisen prosenttia, mutta se kasvaa todella kovaa vauhtia, Ikonen kertoo.

– Valaistuksen osuus maapallon sähkönkulutuksesta on noin 20 prosenttia. Kun ledien osuus kasvaa lähelle 50 prosenttia, prosentinkin parannus niiden valotehokkuuden mittaustarkkuudessa ja siten markkinoille tulevien lamppujen tehokkuudessa merkitsee miljardien eurojen säästöä vuodessa.

Lisätietoja:

Tohtorikoulutettava Tomi Pulli
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
puh. 050 408 2782
tomi.pulli@aalto.fi

Professori Erkki Ikonen
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
puh. 050 550 2283
erkki.ikonen@aalto.fi

Linkki artikkeliin http://www.nature.com/lsa/journal/v4/n9/full/lsa2015105a.html

Strategisen tutkimuksen neuvosto päätti 14.9.2015 valita 16 konsortiota ensimmäisenä käynnistyviin strategisen tutkimuksen ohjelmiin. Aalto-yliopisto on mukana yhteensä seitsemässä hankkeessa, kolmessa konsortion vetäjänä ja neljässä hankkeessa partnerina.

Aalto-yliopisto on vetäjänä seuraavissa hankkeissa:

• Professori Martti Mäntylä: DDI - Digital Disruption of Industry

  DDI-hankkeen lähtökohtana on teollisuuden nopea kehitys: tietotekniikan menetelmät ja teknologiat sensoreista pilvilaskentaan ja mallintamiseen ovat synnyttämässä kokonaan uusia mahdollisuuksia älykkäiden ja verkottuneiden tuotteiden toteuttamiseen ja merkittävän lisäarvon tuottamiseen. Hanke hyödyntää tietotekniikan, tietojärjestelmätieteen, taloustieteen, sosiologian, kauppatieteiden, politiikan tutkimuksen ja insinööritieteiden osaamista. Tavoitteena on mallintaa muutosta ja pyrkiä aktiivisilla toimilla vaikuttamaan sen suuntaan ja vauhtiin, sekä tarjota tutkimuksen pohjalta ehdotuksia Suomen ja suomalaisten yritysten menestystä tukeviksi poliittisiksi toimenpiteiksi.

• Professori Ville Kyrki: ROSE - Robots and the Future of Welfare Services

  Suomen kaltaisissa jälkiteollisissa yhteiskunnissa on parhaillaan käynnissä parhaillaan kaksi suurta muutosta: hyvinvointipalvelujen tarve kasvaa voimakkaasti ja uudet, kognitiiviset robotit tulevat vauhdilla. ROSE-hankkeessa tutkitaan monitieteisesti, kuinka palvelurobotiikan edistysaskeleet mahdollistavat tuotteiden ja palvelujen innovoinnin sekä hyvinvointipalvelujen uudistumisen, kun palvelut kehitetään eettisesti yhdessä sidosryhmien kanssa.

• Professori Raimo Lovio: SET - Smart Energy Transition - Realizing its potential for sustainable growth for Finland's second century

  Uudet teknologiat murtavat energiajärjestelmän vanhat säännöt ja johtavat radikaaleihin muutoksiin tuottajien ja käyttäjien rooleissa. IEA:n arvion mukaan globaali energiamurros synnyttää $50.000 miljardin markkinat vuoteen 2035 mennessä. SET-hankkeen tavoitteena on analysoida älykkään energian teknologiamurrosta ja vaikutuksia erityisesti Suomelle tärkeisiin bioteknologiaan, digitalisaatioon ja cleantechiin sekä selvittää, miten eri toimialat voivat murroksesta hyötyä. Mahdollisuuksia ja ratkaisuja haetaan yhteistyössä teollisuuden, viranomaisten ja kansalaisten kanssa.
  
  Aalto on mukana seuraavissa hankkeissa:

• COMBAT - Competence-Based Growth Through Integrated Disruptive Technologies of 3D Digitalization, Robotics, Geospatial Information and Image Processing/Computing – Point Cloud Ecosystem. Aallosta ovat mukana professori Hannu Hyyppä ja professori Arto Visala.
• PVN - Platform Value Now: Value capturing in the fast emerging platform ecosystem: Aallosta mukana ovat professori Ahti Salo ja professori Taija Turunen.
• WIP - Work, Inequality and Public Policy. Aallosta mukana on professori Pekka Ilmakunnas.
• PSE - Preventing Social Exclusion: What Works and Why? Aallosta mukana Dr. Kristiina Huttunen.

Ohjelmiin valitut konsortiot ovat laajoja: ne koostuvat yhteensä 119 tutkimusryhmästä. Noin puolet mukana olevista tutkijoista työskentelee yliopistoissa ja runsas kolmannes tutkimuslaitoksissa. Lähes kaikki konsortiot tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Konsortioiden rahoitukseen käytetään 52,5 miljoonaa euroa vuosina 2015–2017.

Kaikki hankkeet arvioitiin ohjelmakohtaisissa relevanssipaneeleissa, joiden tehtävänä oli arvioida hakijan suunnitteleman tutkimuksen yhteiskunnallista relevanssia ja vaikuttavuutta sekä hankkeiden vuorovaikutussuunnitelmien laatua sekä hankkeen sopivuutta ohjelmaan. Toukokuussa 2015 kokoontuneissa relevanssipaneeleissa oli jäseninä kotimaisia ja ulkomaisia tutkimuksen, tutkimusrahoituksen ja tiedolla johtamisen asiantuntijoita. Arviointi osoitti, että hakijat ja hakemukset olivat korkeatasoisia.

Konsortiokohtaisen rahoituksen määrä päätetään lokakuussa. Sitä ennen konsortioiden edustajien kanssa käydään neuvottelut konsortioiden täsmällisistä tutkimuksellisista ja vuorovaikutuksen tavoitteista. Täsmälliset tiedot esimerkiksi rahoituksen jakautumisesta saadaan vasta tämän vaiheen jälkeen.

Mikä on uusinta uutta mobiili- ja verkkopalveluissa? Telecom Forum 2015 on avoin luentosarja kaikille alasta kiinnostuneille.

Seminaari pidetään:

• tiistaisin klo 17.15–18.45
• osoite: Sähkötekniikan korkeakoulu, Otakaari 5 A, Espoo, sali S4

Luennot ovat englanniksi.

Tapahtumasivu koulun tapahtumakalenterissa. (englanniksi)

Tervetuloa!

Tervetuloa perinteiseen AlumniWeekend 2015 -seminaariin Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakouluun lauantaina 24. lokakuuta. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille aiheista kiinnostuneille.

Tapahtuman esitykset kattavat bioinformatiikan ja terveysalan, automaation, energian ja sähkötekniikan osa-alueet. Avauspuheenvuoron pitää europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Lounastauon jälkeen seuraa neljä rinnakkaista luentosarjaa. Aiheina ovat Datasta terveyttä ja Start-upista tulevaisuus, Energia-alan trendit, Automaatio ja robotiikka tänään ja Kaiken internet (Internet of Everything).

Osa esityksistä on englanniksi. Ilmoittautuminen ja ohjelma nähtävissä tapahtumasivulla.

Lisätietoa tapahtumasta:
Seppo Saastamoinen
puh. 050 365 3706
seppo.saastamoinen@aalto.fi

Keskustelu kyberturvallisuudesta jatkui siitä, mihin Aalto-yliopistossa järjestetty Kyberturvallisuus – mistä on kysymys? -yleisöluentosarja päättyi keväällä 2015. Tällä kertaa kyberturvallisuudesta keskusteltiin talkoohengessä.

– Kyberturvallisuus koskettaa meitä jokaista, muistutti Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri avauspuheenvuorossaan.

Yleisöä herätteli tietokirjailija Petteri Järvinen.

– Edward Snowden teki jo osansa, mutta mitä te olette tehneet kyberturvallisuuden eteen?

– Tässä kaikessa täytyy muistaa, että turvallisuus on positiivinen asia, muistutti professori Jarno Limnéll.

Professori Limnéll luottaa vahvasti siihen, että kaikki mikä on digitalisoitavissa – digitalisoituu. Tämä vaatii käyttäytymisen muuttamista myös kuluttajilta ja uudenlaista ajattelutapaa koko yhteiskunnassa.

Miten sitten kuluttaja voi varmistua verkottuvassa maailmassa, siitä, mikä on turvallista. Aihetta pohdittiin paneelikeskustelussa. Tilaisuudessa esiintyi Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Kirsi Karlamaa, tietokirjailija Petteri Järvinen, F-Securen Cyber Security Advisor Erka Koivunen, VAHTI-pääsihteeri Kimmo Rousku ja Aalto-yliopiston professori Jarno Limnéll.

Katso tallenne

Lisätiedot:

Professori Jarno Limnéll
040 527 6173
jarno.limnell@aalto.fi
Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
Twitter: @JarnoLim

5. marraskuuta 2011 piti olla aivan tavallinen päivä Dan Shechtmanin työpaikalla Israelin teknillisessä korkeakoulussa Technionissa. Sitten puhelin pirisi, eikä soittaja ollutkaan opiskelija tai kollega.

– Minulle sanottiin, että pysykää linjalla, teille on tulossa hyvin tärkeä puhelu Ruotsin kuninkaalliselta tiedeakatemialta, Shechtman muistelee hymyillen.

– Olin ollut ehdokkaana nobelin saajaksi ennenkin, mutten edes muistanut, että kemian palkinnosta päätettiin sinä päivänä. Se oli hieno hetki, urani huipentuma.

Mahdoton löytö

Shechtman sai kemian Nobel-palkinnon vuonna 1982 löytämistään kvasikiteistä. Tuolloin, yli kolme vuosikymmentä sitten, löytöä pidettiin mahdottomana, sillä kiteiden ajateltiin koostuvan aina symmetrisistä, jaksottaisesti toistuvista atomirakenteista. Shechtmanin elektronimikroskoopilla metalliseoksessa havaitsemat kvasikiteet olivat kuitenkin jaksottomia; kuin Penrosen laattoja, joissa kuviot noudattavat tiettyä kaavaa mutteivat toistu milloinkaan.

– Yhden illan pohdittuani tiesin, mitä ne eivät olleet, mutta minulla ja kollegoillani meni aikaa selvittää, mitä todella olin löytänyt, Shechtman muistelee.

Kvasikiteet esittelevä artikkeli julkaistiin vuonna 1984, ja se aiheutti tiedeyhteisössä kovaa polemiikkia. Vastustajien leirissä kovinta kritiikkiä esitti Linus Pauling, yksi 1900-luvun suurista kemisteistä.

Jos uskottaisiin vain sitä, mitä kirjoissa sanotaan, ei ihmiskunta ikinä kehittyisikään!

– Aluksi tilanne oli outo: minä, tuntematon tutkija ja hän, mahtava kaksinkertainen Nobel-voittaja. Olin kuitenkin tehnyt työni huolellisesti ja tiesin olevani oikeassa, joten haastoin vastustajani toistamaan kokeeni ja kertomaan, mikä niissä oli vikana. Yksi vastustajien argumenteista oli, ettei kvasikiteitä löytynyt kirjoista, Dan Shechtman virnistää.­

– Jos uskottaisiin vain sitä, mitä kirjoissa sanotaan, ei ihmiskunta ikinä kehittyisikään!

Insinööri, joka rakastui tieteeseen

Shechtman puhuu paljon sattumien vaikutuksesta. Hänenkin uransa olisi voinut olla erilainen ilman kirjaa, johon hän tarttui pikkupoikana.

– Jules Vernen Salaperäisessä saaressa seikkailee insinööri Cyrus Smith, joka pystyi ratkaisemaan minkä tahansa ongelman. Halusin olla kuin hän, hän oli esikuvani, joten minäkin päätin ryhtyä insinööriksi, hän nauraa.

Dan Shechtman valmistuikin konetekniikan insinööriksi Technionista 1966, keskelle syvää lamaa. Kun töitä ei löytynyt, hän päätti jatkaa maisteriopintoja ja huomasi rakastavansa tiedettä. Tutkijanuraa aloittelevalle Shechtmanilla on kaksi yksinkertaista neuvoa.

– Sinun täytyy ymmärtää perusasiat kaikesta: biologiasta, fysiikasta, matematiikasta, elektroniikasta. Sen lisäksi tarvitaan erittäin syvällinen osaaminen yhdellä erikoisalueella. Lupaan, että jos nämä asiat ovat kunnossa, menestyt varmasti tutkijana.

Tiukkoina aikoina myös tieteeltä vaaditaan usein tuottavuutta. Nobelisti muistuttaa, ettei uutta teknologiaa voi syntyä ilman laadukasta ja usein aikaa vievää perustutkimusta.

­– Ilman sitä ei ole sovelluksia, joista syntyy teknologiaa, joista syntyy tuotteita, markkinoita ja hyvinvointia, hän kiteyttää.

Teknologiayritykset luovat maailmaan kestävää hyvinvointia.

Kemian rinnalla Shechtman on opettanut Technionissa teknologiavetoista yrittäjyyttä jo 28 vuoden ajan, ja kannustaa kaikkia yliopistoja samaan.

– Teknologiayritykset luovat maailmaan kestävää hyvinvointia. Teidän opiskelijanne ovat juuri niitä ihmisiä, joilla on parhaat mahdollisuudet niiden perustamiseen; opettakaa ja kannustakaa heitä startuppien perustamiseen!

Suomen historian ensimmäisen satelliitin Aalto-1:n rakentajat elävät jännittäviä vaiheita. Rakenteilla on lopullinen lentomalli ja pian opiskelijat näkevät työnsä tulokset tositoimissa. Tärkeimpiä projektin vaiheita on ollut satelliitin ja maa-aseman softakehitys. Ilman toimivaa tietoliikennejärjestelmää satelliitti ei lähetä tarvittavia tietoja Otaniemessä sijaitsevalle maa-asemalle.

Viiden vuoden aikana kehitystyössä on ollut mukana laaja joukko innokkaita opiskelijoita.

– Parasta projektissa on ollut se, että meillä on ollut mahdollisuus ja erityisesti rohkeutta kokeilla erilaisia ratkaisuja. Aina ne eivät ole olleet toimivia, mutta jokainen meistä on oppinut matkan varrella todella paljon, jatko-opiskelija Hannu Leppinen kertoo.

Kuvassa kesän aikana tietoliikennejärjestelmän viimeisissä vaiheissa mukana olleet rakentajat Otaniemen maa-asemalla. Vasemmalta oikealle ylärivistä alkaen: Petri Niemelä, Joonas Javanainen, Nuno da Silva, Henrik Forsten, Henry Sanmark ja Antti Kestilä.

Työtä vaatinut tietoliikennejärjestelmä on jo lähes valmis. Viimeiset osat lyödään lukkoon lähiviikkoina. Aalto-1, joka on CubeSat-standardia seuraava piensatelliitti ja mitoiltaan hieman maitopurkkia suurempi, sisältää paljon huipputekniikkaa. Satelliitin aivot eli päätietokone, joka on suunniteltu ja rakennettu opiskelijavoimin, välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle.

– OBC:ksi (on-board computer) kutsutussa piirilevyssä on itse asiassa kaksi samanlaista Linux-pohjaista päätietokonetta. Mikäli ensimmäiseen käytössä olevaan päätietokoneeseen tulee virhetilanne, voimme ottaa käyttöön toisen samanlaisen, Leppinen sanoo.

Kesän aikana tietoliikennejärjestelmän lisäksi tiimi keskittyikin erityisesti virhetilanteiden käsittelyyn eli siihen, millaisia ongelmatilanteita keskustietokoneen aivoissa voisi syntyä, ja miten varajärjestelmään tarvittaessa siirryttäisiin.

– Ohjelmistoa voidaan päivittää jonkin verran vielä jopa avaruudessa, mutta toivomme, että joudumme turvautumaan tähän mahdollisimman vähän, sillä se on aina riski. Tällä hetkellä kaikki kuitenkin näyttää olevan kunnossa. Tällaisessa projektissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja Aalto-1-projektia on ollut kehittämässä viiden vuoden aikana yli sata ihmistä. Näyttäisi siltä, että olemme saaneet kokonaisuuden toimimaan, Leppinen toteaa tyytyväisenä.

Lentomallin rakentumista voi seurata Twitterissä twitter.com/aaltoone ja Facebookissa facebook.com/AaltoSatellites

Aalto-1 on opiskelijasatelliittiprojekti, jota vetää Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulun radiotieteen ja -tekniikan laitos. Aalto-1 vie avaruuteen testattavaksi merkittävää suomalaista avaruusosaamista. VTT:n kehittämää uudenlaista spektrometrilaitetta käytetään ympäristön kaukokartoittamiseen ja Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston opiskelijoiden rakentama säteilymittaria säteilymittauksiin. Aalto-1 testaa myös Ilmatieteen laitoksen kehittämää sähköstaattista plasmajarrua kiertoradan alentamiseksi.

Uutinen 7.8.2015: Aalto-1 kohoamassa korkeuksiin
Uutinen: 5.6.2015 Opiskelijoilla tiedossa kiireinen kesä
Uutinen: 9.4.2015 Aalto-1 -satelliitille sopimus laukaisusta

Neljä Sähkötekniikan korkeakoulun opiskelijaa toimi tekniikan alan lähettiläinä, ja matkasi kuusi päivää junalla Euroopassa. Reissu toteutettiin 14.−18.9.2015.

Matkaan lähti kaksi paria. Toisen parin alueena oli Skandinavia ja toisen Keski-Eurooppa. Keski-Eurooppa -tiimissä matkustivat Timo Vehviläinen ja Joonas Tietäväinen. Skandinaviaan suuntasivat Jani Oja ja Oleg Stikhin. Idea tähän tempaukseen saatiin Oppimispalveluissa, kun Ranskasta tehtiin vastaavanlainen vierailu keväällä Sähkötekniikan korkeakouluun.

Game of Trains − näkyvyyttä parhaimmalla tavalla

Skandinavian reitti kulki seuraavien yliopistojen kautta: Kööpenhamina, Danmarks Tekniske Universitet (DTU) – Lund University – Göteborg, Chalmers – Tukholma, Kungliga Tekniska Högskolan (KTH) . Keski-Euroopan tiimi vieraili seuraavissa yliopistoissa: Hampuri, Technische Universität Hamburg-Harburg – Bochum, Ruhr Universität – Belgia, KU Leuven – Hollanti, TU Eindhoven – Hollanti, TU Delft.

Vierailuiden aikana molemmat tiimit tapasivat ihmisiä kansainvälisistä palveluista ja opiskelijoita, ja kertoivat heille, minkälaista opiskelu Aallossa on. Tiimeillä oli matkassaan jaettavaksi mm. esite, josta löytyivät kaikki Aallon tekniikan alojen englanninkieliset kurssit.

Useammassa paikassa heräsi ajatus, että täällähän olisi kiva opiskella.

− Esite otettiin innokkaasti vastaan. Monet eivät itse asiassa olleet tienneet, että Aallossa on näin laajat mahdollisuudet opiskella tekniikan alaa englanniksi, kertoi Jani Oja. 

Tiiviistä vierailutahdista huolimatta, visiiteistä saatiin paljon irti. Myös kohdeyliopistoilta positiivista palautetta.

− Erityisesti Leuvenin yliopisto, ja TU Delft ovat kiitelleet vierailuja antoisiksi ja hyväksi tavaksi vaihtaa tietoa. Etenkin TU Delftissä oltiin todella innoissaan kampanjastamme ja he ovat mahdollisesti toteuttamassa vastavaanlaista opiskelijalähettiläskonseptia, iloitsi opintokoordinaattori Helena Hietanen Sähkötekniikan korkeakoulun Oppimispalveluista.  

Vaihto-opiskelu avartaa

Matkan anti oli siis positiivista puolin ja toisin.

− Oli mielenkiintoista nähdä, miten muut yliopistot toimivat. Näin kiinnostuu itsekin hakemaan ja innostamaan muita vaihtoon, summasi matkan antia Timo Vehviläinen.

Skandinavia-tiimin Jani Oja ja Oleg Stikhin Oskari Lahden kanssa. Oskari Lahti edusti Aalto-yliopiston Sähköinsinöörikiltaa KTH:n N0llegasque-sitseillä.

Myös yllätyksiä sattui reitin varrelle. Keski-Euroopan tiimin saapui Hampuriin yhden maissa vain havaitakseen, että sen päivän osalta opintotoimistot olivatkin jo sulkeneet ovensa. KTH:lla taas Skandinavia-tiimi löysi itsensä sitseiltä, joten työpäivä opiskelijalähettiläänä venyi iltaan saakka mm. uusien sitsilaulujen opettelun merkeissä.

Matkapäiväkirjaa pystyi seuraamaan reaaliajassa Facebookissa, jossa molemmat tiimit raportoivat aktiivisesti vierailuistaan. Paras anti tiivistyi siellä seuraavasti:  

− Kaiken kaikkiaan matka on ollut avartava. On helppoa ajatella, että Otaniemi on se paras vaihtoehto, kun viettää siellä päivittäin opiskelijaelämää. Lähtemällä pois Otaniemestä, näkee, että on olemassa muitakin mahdollisuuksia. Vaihto-opiskelu tarjoaa todellakin parhaita paloja opiskelusta, kun pystyy tutustumaan elämään toisessa kulttuurissa ja maassa. Saimme vain pienet maistiaiset jokaisesta maasta vierailuidemme aikana, mutta useammassa paikassa heräsi ajatus, että täällähän olisi kiva opiskella.

Kuvat: Game of Trains -opiskelijoiden
Teksti: Annika Artimo

Game of Trains Facebookissa (facebook.com)

Tutustu vaihto-opiskelumahdollisuuksiin (into.aalto.fi)

Aalto-yliopisto järjesti European Association for International Education-konferenssin (EAIE) yhteydessä aamiaisvastaanoton kansainvälisille yhteistyöyliopistoilleen. Erityisesti vieraat olivat kiinnostuneita yrittäjyyden ja opiskelijoiden aloitteellisuuden tukemisesta Aallossa. Esimerkiksi SLUSH herätti ihastusta ja Aallon opiskelijoita kutsuttiin esittelemään konseptia myös partneriyliopistoihin.

Aamiaisen aikana keskusteltiin uusista yhteistyömuodoista ja ajankohtaisista asioista kansainvälisessä opiskelijavaihdossa. Hannu Seristö esitteli vieraille Aalto-yliopiston tutkimusta, opetusta, tavoitteita sekä viimeaikaista kehitystä.  

EAIE konferenssi on Euroopan laajin kansainvälinen korkeakoulutuksen konferenssi. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Glasgow’ssa Skotlannissa, johon se keräsi yli 5 000 osallistujaa 90:stä eri maasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin teknologisia ja yhteiskunnallisia ulottuvuuksia tutkitaan Aalto-yliopistossa laajasti. Vararehtori Tuija Pulkkinen muistuttaa, että tutkimusmaailman käytännöt ovat kansainvälisiä, ja tähtäimessä on saattaa tulokset aina myös globaaliin tietoisuuteen.

Lehden pääartikkeli Terveydestä vientituote käsittelee Health Capital Helsinki -hanketta. Tavoitteena on nostaa Helsingin seutu Pohjois-Euroopan johtavaksi terveysteknologian ja life sciences -osaamisen keskittymäksi.

Yliopiston professoreista artikkeleissa ovat esillä muiden muassa aivotutkimusta sekä Aallossa että Harvardissa tekevä Matti Hämäläinen, potilastietoa laskennallisesti hyödyntävä Kimmo Kaski ja hoitotyön prosesseja kansainvälisesti tunteva Paul Lillrank.

Kuka-palstan alumnihaastattelussa tavataan ”kasvuyritysten kummisetä”, terveysteknologia-alan konkari Olli Riikkala. Kolumnistina on alan yritysten yhteenliittymän, FiHTA ry:n toiminnanjohtaja Terhi Kajaste.

Kuvareportaasi In there kuljettaa toisenlaisiin tunnelmiin Berliiniin, valokuvataiteen pariin. Artikkeli kertoo Helsinki School -ohjelmasta, joka vie nuoria valokuvaajia kansainvälisille areenoille – ja maailmanmaineeseen.

Tämän numeron yhteydessä toteutetaan lehden lukijatutkimus, johon voit osallistua vastaamalla kysymyksiin verkossa (taloustutkimus.fi).

Aalto University Magazine on luettavissa issuu.com-sivustolla, ja artikkeleiden englanninkielisiä käännöksiä on osoitteessa aalto.fi/magazine.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto STN on tehnyt päätöksen strategisen tutkimuksen konsortioiden rahoitussummista. Aalto-yliopiston vetämistä konsortioista DDI – Digital Disruption of Industry sai vuosille 2015–2017 3,7 miljoonaa euroa, ROSE – Robots and the Future of Welfare Services 3,1 miljoonaa euroa, SET – Smart Energy Transition 3,3 miljoonaa euroa ja PVN – Platform Value Now: Value capturing in the fast emerging platform ecosystems 3,1 miljoonaa euroa. Kaikki hankkeet tutkivat teknologian mullistavaa vaikutusta yhteiskuntaan.

Lisäksi Aalto on myös mukana kolmessa muussa konsortiossa. Kaikkiaan STN päätti myöntää rahoituksen 16 konsortiolle, ja niiden saama yhteissumma vuosiksi 2015–2017 on 52,5 miljoonaa euroa.

Seuraava teollinen vallankumous

Professori Martti Mäntylän vetämässä DDI-hankkeessa on mukana kaikkiaan kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopiston perustieteiden, insinööritieteiden ja sähkötekniikan korkeakouluista, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta. Hankkeen lähtökohtana on teollisuuden nopea kehitys: tietotekniikan menetelmät ja teknologiat sensoreista pilvilaskentaan ja mallintamiseen ovat synnyttämässä kokonaan uusia mahdollisuuksia älykkäiden ja verkottuneiden tuotteiden toteuttamiseen ja merkittävän lisäarvon tuottamiseen. Tavoitteena on mallintaa muutosta ja pyrkiä aktiivisilla toimilla vaikuttamaan sen suuntaan ja vauhtiin, sekä tarjota tutkimuksen pohjalta ehdotuksia Suomen ja suomalaisten yritysten menestystä tukeviksi poliittisiksi toimenpiteiksi.

– On arvioitu, että kyseessä on ei enempää eikä vähempää kuin seuraava teollinen vallankumous. Tarvitsemme tutkimusta, joka auttaa Suomea luovimaan edessä olevan myrskyn läpi ja selviämään voittajana, Mäntylä sanoo.

Hyvinvointia palveluroboteilla

ROSE-hanketta vetää professori Ville Kyrki, ja siinä etsitään keinoja yhdistää tuottavasti ja eettisesti Suomen ja muiden jälkiteollisten yhteiskuntien kaksi suurta muutosta: kasvava hyvinvointipalvelujen tarve ja palvelurobottien yleistyminen. Hankkeessa ovat Aallon lisäksi mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea AMK, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja VTT ja siinä tutkitaan monitieteisesti, kuinka palvelurobotiikan edistysaskeleet mahdollistavat tuotteiden ja palvelujen innovoinnin sekä hyvinvointipalvelujen uudistumisen.

– Jotta laadukkaat palvelut voidaan taata tulevaisuudessakin, meidän on selvitettävä, millaisia uusia mahdollisuuksia robottien kehitys tarjoaa terveydenhuoltoon ja hyvinvointipalveluihin. Saadaksemme selville todelliset mahdollisuudet on olennaista, että tutkimus tehdään yhteistyössä palvelujen tuottajien sekä asiakkaiden kanssa, Ville Kyrki painottaa.

50 miljardin murros

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että globaali, tuottajien ja käyttäjien roolit mullistava energiamurros synnyttää 50 miljardin dollarin markkinat vuoteen 2035 mennessä. Professori Raimo Lovion johtamassa SET-hankkeessa Aallon kauppakorkeakoulun ja Aallon taiteiden ja suunnittelukorkeakoulun sekä Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, VTT:n, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja University of Sussexin tutkijat analysoivat energiamurrosta, sen edistämistä ja hyötyvaikutuksia Suomelle tärkeillä biotalouden, puhtaiden ratkaisujen ja digitalisaation liiketoiminta-alueilla. Mahdollisuuksia ja ratkaisuja haetaan yhteistyössä teollisuuden, viranomaisten ja kansalaisten kanssa, joita hankkeessa jo suoranaisina osapuolina edustavat FinPro/Cleantech Finland, Motiva, Lappeenrannan kaupunki sekä tiedekeskus Heureka.

– Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä energiamurroksessa. Tässä tutkimuksessa keskitymme edistämään älykkäiden, energiatehokkaiden ja uusiutuvien energiaratkaisujen kehittämisen ja käyttöönoton edellytyksiä oli sitten kysymys yrityksistä, politiikasta tai kuluttajista, Lovio toteaa.  

Alustatalous uudistaa yhteiskuntaa

Taksi- ja majoituspalveluja tarjoavat Uber ja Airbnb ovat esimerkkejä siitä, miten alustatalous voi luoda häkellyttävää kasvua, viedä pohjaa vakiintuneilta liiketoiminnoilta ja herättää kysymyksiä institutionaalisista reunaehdoista. Professori Ahti Salon vetämässä PVN-tutkimushankkeessa ovat mukana Aallon perustieteiden korkeakoulu, Aallon kauppakorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, VTT, Imperial College London, International Institute for Applied System Analysis, Stevens Institute of Technology ja Wilson Center. Hankkeen tutkimusryhmät tekevät yhteistyötä muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön, Digilen, SSAB:n ja Tokyo Institute of Technologyn kanssa.

– Alustatalous tarjoaa valveutuneille toimijoille huikeita mahdollisuuksia. Näiden ymmärtämiseksi ja hyödyntämiseksi meidän on hahmotettava uusia arvonluonti- ja liiketoimintamalleja, tehtävä laaja-alaista ennakointia, puntaroitava eri vaihtoehtoja systeemisesti sekä tarkasteltava institutionaalista toimintaympäristöä ja kansantaloudellisia vaikutuksia, Ahti Salo painottaa.

Lisätietoja:

DDI-hanke
Professori Martti Mäntylä
puh. 050 351 2160
martti.mantyla@aalto.fi

ROSE-hanke
Professori Ville Kyrki
puh. 050 408 2035
ville.kyrki@aalto.fi

SET-hanke
Professori Raimo Lovio
puh. 040 353 8242
raimo.lovio@aalto.fi

PVN-hanke
Professori Ahti Salo
puh. 050 383 0636
ahti.salo@aalto.fi
 

Helsingin yliopiston LUMA-keskuksen kemian opetuksen resurssikeskus Kemma ja biotieteiden opetuksen resurssikeskus BioPop järjestivät 15.-16.10.2015 Bioteknologian puuhapäivät alakouluikäisille.

Puuhapäivien tarkoituksena oli tarjota koululaisille hauskaa ja innostavaa syyslomaohjelmaa. Samalla lapset pääsivät tutustumaan bioteknologian maailmaan ja myös tekemään itse pieniä tutkimuksia. Puuhapäivien aikana valmistettiin esimerkiksi biomuovia maidosta ja tärkkelyksestä ja tutkittiin ympäristöstä löytyviä bakteereja viljelemällä niitä agarmaljoilla. Lisäksi ohjelmassa oli mm. DNA:n eristämistä banaaneista sekä vesi- ja kasvinäytteiden analysoimista.

Torstaina leiriläiset pääsivät askartelemaan oman bakteerin. Samalla tutustuttiin bakteerien rakenteeseen, esimerkiksi soluseinään, värekarvoihin ja kromosomiin.

Leiriläiset pääsivät paitsi askartelemaan myös toteuttamaan oman tutkimuksen bakteereista. Ryhmät keräsivät bakteerinäytteitä eri paikoista, esimerkiksi puhelimista, sormista ja iholta. Osa tutki sitä, millä tavoin käsien peseminen vaikuttaa sormissa esiintyvien bakteerien määrään. Torstaina bakteerit siirrettiin agarmaljoille ja niiden annettiin kasvaa yön yli. Seuraavana päivänä maljoilla oli jo paljon bakteeripesäkkeitä, joista leiriläiset saattoivat tehdä johtopäätöksiä tutkimukselle. Lopuksi leiriläiset pääsivät tekemään esittelemään tutkimustuloksensa muille leiriläisille

Leiriläisten bakteeriviljelmiä agarmaljoilla.

Perjantaina leiriläiset tutustuivat myös lähiluonnosta löytyneisiin eliö- ja vesinäytteisiin. Näytteitä tutkittiin mikroskoopeilla ja niistä pystyi ottamaan myös kuvia itselle muistoksi. Iltapäivällä leirillä päästiin myös eristämään DNA:ta banaaneista. Samalla tutustuttiin siihen, mitä DNA oikeastaan on ja mikä on sen tehtävä soluissa.

DNA saatiin saostettua kylmän alkoholin avulla.

Kaiken kaikkiaan leiriläiset tykkäsivät leiristä todella paljon ja työskentelivät innokkaasti. Harmittamaan jäi vain se, että leiri oli ohi vain kahdessa päivässä.

– Kaksi päivää tuntui hirveän lyhyeltä ajalta, olisin mielelläni ollut pidempäänkin, sanoo leirillä ohjaajana toiminut Isa Uski.

Myös leiriläiset olivat innoissaan:

– Leirillä oli tosi hyvä fiilis ja tykkään kemiasta ja fysiikasta. Olisi kuitenkin voinut olla enemmän räjähteitä, toivoi leirille osallistunut Christian Haga.

Teksti: Justus Mutanen

Entistä nopeampaa ja äärimmäisen luotettavaa tiedonvälitystä lupaava 5G on tulossa markkinoille vuosikymmenen vaihteessa, ja suurin osa sen kehitystyöstä tehdään lähivuosina. Aalto-yliopisto on mukana tutkimustyössä monilla eri 5G:n osa-alueilla ja on nyt rakentamassa yritysten kanssa 5G-testiverkkoa Otaniemeen Espooseen.

– 5G tulee muuttamaan langatonta tiedonsiirtoa merkittävästi. Erittäin luotettava 5G mahdollistaa uudenlaisia käyttötapoja. Pilviteknologia pienentää kustannuksia ja lisää palvelukilpailua. Kyseessä on valtakunnallinen pilotti, jonka tavoitteena on luoda kokeiluympäristö uudelle teknologialle, professori Raimo Kantola kertoo.

– Tämä hanke on ainutlaatuinen. Se kannustaa kumppaneita ja kehittäjiä mukaan rakentamaan verkkoa, joka pystyy vastaamaan tulevaisuuden äärimmäisiin ja moninaisiin vaatimuksiin. Hanke auttaa tekemään 5G:stä todellisuutta, jossa kumppanimme voivat maksutta käyttää yhteistä testausverkkoa, testata komponenttejaan ja sovelluksiaan täysin uusien ratkaisujen tutkimiseksi eikä heidän tarvitse investoida omien järjestelmien perustamiseen. Hanke tulee edistämään innovointia esimerkiksi opiskelijoiden, startup -yritysten ja pk-yritysten keskuudessa ja tulee siten luomaan ainutlaatuisen ekosysteemin, jossa kaikki osapuolet voivat menestyä, kertoo tutkija ja projektikoordinaattori Jose Costa-Requena.

Aalto-yliopisto tekee yhteistyötä johtavien laitevalmistajien ja tunnettujen sovelluskehittäjien kanssa. Myös uudet 5G:n ja tulevaisuuden teknologioiden kehittämisestä kiinnostuneet kumppanit ovat tervetulleita mukaan.

5G rakentuu vaihe vaiheelta

Projektissa hyödynnetään tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksella tehtyä vuosien tutkimustyötä.

– Käytämme Otaniemessä jo olemassa olevaa testiverkkoa sekä sen rinnalle rakennettavaa kokonaan uutta 5G-radioverkkoa, joiden päälle rakentuu vaihe vaiheelta 5G-runkoverkko pilviteknologiaa hyödyntäen. Uskomme, että vaihe vaiheelta eteneminen takaa parhaimman lopputuloksen, Kantola jatkaa.

5G testiverkon tavoitteena on laajentua myös kaupunkialueelle, jossa liikkuvuus ja peittoalueet ovat erittäin haasteelliset esimerkiksi katutunneleissa.

TAKE-5-projekti on osa Tekesin 5thGear-ohjelmaa ja 5G Test Network Finlandia.

– Tekes panostaa vahvasti suomalaiseen osaamiseen 5G-kokonaisuudessa ja uskoo sen kiinnostavan myös maailmalla ja tuovan investointeja Suomeen. TAKE-5 on osa laajaa kokonaisuutta, jolla tavoittelemme yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyön myötä uusia ratkaisuja ja innovaatioita koko digitaalisuuden alueella, Tekesin ohjelmapäällikkö Mika Klemettinen toteaa.

TAKE-5 on Tekesin rahoittama projekti, jonka kesto on kolme vuotta. Projektissa ovat mukana Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT. Yrityksistä mukana ovat tällä hetkellä Nokia, Ericsson, Huawei, Coriant Oy, Efore, EXFO, ECE, Rugged Tooling ja Magister. Aalto-yliopisto kutsuu mukaan uusia kumppaneita osallistumaan uuden teknologian ja liiketoimintamallien kehittämiseen 5G tekniikkaa hyödyntäen.

Lisätietoja:

Aalto-yliopisto

Tutkimuspäällikkö Jose Costa-Requena
p. 050 577 0142
jose.costa@aalto.fi

Professori Raimo Kantola
p. 040 750 1636
raimo.kantola@aalto.fi

Lisätietoa ohjelmista:
5thGear programme (tekes.fi)
5GTN (5gtn.fi)

Digitalisaatio vaikuttaa voimakkaasti koko yhteiskuntaan teollisuudesta liikenteeseen, terveydestä hyvinvointiin ja työmarkkinoista kaikkiin yhteiskunnallisiin palveluihin. Professori Martti Mäntylän luotsaaman, 3,7 miljoonan euron ja viisi vuotta kestävän DDI-hankkeen, tavoitteena on estää yhteiskunnan halkeaminen kahtia tapahtuvan muutoksen myötä.

– Tietotekniikan vakiintuneet alustaratkaisut ja skaalautuminen ovat pienentäneet kysynnän ja tarjonnan välistä kuilua sekä tehneet tietotekniikan soveltamisesta entistä helpompaa ja edullisempaa. Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden määrä tulee kasvamaan räjähdysmäisesti, ja niistä saatavaa dataa voidaan hyödyntää hyvin laajalti, kertoo professori Martti Mäntylä tutkimushankkeen lähtökohdista.

Muutos teollisuuden ja kuluttajan näkökulmasta

Hanke keskittyy teollisuuden digitalisaatioon, koska oletus on että teollisuus tulee muokkaantumaan perinpohjaisesti. Teollisuus hakee digitalisaatiosta kustannussäästöjä ja tehokkuutta, mutta myös kokonaan uudenlaista liiketoimintaa, kun tietoa voidaan jalostaa ja yhdistellä muiden järjestelmien tietoon.

– Esimerkiksi laivoilla ei välttämättä juuri koskaan ajeta sitä matkanopeutta, jota varten ne on tähän saakka suunniteltu. Jatkossa laivoissa olevat järjestelmät yhdistetään sääennustetietoihin, satamien kuormitustietoihin sekä polttonesteen tilanteeseen maailmanmarkkinoilla, jolloin sekä järjestelmää että laivoja osataan ohjata paremmin. Ja kun laivojen suunnittelijat saavat tarkempaa tietoa laivojen todellisesta käytöstä, he voivat alun alkaen suunnitella laivat paremmin, kertoo Mäntylä.

Digitalisaatio edellyttää uudenlaista yhteistoimintaa ja datan jakamista. Siinä täytyy ottaa huomioon oikeudelliset kysymykset, kuten kuluttajansuoja, vastuun ja riskien jakautuminen eri toimijoiden kesken sekä datan omistaminen ja hinnoittelu. Uusi tilanne vaatii muutoksia myös lainsäädännössä paitsi Suomessa, myös EU-tasolla.

– Tuotteiden roolit muuttuvat, ja tuotteista tulee yhä enenevässä määrin palveluita. Siten myös tuotteen tai palvelun ostajan rooli tulee muuttumaan. Rahan liikkuminen muuttuu myös toisenlaiseksi kun ostaja ei enää maksa tuotteesta, vaan sen käytön aikaansaamasta lisäarvosta, lisää Mäntylä.

Muutoksen hallinta

– Myös ihmisten työssä tapahtuu iso murros. Ammatteja katoaa ja toisia ammatteja syntyy tilalle. Osa työtehtävistä tulee rikastumaan järjestelmien kehittyessä, kun taas jotkut tehtävät köyhtyvät tai katoavat digitalisaation edetessä. Tutkimme uusia osaamistarpeita sekä työmarkkinoihin liittyviä toimia, joilla muutosta voidaan paremmin hallita, täsmentää Mäntylä hankkeen sisältöä.

Tutkimusmenetelmiä ovat muun muassa avainhenkilöiden haastattelut, työpajat ja ideointipalaverit. Hankkeessa ei ole suoria teollisuuspartnereita, koska kaikkia yrityksiä halutaan kohdella tasapuolisesti. Mutta yrityksiä tullaan kutsumaan laajalti mukaan hankkeeseen joko suoraan tai eri toimialajärjestöjen kautta. Jos esimerkiksi hankkeen aikana havaitaan mahdollisia liiketoimintakonsepteja, voidaan hankkeen tiimoilta saattaa yhteen yrityksiä konseptin toteuttamiseksi koulutuspaketit mukaan lukien.

– Murros tulee koskettamaan jopa suomalaisen yhteiskunnan arvopohjaa. Hankkeessa pohditaan, kuinka yhteiskunnan läpinäkyvyys ja tasa-arvo voidaan säilyttää, asiat joista Suomessa ollaan ylpeitä. Hankkeen menestystä voidaan mitata myös suomalaisen yhteiskunnan menestyksellä tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena on olla ajatusjohtaja tätä koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa, korostaa Mäntylä.

DDI-hankkeessa on mukana kaikkiaan kymmenen tutkimusryhmää, jotka tulevat Aalto-yliopiston perustieteiden, insinööritieteiden ja sähkötekniikan korkeakouluista, Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Turun yliopistosta, VTT:stä ja ETLAsta.

Lisätietoja:
Martti Mäntylä
puh. 050 3512 160
martti.mantyla@aalto.fi

Aurinkoinen sää lokakuisena päivänä Otaniemessä ja puheen sorinaa Sähkötekniikan korkeakoulun aulassa Otakaari 5:ssä. Alumnit eri vuosikymmeniltä kohtaavat ja mukaan keskusteluun osallistuvat myös sähköteekkarit kertoen opiskelusta vuonna 2015. Rakennus, joka on toiminut Sähkötekniikan korkeakoulun tiloina jo vuodesta 1969, toi monen mieleen mukavia muistoja.

Yliopistojen tulevaisuuden näkymät huolestuttivat myös alumneja.

– Ajan henki vaatii meiltä uudistumista ja uskomme pystyvämme siihen vahvalla tutkimuksella ja rajat ylittävällä yhteistyöllä, korkeakoulun dekaani Jyri Hämäläinen kertoo seminaarin avauspuheenvuorossa.

Ihmisten rooli teollisessa murroksessa muuttuu

ABB:n tervehdyksen tilaisuuteen toi tuotekehitysjohtaja Simo Säynevirta. Hän muistutti, että esineiden internet, jossa ihmiset ja esineet verkottuvat teollisessa ympäristössä, on jo nykypäivää. Uutta on se, että tietoa operoidaan vain yhdestä paikkaa, mutta sitä voidaan samanaikaisesti hyödyntää useassa eri paikassa.

– Ihmisten rooli teollisessa murroksessa on merkittävä. Palvelut digitalisoituvat ja työ sen mukana, mutta ihmistä tarvitaan edelleen, uskoo Säynevirta.

Aalto-yliopiston robotiikan professori Ville Kyrki pohti myös esityksessään robotiikkaa teollisesta näkökulmasta ja sitä, miksi robotiikan kehittyminen autoteollisuudessa on jo pidemmällä kuin esimerkiksi keittiössä.

– Tämä johtuu ympäristön tulkinnasta eli siitä, että keittiö on ympäristönä haasteellisempi kuin maantie. Yksi tulevaisuuden haasteista onkin selvittää, miten paljon robotti voi oppia.

Teollisen internetin kehitykseen ja laitteiden verkottumiseen liittyy vahvasti tietoturva, jota F-Securen Cyber Security Advisor Erka Koivunen korosti esityksessään. Sähkötekniikan korkeakoulu on tiiviisti mukana teollisen internetin kampuksen rakentamisessa Otaniemeen.  

Tervehdys Euroopan unionista

Tervehdyksen Euroopan unionista toi europarlamentaarikko Henna Virkkunen Skypen välityksellä. Energiaunioni on komission yksi kärkihankkeista. Omavaraisuus ja satsaus uusiutuviin energialähteisiin näkyvät komission pohtiessa energiaunionin perustamista.

– Tällä hetkellä Eurooppa tuo yli puolet käyttämästään energiasta Euroopan ulkopuolelta. Suomessakin tuontienergian osuus on yli puolet, Virkkunen kertoo.

Energiaunionin tavoitteena on vähentää tuontiriippuvuutta ja monipuolistaa energialähteiden käyttöä. Unionin tavoite vuoteen 2030 mennessä on vähentää energian kulutusta 27 prosenttia. Tässä energiatehokkuus on suuressa roolissa, jota myös Sähkötekniikan korkeakoulussa tutkitaan.

Jokainen jäsenmaa saa Euroopan unionissa päättää, mitä energianlähteitä maa käyttää päälähteenä.

– Tämä on tärkeää myös jatkossa, sillä jokaisen maan vahvuudet täytyy olla ensisijaisessa käytössä. Esimerkiksi Suomessa energiakulutuksen suurin energialähde on biopolttoaineet kun taasen Euroopassa yleensä, se on ydinvoima. Uusiutuvien osuus on kasvamassa koko ajan kaikissa jäsenmaissa.

AlumniWeekend -seminaariin osallistui lähes 200, joista osa oli innokkaita opiskelijoita. Iltapäivän osuudessa oli neljä rinnakkaista luentosarjaa. Luentosarjojen esitykset ovat ladattavissa seminaarin sivulta.